mutta onko suomessa nuo 30 tuhatta viljatilaa?   ja kun ei kaikki kuiteskaan uskostaan eroa niin jopa jokunen muutama  hehtaari muuta kait muuttais asiaa..

Et sitten suuruusluokkia pysty arvioimaan ? Vilja-ala on edelleen ollut melko vakaasti 1 100 000 hehtaaria. Rakkineen spekuloima 30000 viljelijän talkoo jokaiselle tilalle kymmenen hehtaarin kuminahampun viljelyyn loisi vasta 300 000 ha viljasta poistuvaa alaa. Esimerkiksi 150000 ha kuminaa, 150 000 ha hamppua. Tämä jo edellyttäisi kuminan menekin 7,5 - kertaistumista, ja jos Suomesta tulee jo lähes puolet maailman kuminasta, miten 7,5- kertaistuminen mahdollistetaan ? Sama öljyhampulla, jos ala kasvatettaisiin 150 000 hehtaariin, merkitsisi se öljyhampun menekin 70- kertaistumista !

Ja silti ieläkin pitäisi löytää 800 000 hehtaarin vilja-alalle muuta käyttöä. 1990-luvun alussa peltoja oli paketissa ja kesannoilla 600 000 ha, silti ylituotanto oli valtion taloutta kuristava ja viljelijällekin kallis ilmiö. Ne pellot osaltaan ovat taas takaisin rakennemuutosviljelyssä ja näiden peltojen ottaminen uudelleen käyttöön on mahdollistanut kehittyvien maatilojen rakennemuutoksen jatkumisen varsinkin Pohjois-Suomessa.

Peltojen tuottavuuden lisäys ja odotettua hitaampi peltoalan pieneneminen saattaa johtaa peltoalan rajoittamisen pakkotoimiin, jos EU haluaa poistua maataloustukien hoidosta. Maallamme ei ole varaa pitää tällaista peltomassaa  ylituotantoa tuottamassa, ainakaan näin kalliilla.

-SS-

YaraMila Y2 650e/t alv.0% tällä hetkellä.

Mutta kerkiääkö pihalle esimerkiksi 15.05. mennessä ? Hinta on semmoinen kuin se on, tässä vaiheessa kevättä ei enää ole oikeutta valkata.

-SS-

Viljatavastia on perustajiensa kuvajainen, halusimmepa tai emme. Perustajayhteisö on tuntenut toisensa mahdollisesti vuosia ennen kuin osuuskunta on perustettu. Ei siis ole ihme, että hallintoelimet valitaan lähinnä katseita vaihtamalla ja päännyökkäyksellä. Sama vika kunnanvaltuustoissa, lautakunnissa, metsästysseuroissa ja semmoisissa: tietty porukka tietää asiat ja hoitaakin ne.

Mainitsin jo aikaisemmin, että Viljatavastian toiminta ehkä keskittyy Kanta-Hämeen ympäristöön, ehkäpä muualta Suomesta ei kontaktipintaa saa aikaiseksi muihin kuin Tavastian palkollisiin toimihenkilöihin. Ulkopuolisuuden tunne tulee hyvin helposti.

Sitten kun ajat osuuskunnan kokoukseen puolen Suomen yli, ja päätetään luottamusmiestoimista, nostatko käden pystyyn tarjoutumisen merkiksi, kun se homma kuitenkin tarkoittaisi lähes reaaliaikaisen  yhteyden pitämistä siihen keskenään auditorion etupenkillä viihtyvien kaverusten joukkoon, siellä paikkakunnalla...

Eipä jokin piskuinen maidontuottajakaan tiedä, mitä Valion palatsissa hyvältä haisevien ihmisten kerroksissa puhutaan tai suunnitellaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 18.03.26 - klo:14:39

Näköjään FB:n mukaan itäiseen Suomeen ollaan puuhaamassa omaa tuottajaorganisaatiota viljalle ja öljykasveille...eikö se yksi valtakunnallinen riitä vai joka maakuntaan oma

Viljatavastian  touhu näyttää painottuneen länsi-suomeen, joten huoliiko ne edes itä-suomalaisia mukaan?

