Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 29.07.16 - klo:15:11

Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.

Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..

Juuri tuosta syystä kansanedustajia on esim. Nesteen hallintoneuvostopaikoilla, ettei mitään lisä kilpailua tule nestemmäisten polttoaineitten rinnalle.

Onhan meilläkin Varstat.

Perjantain MT:ssa muuten pääministeri, demari ja vihreät näyttivät vihreää valoa maatilojen biokaasutuotannolle. Luulen ja toivon, että investointituen ehtoja rukataan fiksummiksi.

EIkö taajuusmuuttaja olisi nykyaikaa? http://www.calefa.fi/fi/ratkaisut/maatalous/tehoa-viljakuivuriin-puhku/

Kuinka paljon pitäisi hömppäheinää kaasuttaa jotta saisi esim. 10000L kevyttä polttoöljyä korvattua ?
Ja kuinka suuri painetankki pitää olla että sen saisi säilymään käyttöä varten ?

Käytä laskuria! No joo, arvoin sinne 100 tonnia ruohoa, kuiva-aine 35% ja nesteeksi 100 tonnia sian lietelantaa, silti taisi vaatia yli 100 kuutiota vettä, sen voi hörpätä Sulajoen vuosta. Laitoksen oman kulutuksen jälkeen energiaa tuli liikennepolttoaineena 117449 kWh, oma muistini antaa bensiinin energiasisällöksi 10 kWh/l, ni eikse oo vähän niinku siinä.

Muutaman tuhannen paalatun hehtaarin kokemuksella kerron, että nurmen huippusadot ovat yli 10000 kg kuiva-ainetta/ha, huipputilojen keskisato 8000, hömppänurmilla ei alarajaa olekaan, ehkä 3000 uskaltaisi laskea. Minun laskelmaani siis 12 ha ruohoa ja 50 lihasikaa. Typensitojakasvit ovat ehdottomia parantamaan hömppäsatoja, muokata ei tarvitse, mutta täydennyskylvö tekee terää. Kun tavoitellaan sulavuutta, korjuukertoja on 2-3/vuosi. Jos ei vuosittainen kylvö ole ongelma, voidaan päästä korjuussa kerta-ajoon: herneen, härkäpavun, virnan   vihermassalajikkeilla, viljaa joukon jatkona. Typensitojien liika typpi aiheuttaa harmia laitoksessa, kaveriksi pitäisi olla vaikka vihannesten kuoria ja matalan valkuaisen peltomassoja. Biodieselin sivutuotteet ovat tunnetusti oikea buusteri reaktorille.

Laitoksen hinnaksi tarjosi 30000€ reaktori, mädätevarasto 9000 ja jalostuslaitteisto 125000€. Jalostusinvestointi pitää ehdottomasti saada palvelemaan paljon suurempaa kaasumäärää.

Varastotilavuus riippuu valtavasti paineesta. Jos otetaan lähtökohdaksi liikennetankkauksen standardi CBG 200/250 bar, vuoden saalis mahtuisi yhteen 12 m kuormautokonttiin. Täältä lunttasin: https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_biokaasun_tuotanto_2015_ekirja

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 02.08.16 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.16 - klo:09:51

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.07.16 - klo:18:05

Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.

Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.

Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.

-SS-

Heikkilä toi sopimuskasvatusta Suomeen. Siinä hintariski on kasvatuttajalla ja sikopaimen-isännällä tasainen tili. Ei taida olla helppo toteuttaa tilanteessa, jossa miinu tulee liian varhaisessa vaiheessa laskelmaa lukujen eteen?

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452622/met11.pdf?sequence=1

Ehkä on hyvä kuvio teoriassa, mutta nämä systeemit toimivat hyvin niin kauan
kun pelataan monopolirahalla jossakin businesspelissä, sitten kun sitä oikeaa rahaa
pitäisi näyttää, onkin ehkä toinen juttu.

-SS-

Samaa ajattelen. Tulon jako saadaan onnistumaan, mutta tappioiden jakaminen on sitkeää askaretta.

Kyl se vaan on niin että nämä uuden ajan biopolttoaineet ei päihitä maaöljypohjaisia polttoaineita, ei taloudellisuudessa eikä käytön helppoudessa, monenlaist säätöä vaatii nämä biopolttoaineet, ennen kuin niistä saadaan esim. polttomoottoreille polttoainetta.

