Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pakkasnesteessä on korroosionestoaineita - siksi mielestäni parempi ruiskun pumpulle kuin lasinpesuneste.
Eipä siinä pumpussa, eikä ruiskussa ole mitään mitä pelkkä vesikään "ruostuttaisi".
Hardin pumppu on kyllä ihan rautaa, nää muut lienee alumiinia.
Etanoli haihtuu nopeammin ruiskusta ja etenkin suuttimista, joita itsellä on joskus haljennut tippaventtiilin kohdalta, koska olen käyttänyt esimerkiksi 50:50 vesiseosta, ja näyttää olevan kumillekin jotenkin turvottavampi ja rapauttavampi. En enää laittaisi etanolia, vaikka sitä saa Anora-Altialta melko edukkaasti. Pakkasneste-glykoli on yllättävän hellävarainen esimerkiksi pumpun kalvoille, eikä haihdu vedestä. Etanolin tunkeutuminen muovimateriaaleihin on suurempi kuin glykolin. Tämä vain huomiona,. kun on polymeerimateriaaleja kokeiltu erilaisilla aineilla. Lisäksi, etyleeniglykoli pakkasnesteet käyvät vanhoihin koneisiin ihan pakkasnesteeksi, ja ovat edullisia, käyttömäärä voi olla pienempi kuin lasinpesunesteellä, ja propyleeniglykolijäänestot, joita myydään asuntovaunuun, ovat kalliimpia.
-SS-
On hajonnut paikkoja glygolillakin, ei vaan pääse mikään jäänesto joka paikkaan. Etanolia perustellaan jäämien liotuksellakin, en ole vielä etanolin haittoja havainnut. Lämmin tila pitäisi ruiskulle olla.
Ei se lämmin varastokaan autuaaksi tee vaikka helppo oliskin.
Amazonen huoltomies sanoi että lämpimässä varastoiduissa ruiskuissa on ollut selvästi enemmän tiiviste yms. vikoja kuin kylmässä varastoiduissa. Johtuu juuri siitä kun kylmässä siellä on se jäätymisen estävä aine, yleensä glykoli, mikä pitää myös kumiosat paremmassa kunnossa. Ja saattaa olla että osa lämpimässä säilötyistä päätyy sinne suoraan pellolta, glyfon jämät sisällä.
Lämpimässä varastoitaessakin sinne kannattaisi laittaa vaikka laiha glykoliseos juuri siitä syystä.
Aseöljyn pitäisi olla olla hyvää vaijerien voiteluun kun syrjäyttää kosteutta. Toki se on saatava sinne ennen jäätymistä.
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
Ei ainakaan Deere kyseessä, maksaa vaan vähän yli tonnin, muistaakseni 
Ei ole joo, tää oli isännän itsensä kertoma hinta ja siinä saattoi kyllä tulla jo koko lohko pakettina.
-10-sarjan Deeren kuormaajan lohkoon oli muistaakseni 700e luokaa alv0% mutta siitä on jo niin monta vuotta että varmaan on nyt yli tonnin.
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
Isä sanoi että B414 korminkilla ajettiin kesälaadulla. Traktori oli puolilämpimässä tallissa, siis semmosessa kellarin tapaisessa rinteeseen rakennetussa mitä -50-luvulla tehtiin, ja tankki on siinä mottorin takana ohjausvaihteen päällä. Piti aineen sen verran lämpinä että toimi. Sitten kun tuli seuraava kone missä tankki oli hytin takana joutui siirtymään talvilaadun käyttöön.
Joskus ennen kesälaatu kesti -15 ast. Nykyinen 0/-5 aine ei kestä kahdeksaa pakkasastetta ettei pafariinit jämähdä suodattimeen. Aika turhaa pelleilyä. Yksi tankin tyhjennys, suotimet ja ilmaus töineen maksaa enemmän kuin hinnanero.
Joo, niin kesti. Toki tässä tuli siirryttiin lennossa saman tasoisella polttoaineella traktorista toiseen.
Isä sanoi että B414 korminkilla ajettiin kesälaadulla. Traktori oli puolilämpimässä tallissa, siis semmosessa kellarin tapaisessa rinteeseen rakennetussa mitä -50-luvulla tehtiin, ja tankki on siinä mottorin takana ohjausvaihteen päällä. Piti aineen sen verran lämpinä että toimi. Sitten kun tuli seuraava kone missä tankki oli hytin takana joutui siirtymään talvilaadun käyttöön.
HZT TeT 1000 traktori. Perin erikoinen projekti. Niin uskomaton että voi olla tottakin. Telaraktori jota ajetaan kumipyörillä maantiellä.
https://www.youtube.com/watch?v=gri-EJijM2U
Eiköhän jalometalleissa vaikuta se että viime aikoina on tullut paljon uusia kokemattomia ostajia jotka hinnan laskiessa alkoivat myymään mikä veti laskun rajummaksi.
