Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ainakin maa on vielä kylmää täällä etelässäkin. Osalla ajatus et vilu viljan kasvattaa mut olen itse ajatellut asian niin et pitäisi olla lämmin jakso orastumiseen jonka jälkeen viileä muttei pakkasta. Tiedä kuinka sit homma toimii jos on kylmää koko ajan? Vapuksi lämpenee hetkeksi mut sen jälkeen viilenee uudestaan. Yöpakkaset pitäisi kuitenkin olla ohi.
Kyllä, juurikin näin. Optimi olisi nopea orastuminen ja sitten viileä jakso jolloin kasvi kasvattaa hyvän juuriston ja pensoo hyvin.
Aamupäivällä kävin mielenkiinnosta kinkkumittarilla kokeilemassa, syyskynnöksellä oli n 5cm syvyydessä 4 astetta lämmintä.
Kovasti maatalouskaupalla meinattiin, että mitään suurta buumia viljelyn vähentämisestä ei ole näkyvissä. Ainoastaan matti myöhäisten lannoitekauppa on ollut vähäistä. Lannoitteiden hintojen huhupuheetkin ammuttiin alas melko nopeasti, tosin aloin epäilemään, että oliko taas sekoittamassa veroton/ verollinen asetelma.
Yks konekauppias sanoi jokunen vuosi sitten että maajussit on ainoa asiakasryhmä joka puhuu verollisista hinnoista..
Sen verran utelias olen että miten tässä kävi, löytyikö rengas?
Ei näy Vipussa mutta tammikuussa kun sen tein ja lähetin tuli seuraavana päivänä tuli kuittaus että asia kunnossa. Ja siinä suunnitelmassa näkyy kyllä päivä milloin se on tehty.
Ajelin pitkästä aikaa muualla kuin omalla kylällä ja tosiaan on syysvehnät on mennyt täälläkin aika surkean näköiseksi, kituliaita ja kellertäviä osa on sen näköisiä että tekee melkein pysähtyä tutkimaan kasvaako siinä jotain.
Rukiit taas sitten on melkoista pehkoa.
Sateet jäi tässäkin minimaaliseksi mutta aika kylmää lupaa ensi viikolle, päivälämpötilat 6-7 asteen luokkaa, loppuviikosta sitten näyttäisi kevät aukeavan.
Luulen et nyt tällä viikolla kylvetyt ja vappuna kylvetyt on suunnilleen samaan aikaan pinnalla. Mahtaako se 10 päivää pidempään maassa ollut jyvä olla sit niin paljon paremmassa asemassa. Joskaan ei varmaan huonommassakaan. 
Naapuri kylvi joskus vehnää näihin aikoihin huhtikuussa, itse kylvin omani melkein kuukautta myöhemmin mutta puin sen kuitenkin aiemmin kuin naapuri omansa.
Eikä kyse ollut mistään pystyyn kuivumisesta vaan sato oli jotain 5,5-6tn luokkaa, no toki kasvukauden etenemisessä on aika paljon muuttujia..
Kyllä viljat pitäisi olla jo maassa kun koivu tulee hiiren korvalle . Nyt on .
Ei sitä kylvöaikaa katsota mistään koivun lehdistä tai västäräkkien pomppimisesta vaan sinne mennään sinne pellolle ja otetaan sitä maata käteen ja koetellaan tunnustellaan sen kosteutta ja tehdään sen mukaan päätökset.
Joskus täysi lehti puussa ja pääskyset pyörii nurkissa, joskus ei ole edes hiirenkorvaa ja vedetään päälle talvitakkia.
Toki sitten isoissa yksiköissä pitää jossain määrin virtaviivaistaa touhua mutta perusperiaatteena näin.
1970-lukuun verrattuna lehtipuut ovat tulleet lehteen noin 14 vuorokautta aikaisemmin. Vappuna silloin ennen vanhaan eivät puut useinkaan olleet hiirenkorvalla, vaan kunnolla vasta puolivälissä toukokuuta. Auringon vaiheet eivät ole muuttuneet samalla tavalla, joten täällä etelässä sopiva kylvöaika osuu yksiin viimeisten talvipakkasten kanssa, ja ankaratkin yöpakkaset ovat mahdollisia, koska yöt ovat pitempiä kuin pohjoisessa. Lehtipuissa en ole viime vuosina paleltumia havainnut, koivu kyllä ruskettuu helposti ja tekee toiset lehdet.
-SS-
Näin se menee, tässä meidän korkeudella pienemmissä vesitöissä on nykyisin ihan poikkeus jos jäittenlähtö venyy toukokuulle, -70, -80 ja vielä -90-luvullakin se oli ihan normaalia.
