Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos robotti on toiminut 10 vuotta ja 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä niin ei heti tule mieleen toista konetta joka olisi toiminut yhtä paljon. Syksystä asti bakteerit olleet korkealla ja tuntuu että normaali huolto ei riitä korjaamaan konetta. Tietysti jos alkaisi vaatimaan koneen perusteellisempaa tutkimista mutta kun ei vielä olla riskirajoilla bakteerien suhteen. Muutenkin ärsyttää kun ruokintakaukalon alla on aina mahdoton määrä rehua. Ollut aina vaikka rehumäärät on ihan tehdasasetuksilla. Onko ne meidän lehmät jotenkin vääräleukaisia?
Ja eikös ne nykyään myy robottia liisingillä?
Entä jos myös Lelyn ruokinnassa on väärät tehdasasetukset? 
Muutetaanko sitten asetuksia vai onko aika siirtyä asemalypsyyn?
Minäkin kyllä tartun tähän ruokinnan tehdasasetuksiin. Eli teillä ei ole suunniteltu tai muutettu robotilta annettavaa rehumäärää eikä kalibroitu sitä rehumäärää koskaan? :O vai mitä tämä tarkottaa?
Sitten vaihtoasiaan. Tuskin siitä vaihdosta taloudellisesti järkevää saa mitenkään. Lypsäähän ne Suomen ensimmäisetki robotit käsitykseni mukaan vielä ja niillä on ikää 15 vuotta.
Lypsävien apetta vasikat tykkää mutustella ennemmin kuin heinää... Monta kertaa kokeillut tuota asiaa. Myslirehua kokeilin parin säkin verran ja tavallinen vasikkarehu maistui paljon paremmin ja on huomattavasti halvempaa. Vaikka tuota mysliä niin kovasti mainostetaankin niin en usko sillä olevan mitään ihmeellistä merkitystä vasikalle kunhan alkaa vaan syödä karkea- ja väkirehua. Parin viikon ikäisenä alkavat yleensä syödä apetta ja vasta sen jälkeen alkaa vasikkarehu maistua. Juotto tehdään kolmesti päivässä tuttiämpäristä 3-4 litraa kerralla. Yleensä pienimmät ei vielä jaksa juoda tuota määrää mutta kyllä se ruokahalu äkkiä kasvaa kun kokoa tulee lisää. Näillä eväillä on saatu huomattava parannus aikaisempaan systeemiin jossa juotettiin huomattavan paljon vähemmän maitoa ja korsirehuna heinä. Säiliskin on parempi kuin heinä. Heinässä ei ole paljoa mitään ravintoaineita. Eihän kuivaheinä ole oikeastaan mitään muuta kuin kuitua 
Jos appeessa on rypsiä, niin kovin nuorille ei kannata antaa. Vasikka ei pysty hyödyntämään rypsivalkuaista, joka menee vain läpi ja aiheuttaa ripulia. Siksi teolliset vasikkarehut sisältää soija, vaikka muissa nautarehuissa sitä ei olekaan.
Kuinka paljon sitä rypsiä saa vasikoille olla vai saako olla ollenkaan?
Juottoasiaan: Meillä vasikat noin viikon yksilökarsinoissa ja sitte automaatille, jos ei oo ripulia. Juotto 3 kertaa päivässä 2 l kerralla
Aika kova hinta kyllä kieltämättä. Myös Imolle on tulossa saman kokonen navetta, jonka kustannusarvio on 1,8 miljoonaa. Käsittääkseni se tehään toisen robotin varauksella. Peltoala sieläki rajoittaa navetan kokoa.
Vanhempien tilalta löytyy lohko nimeltä Löysäperä
Eikös se mee niin että, jos peräkkäisten nurmivuosien määrä on vipussa 4 tai enemmän luetaan nurmi pysyväksi nurmeksi tästä vuodesta eteenpäin, jos siinä ei tänä vuonna viljele jotain muuta?
14000, 8400 tai 6500 l/ha riippuu siitä miten lasketaan
kaipa se tuo viiminen luku on kuitenki se mitä tässä haetaan
16000 Litroo/ha
10 000 keskituotoksella tuo tekee 0,625 ha/lehmä. Pellot kyllä tehokkaasti käytössä, pisteet siitä!
