Kuulemma abloy avain on hyvä tulppa sulakkeen korvaamiseen 

Vanha kansakin sentään  osasi joskus olla liioittelematta: sulakkeet tahtoivat palaa herkästi jonkun myllyn moottorin kuormittuessa hiukan liikaa hetkellisesti. Pitkät matalajännitelinjat kaukana olevasta muuntajasta aiheuttivat jännitteen aleneman, samalla sitten ottamavirta kasvoi.

Vasaramyllyllä vaikka kun jauhoivat niin suppilon syöttöläppää piti koko ajan pidellä, ja jos herpaantui hetkeksikin, läppä putosi alas ja täytti myllyn kammion viljalla, jolloin hetken päästä alkoi sulakkeita mennä tolpasta. Sulakkeet korjattiin esimerkiksi raskaamman kumikaapelin kuparipunoksesta, yksi lanka kerrallaan tulppasulakkeen päädyt irrottamalla, lankoja pujotettiin siitä tulpan onkalosta läpi ja päätettiin holkkien alle tasavälein, vanha kansa tiesi, montako kuparilankaa tarvittiin vaikka 35 A sulakkeeseen, ja yksi lanka kaupan päälle. Jos ei tiennyt, niin kokeilemalla hetken päästä tiesi. Sulakkeen idea oli myös selvillä, sinne ei todellakaan laitettu rautanaulaa tai pulttia tai muuta paksua materiaalia. Moottorinsuojakytkin oli joskus se isompi ongelma, jos matala jännite alkoi laukoa niitä. Säätölevyä kääntämällä virta-arvolla on rajansa, mutta joskus kannen avaaminen auttoi kuumana päivänä.

-SS-

tartteeko aina etes jäykkäkouristusrokotettakaan uusia?    itellä semmonen joskus vuosikymmeniä sitten,  ehkä jopa 45 vuotta sitten saatu..

Jäykkäkouristusbakteeri ei ole vain ihmisen tauti. Se elää maassa, ja kestoitiönä se kestää kuumuutta, kylmyyttä, hapettomia olosuhteita. Vasta herätessään johonkin nahan alle saatuun pistohaavaan, se alkaa muodostaa myrkkyä, joka on vaarallista. Hevosala tietää, että hevosille on hyvä antaa tehosterokotuksia, koska hevonen lienee erittäin herkkä  kyseiselle myrkylle. Naudat ovat jonkin verran kestävämpiä, ja monet petoeläimet, kuten kissa- ja koiraeläimet, sekä linnut ja matelijat ovat hyvin vastustuskykyisiä.

Luonnossa tiedetään metsästämättä kuolleitten hirvieläinten ja mm. rusakoiden olleen jäykkäkouristuksen vammauttamia. Sitä ei vaan huomata. Jäykkäkouristuksen tehostepiikki kannattaa ottaa 20 vuoden välein, vaikka suoja on olemassa pitemmänkin ajan kuluttua. Usein isompi naulanpisto tai vastaava kannattaa sitten pian käydä terveysasemalla hakemassa piikki, koska jäykkäkouristus ei katso ihmisen yleiskuntoa, niin kuin esimerkiksi koronan kuolettavuus riippui vahvasti iästä ja oheisriskeistä.

Täysiverinen jäykkäkouristus on vahvasti vammauttava ja kuolettava (tehohoidossakin 20 %) ja joka tapauksessa aiheuttaa pitkän sairausloman, koska antibiootti ei toimi hoitona vaan vain erikseen annosteltava keinotekoinen bakteerimyrkyn vasta-aine. Koska rokotusohjelmat eivät vie taudinaiheuttajaa pois maaperästä, rokottamattomia voidaan "sietää", koska kyseisiä tehohoidon muotoja taudin sattuessa kohdalle voidaan tehokkaasti järjestää. Muutenkin maataloustöiden ja lapioiden talikoiden ja kuokkien käytön väheneminen vähentää kontaktia maaperän jäykkäkouristusitiöihin.

Ensimmäisessä maailmansodassa jäykkäkouristus oli haavoittuneille erittäin suuri riski, jos taisteluja käytiin pelloilla. Suolistossa kyseinen bakteeri ei sairastuta eikä anna vastustuskykyä, vaan eläinten lannassa itiöitä jää maahan. Kuitenkin vuosisadan alussa keksittiin, että jäykkäkouristusbakteerin toksiini oli se vaarallinen asia, ja sitä toksiinia alettiin ruiskuttaa hevosiin pieniä annoksia, tappamatta kuitenkaan hevosta kokonaan, kunnes hevosen vasta-ainetuotanto käynnistyi. Sitten sitä eläinperäistä vasta-ainetta ruiskutettiin taistelukentällä haavan saaneisiin. Hoito oli tehokas.

