Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maatalouden sellaiseen ihmeparantumiseen en usko. Erittäin vähän on keskustelua kiinteiden kulujen vaikutuksesta. Muuttuviin keskitytään, ilmeisesti se on mukavampaa. Toki onhan muuttuvissakin mahdollisuuksia kuten yllä kirjoitin.
Korkeat kiinteät kustannukset on pääasiassa itseaiheutettuja, niitä on varmasti monelle vaikeampi tarkastella kriittisesti kuin muuttuvia kustannuksia mitkä elää markkinan mukaan voimakkaammin.
Ja on siellä konepuolella edelleen sitä henkeä että kone "saavutettu etu" ei kustannus.
löyty. 6400-9600 markkaa /ha ja 25-35 vuoten verovapaus ( pinta-alaverotus tuolloin metässä ) aika hyä homma. ite laitoin silloin sen railun hehtaarin kaikkein märintä alaa puulle... ja kohta pitäis hakata, kuhan vaan olis pakkasia jotta kantais...
Miltä vuodelta tuo oli?
Minkälaiset tuet metsitykseen sai silloin ennen EU:ta? Tässä on lähiseudulla muutama silloin metsitetty pelto, siis todella hyviä peltoja, ei mitään metsäheittoja.
nykyään näkyy olevan monessa tosi ahasta akun paikalla ettei isompaa sovi.
On joo, on niitä kyllä ennenkin johdotettu takakonttiin jos on ollut tarvetta isommalle kuin konehuoneeseen sopii.
On kovin ohutta putkea se polttoaine linja siinäkin saattaa olla ongelmia.
Jos kovin kylmä ja pieni henkilöauton akku varmin käynnistää ilman lämmitystä 
Mulla oli aikanaan 626 Mazdassa Webasto. Akun kestohan siinäkin tuli ongelmaksi mutta sitten kun laittoi siihen niin ison kun mittojen puolesta sopi paikalleen ei ollut ongelmia, sai kabiininkin lämmittää huoletta. Toki tommonen Japanilainen bensakone nyt lähtee pakkasesta ongelmitta käymään mutta olihan se mukava kun oli valmiiksi lämmin.
Sitten kuukauden päästä voi ruveta ihmettelemään muokkaamattomien peltojen osutta. Nyt eletään kumminkin vasta syyskuun 21 päivää.
Meillä oli joskun ysärin alkupuolella apilakesantoja kun sen aikainen tukipolitiikka suosi tuotantoa vähentäviä kasveja. Ne niitettiin kaksi-kolme kertaa kesässä lautaskoneella eikä siinä mitään merkittävää ongelmaa ollut lopettaa kyntämällä.
Eikös luonnonhoitonurmi ole kumminkin vaihtoehto? Parikymppiä parempi tuki, kuin rehunurmelle. Viimevuosina on peltoheitot tullut merkattua rehunurmiksi karvanverran pienemmästä tuesta huolimatta, mutta jos sen innostuu kylvämään vaikka syysvehnälle niin ei ole mitään lopettamisajan rajoitteita.
Ei se luonnohoitonurmi taida rajoittaa kuin ensimmäisenä vuonna, toisen vuoden nurmen saa lopettaa jo 15.7 alkaen jos siihen kylvää syyskasveja.
Ja rupesin miettimään että sen kasvikoodinhan saa nykyisin muutettua kasvukaudella jos tuleekin hinku kylvää siihen jotain ennen 1.9. sillon ekana vuonna?
itellä tumen 2,5 metrin kylvölannotin. se lahos kyllä aika äkkiä kun ei maaleja paljon ollu pellillä.. ja net muoviset syöttökehtot ei kestänny yhtään kovempaa paakkua.. vaikka verkon läpi oli paska laitettu..
Täällä Tume 250 kylvölannoitin oli aktiivikäytössä nelisenkymmentä vuotta. Ihan hyvin siinä maalit ja säädöt pysyi ja kone muutenkin ihan ok loppuun saakka ja vieläkin on varastossa. Vaihtui sitten uudempaan Tumeen kun haluttiin suuremmat siemen ja lannoitesäiliöt.
Onkohan Tumella ollut joku erä jossa on ollut noissa ongelmia. Mulla on ollut pelkkä sijoittava lannoituskone (70-lukua?), 2 hinattavaa (joista uudempi pallopyöräinen HSC2500 tms), JC 3000 Laser ja nyt nelonen Nova Combi. Yhdessäkään ei ole ollut ongelmia syöttörihlojen tai maalauksen kanssa - tosin en ole niitä kuusen alla säilyttänyt.
Papujakin on toisinaan rouskuteltu. Yhtään rihlaa en ole vaihatnut. Hiiret kuulemma joltain jyrsineet rihloja sileiksi jos laatikkoon jäänyt mieluista siementä.
Pohjaläppien akseleiden kanssa on ollut ongelmia niissä koneissa joissa se on ollut mustaa rautaa. Ruostuu, hilseilee ja turpoaa juuttuen 'laakereihinsa' ja halkaisee läpistä kiinnityskohtia. Myös syöttöakseleita juttunut sinne käyttävän pään kuusioholkkiin jossa sen pitäisi luistaa syöttöä säädettäessä. Ajoissa tehty herkistely, puhdistus ja rasvaus auttavat tähän.
Vanha starttifosfori söi aika tavalla, se oli vähän kuin sepeliä olisi koneeseen laittanut. Mulla meni starttilaatikon kylvökammiot vaihtoon kun heinänsiemen tuli siitä tiivistysrenkaan välistä pihalle ja oli niin kuluneet ettei korjaantunut pelkkien tiivistysrenkaiden vaihdolla.
Lakoista kauraa on vielä kunnassa lukuisia palstoja.
Kylällä oli kierrelty lakokaurasta päältä pystyt kohdat pois, varmaan jää loppu murskan ruuaksi. Ainakin mitä itse tiistaina nostelin uteliasuuttani lakopaikasta niin aika karsean näköistä, pitkät valkoiset juuret ja ihan plitkumärkää.
Ei muuten varmaan tarvitsekaan kylvää erikseen. Sotkin ajatukset siihen et kerääjäkasvitoimenpidettä ei pysty hyödyntämään kylvössä..
Kyllä sillä nykyisn voi perustaa seuraavan vuoden nurmen, alkuun oli niin että ei voinut.
Se tukioptimointi tarkoituksessa kylvetty rypsi on sitten öljykasvivuosi vaikka se murskattaisiin joskus kesällä, viljelykierron välivuosien laskenta alkaa sen jälkeen alusta jos muuten on aikomus viljellä öljykasveja.
Eli käytännössä sama kuin pönkittäisi vastavalla summalla kasviviljelyä vaikka koneurakointi tai palkkatuloista.
Jos nyt tämä piti tehdä niin miksei sit siirrytty suoraan tukemaan nautoja?
Suora nautojen tukeminen ei sovi nykyiseen viherstalinistiseen maailmankuvaan.
Kärcher teollisuusimuri. Iso koko, iso ääni, herkästi tukkeutuvat suodattimet, heikko imuteho.
Pieni Kärcher automaattisella suodatin puhdistuksella on ihan kyllä toimiva, betonin hiontapölyäkin imee aika kauan.
Meillä oli semmonen pieni keltainen Kärcher aikanaan. Se oli kyllä hyvä imuri, ihan eri sarjassa kuin tuo iso. Nyt on kolmimoottorinen Clen enkä voi moittia.
