Lainaus käyttäjältä: Hese - 23.10.25 - klo:12:23

Aina kannattaa huutaa ja nostaa hintoja, ettei kukaan muu vaaan saa mitään halvalla. Varmasti suomalainen ajatusmaailma.

Pätee muuhunkin. Yksi perikunta pisti 5-numeroisen summan arvosta vanhoja hyväkuntoisia pappatuntureita, varaosia ym. kalustoa romuauton kyytiin, ettei niistä varmasti jää kenellekään. Ja yhdellä lopettaneella maatilalla peltoja ei myyty eikä vuokrattu, koska joku muu olisi saattanut hyötyä siitä. Kasvakoot vaikka pajupuskaa...

Oletus romuauton kuormasta on, että menee romusilppuriin. Mutta joskus ne koneet ilmestyvät taas nettikirppiksille. Romuarvo on useimmiten yksittäinmyyntiä parempi, sivusta seuranneet, jotka arvioivat koneiden arvoa jälkikäteen harmitellen, eivät itse missään tapauksessa olleet valmiita maksamaan kyseistä summaa. Esimerkiksi raskaan koneen ostaja tarvitsee parhaimmillaan tuhannen euron verran viisi tonnia painavan koneen kuskaamisesta, ja romumies maksaa lähes saman ja vie pois omaan piikkiin. Eikä tule jälkipuheita.

Oli minunkin pellon päässä muutaman vuosi sitten pitkä rivi maatalouskoneita, niitä asiamies yritti myydä ja kävi porukkaa katsomassa, mutta kolusivat muut konevajat ja niitä ei myynnissä olevia sitten vain himoitsivat, eivät myyntiin laitettuja koneita, jotka lopulta laitoin riviin odottamaan pitkäkoura-autoa. Lohjalta asti tuli maanviljelijäkollega auton perässä, kun oli haistellut, että nyt on koneita noudossa,  ja alkoi vängätä, että nuo aurat ja tuo tuossa pitäisi saada ostaa. Kävin tutun romumiehen kanssa keskustelun jo sovitusta romun kaupasta, ja päätettiin, että jos tarjoaa enemmän kuin romun hinnan, laitetaan puoliksi, ja näin tehtiin, Lohjan mies sai toivomansa koneet mukaansa.

Yhdessä kuolinpesässä oli romunkeruuauto pitkällä kouralla ja toisella puolella autoa piilossa olivat kylän isännät kärryineen, ja pikkutraktorit ja kiinnostavat esineet siirtyivät huomaamattomasti romuauton toiselle puolelle. Kaipa romukuskille muutama mytty tuli rintataskuun. Näissä kuolinpesien putsauksissa tärkeätä on nopeus ja henkinen moraalikato, jo ennen kuin perikunta kerkiää kissaa sanoa. 

-SS-

Kysypä itseltäsi elokapinasta ja vihreäpukuisten toveriesi kapinasuunnitelmista vaan.

-SS-

Valtio on tukenut tuulivoimaloiden rakentamista takavuosina jonkin verran. Lisäksi osalle tuulivoimaloista maksetaan tariffitukea vuoteen 2030 asti. Varsinkin tuulisina päivinä tariffituki mittari rukllaa valtion kassasta rahaa reilusti. Siksi datakeskusten tultua sähköllä on kysyntä, joten se nostaa sähkön hintaa ja valtion kulut vähenevät. Siksi valtio ei oikeastaan voi järkiperäisesti vastustaa  tuota lisäkulutusta. Kuluttajat tietysti maksavat enemmän, Irlannissa kävi jo näin.

Kaikkein paras olisi, jos tuulivoimalat purettaisiin. Maailma siirtyi pois tuulimyllyistä vissistä syystä, ja nyt sitten se syy muka ei ole vieläkin olemassa, vaikka onkin.

-SS-

Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta  ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.

Vuodet ovat sillä tavalla veljeksiä, että esimerkiksi 50-60 - vuoden jaksoja seuraamalla kesäisin näkyy 4-5 vuoden  kuivuuskausia ja taas vaihteeksi useamman vuoden kosteita kausia, esimerkiksi 1980-luvulla. Puhumattakaan useasta lumitalvesta peräkkäin, niin kuin 2010- 2012, tai pakkastalvista 1985- 1987.  Kesäkuiden sademääriä seuraamalla näkyy selvä jaksollisuus: 2012-2017 kosteat kesäkuut , 2018 - 2023 kuivat kesäkuut. Jokainen vuosi on satunnainen tapahtuma, mutta maapallolla on selvästi pitempiä kuin vuoden mittaisia sääjaksoja, jotka voivat vaikuttaa perussateisuuteen - johon edelleen tulee mukaan satunnainen vaihtelu.

