Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 15.09.25 - klo:08:51

^
Päivän huumori pläjäys 

Putkien pinnassa on havaittu bakteerikasvustoa todistettavasti normaalia enemmän pintatestillä tutkittaessa 7.8. Muuten ja muulloin putkien paskaisuudesta ei ole todistettevaa faktaa. Kuten ei saatu 11.9 koko maitoputkiston kuvauksellakaan.

Bakteeri määrän katson kohonneen 6.3 alkaen. Oli silloin 30 tuhatta. maaliskuussa yhteensä 4 kpl yli 50 tuloksia. Huhtikuussa 2 kpl. Toukokuussa samoin 2. Kesäkuussä 4 ja heinäkuussa 2. Elokuussa ei yhtään ja nyt syyskuussa tähän mennessä 1. Välillä on joka kuussa ollut erinäisiä normi kausia (alle 10 tuhatta). Ulkolämpötiloista en ole pitänyt seurantaa 

Eli tutkimusten mukaan,välillä on bakteerikasvua ja taas välillä ei.Tuo on outoa,koska pesuri pesee aina samanlailla.

Jos pesuaineen annostelu on aina samanlaista.
Mutta jos se basilli ei olekaan siellä putkessa vaan jossain muualla, josta voi tolleen pomppimalla tulla  Nouseeko soluarvot samalla, kun bakteerit nousee? Vai alipainelijassako ne basillit luuraa siellä maidonkokoojan päällä ja sitten tyhjiöpumppu sammuessaan välillä sylkäisee ne kokoojaan? Outoa on.

Jos se tilanne normalisoituu siis konetiskiaineilla ja pahenee niiden lopettamisen jälkeen, niin voisi luulla, että vika on pesuaineissa. Konetiskiaineet pesee sen biofilmin pois, mutta muut käyttämäsi aineet ei ilmeisesti joka kerta

Futuras ei oo piirikortteja  Ei jätä lämmittämättä. Ei mee ohjelma kello eteenpäin jos jää lämmittämättä. Joskus hajos kontaktori lämmitysvastuksilta ja siihen pysähtyy pesu. Pidäppä hetki kiinni maitoputkesta kun pesuvesi kiertää ja päättele onko vesi lämmintä  Pesurissa se vika ei ole, vaikka vanhin kones tuossa yhtälössä onkin. Ja taitaa olla ainut suomessa yhä käytössä oleva futura pesuri 

Niin tankin pesussa lämpömittari nousee desimaaleilleen samaan ihan joka pesukerta. Tosin tankin mittari tulee jälkijunassa eli näyttää vähemmän kuin vesi oikeasti on. Mutta tuo on tiedossa tankkihuoltajiien sanomanakin, siis se että se on hidas.

Niin tämähän olisikin helppo yhtälö jos se syyllinen nyt yhtäkkiä löytyisi , vaikka sitä on etsitty viime syksynä ja uudelleen maaliskuusta lähtien huoltomiesten , meijerin neuvojan ja nyt jo Valion asiantuntijan kanssakin. Viime syksynä ongelmat loppui , kun lopetin hapanpesun käytön. Puoli vuotta normilla harvalla hapan pesulla ilman ongelmia. Sitten pompsahti ... Nyt on käytetty ... ehkä ne kumit on vaan pilattu ...

Mutta jos se kontaktori pätkii silleen, että se käskystä kyllä vetää pinnat kiinni, mutta sieltä ei vain välillä mene virta läpi vastuksille? Tajuaisiko se ohjelmakello silloin tuon, vai seuraako se lämpötilaa? Tällaisia kontaktori vaivoja on itsellä ollut erinäisissä laitteissa..

