Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mun käsittääkseni sen takajalkatilan on saanut aikanaan optiona 6000 ja -10-sarjoihin.
-20-sarjassa on myös kolot jaloille takana, taitaa olla kaikissa vakiona? Ne ei ole yhtä tilavat kuin vanhemmissa mallisarjoissa johtuen siitä että sulakerasia yms. on sijoitettu sinne takaseinään kun vanhemmissa ne on sivukonsolin sisällä.
6000 ja -10-sarjoissa on myös isot luukut takaseinässä jalkatilan kohdalla mistä mahtuu vaikka hydraulisesti esiohjatut kahvat sisälle, -20-sarjassa näitä ei ole.
Olen itse kyllä käyttänyt siten että kahvat on ulkopuolella telineessä, ne on kuitenkin aika työläät pujottaa sisälle kun oma käyttö on hyvin satunnaista ja lyhytaikaista.
Ja tosiaan kuten tuossa yllä todettiin, sivukonsolissa oleva suunnanvaihto on tässä käytössä kätevä.
Ja akulla olevat toimii todella pitkään. Mulla on pelkällä bluetoothilla olevat Zeklerit mihin olen jakanut sitten puhelistamesta nettiradion tai jonkun muun sisältölähteen ja akku kestää päiväkaupalla vaikka käyttö olisi täysipäiväistä.
OP ei yritystilin puolella tarkasta maksun saajaa.
Nyt oli tullut sillekin puolelle maksun saajan tarkistus.
Ei mun mielestä ollut kovinkaan vaivalloinen siirtymä androidista iOS järjestelmään kun joku vuosi sitten vaihdoin iPhoneen juurikin samasta syystä.
Sovellus valikoima lienee karsitumpi, mikä niistä sitten on todella elintärkeitä mitä ei iPhoneen saa, olisihan se muuten turvallisempi vaihtoehto.
Tämmöselle peruskäyttäjälle ei ole toistaiseksi tullut vastaan mitään sovellusta mitä ei olisi iPhoneen saanut.
Ei mun mielestä ollut kovinkaan vaivalloinen siirtymä androidista iOS järjestelmään kun joku vuosi sitten vaihdoin iPhoneen juurikin samasta syystä.
Traktorit ovat tulleet paikallisteiden aurauksiin. Kuorma-autoauraan verrattuna traktoriauraus jättää herkemmin polannetta ja semmoista aaltoilevaa poikittaista pomppujälkeä. Suurimmat prentit kuitenkin ovat kalustona, voimaa ei puutu, mutta ehkä painoa. Sitten kun se tie jäätyy harmaaksi jääksi, käyvät karhentamassa joillakin erityisillä karhennusterillä, mutta ei pakkasjää helposti lähde irti.
-SS-
Traktorin alueaurat ovat yleensä liian kapeita 6m leveille ja yli teille. Sitten joutuu 3,6-4 metriset lehden kääntämään ihan poikittain, jolloin se alkaa haukkomaan ja pomppimaan. Näin tulee auratessa jo lainetta tai kiharaa. Tuo poikittain pito myös haittaa hyvänkin alueauran heitto-ominaisuuksia.
Sama ongelma vaikuttaa olevan nykyisin kuorma-autoilla auratessa. Pahimmillaan on kylätie ollut kuin aallokossa ajaisi automiehen jäljiltä.
Tässä on kyläteitä vuosien varrella aurannut monta erilaista yhdistelmää ja vaikka kuorma-autossa on kiistattomia etuja niin ei se kyllä millään tasolla takaa että tie olisi kunnossa, enemmän se vaikuttaisi olevan kiinni kuskin asenteesta kuin kalustosta.
Tiellä varmaan mukava - kuljetusleveys >5 m?
Noissa tulee vantaat osittain tuonne kannatuspyörän taakse. Nelimetrisen koneen kokonaislevys on 422cm eli ei juurikaan sen kummempi kuin 4 metrin takapyöräkylvökone tai joku muokkain.
Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.
