Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 5

Viestit - Saskia

Muutama kysymys, latasin käyttöohjeen ja siellä mainitaan rataspalkin öljytasolle olevan jokin irtomittatikku jossakin. Siinä korkissa ei ollut, eikä muuallakaan koloissa. Voiko laittaa silmämääräisesti esim. rattaat peittäen tms. Ei viitteisi yrittää päästää kylmää kiisseliä pois ennen kun saa lämpiämään. Sitten tiedän jo tyhjennyksen jälkeen laittaa 16 litraa.

85W-140 hypoidiöljyä näkyy olevan.

Sitten se levykytkin, eli avaan jousien mutterit, pyörittelen hetken ja palautan samaan kireyteen. Sitä pitäisi kuulemma työssä kokeilla, että 45 astetta saisi olla kytkinrunko lämmin ? Eikö se silloin luista koko ajan hiukan ?

-SS-
Alkuperäiseen kysymykseen sen verran, että itse ostin tuollaisen jyrsimen liki 10 vuotta sitten, ja kyllä siinä mittatikku oli: teipattuna ohjekirjan kanteen, ylä - ja alamerkitkin kuten öljytikuissa konsanaan.  Muutaman vuoden siitä sain nauttia, mutta sittenpä sitä ei enää löytynytkään.....
Tuo rattaiden yläpinta lienee aika hyvä ohje öljyn korkeudelle, mutta kannattaa parin tunnin ajon jälkeen tarkastaa öljymäärä kuumana, jos pyrkii korkista ulos avatessa niin on liikaa....
aika pitkiä vetoja olivat murtolassa tehneet. Se on vielä mulle epäselvää miten se salaojaputki saadaan kiinni siihen kuulaan?

Kuulan persseeseen hitsataan halkaisijaltaan 50mm putkenpätkä. Siihen klemmarilla salaojaputki kiinni. Ja eiku vetämään.

Miten se sitten irroitetaan?

Rälläkkä tai pilli?????

Eiku se salaojaputki. Miten se saadaan jäämään maahan ja mielellään vielä pää umpeen 😊
;D
Kaivetaan ek:lla ja lapiolla se myyrän mokkula ja putki näkyviin katkastaan putki ja tulpataan (jos tarvii).. täytetään monttu hiekalla..

Eikös kannata sen verran suunnitella mihin vedon lopettaa, et kaivaa siihen kaivurilla ja kapealla kauhalla valmiiksi kuopan johon putki päättyy?  Paljon helpompaa, kuin kaivella maassa olevaa putkea näkyviin....

[/quote]
Vaan hinta tuskin sitten on bulkinhinta ???
[/quote]
Hinnasta en tiedä, mutta kaikki raha valuu ulos ja nettomaksajana Suomi, mukaan luettuna kyseinen eristyspeltiseppä, maksaa tanskalaisen siantuottajan maataloustuen. Mahtaa kaveria vasta vituttaakin, kun tajuaa tämän. Ei auta edes lakkoilu sitten. Vain suomalainen voi olla näin typerä. PISA-tutkimuksen mukaan huipputuloksia oppimisessa, mutta siitä huolimatta kustaan omiin muroihin.
[/quote]

Mut niinkuin Ldlin mainoksessa sanotaan, "Eihän kukaan oo tahallaan tyhmä......."
Mulla on pari kertaa kompurasta löystynyt pieni kuusiokoloruuvi, jolloin kampikoneisto ei pyöri, vaikka moottori "pöriseekin".
Mulla muutama vuosi takaperin sama juttu, piti pahaa ääntä mutta istuin ei noussut.  Sain ohjeen avata sen "mötikän" sieltä istuimen alta, ja sieltä löytyi juuri mainitsemasi vika, pieni kuusiokoloruuvi oli kadonnut, joten sähkömoottorin akseli pyöri tyhjää varsinaisen ilmapumppumännän kampiakselimaisen varren epäkeskossa olevassa reiässään.  Kuusiokoloruuvin sain tarvikeliikkeestä kaupan päälle kun ostin muutaman euron ruuvilukiteliiman, sitten vaan liimaa kierteisiin ja ruuvi paikkaansa.  Sen jälkeen on taas pelittänyt....
Ranskalaiset on parhaita hampurilaisen kera...