Kerro lisää, mihn perustat väitteesi? Biokaasu pitää puhdistaa, etanoli kerää vettä, joo, mutta esim. NEXBTL ja BioVerno eivät häviä yhtään fossiileille teknisessä laadussa ja käytettävyydessä, päin vastoin.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.07.16 - klo:18:05

Mielenkiintoinen artikkeli. Vaikutelmaksi jäi, että varsin mulkku yhtiö tuo HKScan. Ei sinänsä yllättävää, kun isäntien hoitama puulaaki.

Sopimusmaatalous on suuressa maailmassa sellaista, että viljelijä on renki,
ja renkiä kilpailutetaan toisten renkien kanssa, laadussa, tehokkuudessa, jopa hinnassa.
Ja koska rengit eivät ole työsuhteisia, kyykyttäminen on okei.

Jokin 100000 ha plantaasi tietenkin voi sanella omat ehtonsa.

-SS-

Heikkilä toi sopimuskasvatusta Suomeen. Siinä hintariski on kasvatuttajalla ja sikopaimen-isännällä tasainen tili. Ei taida olla helppo toteuttaa tilanteessa, jossa miinu tulee liian varhaisessa vaiheessa laskelmaa lukujen eteen?

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/452622/met11.pdf?sequence=1

Biokaasulaitos tarvitsee sulavaa rehua, korsiintuneen tavaran ligniini ei siellä sula. Rikkakasvit, paha maku, osittainen pilaantuminen, jne. eivät ole eettisiä ongelmia, kuten karjan kanssa.

Laitokset toimivat yleensä märkäprosesseina, joten kosteutta saa olla, vedestä ei kuitenkaan biokaasua irtoa, joten syöteseos optimoidaan maksimaaliseen kuiva-aineeseen, olisiko 15-20%.

Typpi, fosfori, kali jne. tulevat prosessista läpi ja etenkin typpi saattaa liian isona pitoisuutena haitata prosessia. Typpi vapautuu orgaanisista yhdisteistä ja on kasveille helpommin käytettävässä muodossa, kuin syötteissä. Haju ei ole vinkeä, eikä voimakas, sellainen mullan tuoksu. Mädäteliemi imeytyy vilkkaasti maahan, ei ole sellaista talmaa kuin vaikka lietelanbta.

Suuressa laitoksessa on suuruuden etunsa, mutta kasvavat syötteen ja mädätteen kuljetusmatkat vaikuttavat vastakkaiseen suuntaan.

Jos Suomeen saataisiin kattava tankkausverkosto ja sitä myötä asiakaskunta, tämä homma lähtee kehittymaan luonnostaan. Korkeampi öljyn hinta tukisi kehitystä. Metaani on paras hiilivety moottoripolttoaineeksi, ainoa harmi on kaasumainen olomuoto normaalipaineessa ja lämpötilassa.

Laskurilla voitte testailla eri vaihtoehtoja: http://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/gas_mtt.gas_mtt_laskuri

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 10.07.16 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 10.07.16 - klo:08:12

Toukokuun lopun maastullissa oli mielenkiintoinen Jorma Mattilan kolumni sian teurastuksen kustannuksesta. Saksassa sian teurastus maksaa saksalaisen tekemänä 2 euroa, jos saman työn tekee itä-eurooppalainen vuokratyöläinen (Saksassa), hinta on 1 euron. Suomessa vastaava kustannus on 3 euroa. Vielä on kikyn jälkeen hieman kirittävää, että päästään samoihin lukuihin Suomessa.

Tämä on surullista ja tuottaja maksaa.
Bäkkärin kommentti kuvastaa hyvin suomen kiky-ongelmaa, kun ei viittis lähteä mitään verta kauhomaan jollain vaan kahdenkympin tuntipalkalla 

Taitaa olla 12 €. Mee sää sinne vaikka yövuoroon hankkimaan lisätuloja

En nyt löytänyt netistä vahvistusta, mutta tietääkseni teurastustyötä saa Suomessa teettää vain arkisin päivävuorossa. Eli teurastuslinjoja pitää samalla teurasmäärälle olla kolminkertainen määrä kuin kilpailijamaissa.

Salama osui Itävallassa puuhun, jonka alla 12 lehmää ja 6 vasikkaa piti sadetta.
https://www.schweizerbauer.ch/vermischtes/allerlei/18-rinder-von-blitz-erschlagen-29617.html
edit: Korjattu eläinlajeja.

Toivottavasti oli käytössä Eläinlääkärikirja, jonka harvoista kuvista yksi esitti havainnollisesti salamaniskun tappamaa nautaa.

