Naapuri otti Emblaa kokeiluun täksi kasvukaudeksi. Vaikuttaa siltä, että voimaperäisessäkin viljelyssä korsi jää lyhyeksi, mutta tähkät ovat pitkiä. Mielestäni näyttää kevätvehnäksi varsin tihualtakin, siemenmäärä tosin saattaa olla myös suuri. Tasaiselta kasvusto ei näytä ollenkaan, mutta tämä johtunee kasvukaudesta, ei lajikkeesta. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen sato tuosta tulee.

Emblassa on riskinsä, on sakoluvultaan alhainen, lajikeominaisuus ehkä.
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus  12,90 %
Hehtolitranpaino 82,40 KG
Sakoluku  191,00 S

Satotaso varmistuu, kun toinen kuorma menee punnitukseen, mutta tuo sakoluku on hieman huolestuttava, kun muutoin ihan nättiä viljaa, eikä ole kypsänä saanut sadepisaraakaan. Kosteus on yllätys, oletin että Wile näyttää 2%-yksikköä liian vähän, mutta näyttää siltä, että ero on vain -0,3 %-yksikköä. Pitää löysätä tuota uutta Siemensin hygrostaattia, ihmettelinkin, että kesti kuivata niin kauan, 16% viljaa.

-SS-

Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.

Ei monitahoinen ohra  aina ole heikkoa. Lajikekysymys. Kaksitahoisessa on kalkitustarve isompi, eikä lyhytkasvuinen 2-tahoinen ole välttämättä kuivuudenkestoltaan hyvä sekään.

Elmeri-ohra oli kuivina kesinä rinnan kaksitahoisten kanssa, ja veti joka kerralla sananmukaisesti pitemmän korren.   Koska on - no -  pitkäkortinen. Harmi
kun hukkasin siemenen. Aikaiset kotimaiset ovat kyllä näyttäneet olevansa ongelmallisia: Hermanni, käytännössä kuoli pystyyn, Vertti, tähkä jäi tuppeen,  torajyvää, myöhäisemmälle Kaarlelle kävi kuivuuden kanssa taistellessa kuin Pultavassa.

Feedway on ollut kuivassa toimiva, ehkä vaadin liikaa, kun olihan se semmoinen 3,5 tonnin ohra kuivinakin vuosina, mutta yhtä myöhäinen kuin kevätvehnä. Feedway on isojyväinen, tuskallinen kuivattava, ja herkkä lakoontumaan. Sylvester pääsee nyt jatkoon - jos siementä vielä saa. Sylvesterissä on ainakin sateiden kesto hyvä, viereisillä palstoilla oli kelta-valkoiseksi muuttuvia läiskiä kevätkesän isojen sadekuurojen jälkeen. Voihan siihen vaikuttaa jokin muukin asia, mutta annoin itselleni luvan uskoa, että Sylvesterin juuri on normaalia syvempi.

Syysvehnäkierron saa alkuun lähinnä kesannoimalla ja aikaisella ohralla. Kumpi sitten on vähemmän kokonaiskustannuksia tuottava, aikainen Lene-ohra vai kesanto. Siinäpä kysymys. Viherlannoituksessa on kulunsa ja apila näyttää tarvitsevan jättiannoksen glyfosaattia. Aikaista hernettä ovat käyttäneet, mutta hernemarkkina on semmoinen, johon nähtävästi pitää uida sisään joidenkin verkostojen kautta, ainakaan täkäläinen viljakauppa ei ole vastaanottavainen herneenviljelylle, joka näyttää olevan maatalouden  viimeisin hypekupla, alan nopeasta kasvusta päätellen. Näkyy myös hernemaa olevan syyskylvössä erityisen kokkareinen, semmoisia kenkälaatikon kokoisia lohkareita pienimään näillä kevyillä vehkeillä...Ei taida oikein hyvä ennuste olla...

Silti, syysvehnä on herneen ohella jonkinmoinen pullistuva kupla, torajyvähybridirukiin osoittauduttua opportunistinkin pirtaan yllättävän riskialttiiksi: viljakauppa käyttää häpeämättömästi syysvehnän heikommaksi väitettyä leivontalaatua hyväkseen ja pudottaa hintaa. Eläinkopit voivat pelata omaa rehuhankintaa hyväksikäyttäen, jos valkuainen on alhainen tai lajike epätoivottu, jättisatoinen rehusyysvehnä on rehustukseen kelpaava kumminkin.

Eri asia jauholakilla, jos jää viljat seisomaan siiloon.