Tuosta kyntämisestä, kyntökoneen päältä sen syyn näkee, miksi ei tällä paikalla kevään sänki välttämättä ole paras vaihtoehto, kyntökerros on pinnasta hedelmättömän kova, kuin tien pohjaa. Kuin kyntäisi alkavaa routaa. Pohjalta tulee kuiva maaperä, vaikka pinnalla on plitkuvia vesilätäköitä, vain vähäisiä tihkusateita ollut viime viikkoina. Kela-apumies tauolla ihmettelikin, että kuivaan vaonpohjaan valui viilun välistä vesi, pinnalle pyörähtänyt viilun päällys kuitenkin oli ihan kuivaa, eikä edes tarttunut pyörään.

2018 jälkeen ajatus oli, että kuivat kesät voivat tulla jäädäkseen, ja asialle täytyy tehdä jotakin. Silloin keskisadot olivat siinä 3,3 - 4 tonnia, 7 tonnin panostuksella, ja tuntui, että jotakin pitää tehdä. Suomen kokonaissato oli silloin vain 2,6 - 2,7 miljoonaa tonnia, ja suorakylvöä, kevytmuokkausta ja kevätsänkiä oli jo silloin käytössä, kyntäjät kuulemma olivat luusereita. Että ei se viljelyteknologia silloinkaan satoa  pelastanut. 2017 oli syysrapsia, syysruista ja palkohernettä. En osannut pitää sitä vuotta katastrofina, varsinkin kun naapureilla oli suuria ongelmia saada kevätvehnät ja muutkin kevätviljat mahtumaan minnekään, kun sitä tuli aina vaan kärrykaupalla lisää, pienestäkin siipaleesta pellon keskellä. Paikkakunnan kevätkyntömaat ottivat runsaat sateet sisäänsä. 2019 hiukan kosteammasta vuodesta en päässyt täysin osalliseksi. Koska enimmäkseen syysvehnä ja ruis. Mutta muutamasta pitkään kevätmuokatusta ohrapalstasta (uusia vuokramaita) näin jo oireen, miksi ei satoa irronnut, miksi, miksi, kun taas sain oman ennätyssatoni huolella kynnetystä peltolohkosta.

Ja ei niin vakavasti kuivat vuodet alkoivat vaivata kuivuusoireilla, kun kevätviljat ohjautuivat kevätsängille: parin viikon kuiva jakso tappoi viljat, sitä aloin ihmetellä. Kunnes luin jostakin ulkomaalaisesta julkaisusta kylvöanturasta, aikaisemmin olin lukenut ruotsalaisesta ilmiöstä, jota nimitettiin kiekkomuokkain-anturaksi. 15 sentin välein kylvösyvyyden pohjaa hiertävät kiekot saattavat vuosi vuodelta tehdäkin tiukan kerroksen sopiviin savimaihin. Kyntöanturaa kritisoitiin aikanaan kovasti, ja väitettiin traktorin pyörän hiertämäksi: No, kivikovat rättirenkaat luistavana ja kaksisiipinen aura. Totta kai. Nyt  on 4-5 siipeä ja vyörenkaan jälki vain joka viidennessä vaossa, esimerkiksi. Ja kuivan murustuva maaperä, aura irrottaa vaon pohjasta maata liuskeina, ei hierrä kiiltäväksi ollenkaan. Onneksi varauduin vuosi sitten syysvehnän kylvöön, jäi tekemättä, mutta kevääksi oli sattumakynnös. Ja kuin kotiin olisi palannut pitkän tauon jälkeen: oraat itivät ja tummuivat, kasvu oli kovaa, eikä heinäkuun helle valkaissutkaan viljaa. Sanoin jo joskus aikaisemmin, että itku meinasi päästä, kun samasta rinteestä vuosikausien 10 hl muuttui 100 hl:ksi.