Täällä taas vakaita mielipiteitään kertoo tyypit jotka ei ole todennäköisesti eläissään edes ajaneet ranskalaisilla autoilla, saati että olisivat omistaneet sellaisen  ::)
Itellä ollut henkilöautona viimeisten reilun 10 vuoden ajan ranskalaisia, käytettynä ostettuja.  Ensin Megane 1,6  reilun kolme vuotta, sitten Laguna 2,0 reilut 6 vuotta ja nyt kohta pari vuotta Peugeot 1,6 turbodiesel.  Kumpaankin relluun vaihdettiin jakohihna kertaalleen minun aikanani, ja hinta oli muistaakseni 500 eken paikkeilla/auto kaikkineen.  Meganeen vaihdettiin kaksi sytytyspuolaa (joka tulpalla omansa), joka johtui ilmeisesti siitä, että liikkeessä josta auton ostin (ei merkkiliike) oli moottori pesty painepesurilla, mikä on kiellettyä ja kiellettyä myös ilmeisesti useimmissa nykyautoissa joissa on enemmän elektroniikkaa.  Lagunaan ei moottoripuolelle tarvinnut tehdä muuta kuin tuo jakohihnan vaihto, mutta etupään niveliä piti muutama vaihtaa.  Tosin kun merkkiliikkeessä (myy myös Kolh...  Volvoa) ihmettelin että jo 50tkm ajettuun autoon pitää noita vaihtaa, niin huoltopäällikkö totesi ettei ne Volvoissa tahdo tuota 50-kymppiäkään kestää, ja vaihdossa on ollut 30tkm ajettuja mersuja joihin on pitänyt nivelet vaihtaa ennen ulosmyyntiä.  Pösöön on toistaiseksi tehty vain huollot. 
Yhdessäkään ranskalaisessani ei ole ollut mitään sähkövikoja, ei liioin ruosteen alkuakaan, eivätkä ne ole syöneet öljyä kuten erään saksalaisyhtymän tuotteet....  Useammassa tutkimuksessahan onkin todettu, että ranskalaisautot ovat nykyään vähiten ruostuvien joukossa, toisin kuin vaikkapa japsit.   Elikäs nuo puheet "rapeista ranskalaisista" kuuluvat samaan hevosmiesten tietotoimiston tietoon kuin aikanaan väite, että "varis ei ole lintu eikä voortti auto"...... ;D  Eipä silti, kyllä ranskalaisissa autoissa on nykyään niin hyvät istuimet, että siellä on mukava istua ja vaikka syödä hampurilaista ja ranskalaisia....  :)

Joku kysyi moottoreista, Renault tekee moottorinsa itse, sekä myös Nissanille, ja Peugotilla ja Citroenilla eli PSA-yhtymällä on yhteiset moottorit.

Ps.  Kyllä minäkin tuollaista kuutos-Lagunaa aikanaan himoitsin.....    ;)
Tuollanen vaan.....   http://www.sss.fi/uutiset/688101.html     Ja mihkähän päin maata se tulikaan.....   ;)
20 th saa romun jota "saa" rassatta jatkuvasti .
20 th kaivattaa tosi paljon eikä mitään murhetta. ;D

Presiis samaa mieltä, ei niin mitääään järkeä ostaa pikkuhommia varten omaa konetta.

Just näin, miksi ostaa itselleen lisää töitä muutenkin vähäisen vapaa-ajan kustannuksella???
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä.      hyvin sikiävää lajia.

Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....

Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan.  Putken päältä oli maan pintaan 130cm!  Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois.  No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi...   Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan.  Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......

Samanlaisen toimenpiteen tein itsekin sillä erotuksella etten sullonut muoviputkea maahan. Kaivoin tiiliputken esille ja täytin kaivannon soralla. Hienompi nimitys lienee "sorasilmäke"...

Syvimmillään oja oli 120cm maan pinnan alla, matalimmillaan 90cm. Ja tosiaankin sitä sen aikasta nummesta haettua santaa oli 5-10cm tiiliputken päällä.