Ei kiloakaan, sanoi kauppias syysvehnää tarjotessa, 1970- luvulla.

-SS-

Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole.

Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.

Siis jos nuppiauto pystyisi teillä kippaamaan, nyt olisi olemassa alihankkija, jolla on noin kaksi 30 kuution konttia täysperävaunussa, 22 kuution kontti vetoautossa, koukulla saa joka lavan erikseen kyytiin ja pois ja kippiin.  Tämä muuten on kylän pisin perävaunu, että kaikki muutkin pystyvät lastaamaan, jos silläkin päästiin paalupaikalle.  Taidosta kiinni, jos ei pääse. Tunti 25 minuuttia tulee ohraa 46 tonnia täyteen, maksan mielellään lastaukseen menevän yliajan, ei huvita alkaa rakennella isompaa elevaattoria. 100 km rahdin maksan mielelläni, tällöin jos ostajaosapuoli maksaisi sen toisen sata km, niin ei tulisi kohtuutonta rahtikuluakaan viljalle.

Että nyt kun alan tilaamaan ohransiementä, niin voisi varata juuri tuon sopivan määrän. Esimerkiksi tasaluku 10 ha. Lajikkeet tiedän jo, Lene ja Sylvester. Olihan noista Sylvesteristä kyselyjäkin, mutta ei saatu aikaiseksi molemmin puolin hyödyttävää vinanssia. Että meni sitten 137 eurolla Naantaliin.

Meikäläisellä kun on tämä erikoispiirre, että osa viljasta pitää saada lähtemään, ennen kuin viimeiset puidaan. Voisihan sitä kokoalan ohraakin miettiä (monimuotoa ja saneerausta ja viherlannoitusta kuitenkin jonkin verran) , mutta kyllä tuollainen sadokas vehnälajike vaan on miellyttävä puida, puimakonekin on kiiltävä kuin peili päivän jälkeen.

Viljan varastoinnista, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut kymmenen vuoden takaisesta , vaikka muuta voisi luulla: Uusinvestointi ei todellakaan bulkkiviljan viljelyllä kannata, mutta jos on päätoimi siinä joku eläinkoppi, se kyllä varastonsa kannattaa. Mutta pieniä virityksiä ja korotuksia ja varastojen paikkaamisia voi aina tehdä, se on työtä vaan. Nälkäpalkkaisen virkatyöni rahoja en pysty pistään  peltikasaksi pihalle seisomaan. Eikä enää näin vanhana jaksa niitä taksivuorojakaan ottaa.

https://kaytannonmaamies.fi/digilehti/08-2014/viljan-varastointi-herattaa-kysymyksia

-SS-

Kyllä se pikipihavarasto joskus on semmoinen rottien pesä. Tuossahan se naapurissa neljän miljoonan kilon kuivaamopiha on syyssateissa viljavuoria täynnään; rottia riittää naapurikiinteistöille jopa koko talveksi, merikonteilla on hiukan rajattu kasaa, mutta sadan millin sadekuuro tuo kaksi metriä paksuun viljakasaan 5% keskimääräistä kosteutta lisää, jos sitten ei aleta kuorimaan pintaa roskikseen.

Lisäksi, leipäviljassako ei enää ole säännöksiä, että esimerkiksi lintujen jätöksiä ei saisi olla materiaalissa, eli viljaa ei pitäisi pitää peittämättä avotaivaan alla ?

-SS-

1980- luvun Dominaattorien heiluriteräsilppuri lähinnä levittää olkikopasta tulevan pahnan levälleen.

Kyllä, terät ja vastaterät uusin, pitäisikö niitä hanmastettuja tarvikelappuja koittaa ?

Tuon Sampomassikan heiluriteräsilppuri on myös ollut pettymys. Vanhan pikku-Sampon kiinteäteräinen Rekord Clipper teki tosiaan jauhoa raskaammastakin pahnasta.  Mutta kun 2- metrinen kevätrukiin olki silputaan matoksi pellolle, ylettyy se puoleen sääreen siltikin.

-SS-

En vähennä vilja-alaa yhtään. Melkein päinvastoin.