Toki suorakylvö on maailmanlaajuisesti ollut ratkaisu ruohoarolla viljelyyn, multa ei lähde pölymyrskyjen mukaan ja eroosio ei pääse tarttumaan ravinteisiin. Mutta samaa peltoa vaikkapa 50 vuotta seuraamalla voi kyllä tehdä johtopäätöksiä onnistumisesta, kevätsänkimuokkausta käytettiin 1960-luvulla, karjatilalla kun tahtoivat kyntöhommat olla takasijalla, ja tuossa kanalan seinustalla on puolikkaita auran leikkureita nippu, kun pakkaset yllättivät. Kyllä, silloin routa yllätti jo näihin aikoihin marraskuulla, eikä vasta helmikuulla niin kuin nykyään. Että pakosta jäi sänkiä kevätmuokattavaksi. 1930-luvulta viljellyt isäukko tuomitsi kevätkynnön, oli vielä lähempää rannikolta kotoisin ja kuivia kesiä kokenut, mutta muita sänkimuokkauksia kokeiltiin syksyn kyntöjen peruunnuttua, ja joskus menestykselläkin. Kultivaattori, lapiorullaäes ja lautasäes olivat käytettävissä 1970-luvulla.  Meillä oli kehno kiekkovannaskylvökone 1970-luvun alkupuoliskolle, kunhan pyöränjälkien kuohkeuttimet otti ylös, kulki kylvökone pahnassakin ihan hyvin. Sitten kun siirryttiin 1970-luvun puolivälissä kylvölannoitukseen, ei pahnaputu ollut ihanteellinen kylvöpohja sille Juko-haravalle. Silloin sai vielä polttaa pahnat ja sänget, ja poltetulle sänkimaalle tulikin hyvä kasvusto, tuhka toimi lannoitteena.

-SS-

Onko kokemuksia kuinka itää piensiemenet savimaassa jos kylvää viskalla keväällä keskimäärin? Pinta luultavasti pitää hiukan sekoittaa jollain haralla. Kuinka paljon pitää laittaa enemmän siementä verrattuna vannaskylvöön? 20%? Itsellä olis vannaskone ja sillä on toistaiseksi aina kylvetty, mutta onhan se helvetin hidasta touhua jollain 2.5m koneella jos vielä erikseen jyrää pellon perässäpäin. Toistan vielä että ei ole kyse jostain multamaasta, vaan savimaasta jotka nyt ei ole nähneet edes matoa.

Vedä peltojyrää kylvökoneen perässä; hiukan pidennetty puomi kiinni astinlautaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.10.25 - klo:20:30

Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.

  Keväällä olisi saanut aika hyvän palkan kahdelle kyntöpäivälle, siis 31x40€ yht. 1240€  ei paha ansio.

Kesäkuulle venyvät kylvöt ja silti pakkomuokkaus kuivatteluksi, jyvät jäävät vaivautuvan kylmän saven pintaan siihen pahnojen alle, lopuksi idut kuivavat semäntin päälle, ja sato 1000 kg/ha, viiden tonnin sijasta. satasenkin tonnihinnassa neljälläkympillä neljänsadan tappio.

Nyt itsellä on yhdellä lohkolla äestys, sänki ja kyntö vierekkäin. Useampi palsta ojan kahden puolen, toisella puolella sänki, toisella kynnös.  Näkee vähän eroja. Västankvarn, jossa on maalajit savea ja keväät samanlaisia koppuroita, on näyttänyt sänkiteknologian riskit. Loimaan suorakylvökoe myy suorakylvökoneita.

Aitoa kasvipeitettä 1/3, kevytmuokattua 17%, kyntöä noin 1/2 alasta. Kevytmuokattu on jo oraalla, että jos tulee tarkastus, siellä voi näyttää olevan syysvehnän orasta. Kultivoitu ja äestetty pelto on kynnöksi määritelty, vihertää jo jonkin verran, Ihmeesti ne syysvehnän piikit sieltä mullasta nousevat.

Tottumatta pitemmän taukojakson jälkeen kyntö tuntui rasittavalta, varsinkin kun piti päkistää vapaastihengittävällä, kun kyntökaluston sähköt söi hiiri. Mutta on se kyntö rauhoittavaa ja kelit olivat edelleen mitä parhaimmat.

-SS-

Suomessa se lisäarvo tulee siitä että myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Eikä nyt sekoiteta taas tätä vielä lisäksi tuolla rahtikeskustelulla.