Vilajtavastia Osuuskunta ei varmaan ole sen yhdistyksen lähtökohta, eikös ne meinaa perustaa ihan erillisen yhdistyksen.
Vaikka Viljatavastiassa  on Liedon kärkijoukkue mukana, niin Hämeenlinnaan  tuntuu painottuvan, ja viljan liikekin tuntuu hakeutuvan länsi-itäsuunassa Kanta-Hämeen korkeudella. Aika usein on Turenki, Hämeenlinna, Loimaa, Koria, Kouvola mainittuna. Luonnollisesti hallinto ja perustajaseurue tulee samoilta alueilta mielellään.

Länsi-Uusimaa tukeutuu viljakaupassa Mustion ja Kirkniemen Viljavaan, Virkkalanristin Hankkijan varastoon ja Bernerin Inkoon vientisatamaan. Tässä aivan Varsinais-Suomen etelä-itäosissa rannikolla Perniön Viljava ja Turun rehutehdas ja tietenkin Naantalin vientisatama ovat lähimmät. Ehkä myös Inkoo, jos Bernerin kioskilta sattuu löytymään virkeitä kauppiaita. Viljatavastialla ei näyttäisi olevan ensisijaista toimintaa tänne etelän ja lounaan suuntaan.

Voi olla, että maakunnalliset kerhot olisivat syntymässä, ja jonkinlainen kattojärjestö samalla. PItänee käydä siellä Somerolla kuuntelemassa , mitä semmoinen yhdistys olisi. Itsellä kun on oikeastaan huomaamatta tullut kymmenen vuoden ajan kaksi MTKn laskua, metsästä ja maatilasta sekä henkilöjäsenenä, niin on ehkä aika vaihtaa nuo oman tuotantomuodon yhdistykseen, kun ei ole enää eläintaloutta. Kaipa ne viljantuottamisen yhdistykset lopulta liittyvät jotenkin MTK:hon ?

No nyt taas Matif on runsaat  219€ . Kävipä tuo 221 eurossa päivällä.

-SS-

Kai nyt berneriltä saa ja muilta?
Hankkijalla ainakin on joissakin  isommissa myymälöissä pientä varastoa... Itsekin kun vien kuun vaihteessa ruiskuorman  Korialle, niin takaisin tullessa Hja:lta kyytiin rikkisalpietaria jokunen suursäkki....

Bernerillä on maataloudessa vain pikkunen kioski kaupungin laidalla, eivät varastoi missään, vaan rahdittavat Keski-Euroopasta tulevaisuuden toimitusaikaan tai jotain. Muut keskusliikkeet eivät ole kymmeneen vuoteen pitäneet lannoitevarastoja, aikanaan tutusti täydet katokset tonttien reunalla ovat nyt tyhjät. Kauppasopimuksella tilattuja lannoitteita kyllä saattavat rajoitetusti säilyttää noutoon, luotatko todella siihen, että lannoitenälkäiset viljelijät ympäri Etelä-Suomen eivät jo olisi keräilleet niitä sinun rikkisalpeetarisäkkejäsi pois, jos siis et ole tilannut niitä itsellesi kuuluvaksi ?

Olen levollinen, sillä tietenkin olen tilannut etukäteen siemenet ja lannoitteet, toimitusviivästykset tulivat yllätyksenä. Nyt kun sitten syysviljan lannoitukseen etsiskelin vaihtoehtoista varastosta toimittajaa, myös Cemagrolla puretaan lähinnä aikaisempien tilausten jonoja. Lannoiteita saa kyllä kesälle, koska hinnat ovat sen verran korkeammat, että karkottaa kitsaampia viljelijöitä pois

-SS-

Kyllä SS on oikeassa siinä, että erikoiskasvimarkkinat ovat todella rajalliset, ja oikeastaan jo täynnä. Nytkin viime syksynä muutama lisätila kiinnostui sokerijuurikkaan viljelystä, ja kas, enempää ei mahtunutkaan.