Kyllä viljat pitäisi olla jo maassa kun koivu tulee hiiren korvalle . Nyt on .
Ei sitä kylvöaikaa katsota mistään koivun lehdistä tai västäräkkien pomppimisesta vaan sinne mennään sinne pellolle ja otetaan sitä maata käteen ja koetellaan tunnustellaan sen kosteutta ja tehdään sen mukaan päätökset.
Joskus täysi lehti puussa ja pääskyset pyörii nurkissa, joskus ei ole edes hiirenkorvaa ja vedetään päälle talvitakkia.
Toki sitten isoissa yksiköissä pitää jossain määrin virtaviivaistaa touhua mutta perusperiaatteena näin.
Niin takaraivoon ne kaikenlaiset hömpät, ja niitten kunto, yleisesti. Voishan ne otta kiertoon, mutta ei ne mitkään hyviä oo, mutta mitä niissä vois kylvää ne kaksi vuotta että tasantuis ja sais uutta välillä. Siis jotkut on uraisia, potutta kun niittä jo, jotkut sammal tasoa ja vesakkoa puskee, varsinkin nytten kun enerkia kouralla käyty avaa. Ruistako ja sitten?
Mä uudistin viime vuonna kaikki vähät ikihömpät kylvämällä ne riistapelloksi. Osa oli ollut yli 15 v yhtäjaksoisesti hömpällä. Aika nysväämistähän se oli mutta on niitä taas mukavampi niittää ja kasvaa paremmin jotain heinää muistuttavaa..
Reserviakuista oli hiljakkoin uutinen, en nyt sitä tähän hätään löytänyt, missä Fingridin kaveri totesi että niitä ei pitäisi sijoitella mihin sattuu vaan verkon kuormituksen kannalta olisi edullisinta jos ne sijoitettaisiin mahdollisimman lähelle sähkön tuotantopaikkaa?
Ennen hätäisimmät oli ihan hermona jos äitienpäivään mennessä ei ollut kaikki kylvettynä, nykyisin ne on hermona jos vappuna ei ole kaikki kylvettynä.
Siemennurmet lannoitettu viikonloppuna ja eilen ajettu nurmen viillos tasurilla. Ja illalla ajetaan lopuista muokatuista ainakin savisimmat kohdat, aika rajusti vaihtelee lohkon sisällä kosteustilanne.
Sääennuste soutaa koko ajan. Eilen näytti ettei viikonloppuna sataisi juuri mitään, aamulla taas ennusteissa 10-15mm vettä ja koko seuraava viikko pientä sadetuhnua, joka yölle pakkasta ja päivälämpötilat alle 10 astetta. Nytkin on kyllä viimeisen reilun viikon ajan käyty joka yö pakkasella.
Hyvin on rouste nostellut ohran sängen irti, kädellä kun pyyhkäisee kaikki sänki irtoaa maasta. Syysviljaa ei ole niin en niistä osaa sanoa.
Kyllähän nuo on reheväkasvuisia, kasvusto on noin alavassa saaressa lähinnä saroja, mahdollisesti kastikkaa vähän ylempänä. Tässä 10 km alempana kokemus on, että ainakaan lampaat eivät niihin koske kuin äärimmäisen paineen alla. Viiltosaraa lehmät kyllä syövät, kastikka ei maistu oikein niillekään. Noita on aikanaan niitetty talvirehuksi, heinää tulee yllättävän paljonkin. Siis jotain, minkä avulla lehmät ovat pysyneet hengissä talven yli.
Katoin mielenkiinnosta karttapaikasta ko. saarta ja siinä näkyy hyvin sen arvo heinämaana, koko saaren pinta-ala on 23ha luokkaa ja kiinteistöjä yhtä paljon.
eiköös ne ruåttissa ole tapan polttaa juhannuksena se olkipukki, joten lie tää saaren kuloheinän poltto myöskin perinnettä.
Eikö se jouluna polteta???
Näkyi olevankin Ylellä haastattelu että poltetaan vuosittain. Eli ei tuo saaren kasvillisuuteen muutoksia
Ratiossa juttelivat,Oulussa on sakotettu ihmisiä avotulenteosta.
Ihmiset ei välttämättä ymmärrä että tähän aikaan vuodesta maastopalovaroitus on otettava enemmän tosissaan kuin vaikka heinäkuussa. Mikä ei nyt tarkoita että silloinkaan pitäisi avotulen kanssa touhuta.