Rahtikeskustelu liittyy omasta mielestäni löyhästi asiaan. Lähtökohta oli sellainen, että  Matif - tai muu viljapörssin hintanoteeraus - siis sen piti olla synteettinen hinnoitteluparametri, joka ei sisältäisi valtamerirahditusta. Pörssihinnoittelu on siis lähtökohta, johon vaikuttaa lisäksi satama- ja rahtikulut käytetyn rahdituksen mukaan. Toki myyjä voi suopeasti aina vähentää omasta tilistään ne laivarahdit, jotta voi toimittaa Matif - hinnalla DAP Incotermeillä ? Näin Suomessa nähtävästi sitten tehdään. Mutta esimerkiksi maailman suurin viljantuojamaa, Egypti, ei ole saanut tuotetuksi viljaa matif-hinnalla omaan siiloon tuotuna vaan hinta satamaan tuotuna (CIF) on ollut noin pörssien FOB-hinta + 15 dollaria. DAP on vieläkin kalliimpi. Venäläisillä on halvimmat laivarahdit maailmalla, ja egyptiläiset kuormurikuskit ja kalusto lienevät halvempia kuin Suomessa.

Täällä näyttää siltä, että viljelijähintaa  oletusarvoisesti lasketaan vähentämällä pörssihinnasta noin 20-30 euroa ainakin, onko nämä ne laivauskulut sitten. Naantaliin lastattavaksi viedessä viljelijä lisäksi vähentää viljatilistään vaikkapa 15 euroa tonnilta, koska maksaa maantierahdin satamaan. Jostakin syystä tämä Matif - 20 euroa - hinnoittelu asetetaan myös kotimaasta toisen kotimaan pisteeseen vapaasti kaatosuppilossa toimitetulle viljalle, vaikka se vilja ei käy satamassa lainkaan ! Tämä varmistanee myllylle vakaamman hintatason, koska artisti maksaa. Ns. vanhaan aikaan oli tilahinta käytössä, ja jos viljelijä rahtasi itse, sai ns. rahtihyvityksen viljakaupan tilityksessä. Miten silloin edes pystyttiin elämään semmoisen tilahinnan kanssa ?

Tutkimusta on tehty kansainvälisen bulkkiviljan rahtaus- ja välityskuluista maasta toiseen, mm. Korinek, Sourdin, (2010).  Että millään vienti-tuontiparille ei voida löytää rahti- ja huolintakuluja, jotka olisivat nolla, eikä minkään vienti/tuontiparin vaikutus käännettynä toisin päin muutu negatiivisesta positiiviseksi tai päin vastoin, vaikka jonkin verran epäsymmetrisyyttä onkin. Jos täkäläinen mylly ostaa laivalastillisen vehnää, saako oikeasti pörssihinnalla sen viljakasan tehtaalle ?
 

...myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Tässä on se juju, että pienikin paikallinen ylijäämä täällä hinnoittelee koko tuotannon. 4 miljardin kilon kokonaistuotanto on siis  kokonaan ongelmajätettä. Mutta alle 3 miljardin kilon kokonaistuotanto vastaa katoa, jolloin tuontikulut varmaankin alkavat syödä myllyn voittoja. Esimerkiksi vuonna 2018 (2,7 miljardia kiloa kokonaissato) oli alkuun ongelmallinen, kun ostopuoli vaan katseli matiffeja, mutta ei koko kesänä katsellut kuivuuteen käristyneitä viljapeltoja ikkunasta. Reagointi hurjine hintatarjouksineen oli myöhässä ja väkivaltainen, eikä se ole kellekään hyväksi.

Sen takia ehkä onkin epätoivottavaa, että syntyisi vahva viljelijäyhteenliittymä, joka muitta mutkitta alkaisi viedä näkyvissä olevaa ylijäämää pois, kustannuksia säästämättä. Aina joka neljännestä tonnista yhden annetaan mennä viidenkympin vientikustannuksella ulkomaille, niin kolmen kotimaahan jäljelle jäävän tonnin osalta "baasis" lähestyisikin nollaa, miinus viidenkympin sijasta ? Viljelijä voittaisi 150 euroa, kun luopuisi viidestäkymmenestä eurosta ?  Tämä olisi koko vilja-alan vakava kriisi, ja koko Suomi romahtaisi.

Tai jotain.

-SS-

Joo, ei tullut mitään, ensin meni jumiin exceli ja sitten mies...