Suojavyöhykkeen tukitaso muuten nousee taas 80 €/ha, joten tuolla 10 ha:n pinta-alalla sekin tekee taas 800 € lisää tuloa - huh, huh, mihin tässä oikein joutuu kaiken tuon rahan kanssa.

Suojavyöhykesopimuksissa ja säätö- ja altakastelusalaojissa on se hyvä puoli, että sukupolvenvaihdoksissa pystyy ennustamaan tilan tuoton parikin sukupolvea eteen päin, ne kaksi tukea voidaan melkoisella luotettavuudella periyttää Kotivalolle tilan nautintaoikeuksiin kuuluvana assettina. Altakasteluojituksella varustettua suojavyöhykettä voi pitää kannattavan maatalouden kärkiprojektina.

En nyt kovin tarkasti muista, mutta eikä Perustuslain 23 . pykälässä jopa mainita jotenkin, että "Julkisen vallan on turvattava suojavyöhyke- ja valumavesien hallinta -toimenpiteiden jatkuminen"

-SS-

mitäs mieltä se eemele on ollut ylituotannon maksattamisesta valtiolla, muistelen että jonkinlainen mielipide on löytynyt tähänkin asiaan 

Selvästikään et ole ajatellut asiaa, ja elät edelleen 1980-luvulla ? Valtiolle ja veronmaksajille kokonaisedullisinta on sellaisen kasvin viljely, jolle ei makseta VIENTITUKIA, tuotantopalkkioita tai tuotantoon sidottuja tukia tai kuljetustukia. Eli vehnä, ohra, kaura. Valtiolle kalliimpia ovat mm valkuaiskasvit ja juurekset, ruis jo putosi tuotantopalkkion piiristä.

Vielä viljaa (vain vähän) edullisempi veronmaksajille on kesanto. Mutta kuminat. sokerijuurikas, perunat, vihanneskasvit, hedelmät, kasvihuoneviljely, niistä muodostuu valtion kansallisten tukien budjettiin helposti hallitsematon pyörre, kun rahaa valuu tuotantotukiin viljelijöiden oikeutetusti rynnätessä kilvan kannattavuuttaan parantamaan..

-SS-

Mahtaako olla liian myöhäistä tehdä tilauksia, vaikutti hinnat nousseet jonkin verran alkuvuodesta..

Saanti on epävarmaa, voit laittaa tilauksia sisään, sanovat kyllä, että on mahdollisuus vielä saada huhtikuun aikana, mutta tammikuunkin tilaukset näkyvät menevän huhtikuulle ? Yara siirtää toimituksia, ehkä sen takia, että ovat tulleet yllätetyiksi raaka-aineiden saatavuuden osalta, tai rahtifirmat ovat huomanneet polttoainelaskun kasvaneen yli yön ?

Tuossa kun varajärjestelmää etsiskelin, keskusliikkeillä ei ole varastoja, ei ole yksityisillä villeillä maahantuojilla, ei isokarhulla, typpiliuosta löysin Kyrönmaalta hiukan, ei taida muualla Suomessa enää olla. Ensimmäisen kerran omaan dementia-muisteloon mahtuu sellainen erikoisuus, että alkukeväänä levittimen sijaan meneekin ruisku traktorin selkään.

Että jos ei ole viime kesänä hankittuja nihkeytettyjä lannoitepaakkuja valmiina, kylvöihin joutunee menemään ehkä jaetun lannoituksen muodossa, pakon sanelemansa. Tulee sekin testatuksi, kaikesta löytyy hyvät puolensa.