Sadonkorjuuvelvoite poistui, pitää pyrkiä tuottamaan korjuukelpoinen sato, itse korjuu on hyväntekeväisyyttä. Siellä vesitykki pukkasi pohjavettä vihanneksille naapurissa, on sitten mitä silputa. Peränperätilan palkokasvit olivat keltaisenkirjavia, osa oli vihreinä kateudesta  sadetetuille.

Mikä siinä on liian vaikeaa viljellä luomuviljaa 30% vuodessa pinta-alasta?

Kestorikkakasveille pitää laittaa hanttiin. Myös luomuviljan hinta on tällä hetkellä alavireinen. Osan nyt avokesannoksi jäävästä alasta olisin vielä kylvänyt, jos kosteutta olisi kuten vuosi sitten. Kuiva maaa sopii hyvin myllättäväksi.

Meillä on kokeilussa Dynadrive muokkain, jonka olisi tarkoitus hajottaa nuo mättäät. Ja ajonopeuskin olisi jopa yli 10 km/h. Ehdin keväällä vähän testata, mutta en oikein saanut tuntumaa siihen. Kesällä pitäisi valmistella luonnonhoitopelto syysviljalle, joten sitten näkee toiminnan.

Tutulle tulee myös Dynadrive. Hänellä on kokemusta kelajyrsimestä, joten saadaan vertailupohjaa. Kelajyrsimeen viritimme laahavantaat syvyydensäätöpyörin ja pneumaattisen siementimen. Aikomus on viherlannoituskasvusto vaihtaa lennosta syysrapsiksi ilman kuivattelua. Juuririkkakasveja ei siedä muhia maassa.

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 13.06.16 - klo:12:53

Miten tuota 30%:n myyntikasviosuutta valvonnassa tulkitaan? Tekstin mukaan riittää, että kierron aikana keskimäärin täyttyy, mutta niin sanotaan typensitojakasvienkin osalta ja huomautus kuitenkin tulee, jos yksittäisenä vuonna osuus alittuu?

No jos koko ala on ikinurmella, merkkaa aina 30% kerrallaan myyntiheinänurmeksi.
Kaataa ja pöyhii sateella, että mustuu. Että näkyy, et eipäs taas mennyt luomuheinä putkeen.

-SS-

Nurmi ei ole myyntikasvien listalla. Se toimi vain, jos on sopimus luomukarjatilan kanssa.

Miten tuota 30%:n myyntikasviosuutta valvonnassa tulkitaan? Tekstin mukaan riittää, että kierron aikana keskimäärin täyttyy, mutta niin sanotaan typensitojakasvienkin osalta ja huomautus kuitenkin tulee, jos yksittäisenä vuonna osuus alittuu?

Keskikesän kesanto. Ilmoita säilörehunurmena. Niitä heti lyhyeen sänkeen, jos et ole vielä aiemmin niittänyt. Täällä niitetään vl-nurmi jo toukokuun lopussa ensimmäisen kerran. Juhannuksen jälkeen kapeateräisellä kultivaattorilla n. 5 senttiin. Mahdollisimman pian hanhenjalkaterillä tai siipiterillä ristiin ajaen vähän edellistä syvempään. Sitten aina viimeistään ennen kuin ohdake on 10 cm pituista (n.2 viikon välein) uusi kultivointi läpileikkaavilla terillä. Sitten tarvittaessa vielä kyntö elokuun lopussa tai syyskuun alussa ja rukiin kylvö. Itse en enää kyntänyt, vaan ajoin vielä viimeiseksi kultivaattorilla kapeilla terillä n. 18 senttiin. Ohdaketta tai valvattia ei löydy rukiin seasta lainkaan. Viherlannoitusnurmen niitän lopetusvuonna kahdesti. Ensin toukokuun lopussa, sitten juhannuksen jälkeen. Viikko viimeisen niiton jälkeen eli kesä- heinäkuun vaihteessa aloitan kultivoinnit.

Yritän itsekin pärjätä mahd. vähillä kynnöillä, jotta saadaan kunnon multava pintakerros peltoon. Nyt on kokeilussa kelajyrsin, joka pieksee apila- ym. mättäät tohjoksi ja Varstalla hierotaan maanpäällinen kasvusto pieneksi viimeisessä niitossa, niin maa juoksee nätisti muokkaus- ja kylvökoneiden vantaissa, vaikka eivät pyöriviä olekaan. Nyt pitäisi viritellä weed rod-taikavarpu kultivaattroin perään lajittelemaan pahat pintaan. Mikäs idea tuossa kapeateräisessä ensikosketuksessa on?