Nykyinen jäykkäkouristusrokote EI ole bakteeria vastaan tehty, siinä ei ole mitään osaa siitä bakteerista ! Se on kemiallisesti käsiteltyä jäykkäkouristusmyrkkyä, joka käynnistää ihmisen oman vasta-ainetuotannon. Rokottamattomaan esimerkiksi naulaan astuneeseen jouduttaneen ruiskuttamaan erikseen tehtyä vasta-ainetta, jotta henki pysyisi, koska ihmisen vasta-ainetuotanto ei kerkiäisi mukaan ennen menehtymistä.

-SS-

SS taas värittää leveällä pensselillä tapojensa mukaan mutta pieni eemeli taas kurkkii rivien (nautojen)  välistä joka tietysti on ymmärrettävää .Harva sitä hyyskässä on asunut  eikä Kennedy jr:ää sympatiseeraa mutta eihän siitä mitään jos pointti menee ohi Afrikasta saisi vielä raflaavampi taulukoita lapsikuolleisuudesta vs.Suomi kymmenien vuosien takaa ja ilman niiskuttelua.

No 1908 syntynyt tätini kärsi lapsena melko voimakkaasta heinänuhasta, vanhempana astmasta, ja oli viettänyt lapsuutensa lypsykarjatilalla.

Arvo Ylppö tutki jo 1920-luvulta lähtöisin lasten voimakkaita allergioita ja astmaa, ja hän nimittikin sairautta "asthma nervosum" - nimellä, hermostolliseksi astmaksi. Ylppö on kuvannut kokeitaan, jossa astmakohtauksen alkuun saattajaksi ilmaistu ainesosa tai ruoka aiheutti kohtauksen, vaikka ainetta ei ollut tuotu esille, mutta sitä kerrottiin olevan esimerkiksi ruuassa tai huoneessa. Myöhempi tutkimus on löytänyt allergian kemiallisia vasta-aineita ja tulehduksellisuutta, joten tiedekin muuttuu, mutta siis allergioita on aina ollut, ja voi olla, että suhtautuminen lapsiin enemmän suojelevasti kuin joskus 1800-luvulla on voinut myös muuttaa reaktioiden voimakkuutta näihin allergeeneihin. Stressin tiedetään vaikuttavan ainakin astmaoireiden voimakkuuteen. Että semmoinen kalvakka säätyläisperheen siististi puettu ainokainen lapsikultamussu ehkä oirehtii helpommin kuin lantatunkioon unohdettu  nokinaamainen kersa, joita silloin alkeellisemmissa oloissa oli enemmän kuin perheissä edes jaksettiin muistaa ?

-SS-

Voi voi, kyllähän noita soittoja tulee, on päässyt rupattelemaan monenlaisten osin kivojenkin ihmisten kanssa. Mutta iso kiusa ovat nauhoituspuhelut vai mitä ne ovat, ne alkavat tehdä juttua teennäisen iloisesti, ja sitten kun vastaa jotakin mielestään huvittavaa, sieltä tulee tavallaan vastauksena jonkinlainen tekoälyn jankkaus, joka ei tajua vitsiä, ja sitten jutun juuri hajoaa täysin. En oikein tykkää, koska kovin yksinäisissä traktoritöissä ajankulua saa mukavasti kuulokkeisiin, kun ihan joku tuntematonkin myyntitykki esittelee, että nyt olisi mahdollista vaikkapa saada viemärit sukitetuksi.

Ulkomailta tulee paljonkin puheluita, puhelinkin niistä varoittaa, että voi olla huijaus tai roskapuhelu, mutta olen kyllä koettanut harjoitella intialaista tai pakistanilaista englannin puheenpartta näiden kanssa. Sitten kun saisi vaikkapa  tekoälyagentin valmiiksi, voisi yrittää laittaa näille soittajille semmoisen tekoälyn jankkaamaan joutavanpäiväisyyksiä.

-SS-

Tässä havaitaan uutisoinnin ongelmat: On huomioitava, että uutisen korostama ruotsalaisuus voi osoittautua ongelmaksi sinänsä: Ruotsi on elintasoltaan ja maineeltaan ja onnellisuusluokituksellaan yleensä ollut maailman maista kymmenen kärjessä, nyt sitten olisi löydettävä jokin yhteiskunnallinen raskauttava olosuhde tai kurjuus, joka pistää nimenomaan ruotsalaisen sosiaalivaltion avustaman ihmisen toimittamaan epätoivoisia väkivallantekoja.

