Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuolla oli just keväällä kuva Tassu ohjainlaitteesta mihin oli vaihdettu summeri.
https://www.facebook.com/pulttikanava/?locale=fi_FI En VM:n rakennetta tunne mutta sanoisin että vetää sillä ketjulla pois ottaessa narun tai rautalangan tai vastaavan sinne palkin sisään millä sitten vetää ketjun takaisin.
Pätkäytti tässä päivällä yhtäkkiä 9mm mittariin. Ja la-su yö oli 26mm.
Ja siitä oksale rattori vähemmilä sähkyilä... 🎅
https://www.youtube.com/watch?v=EVxByLO_6cA
Kyntöä vastaavalla laitteella. https://www.youtube.com/watch?v=rdoovg5qUyA
Komea kipunashow ja muutama hauska kommentti :-)
Taitaisi vetää isommankin äkeen - kunhan ei vauhdista puhuta.
^
Luulisin että ei tarvita kuvia kuin lisätoimenpiteessä. Siis siitä että on käyttänyt sirppi yms sovellusta ja luulisin , että niitäkään ei tarvita joka lohkolta. Ainakin maataloustoimiston väki oli tyytyväinen kolmesta 
Joo, ei munkaan mielestä. Pari vuotta sitten oli kokotilan valvonta eikä tuollaisia kyselty, lohkokortilla kun luki talven asiakirjavalvonnassa rikkakasvihavainto se oli OK. Kesällä eivät katsoneet muuta kuin että kirjanpitoa oli aloitettu.
niiinpä. ei net tuolloin 1800- luvulla mistää pierunkuorista rekennellu nuita mökkejään....
Savon neitsyt puhuu taas paskaa. Köyhä kansa rakensi itselleen kaupunkeihin muuttaessaan itselleen hökkeleitä siitä puutavarasta, mitä vaan käsiinsä sai. Esimerkiksi Turussa Nummenpakka ja Raunistula...täynnä hökkeleitä muiden jättämistä hukkapuista rakennettuna.
Se, ettei ennen muinoin rakennettuja umpisurkrita rakennuksia ole enää näkösällä johtuu siitä, että ne on purettu jo ajat sitten tai ovat hajonneet omia aikojaan.
Nimenomaan. Se on myytti ja osittain vale että "ennen osattiin rakentaa paremmin". Ne huonot rakennukset on purettu aikoja sitten. Hyviä ja huonoja rakennuksia kuten myös rakentajia on ollut aina ja tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Joo, kuvia noista hökkeleistä löytyy varmaan sadoittain mutta tää on jotenkin puhutteleva, rakennusten välinen kontrasti on niin valtava.
https://www.finna.fi/Record/hkm.EBB450F7-7F97-4C0F-9EC8-E917AA8DEC34?imgid=1
Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.
Saas nähädä miten käy, aamusta alkaen on huomisen ennusteessa noussut sademäärät, nyt Yr ja Ilmatieteenlaitos näyttää jotain 25-30mm luokkaa, Foreca on vähän maltillisempi 17mm ennusteella.
Jäätiin murto-osaan tuosta, 6mm tuli mittariin mikä toki sekin on hyvä lukema.
Saas nähädä miten käy, aamusta alkaen on huomisen ennusteessa noussut sademäärät, nyt Yr ja Ilmatieteenlaitos näyttää jotain 25-30mm luokkaa, Foreca on vähän maltillisempi 17mm ennusteella.
On silläkin merkitystä mitä puuta käytetään, jotain "banaanipuuta" voi tarvita tuplapaksuuden samaan kantavuuteen kuin täkäläisellä kuusella.
Notre Damessa kyllä taitaa olla tammea mutta on se rakennuskin mittasuhteiltaan melkoinen että jännevälit voi olla isoja se kun pitää varmasti tehdä mahdollisimman alkuperäistä kunnioittaen ei modernit liimapuu ja ristikkoratkaisut tule kysymykseen.
Kyllä mä ruiskutuksen ostajana ennemmin palvelun ostan siltä amazone ruiskuttajalta, tai oletan että se on uudempi kuin Eho. Tekniikasta en tiedä, mutta aika kovalla tuulella onnistuu ja tekniikan ohjaamana sulkee suuttimia kiiloissa ja muuten
Itseasiassa siihen Ehoon saa pitkälti samaan kykenevän varustuksen.
Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.
Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha .
Rypsin keskisadot ovat huomattavasti alemmat kuin 1970-luvulla, jolloin 12 - 15 kg/ha ei ollut mikään ennenkuulumaton kylvötiheys.
Lajikkeissa on pahasti jotakin vialla, jos eivät pysty kasvamaan tiheässä.
-SS
No onhan siinä nyt tapahtunut aika merkittävä muutos kasvinjalostuksessa kun tuli 00-lajikkeet viljelyyn. Voi olla että samalla menetettiin satoisuuden kannalta jotain.
Savella varmaan toimiikin paremmin. Itse en näillä pykälän verran kevyemmillä mailla ihan heti kokeilisi toista kertaa, oli se aika karsea kun rikat kasvoi läpi sieltä herneestä. Onneksi oli kuiva syksy, herne ei kaipaa muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä puinti kiusaavaa sekaan.
Metributsiinivalmisteet (Metro, Senkor) muuten menivät juuri käyttökieltoon. Mitä tilalle? Lentagran WP?
Vai oliko tässä jo viimeinen naula kuivaherneen arkkuun?
Lentagran joo, Fenixin kaveriksi. Tähänkään asti ei pohjavesialueella ole ollut muita vaihtoehtoja. Lentagrani on perin ikävää tavaraa käyttää mutta kyllä sen kanssa pärjää kun lukee ohjeet ja toimii ajatuksella.
Mä en ole omilta rypseiltä joutunut torjumaan kirppoja kuin yhtenä vuotena ruiskuttamalla. 2017 oli kesäkuun alku niin kylmä ja kasvu hidasta että kirpat sai vielä suht isoihinkin taimiin tehtyä merkittävää vahinkoa.
Normaalisti rypsi kasvaa kyllä karkuun niin että peittauksen suoja riittää.