-SS-

mutta oisko sittenkin muuta viljeltävää kuin vilja?   kun kerran se ei kellekään kelpaa kuin "ilmatteks"

Kyllähän sitä on, turha kantaa huolta, erikoiskasveja viljellään sen verran kuin viljellään, lisätukien antaman budjetin puitteissa, ja pinta-alat sittenkin ovat rajalliset. Jos se olisi niin hyvää bisnestä, kaikkihan sitä viljelisivät ? Näissä "erinomaisissa" viljan vaihtoehdoissa on aina jokin yksittäinen juju, mistä johtuu, että ne sitten eivät ole kuitenkaan vallanneet koko viljelyalaa, vaan näyttää enemmänkin siltä, että jotkut erikoistuvat tuottamaan siementä ja neuvontaa uteliaille tunkeille, tai sitten opportunistisesti korjaavat ylikompensoidut tuet pois, kunnes ministeriö huomaa, että rahat loppuvat  nopeasti kesken: Olihan suojavyöhyke jossakin vaiheessa kannattavin viljelykasvi, laski miten päin tahansa. Kunnes sitten muut huomasivat, että mikäs on, ei riitä muihin toimenpiteisiin meille enää rahaa. Niinpä.
- Esimerkiksi kuituhamppu oli niin erinomainen keksintö, että se oli liian kannattava, niin että pohjalaisviljelijät joutuivat polttamaan satonsa, jotta satumaiset tulot eivät olisi tuottaneet kestämättömiä veromätkyjä tai jotain.
- Golden Shower vai mikäseoli -heinästä povattiin uutta kuminaa. Jäi vain se konkkaan menneen firman kultainen neste kutittelemaan mukaan huijattujen viljelijöiden naamaa....no, tuo jo oli ehkä liiankin ilkeämielisesti sanottu, pyydän anteeksi...
- öljypellava ja öljyhamppu puitavana kasvina ovat myös projekteja, joita suositaan, koska niillä saa hiukan nihkeinä puintiaikoina uskoa uuden puimurin hankintaan, myös pyromaniasta tuomituille se on luvallinen viihde ihailla pellolla laakeripalosta lähtenyttä puimurin vallatonta roihua
- öljykasvit ovat kimalaisten ja muiden ikävästi pistelevien öhtiäisten vihaajalle viihdyttävä viljelymuoto: saa ajaa pellolla ruiskulla päivittäin, luvallisilla ja luvattomilla taistelukaasuilla, jos taas haluaa harjoittaa virallisten lupien mukaista torjuntahyvettä, jää torjunnan vaihtoehdoksi nykysäännöksillä lähinnä esimerkiksi sellainen, että akkupölynimurilla imutat öljykasvin kukkaruusukkeista mustanaan ryömiskeleviä rapsikuoriaisia pois, siinä saa muutaman kerran akun vaihtaa hehtaarinkin pellolla. Sitten sato on 500kg/ha, ja tonnihinta 450 €, jolloin pitää keksimällä keksiä kustannuksia, jotta laskimen tulopuolen numerot pysyvät alle ylivuodon. Vai mikä toi miinusmerkki on.
- Rehu- ja ruokaherne ovat hienoja kasveja, joiden viljelyn menekkikatto tulee yllättävän nopeasti täyteen, vaikka juhlapuheissa muuta luvataankin. Ja härkäpapu !  Huhuu, reikäiset härkäpavut ovat kodikas näky papukasassa. Herneen viljely oli joskus kahdeksankymmentä vuotta sitten itse asiassa hyvin yleistä joka tilalla, kotitarpeiksi ja myös rehuksi. Useimmiten herne korjattiin seipäille ja puitiin kunnolla kuivuneena ja mustuneena erikseen. Vasaramylly piti aika kropinaa meilläkin kun seoksena rehustettiin sitä. 1960 - luvun alusta aina 1970-luvun puoliväliin herneen viljelyala kuitenkin romahti keskimäärin 10000-15000 viljelyalasta  alle tuhannen hehtaarin. Mikähän oli mahdollinen syy ? Väitän, että herne, jos mikä, on poutiva kasvilaji. Ja on sitä edelleen. Ei koske Pohjanmaata.