Siemenviljelyssä varmaan ennakoit, mitä vuonna 2027 kylvetään, eli ymmärrän hyvin.  Bulkkiviljamarkkinoilla, varsinkin leipäviljassa, tulee muita riskejä mukaan, valkuaispitoisuus, sakoluku ja hl- paino, menekin ongelmista puhumattakaan. Vilja-alan vähentäminen ja panosten keskittäminen kirja-arvojen yli, valituille lohkoille, voisi olla yksi ratkaisu: etuja on mm.
- varastotilat riittävät sellaisenaan ilman lisäinvestointeja tai vuokrakuluja
- kasvinviljelykulut vähenevät tilalla
- myyntituotot eivät välttämättä vähene vähennetyn pinta-alan suhteessa, laatu ja sen tuoma menekki
- lepäämässä olevalle alalle voi rakentaa ravinteita esimerkiksi apilalla, möyheyttä auringonkukalla, kalkita, ojittaa tms.
- glyfosaatille tulee edullisimmat käyttöajat

-SS-

Kanadan viljayhdistys vai mikä se grain council on, povaa ainakin vielä 2026 vaikeata vuotta.

Kaurasta lähtee sovitusti lajittelusta tuleva kevyt jae ilmaiseksi,  noutajan rahdilla sentään, tai siis jotakin tuliaisia ehkä saa jouluksi, loppu kaura jos täyttää hlp -  rajan,  lähtee saman tien sopimusmäärästä, vaikka hinta olisi viiskymppiä. Ensi talvena ei rotat juhli markilla viljalaareissa. Kumma kun tuo ilmainen kaurasopimus tulee puheeksi, tuleekin kommentteja,  että kyllä vehnän joukkoon sekoitettuna meidän elukat olisivat ne kaurat syöneet...no, meni jo.

Leipävehnää - toivottavasti loppupuinneilta tuli yhtä korkea valkuainen kuin ensimmäisiltä -
 on nyt hyvä seisottaa ammattimaisessa varastossa, jokainen vuosi 12 €/tonni. Ei, viimeistään maaliskuussa lähtee.

Kun saa joka siilon typö tyhjäksi, voi rakennella kansia ja kuljettimia rauhassa. Kovalevysiilot saavat sisäpellityksen, ehkä kuivurikaappia vähän voisi vielä säätää.

Kaura saa jäädä jäähylle toistaiseksi. On sen verran työläs varastoida, ja herkin doneille. Vaikka ohra olisi alle 120 euroa,  viljelen ensi vuonna mieluummin vaatimatonta rehuohraa kuin kolme kertaa tautiruiskutettavaa rehukauraa.

Kevätvehnä muuten olisi leipälaatuna paras ratkaisu, mutta myöhäisyys arveluttaa. Embla olisi valinta, Calispero oli omaan silmään liian lakoherkkä, minimilannoituksella ja evotettuna silti raidoittain laossa.

-SS-

Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.

Kyntöaura on erinomainen laitos pahnan piilottamiseen, ja oljenpätkät viilujen välissä toimivat salaojituspilleinä syksyn märkien aikojen yli. Pitäisi hankkia semmoinen tasoleikkuri, Amerikassa ajavat maissin sängen jauhoksi niillä. Tuolla sänkimurskaimella ei viitsi oikein isoja aloja kierrellä, tekee kyllä aika hienoa jauhoa oljesta.

Suorakylvö tietääkseni toimii parhaiten, kun olki on pystyssä, vain tähkät riivittynä.

-SS-

Jos kuivat kesät ja mainiot viljalajikkeet yleistyvät, kyllä joka kilo pitää lajitella sekä jyväkoon että painon mukaan. Eli kuivaamolle pitää asentaa riittävän tehokas lajittelija, ja jätteelle sopiva poisto, mahdollisesti putusiilo. Lajittelijalla saa roskat, kevyet jyvät, vieraat isot kappaleet, piensiemenet pois viljan joukosta. Puimuri ei taida olla ihanteellinen siihen tarkoitukseen.

Viljanviljelijällä on muutaman vuosikymmenen takaiseen aikaan verrattuna monta uutta vastuuta asiassa: viljan pitää oletusarvoisesti olla laadukasta, isojyväistä ja painavaa, kosteus mielellään 12,5%. Valkuaisen pitää olla huippuluokkaa ja lajike toivottua.  Varastointimahdollisuus 11 kk puinnista, noutomahdollisuus 24/7, joka säällä. Vilja olisi noilla ominaisuuksilla vasta markkinakelpoista.  Sen jälkeen tulee hinnoittelu ja viljelysopimus ja verkostojen kautta harjoitettu viljan tuputus, josko saisi,  eikö saisi, saisiko eikö saisi kaupaksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: PaJa - 15.09.25 - klo:09:43

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.09.25 - klo:09:09

mutta muualla ei saa sata nuita koko maata sekasin kuten suomessa.    on tää ihme maa!

https://www.kansalainen.fi/historian-suurin-mielenosoitus-lontoossa-britit-vyoryivat-kaduille-vastustamaan-hallituksen-maahanmuuttopolitiikkaa/
Tommottiist maalimal.