Kuinka syvät urat tommosilla tulee? Tai no varmaanki niihin saa erilaisia teriä? Meillä on noin 4 vuotta sitten karhennettu ilmeisesti vastaavalla systeemillä, mutta sillä ei kyllä tullu tarpeeks syvät urat, ku käytävät on jo nyt kulunu melkein sileiks.
No niin! Akomitilta löydettiin sopivat raapat ja on nyt tilauksessa.
http://www.akomit.fi/lannanpoistolaitteet.htmlPitäis ennen raappojen tuloa poistella osa käytävämatoista ja karhentaa käytävät.
Sattuuko kenelläkään olemaan tietoa firmoista, jotka tekis noita karhennuksia? Tai miten ootte ite karhentanu lantakäytäviä jälkeen päin? 1-2 vuotta sitten oli, jossain alan lehdessä juttu tämmösestä uritusfirmasta, mutten muista lehteä/ajankohtaa tarkemmin
"Vuosien 2010–2014 tarkastelussa vain sellaiset peruslohkot otetaan huomioon, jotka ovat kokonaan nurmea. Vain kasvulohkolla vuosina 2010–2014 oleva nurmi ei muuta peruslohkon statusta vielä pysyväksi nurmeksi vuonna 2015."
Tätä kun tulkitseee niin; jos on ollut jonain vuonna 2010-2014 vaikkapas paalikasan tms. tilapäisen haitan takia ilmoitettuna vähänkin tilapäisesti viljelemättömäksi niin ei iske pysyvän nurmen uhka... No tästähän se sitten viimeistään lohkokohtainen kohtalo selviää:
"Lisäksi keväällä 2015 Vipu-palvelussa ja viljelijöille lähetettävässä päätukihaun esitäyttötiedot sisältävässä tulosteessa on tieto siitä, millä peruslohkoilla on ollut nurmea viisi vuotta peräkkäin"
Toivottavasti tuo tilapäisesti viljelemätön riittäisi ja miksi ei riittäisi, kun sanotaan että koko peruslohko on täytyny olla nurmella koko ajan, jotta luetaan pysyväksi nurmeksi. Tuo kevät 2015 on kyllä turhan myöhään, kun pitäis tietää mitä kynnettävien tilalle laitetaan ja tarviiko ylipäätänsä kyntää.. Pitänee käydä kunnasta kysäsemäsä.
Mistä löysit niin hyvän "*****ilijan/jat" joka osasi auttaa asioissa... Ainakaan meidän prorahastuksen "rivineuvojalla" ei ole ollut mitään ajatuksia tuotannon kehittämiseen/tehostamiseen 
Sama kysymys/ajatus heräsi myös täällä
Meillä menee paalaukseen yhdistelmäpaalaajalla keskimäärin 0,65 h/ha sisältäen matkat ym. Karhotettuna (9,5-10 m) menee 0,6 h/ha.
Keskimääränen lohkokoko noin 2,4 ha ja tosi monimuotosia lohkoja. Etäisyyttäki on aikas paljon osalle lohkoista. Noi on ne syyt miks ylipäätänsä tehään rehut paaleihin plus se, että porukkaa tarvii vähemmän muihin korjuuketjuihin verrattuna.
Vaikka meillä karhotin onki, niin suhtaudutaan karhotukseen vähän varauksella. Esim. ekasta sadosta karhotetaan vain ihan lähimmät lohkot ja aivan kauimmaisia lohkoja ei karhoteta ollenkaan. Tosi vankalla kasvustolla karhotus saattaa vain nostaa työmenekin kokonaismäärää, ku paalauksen ajonopeus tippuu liikaa ja paalain saattaa tukkeutua helpommin. Kaukasimmilla lohkoilla karhotuksen hyöty taas valuu tielle.
Loppuun vielä linkki yhteen tutkimukseen. Luku 2, sivulta 43 on säilörehun korjuuketjuasiaa.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf
Meillä hiehonavetan (entinen lypsykarjapihatto) vuokra 700 €/kk sis. sähkön. Eläinpaikkoja n. 100.
kuulemani mukaan SR ainakin nostaa hintojaan ilmeisesti ens viikolla ja kuulemma nostopaineita olis muillakin. en oo vielä kyselly..
Sarka-messujen lypsykarjavierailukohteissa on suht hyvin myös uusia hiehopihatoita..
http://www.pytinki.fi/esittelytilakohteet-2015.html