Puolet pelloista sängelle on aika kova juttu. Ensin joutuu miettimään mitä lohkoja jättää talven yli muokkaamatta. Tarvisi olla rypsin tai ohransänkeä, jottei keväällä ole liian isoa ongelmaa pahnasta. Pystyykö tämän järjestämään viljelykierron puitteissa? Parhaiten kevätmuokkaukseen sopivat kovat savet. Pehmeillä mailla tulee heti ongelmaksi sängen multaaminen keväällä. Isännän täytyy tuntea maidensa soveltuvuus kevätmuokkaukseen. Näyttää siltä, että sänget avataan keväällä melko aikaisin ja märkinä. Parin päivän kuivahtamisen jälkeen ovat yleensä hyvässä toukokunnossa. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että sänkeä avataan märkänä. Kuinka tuo vaikuttaa maan rakenteeseen? Parhaiten sängen aukaisu onnistuu lautasmuokkaajalla. Keväällä tehtyä muokkausta ei kuitenkaan voi ulottaa kovin syvälle. Jos tutkii lautasmuokkauksen jälkeä, niin huomaa, että peltoon on jäänyt harjanteita, joissa rikkakasvien juuret ovat koskemattomina kiinni. Kylvöjen jälkeen ne ovatkin yllättävän hyvävoimaisina oraiden kiusana. Suurin ongelma kevätmuokkauksesta on kuitenkin se, että se on yllättävän lähellä suorakylvöä. Vesitilavuutta ei ole maahan syntynyt ja peltojen kasvusto on erittäin herkkä väärään aikaan tuleville kesäsateille. Esimerkiksi ohra on hyvin nopeasti selvä. Itselläni on 30% sänkipeitteisyys, mikä on kohtuullisen helposti saavutettavissa kesannoilla ja syysviljoilla. Jos ajattelee 15e lisätukea sänkien määrän lisäämisellä, voi verrata asiaa mallasohran hintaan. Näillä viljan hinnoilla edellä mainituista riskeistä ei saa koitua sellaista haittaa, että satotaso putoaisi 75 kiloa. Muuten on tuo lisätuki syöty.

50% sänkipeitteisyys sopii tilalle, joka on suorakylvössä, karjatila, kesantojen osuus on suuri jostain syystä tai jollakin muulla tapaa pystyy hoitamaan tuon asian. Omalla kohdalla kunnioitan kuitenkin kaikkein eniten sitä, että pellosta tulee mahdollisimman paljon jyviä ja olen valmis tekemään hommaa sen eteen. Siksi tuo 50% tuntuu erittäin haastavalta lisätoimenpiteeltä.

Nuo havainnot ovat melko hyvin linjassa tämän kesän kanssa. Siksi nyt taas muokkaan syksyllä, lähinnä lapiorullaäkeellä se pakkokasvipeite, ja muutama prosentti on aitoa. En laita pintalevitettyä syysvehnää aidoksi kasvipeitteeksi, kultivoitu jää silleen ja lapiorullaäkeellä mullattu syysvehnä menee kevytmuokatuksi. Nämä muutamat viime öiden pakkaset muuten olivat hyvä juttu, lapiorullaäkeeseen ei kerry pahnasavipölkkyä, kun äestää pikkupakkasella. Akselitkin aivan kirkkaat. 

Kyntökelit ovat aivan mahtavat, multa on kuivahkoa ja murustuu. Jospa kerkiäisi tarvittavan määrän kyntää, 7 siivellä 7 km/h joutuu kyllä aika hyvin, kun jättää päisteet ja pahemmat kiilat  näpertelemättä.

-SS-

Kyllähän Biden hommasi ohjuksia Ukrainalle ja antoi luvan käyttää niitä  https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010840100.html
Vaikka jotkut haraisvatkin vastaan  https://www.hs.fi/maailma/art-2000010842570.html

Bidenin paketisa keväällä 2024 oli ATACMS - ohjuksia. Tomahawk-ohjuksen toimintasäde on yli 1000 mailia, kun taas ATACMS-ohjuksen toimintasäde ulottuu maksimissaan  186 mailiin

Että "pitkän matkan ohjus" ja "pitkän matkan ohjus", erilaisia ovat.

-SS-

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

Lienet viljakauppiaan sukua, kun ohitat sievästi sen, että tuo rahti ja huolinta on symmetrinen kumpaankin suuntaan. Siinäpä se on, että miksi paikallisen viljan hinta painettaisiinkaan aina Matif miinus kaikki mukakulut, koska Matif ei sisällä rahteja eikä huolintaa, sillä jos kiukutteluksi menee, ja ylijäämät dumpataan vientiin, vaikkapa nyt sitten paikallisten hintojen korjaamiseksi, niin eipä myllyn ulkomailta hankittu vilja ole Matif vaan Matif plus rahditus. Se, että suomalainen viljelijä toimittaa maarahtina CIF kaatosuppiloon, on jo kädenojennus kotimaiselle myllylle.