Tai sitten on kyse jostakin muusta, jota instagram-videossa esiintynyt ei pystynyt analysoimaan, vaikka oli miettivinään  kovasti.

-SS-

Pitääkö ne mukalat tehrä kakskymppisenä? Jos parikymmentä vuotta jaksaa odottaa niin ne on sopivassa iässä kun itse jää eläkkeelle silloin 70 kymppisenä

Muistetaan sekin, että jos taloon syystä tai toisesta sattuu syntymään useampia mukuloita, on se tavallaan jonkinlainen virhe jo sellaisenaan. Tällöin jo pikkulapsesta alkaen on tehtävä selväksi, että perintöprinssi Kotivalo saa tilan nimelliseen tuottoarvohintaan, muille lapsille laitetaan eteiseen valmiiksi koukkuihin keppi ja eväsnyytti, joka sukupolvenvaihdoksen jälkeen annetaan juhlallisin menoin kullekin lapsista,  ja sormella osoitetaan tielle päin, että alkakaas lampsia tuohon suuntaan, hyvästi.

-SS-

Arvonnousuveroa on useampaankin kertaan ajettu mm. ns. vakuutuskuorien osalta. Idea vakuutuskuorilla on se, että esimerkiksi rahasto voi liittää saadut osingot pääomaan, jolloin korkoa korolle - ilmiö pääsee vauhtiin. Samoin rahaston sisältämän osakekokoelman teoreettinen arvonnousu ei tule verotetuksi vuosittain. Vastineeksi, kun rahasto-osuus realisoidaan,  maksetaan tuotoista vero, joko pääomaveron muodossa tai sitten tietyssä tapauksessa ansiotuloveron muodossa.

Noita vakuutuskuoria ovat antifa-järjestöt, kärjessä Oxfam ja Suomessa Finnwatch, kritisoineet voimakkaasti. Ehkä juuri Finnwatchilla ajatus on jäänyt lyhyeksi, eihän sosialismi edellytä esimerkiksi laskennon taitoja: Suomen ehdottomasti suurin vakuutuskuori, joka välttelee Finnwatchin määrittelemään tapaan veroja, on proletariaatille varatut  eläkeyhtiöiden varat. Lainsäädännöllisesti eläkerahastoista ei veroteta vuosittaisia tuottoja ja arvonnousuja, tuottojen jääminen edelleen sijoitetuksi parantaa vuosittaista kasvua, verot nimenomaan maksetaan eläkettä nostettaessa, eli progressiivisen tuloverotuksen mukaan. Tämä voi olla valtiolle parempi diili, kuin vuosittainen verotus, varsinkin ökyeläkeläisten osalta. Silti vasemmiston leiristä kuuluu säännöllisesti varovaisia toiveita eläkerahastojen verotuksesta, akuuttiin rahantarpeeseen ottamalla.

Työeläkerahastot ovat kooltaan noin 280 miljardia euroa.  Parikymmentä miljardia on parhaimmillaan ollut vuosituotto. Siitä osa on maksatettu eläkkeisiin, jolloin ne verotetaan, mutta pienistä työeläkkeistä ei juurikaan veroa mene, eli niiden verokohtelu on lievempi kuin pääomavero 30/34%. Suomalainen työeläkkeen keskimääräinen taso on noin 24000 euroa vuodessa, jonka veroprosentti on vain 15,5 % !  Finnwatchin pitää nyt herätä ja vaatia, että duurnareilta pitää joko rokottaa eläkesäästöistä pääomaveroa vuosittain tai sitten laittaa eläke pääomatuloksi, pieni eläkkeensaajan veroprosentti olisi veron välttelyä tai jotain ?

Yksi melkoinen omaisuusmassa on pankkien säästö- ja käyttötileillä, lähes sata miljardia. Sieltä häpeämättä verotetaan korkoja lähdeveroprosentin mukaan joka vuosi. Rahan arvon laskua eli inflaatiota ei kuitenkaan oteta huomioon keventävänä tekijänä. Tätä voisi jopa kutsua talletuspääoman omaisuusverottamiseksi, koska jos korkoprosentti on ollut inflaatiota heikompi, koron verottaminen verottaa osan rahan ostovoimasta silloin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 15.02.26 - klo:14:07

Oli muuten maaseudussa juttua eläkekertymistä. En tiedä jutun lähdemateriaalista, mutta sen mukaan n. 40 % viljelijöistä saa palkkatuloja muualta ja palkkatulojen osuus kokonaisansiosta on 2/3. 