Ihan turha sivutoimisia viljelijöitä on syyllistää korkeista vuokratasoista. Aika harva siinä hommassa on mukana kirittämässä, kyllä siellä saa ihan päätoimiset mennä peilin eteen ja miettiä että miten tää nyt menikään. Eikä siinä mitään, tähän astihan tukien ja tuotantopanosten suhde oli sellainen että suuruuden ekonomia korjasi heikomman lasku ja agronomisen osaamisen, toki nykytilanteessa alkaa näkymään se toinen puoli.
Nyt kun työttömyys on lisääntynyt, niin myös työttömien sivutoimisten viljelijöiden määrä on lisääntynyt ja tulee lisääntymään. Ja kuinka heihin suhtaudutaan huoltovarmuusketjussa. Siitä täytyisi olla lainvoimainen päätös, jotta jokainen sivutoiminen voisi etukäteen suunnitella/valmistautua kyseiseen tilanteeseen. Pankithan on jo nykyään laittanut maataloudelta (lue kannattamattomalta yritystoiminnalta) rahahanat kiinni, joten sen varaan ei voi meidän huoltovarmuutta laskea. Ja mitä tulee viljelyn sivurahavirtoihin, niin ainakaan etelässä tänä talvena aurauksesta ei ole saanut muutakuin känsiä käsiinsä. Lumenaurausta ollut ehkä kerran ja hiekoitusta ei 30 asteen pakkasessa tarvita. Ja kohtahan meillä on tilastoissa kylmimmän tammikuun jälkeen kylmin helmikuu. Tähän ei todellakaan tule hymiötä, eikä muutakaan emojia
Lumenauraus täytyisi olla kiinteällä kuukausihinnalla joka kattaa jonkin tietyn määrää aurauksia tulee lunta tai ei, loput sitten erikseen laskuttaen.
Ihan turha sivutoimisia viljelijöitä on syyllistää korkeista vuokratasoista. Aika harva siinä hommassa on mukana kirittämässä, kyllä siellä saa ihan päätoimiset mennä peilin eteen ja miettiä että miten tää nyt menikään. Eikä siinä mitään, tähän astihan tukien ja tuotantopanosten suhde oli sellainen että suuruuden ekonomia korjasi heikomman lasku ja agronomisen osaamisen, toki nykytilanteessa alkaa näkymään se toinen puoli.
Talvilaatu on kyllä hinnanlisäänsä verrattuna talvella kovin hyödyllinen. Kuivaamoa voi käyttää talvellakin, etenkin rypsillä ei tarvitse edes suutinta vaihtaa, ajaa ilmaa kuristamalla uunin kuumaksi. Asuintalon kellarissa ei tarvitse miettiä, onko öljysäiliön osasto pakkasella vai ei, varsinkin kun öljyä kuluu lähinnä silloin kun ILP ei jaksa.
Traktorin voi pitää talvilaadulla tankattuna jo syksystä, puimuria jos ei tarvitse siirtää, ei kai se niin väliksi ole. Jos on mahdollisuus kahteen farmarisäiliöön, niin pitää toisessa aina talvilaatua ja toisessa sitten kesälaatua, jos ne muutamat säästetyt eurot tulee tarpeeseen. Öljyauto pystyy tuomaan kumpaakin laatua samaan tilaukseen. Kesällä tuotu kesälaatu hyhmettyy jo pikkupakkasella, ja harmaantuu hiukan nollan kylmemmällä puolella.
-SS-
Muutama kaveri hakee talvilaadun huoltoasemalta, toimii hyvin jos asema lähellä ja talvikauden kulutus minimaalista.
Ei ehkä kannata leikkiä. Just oli somessa kuvia kun Scanian perässä oli pienet kartiopyörät ottaneet itseensä kun oli liukkaalla runnutettu ilman lukkoa siten että toinen pyörä vaan löi tyhjää.
Tämä vaan aika tehokkaasti eliminoi tee-se-itse-ropaajat kun perkaamoltakin haettu vimpain pitää läppärillä opettaa siihen toiseen koneeseen.
Autopuolellahan tätä on ollut jo pitkään, akun vaihtokin tarkkoine tyyppeineen pitää kertoa järjestelmälle jotta se osaa toimia järkevästi. Ei välttämättä hyvä kuin merkkihuolloille. Johtaa helposti tämän tyyppisiin tilanteisiin:
Pojan autossa paloi latauksen merkkivalo vaikka laite latasi ihan normaalisti. Kyselin ensin autosähkökorjaamolta neuvoa ja siellä epäilivät lataussäädintä. Sanoi että jotkin autot on todella tarkkoja siitä että korvaavassa laturissa on täsmälleen samanlainen lataussäädin kuin alkuperäinen, uusi tarvikelaturi voi toimia muuten täysin mutta latauksen merkkivalo jää palamaan eikä anna mitään vikakoodia.
Tässä nyt ei lopulta vika ollut kuitenkaan laturissa vaan toinen mottorinohjaimen sulakkeista oli palanut, sen kun vaihtoi katosi latauksen merkkivalo. Se vaan on mysteeri miksi ei oireillut käytössä mitenkään muuten, ainoastaan moottorin vikakoodien luku ei onnistunut.