Herneestä voisi todeta, että sen menestyvä viljely perustuu aika pitkälti tukiin. Eli meillä oli erittäin avokätinen herneen pinta-alatuki noin neljän satokauden ajan, 1990-1994 , jos tuen määrä aluksi oli noin 2000 mk/ha, vielä EU:n liittymisvaiheessa ehkä 1600 mk/ha, voi ymmärtää, että silloin herne sai "rahakasvin" maineen ja pinta-alat nousivat nopeasti viidestätuhannesta viiteenkymmeneentuhanteen hehtaariin : nykyrahassa se vastaisi yli 500 euron ylimääräistä korvausta. Lisänä oli 15 pennin siemenlisä kilolta. Samasta syystä EU-aikana palkoherne oli jossakin vaiheessa aivan ylivoimainen vain laittaa peltoon kasvamaan, koska vihanneskasvituki muiden lisänä teki "hernekesannoinnin" ilman sadontuottoakin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Muistan laittaneeni palkohernekesannon apilakerääjällä, taisi tulla valkuaiskasvitukikin, se oli tukitasoltaan jopa yhtä hyvä kuin alkuaikojen suojavyöhyke, kyltti pellon reunaan itsepoiminta ja keräsin saavillisen niitä ja pakastettiin höyrytettyjä "omia" herneitä todisteeksi. Mutta olo oli likainen...

Mutta herneen viljelyarvoa nykyhinnoin ei voi pitää minään erikoisena, ottaen huomioon riskit ja tiukan sopimusviljelyn kaukaisia ostopaikkoja myöten, ja pienerien vaikean markkinoitavuuden. Mutta edelleen on tuo valkuaiskasvituki, jolla lisätään näennäistä viljelyarvoa.
-Tattari ? On tuolla navetanvintillä tattariakin muutama saavi vielä, ei varmaankaan idä, mutta on se sillä tavalla tuttu kasvi, että täysin nollasato ei ole sillä kasvilla yllätys. Savimaa ei ole omiaan tattarille. Gluteiinittomana tuotteena se soveltunee vain täysgluteiinittomalle tilalle, ohran pölykin on kuin tsernobiilisaastetta. Sopimukset tulivat täyteen hetkessä, ja sijainti karkottaa kaukaisten syrjäkylien viljelijät varmasti.
- Kumina. Miten hieno ojanpientareiden villikasvi ! Viljellessä savimaalla kuivina kesinä on mielenkiintoista, kuinka se vain kituu matalan porkkananaatin näköisenä, ei kuki eikä tuota. Kumina sopii hedelmällisten maiden kasitonnarilaaksoon parhaimmiten. Tosiasiassa kuminan menestystarina on myös tukipolitiikasta riippuvainen, jalostus ja markkinointi on saanut merkittävää apua myös valtion taholta.

Herääkin kysymys, meillä lienee 127 erikoiskasvihommaksi luokiteltua erikoiskasvia, korianteri- ja tyrnilajeja myöten; ketä tai keitä noin sirpaloitunut erikoiskasvien tuotantokartta hyödyttää ? Ainakaan käsittely ja jalostus ei pääse suuruuden ekonomiaan. Lisäksi on vaikea muuttua Närpiöksi ja lähteä kilometrien kasvihuoneita rakentamaan. Tai aloittaa miljoonien kilojen peruna- ja  juuresvarastoilla, keskellä ei mitään, olihan sitä lanttua, porkkanaa ja sipulia ja avomaankurkkua täällä jossakin vaiheessa kaikilla pienviljelijöillä, mutta sitten jotenkin vaan perheviljelmä kampitettiin alalta pois, ei kauppa viitsi muutamaa sipulinippua ottaa, jos joku rock'roll- viljelee sitä sadalla hehtaarilla.
-sokerijuurikas, siinä on selvä tukihoukutus, ja tuottajahintakin pysyy korkeana, koska sokeri on huoltovarmuuskysymys. Esimerkiksi brittiläiset sokerifarmarit ovat melko kyynisiä. Suomen sokeritukibudjetissa ei ole avointa piikkiä, sokerijuurikkaan pinta-ala ei voi nousta loputtomiin, jokainen 5000 ha lisää on parin miljoonan tukikulu, joka otetaan - viljaltako sitten ? kuljetustukikaan ei riitä loputtomiin, ja katsotaan nyt sitten mitä liikennöitsijät laskuttavat ensi syksynä veden ja mullan rahtaamisesta poikki Suomen...

