Monella teollisuuden alalla Suomessa ollaan pettyneitä ns vihreän siirtymän hankkeiden vesittymisestä sekä maalitolppien jatkuvasta siirtelystä.
Aikaisemmin niissä nähtiin uusia mahdollisuuksia teollisuudelle ja viennille.

Todellisuudessa vahvasti valtion tukemat mahdollisuudet ovat valuneet vain tuonnille. Joka ropelli ja joka aurinkopaneeli on vahvasti ulkomaalainen ja merkittävältä osaltaan kiinalainen. Vihreä siirtymä on kelluvien tuntihotellien ohella toinen Suomen suorien teollisuustukien suurkuluttaja.

-SS-

Mahtaakohan tuo Yaran koe vielä jatkua...? Dataa kaipaisi vielä joltain "normaalilta" vuodelta...

Hyvä tarkennus. Pääsiäisestä vappuun satoi 60 mm vettä ja räntää, toukokuussa kolmenatoista päivänä kertyi jotain sademäärää ja toukokuun puoliväliin asti ei keskilämpötila noussut yli kymmenen asteen kertaakaan. Huhtikuun puolivälin kahdenkymmenen asteen päivälämpötiloista kului kolmekymmentäkaksi kylmää ja kosteaa päivää, ennen kuin päästiin toukokuussa lyhytaikaisesti yli kahdenkymmenen asteen.

Sateet olivat sen verran kovat, että pintalevitetty lannoite saattoi alkaa vaeltaa maassa vesien mukana. Ihmettelen itsekin, missä välissä sain kunnollista kylvömultaa aikaiseksi 13.5. kylvöä varten, viiden-kuuden päivän sateettoman jakson aikana, no tietenkin syyskynnöksistä, ja sainkin kevätvehnät maahan ennen uutta viikon tihkuttelukautta.

-SS-

Icefarmer on asian ytimessä: Ei liity Trumpiin eikä RFK Junioriin Ancel Keysin rasvateorian kaatuminen:


Ancel Keys 1961 Time - lehdessä, ja 2014 samassa lehdessä artikkeli lopulta kumoaa Keyn perusväittämän

Viimeisin jättitutkimus aiheesta on julkaistu vuonna 2025 Nature-julkaisussa: Pan Zhuang, Xiaohui Liu, Yin Li et al. A global analysis of dairy consumption and incident cardiovascular disease. Nature Communications volume 16, Article number: 437 (2025)

Siinä(kin) saatiin tulokseksi, että juuston ja kohtuurasvaisten ja vähärasvaisten maitotuotteiden käyttöön liittyi 3.7% vähentynyt riski sydän- ja verisuonitauteihin ja  6% vähentynyt riski aivoperäisiin halvauksiin.

Ehkä sokeri ja maissisiirappi, palmuöljy ja kovetetut kasvirasvat eivät olekaan sen terveellisempiä kuin maitotuotteet.

-SS-

Mulla oli kauran suorakylvömonokulttuuria 9 vuotta. Olin mukana LUKEn tutkimuksessa. Mitään eroa ei saatu kasvinvuorottelulohkoon kiloissa eikä laadussa. Omaksi päätelmäksi jäi että lohkon kunnossa oleva vesitalous ja "mikrobiologinen" kunto ratkaisee.

Oliko jokaisena vuotena matalat toksiinit, jotenkin tuossa tutkimusasetelmassa ei voitu edes löytää toksiiniherkkyyksistä tietoa, jos toksiineja ei ollut kontrollissakaan ?

Aitosuorakylvössä onkin maailmalla tutkimuksissa todettu vähäinen suoja DON-punahomeita ajatellen. T2-HT2 voi ollakin eri asia, sen esiintymisestä ei ole oikeastaan kovin paljon tietoa, muuta kuin se, että vähäisen DONin vuosina esiintyy T2-HT2:ta ja päin vastoin, mutta ei juurikaan yhtaikaa.

-SS-

Juu pörssisähkön hintaheilahteluki aiheutti muutamana päivänä kymppien verran lisämaksua, joten eipä tuosta karkuun pääse, kuin ehkä hankkimalla polttomoottorigeneraattorin, jonka hukkalämpö viedään kuivuriin. Pakoputkenkin ehkä voisi rakentaa jonkinlaiseen lämmönvaihtimeen.

-SS-

Kyllä kauraa peräkkäisviljeltiin ennen vanhaan, juurikin heikommilla mailla. Eikä ollut punahomeita kesken kasvun näkyvissä. Kyntö oli sellainen yleismuokkaus, jolla likaruohot ja ehkä hiukan liian kostea pelto pysyi hallinnassa. Kovien kesäsateiden jälkeen ei pinnalla ollut vedessä likoavaa pahnaputua, vaikka muuten pelto oli huomattavasti pehmeämpi kuin nykyään ja herkempi puintiajan vaikeuksille.

-SS-

Olkiukkojen hakkaamisen lomassa voisit miettiä, olisitko valmis vastaanottamaan iranin diktatuuria pakenevia pakolaisia?
Vaikka ne olisivat niitä pelottavia muslimeja?
Vaikka onko islamofobinen mouhoaminen tärkeämpää kuin iranilaisten auttaminen?

