Lainaus käyttäjältä: bouli - 27.12.25 - klo:08:08

Näitä vahinkojahan on sattunut kun on otettu kuivurilla väärästä siilosta kylvösiemen ja alettu kesällä ihmettelemään kun kasvutapa on vähän outo eikä tunnu tulevan tähkälle.

Tekisköhän seuraavana vuonna tähkän? Mutta sitä ei varmaan enää tuommoisen vahingon jälkeen oo jääneet odottamaan.

Tekee mutta mitään kovin ihmeellistä satoa ei kuulemma kannata odottaa.  Rehevän odelmanhan se kasvaa mikä varmaan pitäisi kerätä pois että edes talvehtii jollain tapaa. Sattumalta just muutama viikko sitten tästä puhuttiin yhden pitkänlinjan kasvinviljelyneuvojan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: lahenvainio - 27.12.25 - klo:09:01

Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.

Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.

Näitä vahinkojahan on sattunut kun on otettu kuivurilla väärästä siilosta kylvösiemen ja alettu kesällä ihmettelemään kun kasvutapa on vähän outo eikä tunnu tulevan tähkälle.

Ihan mahdollista. Kyllä tässä oli alkuviikolla kyntäjiä liikkeellä kun alkoi taas pakastamaan.

Täällä muodostettiin sodan jälkeisessä asutustoiminnassa sen aikaisen pitäjän alueelle  237 viljelystilaa ja 60 asuntoviljelystilaa sekä yhteensä 356 asuntotilaa, tonttia ja näihin kaikkiin aiempiin liittyvää lisäaluetta.
Näitten lisäksi tuli vielä yhteislaitumet, soranottoalueet yms. siten että asutustoimintaa luovutettiin yhteensä 9062 ha maata josta vähän vajaa puolet oli peltoa, niittyä tai viljelyskelpoista maata.
82 tilaa perustettiin puhtaasti korpeen, toki sijainniltaan niistä ei monikaan ollut mitenkään syrjässä vaan jopa keskeisemmällä paikalla kuin osa vanhasta asutuksesta,luovutusvelvollisten omistuksessa olevia viljelyyn kelpaavia metsäalueita vaan sattui olemaan sellaisella sijainnilla.
Tuosta pinta-alasta saatiin vapaaehtoisilla kaupoilla 83% eli varsin pieni osa jouduttiin varsinaisesti pakkolunastamaan.
Sen lisäksi nykyisen kunnan alueella on huomattava karjalaisasutus 1960-luvun kuntaliitoksen seurauksena, silloin siirtyi pitäjään valtaosa Rosenlew OY:n omistuksessa olleen kartanon alueista josta oli luovutettu yhteensä 3092ha asutukseen, noin 30% koko pinta-alasta. Tuosta alasta noin 1000ha oli peltoa, niittyä ja viljelyskelpoista maata.

JCB tekee traktorien talvitesteja Suomen Lapisssa. https://www.instagram.com/p/DSSOzd7DGAV/

https://m.nettikone.com/valtra/205-900-ja-a75-a85-a95/2626153

Mikäs malli tuo on?

Taitaa olla tekoälyn tuotos.   

Mä olen samaa mieltä että tässä oli vähän se tilanne että kaikki vaihtoehdot oli jollain tapaa huonoja, jää toki täysin arvailujen varaan miten poliittinen tilanne olisi sodan jälkeen kehittynyt jos luovutuksia ei olisi tehty mutta veikkaan että  ei kovinkaan suotuisasti..
Ja olihan tuo projekti täysin ainutlaatuinen maailmanhistoriassa, käsittääkseni missään muualla  ei ole tehty vastaavaa.

Joo, mun käsittääkseni siinä on kyse korkeajännitejärjestelmään tehtävistä korjauksista ja esim. 3D tulostamalla tehdyistä varaosista, näillä pitäisi olla trafin hyväksyntä.
Samoin jälkiasenteiset akkua ja alustaa suojaavat panssaroinnit ja niitten kiinnitys on hampaissa.
Mä en nyt sitten tiedä, toki noissa jutuissa on turvallisuus tärkeä mutta jos satasten korvaavilla osilla voidaan välttää tuhansien eurojen osien vaihto ja jopa välttää saman vian uusiutuminen pistää sekin vähän miettimään. Näissähän on esim. Suomen oloissa pahasti pilalle hapettuvia kevytmetalliliittimiä mitkä muovisellä korvaamalla saadaaan kestämään ikuisesti.
Ja toki tässä on sitten maahantuojien intressi, eihän ne kyllä näistä korjauksista yhtään tykkää, syö heidän jälkimarkkinoinnin tuottoja.

Onkoos kukaan kasvattanut pelloillaan tupakkaa ?
Eiköös ennen vanhaan kasvateltu kessua vähän joka savussa ?

https://yle.fi/a/3-7807573

En muista joko tämä on ollut. Lely Victory puimuri. Lelyyn sai taittopöydän jo 1970-luvulla.

https://www.youtube.com/watch?v=RLkiZIySVY8

Jotain osia on minkä kanssa saa olla tarkkana. Mulla meni natikasta pari vuotta aiemmin vaihdettu kannentiiviste ja ensimmäinen kysymys korjaamolla oli kun soitin  että onkohan sinne laitettu edellisellä kerralla joku tarviketiiviste. Vasta sitten tajusin katsella kuitteja tarkemmin ja tosiaan merkkihuollossa!! oli laitettu varaosanumeron perusteella joku IKH:n tiiviste alkuperäisen sijaan. Se piti kärsiä itse kun ensimmäisen remontin tehnyt lafka oli jo muutenkin nurin  tossa vaiheessa.. No jos joku lohduttaa niin en ollut ainut kenen konetta parsittiin sen firman jäljiltä.
Niissä tiivisteissähän oli tarvike/alkuperäinen  ihan ulkoisestikin eroa.

Enemmän ihmettelen kuitenkin sitä että joka vuosi tuo maksu nousee. Kyseessä on kuitenkin sen luonteinen maksu, johon ei pitäisi yleisen kustannustason nousu vaikuttaa.
Siis jalostajanoikeus,  sehän on ns. immateriaalioikeus,  miksi maksu siitä nousee joka vuosi, se olisi  kiinnostavampi keskustelunaihe, kuin pohtia  sivukaupalla jonkun 20 vuotta vanhan siemenen itävyyttä.

Jalostamisen kulut kasvaa ihan siinä mitkä tahansa muutkin kulut.

Miten lie säilyy valtion varmuusvarastoissa siemenvilja jos muutaman
Vuoden vanhaa eli onkohan itävyyttä tosipaikan tullen

Se tavara kiertää koko ajan, kyllä se on hoidettu niin että varastossa oleva tavara on itävää.

Kaveri laittooi 956:seen viisireikäiset suuttimet ja ajeli sillä hetken ennen turbon laittoa, sanoi että moottorin luonne muuttui jo pelkästään niillä suuttimilla erilaiseksi.