-SS-

Jotenkin unohtuu, että Euroopan Unioni on piilotellut jotenkin USA:n selän takana, Puolaa ja ehkä Tsekkoslovakiaa lukuun ottamatta. Josko Trumppi kiukutteleekin, mutta on Euroopan kyvyssä auttaa sotilaallisesti vissi puute: Nytkin puhutaan Tomahawkeista, miksei Eurooppa tee asialle jotakin ja toimita omia ohjuksiaan ? Koska ei pysty. Periaatteessa Eurooppa ei aikanaan tehnyt mitään Venäjän vuoden 2014 aloittaman konfliktin lopettamiseksi. Jo vuonna 2008 Putin julkisesti ilmoitti ottavansa Ukrainan haltuunsa, hyvällä tai pahalla. Suomessakin oli kovasti Putinin ymmärrystä ja sisarellista rakkautta jopa Suomen Presidentin taholta. Siihen aikaan YLE ymmärsi Georgian konfliktia ja Krimin ja Itä-Ukrainan venäläisiä.

Melko tekopyhää on viideskolonnalaisten nyt alkaa moittia Trumpia ?

-SS-

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Varmaan vielä saa lähelle tuota hintaa, mutta ensi syksynä on melkoisen korkea todennäköisyys sille, että ainakin syysvehnällä 150 alitetaan niin että heilahtaa. Rehuvehnä voi olla samanhintaista kuin leipäsyysvehnä, joka on ensi syksyn ongelmajäte. Tai sitten ei ole. Kukapa talvesta tietää. Kauran voimalliset vientimarkkinat rauhoittavat kauran hintaheilahteluja. Rypsin hinta pysyy virkeästi 450 euron tienoilla, mutta neljä viidestä viljelijästä ei etelässä saa kevätrypsistä sitä 2 t satoa, vaan pikemminkin 1 tonnin sadon, näkyypä tuo Suomen keskisadoissakin.

Eli tonnin rypsisatolla mennään kuuhun.  Öljykasvihan pelastaa suomen peltoviljelyn kannattavuuden jes. Kirpat sirkuttavat tiedosta iloissaan talvehtimispaikoillaan höpöheinäpalstojen ruohikossa.

-SS-

Mustiala on perinteiltään vanha, onko kehitys jäänyt paikalleen, ehkä siellä sitten ei ole amerikkalaismallisen 50000 eekkerin ranchinomistajan eturivin opintolinjaa tarjolla ? Mustiala on Suomen vanhin maatalousoppilaitos, sillä on 140-vuotinen yhtenäinen koulutushistoria. Vielä vajaat satakaksikymmentä vuotta sitten Mustialan käyneet valmistuivat agronomeiksi. Viikki anasti kyseisen arvonimen koulutuksen itselleen. 

Aikansa kutakin. Ei Suomessa tarvita maatalousalan kouluja aikaisempaa määrää, rakennemuutos on vähentänyt tilojen lukumäärää, ja maatalouskoulutus on AMK-koulutuksen B-ryhmän joukossa kallista koulutusta, osin sisäoppilaitosjärjestelyn vuoksi. Uuden rahoitusmallin mukaan lähinnä vainb suoritetuista tutkinnoista oppilaitos saa perusrahoituksensa, joten kun opiskelijoiden määrä alkaa hiipua, ei oppilaitos enää pysty toimimaan monessa toimipisteessä.

-SS-

Tuossa lukee, että la fagadan meijeri pastöroi jogurttimaidon 95 asteessa. https://www.fageda.com/en/c/yogurts/

Kyllä näin on, pastörointi ei ole mitkään salaliittokäsittely, mutta nämä kotimaiset tusinajogurtit sisältävät erilaisia sakeuttamisaineita kuten johanneksenleipäpuujauhetta ja tapiokatärkkelystä, lisäksi karrageenia, joka on jotakin punalevästä saatavaa sitkostajaa, korvaa eläintuoteherkän liivatteen.

-SS-

Pitäisi ennen puintia saada Roundupit peltoon, koska varsinkin täällä hehkutettuun lyhyeen sänkeen puinti tuottaa putukerroksen katkaistujen ruohojen päälle, kyllä siinä pari viikkoa pitää odotella, että juolanlehtien latvat sen roondupin löytävät.

Ei uskalla tehdä leipävehnällä, jos kumminkin tekevät pistokokeita.

-SS-