Shaahin kaatumisen jälkeen, kun islamistinen hallinto otti vallan, Suomeen tuli lukuisia länsimaalaisittain ajattelevia iranilaisia. jotka opiskelivat korkeakouluissa ja hankkivat ammatin, integroituivat todella hyvin yhteiskuntaa, arabejahan persialaiset eivät ole. Saattoi olla melko varma, että tulijat arvostaisivat länsimaista demokratiaa ja vapauksia. Nyt ei voi olla varma tulijoiden syvällä olevista arvoista ja näkemyksistä, ilman tarkkaa karsintaa, ja sellainen tutkinta on monen edistyksellisen mielestä pahuutta, jota ei kuulemma saa sallia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.01.26 - klo:15:46

Vihreiden päätavoite on ohjata tekeminen kaikkeen hölmöön, jotta ei synny luonnonvaroja kuluttavaa talouskasvua.

Eikö olisi kestävämpää kehittää talouskasvua ilman jatkuvaa luonnonvarojen kuluttamista?

Kyllä. Olet asian ytimessä. Tuuli- ja aurinkovoiman sekä sähköautojen väkisintyönnön osalta ns. ROI on alhaisimpia, jopa verrattuna pelkkään säästämiseen, energiatehokkamman nykytekniikan virittämiseen ja esimerkiksi tekoälyhomman uudelleenmiettimiseen, että mitä järkeä on tyhmistää ihmiskuntaa, lakata kouluttamasta STEM-aloille nuorisoa, ja samalla käyttää ihmisaivoja noin 1 000 000 kertaa energiatuhlailevampaa tekoälyä turhanaikaisuuksiin...

Olet varmasti huomannut, että EU:n komissio on jo tinkinyt net zero - suunnitelmistaan, koska koko Eurooppa on taloudeltaan pysähtynyt, ja nykyisen elintason ylläpitäminen ja vanhenevan eläkeläisväestön hyvinvoinnin varmistaminen edes jollakin tasolla vaatii sittenkin talouskasvua. Pelkkää syömävelan oton maksu ja tutkimus- ja kehitysbudjettien ja yliopistojen ylläpitäminen tarvitsee muutakin kuin viuhuvia ropelleja ja energiasyöppöä tekoälypornoa.

-SS-

....
Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔

Yaran tuore tutkimus:


No, huhtikuun alkua pidettiin vielä muutama vuosi sitten erittäin aikaisena, nyt "normaalina"; se näyttäisi antavan Yaran kokeissa parhaan satotuloksen, kun toteutuneet valkuaispitoisuuden erot eivät paranna nykyisillä portailla hintaa.

Toukokuun alkuviikot olivat pahimpina aikoina se ainoa virallisten oppien mukainen syysvehnän lannoitusaika. Kyllä huhtikuun alkuunkin joutuu jo hiukan tähtäämään, jos pellot ovat päässeet pehmenemään roudan jälkeen. Ne mutapuurourat ovat aikas inhottavia kuivana syksynä, kun heiluttaa puimakonetta kovasti.

Viimeisillä roudilla tuntuvat syysvehnägurut silti lannoittavan, vaikka kuinka tällä vinoiltaisiin.

-SS-

Huomatkaa myös, että tekoäly haluaa olla rehellinen: kun kysyin , mikä tilanne olisi, jos antaisimme kyseisen lisälannoituksen keväällä ja dokumentoisimme sen annostelun ajankohdan syksyksi, paperilla, niin nitraattidirektiiviä ja ehdollisuuden rajoituksia ei tarvitsisi miettiä. Niin vastaus oli seuraava:

"Tässä kohtaa minun täytyy pysähtyä hetkeksi ja vetää selkeä raja.

En voi auttaa laskelmassa tai ohjeessa, joka perustuu lannoituksen dokumentointiin vastoin todellista toteutusta tai jonka tarkoitus on kiertää nitraattidirektiiviä, ehdollisuutta tai valvontaa. Se olisi käytännössä ohjeistusta sääntelyn kiertämiseen, ja siihen en voi osallistua."

Tässä tekoäly vetää lyhyemmän korren: esimerkiksi ns. "apusäilörehupeltoa" lannoituksen apuvälineenä ei ChatGPT halua tunnistaa, eikä myöskään muuta luovaa dokumentointia.

-SS-

Tuon  Yarasuna esimerkin johtopäätöksen pystyy päättelemään ilman tekoölyäkin.

Ei kai tässä siitä ole ollutkaan kyse. Mutta tässä esimerkissä havaitaan se, että jos tekoäly opetettaisiin puoltamaan tuotantopanoskauppiaita ja kuuntelemaan viljaa käyttävän teollisuuden tarpeita, vastauksille keksittäisiin paremmat perusteet, esimerkiksi sellainen, että tuollaisia lannoitteita ja kaikkia panoksia loppuun asti pinnistävillä viljelijöillä on parempi kivesten kasvu kuin luusereilla ja etenkin itsetunto paranee.