Kertoo aika karua kieltä kasvinviljelytilojen kannattavuudesta.

Noissa taulukoissa lasketaan mm. Herlinit maanviljelijöiksi ja Koneesta ja Konecranes tulleet rahat sivutuloisi. Vuosituhannen alussa ihmeteltiin kun Halikon viljelijöille tuli yhtäkkiä keskimäärin yli satatonnia sivutuloja. Nalle oli muuttanut Halikkoon. 

Tuollaisen ns. "sivutoimiviljelyn" vihaajat silti harvoin lähtevät aukomaan päätänsä Herlineille tai muille teollisuuden ja pankkimaailman miljonääreille, jotka ovat shoppailleet kartanoita sieltä täältä. Ei, on purettava kiukkua lähinnä kasvinviljelyä harjoittaviin pientilallisiin, jotka ovat kehdanneet ostaa jonkun parin hehtaarin metsänheiton armoitettuun agrobizneksen päätoimiseen luokkaan itsensä ylentäneen nenän edestä ?

Niin aina, itseäkin konemessuilla tuli isomman tilan kollega kiihtyneenä takinrinnuksista repimään, kun oli kuullut tekemästäni peltokaupoista...Että miksei hänelle myyty..? Onneksi oli parisataakiloinen atleettiviljelijä siinä kaverina, etten sentään selkääni saanut. En edelleenkään oikein ymmärrä, jos myyjä pyysi tekemään tarjouksen, joka sitten hyväksyttiin niin miten se meikäläisen rikos oli, olisipa ennemmin mennyt myyjää kurmoottamaan ?

-SS-

Tuossa luonnollisen vastustuskyvyn harjoittamisessa sottaisessa hyyskässä asuen on hieman RFK Juniorin tyyppistä  vahvaa mielipidettä mukana.

Selvin näyttö hygienian ja länsimaisen elämäntavan välillä verrattuna alkeellisempiin eli muka-luonnollisempiin olosuhteisiin näkyy astma- ja allergiatilastoissa: Venäjän Karjalassa noin 16% lapsista omaa allergiaongelmia, Suomessa 45 % . Selityksenä on tarjottu elintaso- ja hygieniaeroja.

Kovin vähän kuitenkin mainitaan, että imeväis- ja lapsikuolleisuusero on noin 2/1000 Suomi - 4,5/1000  Venäjä. Lisäksi   kaikkia ikäluokkia vaivaa samanlainen kuolleisuusero., 20- vuotiaiden odotettavissa oleva elinikä on Venäjällä 5-10 vuotta lyhyempi, vaikka lapsikuolleisuuden erot olisi poistettu.

Että haluatko elää pitkään nenä keväisin vuotaen ja katkarapusalaattia vältellen vai kuolla jo ennen kuin allergiat voitaisiin edes diagnosoida ?

Niis.

-SS-

Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.

Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.

Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.

-SS-

Rakkine on todellinen rulettipöydän kunkku, piti kyllä tulla vähän katsomaan, ettei sentään koko omaisuutta laita vedonlyönnin kohteeksi. Ainakin pankkivakuudet haluaisin.

Tuollainen sademäärin tasausteoria voidaan johdattaa osaksi laajempaa tutkimusalaa, jossa tutkitaan uhkapelaajien ajatusmalleja. Tällä toistuvasti tutkimuksella todennetulla ilmiöllä on nimikin, "Gambler's Fallacy". Tämä matemaattinen ilmiö taisi olla ensimmäisen kerran Pierre-Simon Laplacen teoksessa "A Philosophical Essay on Probabilities" (1796), monet palstan matikkaa harrastaneet muistanevat tämä herran, "lappalaismuunnoksen" osalta.

Huippuesimerkki on vuosina 2003-2005 Italian kansallisessa kaupunkilotossa esiintynyt ilmiö "53", joka sai vähintään maailmankin huomiota, uutislähetysten muodossa. Kyse oli 90 numeron lotosta, jossa kymmenessä kaupungissa vedettiin satunnaisesti viisi numeroa, eli yhteensä 50 vetoa, niin ilmaantui sellainen erikoisuus, että luku 53 ei esiintynyt usean peräkkäisen arvontakierroksen aikana, itse asiassa ei esiintynyt kahteen vuoteen !

