Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olihan täälläkin 2005 vuoteen asti varallisuusvero käytössä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Varallisuusvero
Sehän pitää myös muistaa että kriisitilanteessa myös tuotantopanosten saatavuus on uhattuna ja vaikka ajateltaisiin että kulutusta säännösteltäisiin niin joka tapauksessa pitää varautua myös siihen että tavanomaisesti viljeltyjen keskisato notkahtaa vaikka puoleen tai vieläkin alemmas normaalitilanteesta.
Mikä hybrideissä on muuten öljynvaihtoväli?
Viljanviljelyn lopettaminen tekisi meistä äärettömän haavoittuvan kriisitilanteessa, tästä löytyy ihan konkreettisia esimerkkejä historiasta kun on tuudittauduttu siihen muualta tulevaan halpaan viljaan. Toki kotieläintuotanto on nykyisin kehittyneempää mutta skaalaminen nopeasti kriisitilanteessa korvaamaan maahan tuotava vilja on mahdotonta eikä varmuusvarastot riitä kuin rajallisen ajan.
Kyllä täällä lähitulevaisuudessa on kyllä sivutoimi ja päätoimi jusseille pelto. Nyt kilpaillaan vielä kaikista pelloista, 80 prosenttia tämänkin pitäjän tiloista on jatkajaa vailla kun me -70 luvulla syntyneet lyödään hanskat tiskiin. Jospa ne karvakädet sitten…..
Toki tätä rakennemuutosta tapahtuu. Omalla alueella vielä paljon innokkaita. Vaikea ennustaa miten tilanne kehittyy. Aika paljon innokkaita nuoriakin on liikkeellä ja sukupolven vaihdoksia on tehty ennätysmääriä. En usko et tällä alueella tulee pitkään aikaan ylitarjonta tilannetta..
Tosi vaikea on ennustaa, täälläpäin on tässä vuosien varrella tehty useampi yllättävä spv missä vasta muutama vuosi aiemmin on edellinen viljelijä todennut että ei ole jatkajaa ja alkanut ohjaamaan toimintaa siihen suuntaan että se ajetaan alas.
mutta jälkimarkkinointiin kuuluu myös huolto. ite en ostannu moista kun ei täälläpäin taho olla huoltoa tuolle.. ja osat sitten haussa. viikkojen uotos ei kiinnosta jos ei kerran asentajaakaan.. osaamista joissain asioissa tarvetta. en tiijä miks.
Osathan on Jontikkaan maailman helpoin asia. Puhelin kouraan ja soitto Laukkaselle niin ne on seuraavana päivänä sulla paketissa pihassa.
Jyrkkä vai ? https://youtube.com/shorts/fcNG2yx4e9s?si=X8VtKxAGFGXQJBDb
Vähän on puista päätellen käännetty kuvaa vinoon, no taitaa se jyrkkä silti olla.
Meillä jäätyi joku talvi kahdesta autosta pissapojan säiliö kun oli vähän laihaa nestettä niissä. Sulatin ne nopeasti kuumapesurilla, paine pienelle ja täyttöaukosta kuumaa vettä sisälle säiliöön.
Mutta kysymys; Valtrasta löytyi kuin löytyikin tuo puomin kellunta; välillä tuntuu toimivan mukavasti, mutta välillä kauha jää niin ylös, että jättää alleen reippaasti lunta. Onko kyse siitä, että kauha on silloin väärässä kulmassa tms? Plus - nyt paljastan taas tyhmyyteni - välillä kellunta napsahtaa näppärästi päälle ja välillä nostelen traktorin eturenkaita kauhalla yrittäessäni laittaa sen päälle 
Hyviä vinkkejä, miten sitä tulisi käyttää?
Hyvin todennäköisesti on siitä kiinni että kauha on jäänyt väärään kulmaan, kärki kun on irti maasta niin silloin jättää alleen lunta.
Tuosta kellunnasta en osaa sanoa, kyllä sen pitäisi mennä ihan helposti päälle kun vivun lykkää määrätietoisesti sinne ala-asentoon.
Hydraullikan ulosottoja saa helposti lisättyä tuplaajaventtiilillä, se ei kovin kummoinen murhe ole.
Pakkasnesteessä on korroosionestoaineita - siksi mielestäni parempi ruiskun pumpulle kuin lasinpesuneste.
Eipä siinä pumpussa, eikä ruiskussa ole mitään mitä pelkkä vesikään "ruostuttaisi".
Hardin pumppu on kyllä ihan rautaa, nää muut lienee alumiinia.
Etanoli haihtuu nopeammin ruiskusta ja etenkin suuttimista, joita itsellä on joskus haljennut tippaventtiilin kohdalta, koska olen käyttänyt esimerkiksi 50:50 vesiseosta, ja näyttää olevan kumillekin jotenkin turvottavampi ja rapauttavampi. En enää laittaisi etanolia, vaikka sitä saa Anora-Altialta melko edukkaasti. Pakkasneste-glykoli on yllättävän hellävarainen esimerkiksi pumpun kalvoille, eikä haihdu vedestä. Etanolin tunkeutuminen muovimateriaaleihin on suurempi kuin glykolin. Tämä vain huomiona,. kun on polymeerimateriaaleja kokeiltu erilaisilla aineilla. Lisäksi, etyleeniglykoli pakkasnesteet käyvät vanhoihin koneisiin ihan pakkasnesteeksi, ja ovat edullisia, käyttömäärä voi olla pienempi kuin lasinpesunesteellä, ja propyleeniglykolijäänestot, joita myydään asuntovaunuun, ovat kalliimpia.
-SS-
On hajonnut paikkoja glygolillakin, ei vaan pääse mikään jäänesto joka paikkaan. Etanolia perustellaan jäämien liotuksellakin, en ole vielä etanolin haittoja havainnut. Lämmin tila pitäisi ruiskulle olla.
Ei se lämmin varastokaan autuaaksi tee vaikka helppo oliskin.
Amazonen huoltomies sanoi että lämpimässä varastoiduissa ruiskuissa on ollut selvästi enemmän tiiviste yms. vikoja kuin kylmässä varastoiduissa. Johtuu juuri siitä kun kylmässä siellä on se jäätymisen estävä aine, yleensä glykoli, mikä pitää myös kumiosat paremmassa kunnossa. Ja saattaa olla että osa lämpimässä säilötyistä päätyy sinne suoraan pellolta, glyfon jämät sisällä.
Lämpimässä varastoitaessakin sinne kannattaisi laittaa vaikka laiha glykoliseos juuri siitä syystä.
Aseöljyn pitäisi olla olla hyvää vaijerien voiteluun kun syrjäyttää kosteutta. Toki se on saatava sinne ennen jäätymistä.
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
Ei ainakaan Deere kyseessä, maksaa vaan vähän yli tonnin, muistaakseni 
Ei ole joo, tää oli isännän itsensä kertoma hinta ja siinä saattoi kyllä tulla jo koko lohko pakettina.
-10-sarjan Deeren kuormaajan lohkoon oli muistaakseni 700e luokaa alv0% mutta siitä on jo niin monta vuotta että varmaan on nyt yli tonnin.
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