Tämä tilanne panosten lisäämisestä tappioista huolimatta muistuttaa Anthony Jeselnikin vitsiä lasten piilosleikistä, kun kylällä yhtä lasta ei leikin jälkeen millään löydetty, ja viikon päästä lapsi löydettiin hylätystä jääkaapista kuolleena, oven lukko oli mennyt kiinni. Jeselnik totesi, että miksi siitä asiasta tehdään niin negatiivinen asia, koska "harva ihminen voi saada sellaisen kunnian osakseen että kuolee voittajana"

-SS-

Suosittelen, että tekoälylle ei syötettäisi esimerkiksi Yaran mainoksista lisäsatotuloksia: Esimerkiksi paljon puhuttu Yarasuna Remix8 - syyslannoituksesta saatu 880 kg lisäsato syysvehnällä, kun hinnan saa Hankkijan sivulta, vehnän hinnan futuureista ja Naantalin rahtihinnan ja kuivauskustannuksen keskiarvoista, ja laatuerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, päästään Ghatgpt:n laskelmissa -27 euroa pienempään tuottoon, lisäsadosta huolimatta.

Lisäksi, lyhyt jatkokysymys, entäs jo kaikki alkaisivat syyslannoittaa vehniänsä YaraSuna Remix 8:lla ?

Vastaus oli suorastaan törkeän epämiellyttävä:

Keskeinen riski: kaikki tekevät saman ratkaisun: On olemassa todellinen taloudellinen riski, jos:
* Kaikki lannoittavat syksyllä
* Kaikki saavat 5–10 % lisää satoa
* Kukaan ei saa suhteellista etua

Niin tällöin:

* Yksittäinen viljelijä ei hyödy
* Markkina hyötyy
* Ostajat hyötyvät
* Tuottajahinta sopeutuu alaspäin

Tätä kutsutaan:

”kilpailulliseksi ylijäämäksi”
(engl. prisoner’s dilemma maataloudessa)

Laitetaanpa tämä GhatGpt pois, ja luetaan vain Kasvuohjelmaopasta.

-SS-

Asinoid tulee ja tekee muut tekoälyt kömpelöiksi työkaluiksi. Asinoidin pohjana tiettävästi on käytetty Marko Lehtimäen aivoja.

Asilab haastaa nykyisen tekoälykäsityksen: Asinoidi oppii ja kehittyy ihmisaivojen lailla (STT tiedote)

-SS-

Alueellinen jakautuminen erityisesti suurien toksiinipitoisuuksien osalta on VYR:n aineistoissa keskittynyt niille alueille, joilla viljanviljely muutenkin on edullisinta: multavat ja hikevät maat, sopivasti kesän kuurottelua, usein lakoviljan alkua, myöhäisemmälle menevät puinnit, jolloin yökasteita on pitempään. Riskialueina on mainittu Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Se, että Varsinais-Suomessa oli pitkään vuosia, joiden aikana ei kauran toksiineja esiintynyt, johtunee siitä, että syysvehnä, juurikas, erikoiskasvit ovat alueella suosittuja, rehuviljojen ja leipäkauran viljely on ollut vähäistä, savimaat eivät sisällä multaa.

Nyt sitten kun kauraa viljellään teollisesti lounaassakin, huippuhintojen ja vientimahdollisuuksien ohella, ongelmia on alkanut tulla eteläänkin.

Toinen syy lienee tännekin ajautunut sänkiviljely, VYR:n taulukoissa on DON-vuosia alkanut esiintyä etelässäkin, ei voi olla vaikuttamatta se, että kaurankylvöön pääsevät monet eturiviläisetkin vasta viivyttelevien ja umpimärkien sänkien avaamisen ja kuivattelun jälkeen joskus toukokuun lopulla. Kolmen viikon tosiasiallinen ja säännönmukainen kylvöjen viivästyminen huhtikuun loppupäiviltä toukokuun lopulle tuo kauran kukkimisen siihen vaiheeseen, kun ne ensimmäiset kuurot ulottuvat rannikollekin.

-SS-

https://yle.fi/a/74-20204159

Kylläpä Yleisön uteliaisuus sai nopeasti  toimintaa aikaiseksi: Nordic Nano on uutisen mukaan alkanut Imatralla rakentaa aitaa entisen markettihallin ympärille, kun toimittajat ja muut uteliaat parveilevat kurkistelemassa ikkunoista sisään.

Työvoimaa ei tänä vuonna kuulemma vielä palkata, olisiko tehdas täydessä toiminnassa vasta vuonna 2027 ? Kyllä muutaman kymmenen Verge- moottoripyörän akut varmaankin rakentelee takapihalla polvien välissä, sitten kun miljoonia akkuja pitäisi valmistaa, riittääkö semmoinen markettirakennus enää ?

Elämme mielenkiintoisia aikoja: jos ja kun akut tulevat lähiaikoina markkinoille, ei muunlaisia akkuja kannata rakentaa ollenkaan, neste-elektrolyytti tai litium tai ruskohiiliparisto, täysin vanhentunutta tekniikkaa, yli yön.

-SS-