Lainaus käyttäjältä: bouli - 31.08.25 - klo:11:51

Sampo Rosenlewin opas ja mainosvideo 1980-luvulta.

https://www.youtube.com/watch?v=fUTcA8-DaFc

690 malli taitaa olla aika harvinainen

Ei niitä varmaan ihan hirveästi ole. Yhtään en muista nähneeni vaikka Sampoa tällä seutua olikin paljon. Edeltäjää 650:stäkään en muista mutta 460:siä sitten olikin kolme tässä lähistöllä, tai tarkkaan ottaen kaksi niistä oli 410 tarroilla mutta niihin oli myöhemmin hankittu 12 jalan pöydät.

https://www.youtube.com/watch?v=aWbFJMUaJ6s

Rinnepuimurin tankkaus. Nykymittapuun mukaaa ei jättiläinen, mutta pihan siirot tarkuutta räystäitten ja aitojen välin kuitenki tarkuutta. Noita ei suomeen tuotu, ei edes perusmalli, keskolla silloin NH isona puimurina.

Puimurointia tuollaisella . https://www.youtube.com/watch?v=v6sHoajVD9I

Isä kertoi että käyttivät joskus aikanaan vanhaa puimakonetta ajopuimurilla puidun apilan lajitteluun, täytyisi oikeastaan vähän kysellä tarkemmin. Puimakoneen kohta kyllä kasvoi komeasti apilaa kun lato missä sijaitsi purettiin muutama vuosikymmen myöhemmin.

Tarkoitus olisi vielä kylvää, riippuu vähän viikonlopun-ensi viikon säistä. Kaikkinensa poikkeuksellisen vähän näkyy kylvettyjä peltoja, en tiedä onko puintien kesken oleminen vai viljan hintataso vaikuttava tekijä.

Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 10.09.25 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: ht - 10.09.25 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.09.25 - klo:16:52

   ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen..   

Siinä onkin sepän hermo tiukalla kun Oksantynkä on takapiruna ja antaa "hyviä neuvoja" 

ajatteleppa että oksa olisi tietämättömänä tilannut palstan sorkkiksen hoitamaan elikoittensa jalkoja, oksa olisi heti ensimmäisenä naureskellut sorkkiksen modernille koslalle ja sen näkyväisyydelle jossei sorkkiksen pukin paikoitus olisi mennyt kerrasta nappiin 

metsäjussille kysymys että olisiko edes teoriassa mitää järkeä pyörittää puimuria hydrauliikalla ilman yhtäkään remmiä... tavallaanhan yksinkertaisempi ja helpommin osat sijoiteltavissa mutta mutta,   mutta mutta

Kustannus- ja hyötysuhdekysymys.  Kai se juuri ja juuri järkevyyden rajoissa olisi jos nyt puintikela(t), silppuri ja sellaiset jätetään pois laskuista. Laadulla tehtynä ratkaisu ei olisi halpa ja hukkalämpöä syntyy.

Toinen, tulevaisuuden mahdollisuus on sähkö. Dieselin jatkoksi riittävä generaattori ja sopivan kokoiset sähkömoottorit töihin. Elektroniikka osaa helposti säätää kierroslukuja jne ja hyötysuhde on melko hyvä.
Jossain peruna-/jurtti tms koneessa taitaa tämmöinen ratkaisu jo ollakin kun koneessa on paljon siellä täällä olevia erisuuntaisia mattokuljettimia ja muita kikottimia.

Hihnojen ja ketjujen yksi etu on se että ne eivät vaadi paljoa tilaa akselin päässä. Esim leikkuupöydässä tämä helpottaa suunnittelua. Ja yksi käyttävä akseli voi helposti antaa voimaaa useallekin käytettävälle samalla linjalla.

Tota vaan mietin että aika järeitä sa ne sähkösysteemitkin olla jos tommonen liki 400hv diesel on polvillaan kun lykätään reilua vauhtia kunnon vihreäkortiseen laihoon.

Mielenkiinosta katsoin mitä 6320 Jontikan tyyppikilvessä lukee, kiinnostavin siinä oli suurin valmistajan hyväksymä kokonaismassa hydrauli tai ilmajarruilla: 34000kg.
Aika paljon tommoselle pikkutraktorille vaikka olisi minkälaiset jarrut...

Lainaus käyttäjältä: Pulu - 02.09.25 - klo:19:31

Lainaus käyttäjältä: Temge - 02.09.25 - klo:18:32

Muutoin täysin merkityksetön uutinen, mutta eikö kuvassa ole oikein mukavan kokoista hukkakauraa


https://yle.fi/a/74-20180714

Suomi halusi aikoinaan poikkeuksen hukkakauraan kun EU:hun liityttiin. Muualla EU:ssa se on rikkakasvi muiden joukossa
Sama eeuu ja samat säännöt kaikilla...