Kuva: Tume CK 4000
-SS-
Eli tuolla syysvehnän siemenet maahan ja syksyllä ei siis lannoittaisi ollenkaan, edes pientä määrää fosforia talvehtimista turvaamaan? Ja vasta siis keväällä / kevättalvella lannoitus? Ja tietty prot lannoittaa vielä sen jälkeenkin ..jaettu lannoitus nääs...
Kyllä noita vielä joku aika sitten oli tehtaan pihassa
Ja Tampereelle oli näyttelyssä esillä CK.
Kevyttä kotimaista koneistusta. Ilmeisesti ainakin Wärtsilän moottorilohkoja.
https://www.youtube.com/watch?v=06iu_Vl_UsQ
Tää oli se hydrauliprässi tyyppi....
Kiinnitin kanssa tässä jo aiemmin huomiota että on alkanut julkaisemaan myös tällaista ammattimaisempaa sisältöä.
Aika yleisesti elää kuvitelma että maanomistajat olisi pitänyt kynsin hampain kiinni vuokra-alueista ja vasta pakon edessä luopuneet niistä mutta esimerkiksi tässä omalla kylällä kahden eri kartanon torpat itsenäistyi jo 1915 ja 1916.
"Naapurikylällä" vaihtoi yksi kartano omistajaa 1915. Uudet omistajat aloittivat heti tilan palstoittamisen ja myymisen kyläläisille siten että reilun 1100ha kokonaispinta-alasta jäi kantatilaan jäljelle 75ha jonka senkin myivät 1918 eteenpäin.
Toisaalta taas pitäjään myöhemmin osakuntaliitoksella siirtyneen kartanon alueella viimeiset torpat lunastettiin vasta pitkällä 1930-luvulla mutta sekin lienee ollut enemmän kiinni torpparin haluista lunastaa tila itsenäiseksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/15d655ed-9262-4520-8312-8b0373e6a78e
Mä voin ilmoittautua jonoon jos aletaan kartoittamaan pellon tarvitsijoita... 
Selän takana kuvassa on satatuhatta euroa rautaa ja itkee, kun pihtasi jotain viittäkymppiä tarjouksessaan, eli tuhattaviittäsataa euroa ?
-SS-
Ei oikein edes puolta siitä, 25 vuotta vanha traktori eikä auratkaan ihan tuoreet taida olla.
Hyvällä tuurilla voisi maanmittauspöytäkirjat löytyä Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta
https://digihakemisto.net/aineisto/2509603403Jos ei niin sitten maanmittauslaitokselta saa kiinteistötunnuksella pyytämällä.
https://www.suomi.fi/palvelut/arkistotietopalvelu-kiinteistoista-maanmittauslaitos/3264f982-6d69-4224-9e04-b211f716af8bNoilla nyt pääsee ainakin alkuun.
Kyllä täälläkin nämä monet oikeat kartanot on torppareiden viljelyksessä. Janakkalan puolella on sitten näitä 💰💰kartanoita
Kovimmat on tässä viime vuosien aikana ostanut takaisin niitä sotien jälkeen luovutettuja alueita ja siinä sivussa vähän muutakin varmaan reilusti 7 numeroisella summalla.
Kyllähän osasta siirtolaistiloja on muodostunut nykypäivänä merkittäviä tiloja vaikka toki moni on lopettanut kuten kaikissa tilatyypeissä. Ihan samanlailla on "kadonnut" vanhoja vahvoja talonpoikaistiloja, torppia ja lampuoteja sekä kartanoita, ei mikään ole ollut muutoksille immuuni.
Tosiaan maanluovutus ymmärrettävästi painottui kartanoihin mutta itse sanoisin että niissä missä maatalous oli pääasiallinen tulonlähde ei luovutukset kuitenkaan ollut niin merkittävä että pelkästään siitä voisi hakea syytä myöhemmälle kehitykselle. Yritysjohtajien ja yritysten omistamat tilat oli sitten eri juttu, niistä ei välttämättä jäänyt kuin murto-osa alkuperäisestä jäljelle.