Tuskin on tapahtunut muutoksia ja mä oon yksin ongelmineni vaikka samaa vettä käyttää muutkin. Liukenee lavali. Sen heitän manuaalisesti, kun kippo toimii oikeastaan vaan nesteellä. Lavalia alkanut käyttämään ongelmien ratkaisemiseksi, en ennen ongelmia. Tai käytettiin vuoteen 2001 asti toisella pesurilla jossa oli kouru pesuaineelle. Niin kauaa ongelmat ei ole onneksi vaivanneet  On tutkittu pesurin toimintaa ja lämpötiloja. Valion miehenkin aikana  niin että lähti lämmittämään alle 50 asteista vettä. Normaalisti lämmön vaihtimessa on kuumempaa varsinkin lypsyjen aikaan. Ei enää tankkipesuun, mutta ei saa ollakkaan. Pesuri lämmitti ihan hyvin ja piti lämpimänä. Vesipulssit kuulemma hyvät. Itte aloin jo epäilemään niitäkin. No onneksi taas tipahti lukemat, mutta miksi pomppii ? No ei tiedä viisaammatkaan  No nyt siis kolmitieventtiili ja kumiosat maidonkokoojaan tilattu. tosin muut pl. kolmitie on vaihdettu vuoden sisään. Mutta käsky kävi ja irtoaahan noista mustaa mönjää. Stanan hapanpesun takia.

Jossakin piirikortilla tai vastaavassa löysä liitos johdossa ja värinän vaikutuksesta välillä jättää vaikka veden lämmittämättä? 

Ennen siis ennen viime syksyistä eka kerran bakteerien nousua käytössä oli Oskun yhdistelmä pesuneste ja ehkä kerran kahteen viikkooon oskun hapanpesuneste. ennen oskua meijerin yhdistelmä ja tätä ennen alfa-laval 1. Siis näillä menty sieltä 90-luvultra lähtien. Toki hapanpesu aluksi muuta kuin oskua, mutta ei todellakaan kovin usein. No viime syksystä lähtien sitten Oskun emästä ja hapanta. Keväällä uuden rumpan alettua torkkua ja virkkuakin. Mitään merkitystä mikä merkki on ei ole ollut. Jostain huhtikuusta lähtien putket on pesty käytännössä aina kaksi kertaa . Eka oskun emäs ja toinen pesu hapanpesulla. Tuolla koktaililla sai pysymään siellä alle 30 000 pääsääntöisesti. Joskus käynyt matalammallakin . Alle 10  kuitenkin melko harvoin. Valion mies ehdotti kokeilemaan normi pesuja kaksi emästä ja yksi hapan tai emäs ja hapan. Mutta siis vain yks pesu / lypsy. 6,7.9,12,13,57 ... Mikä lie seuraava tulos. Valion asiantuntijan mukaan pesuaine merkillä ei ole mitään merkitystä pesun onnistumiseen. Joten se kallis Delavalin 1 Alkali ei sen mukaan ole sen kummempaa kuin oskun litkukaan. Tiedä sitten ... oon käyttänyt lavalia siis nytkin, mutta ei läpimurtoja tai ehkä hetkeksi.

Onko kaupungin vedessä tapahtunut muutoksia, lähinnä veden kovuudessa. Jos vesi olisi jostain syystä kovempaa kuin aiemmin niin liukeneeko pesuaine siihen enää samalla tavalla? Ja erityisesti tuo jauheinen lavalin alkali 1, niin jos se ei normaalisti sula siihen veteen, niin sehän pesee tavallaan ilman pesuainetta??
 Ja olihan varmistettu, että kuuman pesuveden lämpötila ei laske pesun loppuun mennessä mielellään alle 50?

Mitä ja minkä merkkisiä pesuaineita käytät vuoropesuissa? Kun ketjussa aiemmin mainittiin typpihaposta, niin onhan edelleenkin sellaisia typpihapollisia hapanpesuaineita.

Lainaus käyttäjältä: Keninto - 14.07.25 - klo:06:35

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.07.25 - klo:15:23

Sekä pärjää pienemmällä käärintämuovin määrällä. Ei taida kyllä isoja eroja tulla kun se sidontakalvo on kalliimpaa kuin verkko.

Ihan sama 6 kerrosta pitää kuulemma laittaa käärintäkalvoa, ajoipa muovilla tai verkolla. Ja muovisidontakalvoa pitää laittaa vähintään 3,5 kierrosta, jotta kestää, koska on heikompaa kuin verkko (verkkoakin pitää olla vähintään sama 3,5 kier). Ja sitten sillä yhdellä muovisidontarullalla  (2000m) ei paalatakaan kuin noin 110 paalia. Eli on kallista ja työlästä.