Ei ihme ettei vesi läpäse...

Ojaväli oli 18-20metriä...



Juu mut kun mulla se salaoja oli mallia vesijohto, ni pakko laittaa metri-puoltoista muoviputkea väliin.
en ite ainakaan usko puhtaaseen siemeneen olemassa oloon kun aina näkyy olevan muutama jyvä vaikka mistä ostat siemenen.       

Oisko TOS mitään

Onhan se, jos haluaa varmistaa sekaviljaa, ja lisävarmistuksena vielä kevytmuokkaus... 
En väitä että sertikään aina olisi täysin puhdasta, mutta siemenkeskuksissa on kuitenkin NIIN paljon paremmat lajittelusysteemit kuin yksittäisellä tilalla, että selkeästi puhtaampaa siementä sieltä saa.  Lisäksi siemenkeskuksissa ajetaan yleensä yhtä lajiketta kerrallan läpi, jolloin sekin vähentää vieraan siemenen sekoittumista.
mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä.      hyvin sikiävää lajia.

Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....

Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan.  Putken päältä oli maan pintaan 130cm!  Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois.  No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi...   Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan.  Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......
Hainevä ehdottomasti, kaikki "avoimet" tuppaa täyttymään sisältä, sellanenkin kivi menee hyvin sisään mikä ei kuitenkaan millään mahtuis ulos tulemaan......
Kerää voimia seuraavaa kasvukautta silmällä pitäen.  ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Miettii, mihin suuret setelit sijoittaisi.

Hommaa vanhoja äkeen raatoja ja murjoo niitä yhteen.

Tuumailee nestelannoituslaitteiden rakentamista.

Ehkä nuo kaks viimeistä osui itellä kohalle.  ::)


Ite voin sanoa ettei niitä suuria seteleitä enää jurtinviljelyssäkään tule laskettavaksi, noi kolme muuta osuu minullekin.  Lisäksi tietysti samat kuin muillakin viljelijöillä, eli verokirjanpito/tilinpäätös/veroilmoituksen teko, saa aika hyvän tuntipalkan kun tekee itse ja pysyy kärryillä siitä missä mennään.  Ja tietysti viljelysuunnitelmien tekoa, metsätöitä jne...
Entisenä jurtinviljelijänä(1989-2000) kysymys kuuluu,
MITEN VOI TYÖLLISTÄÄ KOKO VUODEN ???


Entisenä oikeana jurtinviljelijänä (1976-2012) en edes esittäisi moista kysymystä...... ::)

Ja siihen siemenkustannukseen, siemenetäisyydestä ja rivivälistä riippuen n. 190-250 e/ha.

Rotabondia saa näköjään vaan 12kpl laatikoissa. Tuli ostettua Terhi abs muoviveneiden korjaus ainetta. Abs veneiden korjaus on mahdotonta normi kuitu/epoksi aineilla joten tämä saattaa ehkä toimia myös tässä tapauksessa. Kokeillaan ja raportoidaan...kiitos neuvoista  :)

Absi ei tartu polyeteeniin (PE), pitää olla samaa muovilajia.

Minnen tiiä venneistä mittään, mutta puhdasta ABS:ää voi liimata kun tekee liimaa liuottamalla samaa ABS-muovia asetoniin. Ainakin noin olen liimaillut noita 3D-tulosteita, jotka ovat ABS:ää, ja tuntuu hyvin tehty liimaus kestävän sen mitä aine muutenkin.

Tuo onkin helpoin ja varmin tapa korjata abs:ää, mut ei käy muihin muoveihin.
Rotabondia saa näköjään vaan 12kpl laatikoissa. Tuli ostettua Terhi abs muoviveneiden korjaus ainetta. Abs veneiden korjaus on mahdotonta normi kuitu/epoksi aineilla joten tämä saattaa ehkä toimia myös tässä tapauksessa. Kokeillaan ja raportoidaan...kiitos neuvoista  :)

Absi ei tartu polyeteeniin (PE), pitää olla samaa muovilajia.
Sivuja: [1] 2 3 ... 5