182 arvontakierroksen jälkeen vieläkään ei ollut esiintynyt numeroa 53. Kansa löi vetoa narkomaanien lailla, menettäen omaisuuksia, talonsa, tavaransa, jopa useita itsemurhia esiintyi. Lopulta vedonlyönteihin käytetty summa yksistään tuolle numerolle 53 ylitti 3,5 miljardin euron rajan, kunnes 9.2.2005, 183. arvontakierroksella, kyseinen numero esiintyi arvonnoissa. Voittoja maksettiin noin 600 miljoonaa euroa, eli valtio silti jäi huomattavasti voitolle.

Sama ilmiö on tutkimuksissa havaittu mm. tuomarien asettamissa seuraamuksissa, jos useita peräkkäisiä samantapaisia rikoksia tuomitaan lievemmin, loppupäivän aikana tuomari alkaa harkita ankarammin, koska ajattelee, että hän on "velkaa" tietyn päivittäisen seuraamusten määrän. Pankit tietävät lainakäsittelijöiden saavan samanlaisen motiivin alkaa hylätä lainahakemuksia, jotka olisi edellisenä päivänä hyväksytty, koska aikaisemmin kuluneen päivän aikana he olivat jo tehneet runsaasti myöntäviä päätöksiä.

Tiettävästi moderni tutkimus on vahvistanut. että Laplacen havainnot olivat oikeat.  Amos Tversky ja Daniel Kahneman (Nobel)  kirjoittivat vuonna 1971 artikkelin "Belief in the Law of Small Numbers", jossa on oikeastaan kolme pääkohtaa:
- liian pieni otos aiheuttaa vahvan ennustustarpeen esimerkiksi kolikonheitossa jos on tullut viisi peräkkäistä kruunaa, tuloksen pitää korjautua pian sillä tavalla, että keskimääräinen kolikonheiton 50/50  - suhde korjautuu. Kahneman osoittaa, että ihmisaivojen on vaikea tunnustaa, että satunnaisuus ei "korjaa" itseään; se vain laimenee ajan myötä.
- ihminen näkee liian usein satunnaisten ilmiöiden olevan jatkumo Siksi rulettipöydässä jos on peräkkäin tullut neljä vihreää, alkavat harrastelijoiden panokset ajautua punaiselle. Virhe syntyy ihmisen kokemasta tunteesta, että seuraava vieläkin uusi vihreä tekisi sarjasta "epäreilun" tai "epäluonnollisen", vaikka todennäköisyys on täsmälleen sama.
- itsevarmuuden vaikuttaminen päätöksiin. Oli jokin brittiläinen TV-tiedeohjelma, jossa tehtiin koe, jossa ihmiset saivat pelata näennäisesti satunnaista peliä, ja voittivat tällä ennakoinnilla, vaikka mitään ennakoimista ei olisikaan ollut. Sitten heille annettiin viimeisen arvonnan lopputulos vähän vaikeampana, oliko se jokin puukko, joka väärin arvatessa tipahti heidän kätensä päälle, jos arvasivat väärin, lisäksi kylmästi laskemalla puukon tipahtaminen oli lähes varma, mutta itseluottamus ja dopamiinipalkkio saivat ihmisten päätöskyvyn sumenemaan. Aika moni uskaltautui siihen viimeiseen, onneksi oli laitteeseen laitettu lukko estämään todellisia vammoja.

Tällä kolmannen esimerkin ilmiöllä houkutellaan kansaa nettipokeriin, tiedoksi.

Eli nyt vaan talot ja tavarat vedonlyöntiin sateisen kevään veikkauksessa, voihan se tullakin, ja trendejä katsomalla voidaan odottaa mitä tahansa. Sateisuudessa on selvä heilahtelu ollut ainakin 1961 alusta, 3-6 vuoden kuivia toukokuita, sitten 3-6 vuoden sateisia kausia. Viimeiset sateiset olivat 2019 - 2023, välissä yksi kuiva toukokuu 2024 , ja taas kosteampi 2025. Jos taas seuraa kuivien ja sateisten kausien suurpiirteistä jaksollisuutta kuudenkymmenenviiden vuoden ajalta, voisi päätellä, että kuivia toukokuita voi myös tulla, ja tuolla N -> N+1 - matriisilla katsoin, että odotusarvoa useammin sateisuus on ollut pysyvää vuodesta toiseen saman toukokuun aikana kuin vaihtunut päinvastaiseksi.