Sehän meni tosiaan sillä kun Suomi sai pitää liittymisessä suurinta osaa muuta Eurooppa tiukemman lainsäädännön. Vähän niinkuin Ruotsi sai pitää EPA-traktorit.
Nythän tosin ollaan toisenlaisessa tilanteessa kun aika monen suulla peräänkuulutetaan tiukempaa linjaa rikkakananhirssin suhteen mutta moraalinvartija on tässä aseeton koska sama EU ja samat säännöt. Sehän on rikkakasvi muiden joukossa, joskin melko ikävä sellainen.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.09.25 - klo:09:16

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 04.09.25 - klo:08:24

Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian  viime viikonloppuna.

Pääasiassa ongelma on se että herneitä pomppii kuivuria täyttäessä ilmaharjoista tuloilmakanavaaan ja pahimmillaan aina uuniin asti.
Antti-tehtaalta sain ohjeen aikanaan kun itsekin löysin hiiltyneitä herneitä uunin pohjalta että kannattaa laittaa puhallus päälle jo ENNEN kuin alkaa täyttämään kuivuria jolloin ilmavirtaa estää pomppivia herneitä joutumasta tuloilmapuolelle. Lisäksi voisi avata puhallusilman säädön täysin auki ja tietty tuloilmapuolelta kannattaa sulkea suljettavissa olevat tuloilmaharjat.

Tuloilmaputkeen voi asentaa myös ns. jyvätaskun, joka pysäyttää enimmät karkulaiset. Mutta jos putki on kovin lyhyt ja pääosin ylöspäin suunnattu, ei sekään auta.

Joo, no mullahan ei putkea ole tuossa iänkaikkisen vanhassa paketissa kuin vähän reilu metri niin jyvätasku ei välttämättä toimi.

Näissä on paljon eroa eri yksilöiden välillä, joillakin on päässyt suht pitkälle ilman merkittäviä remontteja ja toisissa on sitten ihan jatkuvasti vikaa.
Tuli samalla mieleen että aikanaan ensimmäisessä osassa mikä 2065:sta hajosi oli isolla valussa teksti Claas.  No ilmeisesti vika oli kokoonpanossa eikä niinkään osassa.

Sinänäs ihan hyvä että nämä on tiukemmassa syynissä. On ollut sellaisia lhp peltoja missä kasvaa paikoin puuta niin paljon ettei tahdo kävellen päästä läpi.
Yhden lohkon tiedän missä on valvonnassa poistettu pahimmin puustoisia kohtia peruslohkon alasta, vipu-kartassa näkyy mielenkiintoisia epämääräisen muotoisia muutaman aarin "saarekkeita" pitkin poikin peltoa.

Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian  viime viikonloppuna.

Pääasiassa ongelma on se että herneitä pomppii kuivuria täyttäessä ilmaharjoista tuloilmakanavaaan ja pahimmillaan aina uuniin asti.
Antti-tehtaalta sain ohjeen aikanaan kun itsekin löysin hiiltyneitä herneitä uunin pohjalta että kannattaa laittaa puhallus päälle jo ENNEN kuin alkaa täyttämään kuivuria jolloin ilmavirtaa estää pomppivia herneitä joutumasta tuloilmapuolelle. Lisäksi voisi avata puhallusilman säädön täysin auki ja tietty tuloilmapuolelta kannattaa sulkea suljettavissa olevat tuloilmaharjat.

Hämeenlinnan ympäristössä ilmeisesti ollut puintikelit kortilla. Erittäin tuleentuneita ja osin lakoisia kauroja siellä täällä. Kasvustot päällepäin hyvän oloisia. Tosi märkä viikonloppu takana tässäkin. Täytyisi kuivaa selvästi, että uskaltaisi käydä ohran kimppuun.

Riippuu ihan siitä miten iltapäiväkuurot osui. Torstai oli ainut puintipäivä jolloin ei satanut yhtään, tiistaina tuli pieni ripsu mikä ei keskeyttänyt puintia, kilometrin päässä satoi niin että tiellä lammikot. Ihan kauheasti ei tule valmista jos päivän puinti-ikkuna on pari tuntia.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/276371bb-9ab9-428c-ad54-70bba319dcde

Tosiaan ilmeisesti vaikea tilanne sadonkorjuussa vaikkakin tuo hätätilan julistaminen kuulemani mukaan liittyisikin satovahinkovakuutusten korvausehtoihin.

Sampo Rosenlewin opas ja mainosvideo 1980-luvulta.

https://www.youtube.com/watch?v=fUTcA8-DaFc