Niin että se erikoiskasviviljely on vähän semmoista hengennostatusta ja osittain verovarojen kylvämistä pohjoisten marginaalikasvien väkinäiseen työntöön. Niillä ei täytetä miljoonaa hehtaaria, ja jos täytetään, romahtaa se erikoisbisnes kaikilta. Eli ehkä on parempi, että harrastus jää erikoiskasviaatelisten vastuulle.

-SS-

Pakkomielteinen Kokoomus-fiksaatiosi ei paranna uskottavuuttasi yhtään missään. Toki ymmärrän, että puoluetoimistossasi tarvitaan sitkeitä jankkaajia, jotka eivät pysy asiassa. Ymmärrän kyllä, että Vasemmistoliiton kultaisen ansiomerkin jonottaja joutuu tekemään uutterasti pyyteetöntä massakirjoittelua, mutta en usko, että ihan järjettömistä horinoista pisteitä kertyy. Jos olisin kommunistipäättäjä, arvostaisin silti enemmän faktapohjaista kirjoittelua.

-SS-

Jopas jotain...😮🤔

Juu, rehellisyyttä pitää arvostaa vilpittömästi. Vietiin meiltä jonakin syksyisenä sadeyönä 700 litraa polttoöljyä, varkaus huomattiin vasta keväällä, kun naapuri kuorma-autoilija valitti sorakuopasta hävinneen esimerkiksi valotolppa ja öljyä. Tutkittiin tarkasti, olisiko vuotava säiliö ollut, eipä ollut. Silloinkin muistaakseni vanhaemäntä asusteli talossa yksin, ja otti nukahtamispillerin muistaakseni, eikä sen takia huomannut mitään. Siitä saikin ajatuksen muuttaa kaupunkiin, ei tuntenut oloaan enää turvalliseksi. 

-SS-

Onhan kyllä tuollainen lämminilmakehitin toimiva, ehkä jos sen värkkäisi ulos ja laittaisin kunnolla eristetyn ilmaputken sisään, palopellillä varustettuna, hain tuolla vesivälitteisyydellä tulipalon torjuntaa. Liian monta hakelämpöäkeskusta on ottanut kipinää ja palovaurioita maakunnassa, voi olla, että tällä vuosituhannella puhutaan maanlaajuisesti jopa sadasta kiinteän aineen kattilan palosta ?

-SS-

Matif Dec26 215,75€. Tässäkö se sitten oli...

-SS-

Ympäristöministeriöön on pesiytynyt alan virkamiesten ideologinen perusta, koska vaadittava koulutus tehdään hyvin rajatulla koulutusalalla, jonka  ajattelutapa periytyy vuosikymmenien ajalta, sinne ne perinteiset ideologisesti sitoutuneet vihreät ja neutraalit vihreät ovat kerääntyneet. Samasta ilmiöstä johtuen maatalousministeriö ja maatalousalan koulutuslaitokset ja maatalousasiantuntijuus yleensäkin on hyvin suurelta osalta Keskustapuolueen perintötonttia. Siinä tietenkään ei liene mitään ongelmaa, ovathan maanviljelijät hyvin pitkälti keskustalaisia, paitsi ehkä etelän laitaoikeistolaiset suurtilalliset, heh. 

Kokoomuksella sinänsä ei ole valkoposkihanhien ja merimetsojen kanssa mitään enempää tekemistä, kuin muillakaan puolueilla. Suomen Ympäristökeskuksen konfliktiaktivistien riidanhaluisuutta takia kansallisen metsänielulaskennan osalta vahvistaa havainto, että hallituksen taannoin yritys vaikuttaa asiaan aiheutti siellä pahoja tantrumeita.

-SS-