Ohessa tein Salon toukokuiden sateisuudesta aikasarjan, ja viiden vuoden keskiarvofiltterillä alkaa näkyä heilahtelu, joka myös voisi olla perusteena, kun arvioi tulevaa säätä.


Kuva: (c) Ilmatieteen Laitos

-SS-

Kasvinviljelyn tuet  ( pl. sokerijuurikas ja tuotantotuen alaiset erikoiskasvit ja vihannekset) kuitenkin ovat valtiolle hehtaarikohtaisesti edullisimpia viljelymuotoja, jos loppupeleissä tulee kyse siitä, käyttääkö valtio 500 miljoonaa, miljardin vai kaksi miljardia maataloustukiin.

Että kun budjettikurin tulevaisuudessa on valtapuolueesta riippumatta koskettava myös maataloutta, niin viljanviljelyn pinta-alatuen  loppuminen merkitsisi myös eläintiloille kotoisten rehujen tuotannon muuttumista tappiolliseksi ? Tällöin taas tullaan samaan alkupisteeseen: mikä eläinkopin pellosta tekee niin paljon arvokkaampaa, että sitä pitäisi tukea, mutta ei viljanviljelijän peltoa ?

-SS-

Niin maanviljelyn sivutuloja ovat myös eläinkoppiyhtiöt, jossa osakkaat käyvät palkkatöissä. Jotenkin vaan jos on vaikkapa metalliverstas tai timpuripalvelu viljelijällä, se on maailman pahin asia. Joskus on vaan niin, ettei niitä koppilupia vaan saa, kun joku valittaa. Tännekin odotettiin vajaan 40000 broiskun koppia, siellä hylkäyksen pohjalla nähtävästi oli paikalliset valitukset, vaikka ELY-keskus oli nähtävästi näyttänyt vihreää valoa.

-SS-

Sateisuudesta voisi tehdä vuosivertailun:


Kuva: vuosien sateisuuden vaikutus seuraavan vuoden sateisuuteen 1965-2025

Nähdään, että odotusarvo kahden peräkkäisen vuoden vastakkaisille vuosisateisuuksille kuudenkymmenen vuoden aikana olisi noin 13 osumaa. Todellisuudessa niitä oli viisi. Normaali -> normaali - siirtymiä on noin puolet. Jos sateet ovat normaalijakautuneita, merkitsee se sitä, että noin 22 siirtymää olisi "normaalista normaaliin". Oletus 20% erittäin märkiä, 20% erittäin kuivia ja 60% normaaleja sateisuudeltaan. Sama ilmiö itse asiassa vähentää äärisateisuudesta kuivuuteen siirtymiä, samoin toisin päin, koska äärimmäiset sääolot ovat harvinaisempia kuin semmoiset keskitien säät.

Tuo tulos, että 30 siirtymää osui tuohon keskimmäiseen ruutuun , merkitsee se sitä, että kuivasta märkään siirtyminen ja märästä kuivaan siirtyminen on oikeastaan melko epätodennäköistä, useimmiten siirrytään normisateisuudesta normisateisuuteen. Ihmiset sekoittavat usein kaksi asiaa:

- Regressio kohti keskiarvoa: Jos jokin kuukausi on äärimmäisen kylmä, on todennäköistä, että seuraava kuukausi on vain lähempänä normaalia, ei samaa vertaa toisella puolella, eli kylmän puolella. Tämä ei johdu siitä, että luonto korjaisi säitä korjausliikkeitä vastakkaiseen suuntaan kuin väljäsimpukkaisen Foortin rattia kääntäen, vaan siitä, että äärimmäisyydet yleensäkin ovat harvinaisia.

- Kompensaatio: Oletus, että kylmän jälkeen on pakko tulla lämmintä, tai sateisen kauden jälkeen kuivaa, on yliarvioitu. Tätä ei tapahdu. Luonto ei "muista" olleensa kylmä; se vain arpoo seuraavan säätyypin vallitsevien virtausten mukaan.

Jokin säätyyppi voi "jäädä päälle" vuosikausiksi.

-SS-

Tässä vertailussa taitaa olla yhteisymmärrys siitä, että 690 massikka tai 802 valmet eivät kävisi kumpikaan , vaan oikea valinta olisi 6850 Hitech 2 Valtra, turbiinikytkimellä, istuinkäsinojiin integroiduilla sähköesiohjauksella varustetuilla kuomaajakahvoilla, taakseajolaitteella ja etujousituksella, se olisi semmoinen oiva kone.

-SS-