Tarvittava verkon määrä vaihtelee suuresti mitä paalataan ja kuinka paaleja käsitellään.

Ja paalataanko paskaa vai tehdäänkö oikeasti rehua.

onko tuosta löytynyt joku hyöty noin suuressa kuvassa?    muuta kuin eri lajista muovia..

Se aiemmin mainittu paalin avaaminen on helppoa, kun kaikki muovit leikkautuu melkeinpä samalla vedolla sekä kesällä että talvella. Ja muovien kierrätyskin on helppoa, jos on käärinytkin paalin valkoisella. Ja varmaan se säilyminenkin on sitten parempi kuin verkolla, kun noin paljon muovia pitäisi laittaa..

Sekä pärjää pienemmällä käärintämuovin määrällä. Ei taida kyllä isoja eroja tulla kun se sidontakalvo on kalliimpaa kuin verkko.

Ihan sama 6 kerrosta pitää kuulemma laittaa käärintäkalvoa, ajoipa muovilla tai verkolla. Ja muovisidontakalvoa pitää laittaa vähintään 3,5 kierrosta, jotta kestää, koska on heikompaa kuin verkko (verkkoakin pitää olla vähintään sama 3,5 kier). Ja sitten sillä yhdellä muovisidontarullalla  (2000m) ei paalatakaan kuin noin 110 paalia. Eli on kallista ja työlästä.

Tässä näyttäisi olevan tarinaa tästä.. Oi voi.. 

https://www.youtube.com/watch?v=u5DtJx18hkI

Koitin selailla edellisiä viestejä ja haulla kokeilin, mutta en oikeen löytäny aihetta.

Saisiko tähän lankaan linkkejä ulkomaisille "nettikoneille"?

Ihan ensi hätään vaikka:

https://www.mascus.fi/

Ei ole kylläkään ulkomainen "nettikone", mutta kuten sanoin, ensi hätään 

Ylileveä saa olla vain paripyörillä, olikos vieläkin näin?

Onhan OIKEASTI isot rattorit jo perusrenkaillaankin leveämpiä kuin 2,55m. Tällöin niissä on oltava ne ylileveän valot. Esim. Fendt 1000-sarja, Valtra S6 jne.. Mitään lakipykälää ja varmaa tietoa en löytänyt/jaksanut etsiä.

Lainaus käyttäjältä: ht - 22.02.24 - klo:18:49

Aika muhkeet on levikkeet. Jos on juuripyörät tieliikennekelpoisessa asennossa niin ne on 2,55 -> levike + välivanne on metrin/puoli?

Onko tosiaan 2,55 m maksimi maataloustraktorille? Meillä saksalaisessa tehtaan jäljiltä vähintään 2,55 vaikka vain 650 renkaat. Samaan malliin tarjolla paljon leveämpiä renkaita eikä ne mahdu yhtään sisemmäksi.

Saahan se rattori olla perusrenkailla leveämpikin kuin 2,55m, mutta vaatinee tämän jälkeen ylileveän valot. Aivan kuten paripyörällinenkin 

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki-2023/#id-riistakasvien-tukiehdot

Ruokaviraston oppaassa lukee: "Muita kuin edellä lueteltuja kasveja ei hyväksytä seokseen."

Jos valmiissa seoksessa on ollut 6 erilaista kasvia, joista 4  on tuolla listalla ja 2 ei, niin tämänhän voi myös tulkita tukiehdot täyttäväksi.
       Koska: "Kylvä riistakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä"

Eli ne seoksen 2 listalta puuttuvaa kasvia on vain kylvetty sinne bonuksena, eivätkä ne nyt hyödytä ketään. Mutta niillä seoksessa ja listalla olevalla 4 kasvillahan tukiehdot täyttyy.
Eihän missään lue, että hyväksyttävien kasvien listalta puuttuva kasvi mitätöisi koko seoksen. Se ei vain täytä tuota kahden eri kasvin vaatimusta.

Itse tulkitsisin asiaa näin..

Pilivisellä säällä sekä yöllä, pääsee karja laiduntamaan vieläkin vapaammmin