Miten YLE uutisoi asiasta?🤔🤔🤔

Radio Suomen uutisissa uutisointiin jotenkin niin, että antifasistien mielenosoituksessa oli kymmenentuhatta osallistujaa, ja vastustivat "äärioikeistolaisten" suurmielenosoitusta. YLE tavallaan kieltäytyi tunnustamasta näille väitetyille fascisteille oikeutta mielenosoitukseen, koska osoittivat mieltänsä "vääriä asioita" vastaan. Tuosta Kirkin salamurhasta:

Siis virallisen median narratiivia kuvastaa aika hyvin eräältä toiselta palstalta lainattu kirjoitus: (Ei ole Hommaforum eikä Ylilauta)

"Tätä tapausta on huvittavaa seurata kun äänessä on kaikilla palstoilla ja mediassa selkeästi ihmiset, jotka eivät ole seuranneet ainuttakaan Kirkin väittelyvideota. Vasemmistoon kallellaan olevat huutaa äärioikeisto korttia tajuamatta, että Charlie Kirk oli ääritason liberaali, joka kannatti äärimmäistä sananvapautta, jossa mistä tahansa saa ja pitää puhua, alhaista verotusta, mahdollisimman alhaista valtion säätelyä ja alhaista puuttumista ihmisten asioihin lähes sellaista yövartijatason valtiota sellainen ei ole äärioikeiston tunnusmerkki. Äärioikeistossa talous pidetään valtionkontrollissa sen takia sitä kutsutaan kansallissosialismiksi, äärioikeistolaiset eivät myöskään Kirkin tapaan kannata äärimmäistä sananvapautta jossa kaikesta saa ja pitääkin puhua ja väitellä.

Charlie Kirkin poliittinen linja oli sekoitus populismia, kristillistä-konservatismia ja liberalismia.

Suurin suu miksi vasemmistoon kallellaan olevat huutavat kokoajan äärioikeisto -korttia tai rasistikorttia Charlie Kirkistä, johtuu siitä, että nämä kortit ovat perinteisiä leimakortteja joilla yritetään viedä sananvapaus ihmisiltä, koska Charlie Kirk otti sananvapauskäsityksensä mukaan aina esille aiheita mistä vasemmiston äänenkannattajien mukaan ei saa puhua ollenkaan tai korkeintaan vasemmiston äänenkannattajien etukäteen käsikirjoittamalla tavalla, jos puhuu muulla tavalla kuin vasemmiston käsikirjoitus "sallii", leimakirveet alkavat lentää välittömästi. Eniten vasemmistoa ärsytti, että perinteiset leimakirveet eivät toimineet, vaan Charlie Kirk sen sijaan sai kokoajan lisää miljoonia seuraajia ja kutsuja uusiin väittelyihin eri osiin Yhdysvaltoja ja mainetta ja kunniaa, sekä tienasi paljon rahaa vaikka leimakirveitä heiteltiin ääni käheänä karjuen aamusta iltaan, sellainen ärsyttää silmittömästi sitä periteistä cancel woke kulttuurin vasemmistolaista kun omat perinteiset aseet eivät toimi enää."

En ole Kirkin fani ollut, enkä ole aivan samaa mieltä koko kristilliskonservatiivisesta mielipideilmastosta. Mutta poliitikko tai natsi  hän ei ollut, ja väittelyissä suututti todella monet, koska Kirk on tehnyt väittelyihin mennessään kotiläksynsä ja osaa ajaa vastaväittelijät umpikujaan. Varmasti satoja nöyryytettyjä opiskelija-aktiiveja on suolannut kunnolla, eli vihollisia on varmasti saanut.

-SS-

Oho, onpa pessimististä juttua noin optimistiselta viljelijältä. Kuinka paljon Alastarolla oikein on satanut?

On sitä semmoiset 15 mm päivässä pudotellut. Kahdeksan kuukauden sademäärä oli 356 mm, joten jotta päästäisiin noin "keskimääräiseen", olisi vielä tilaa noin 79 millimetrille, joka kuukaudelle, vuodenvaihteeseen asti. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna neljän loppukuukauden sademäärät saattavat nousta noin 153%:iin , jos Rakkineen teoria sademäärien vuosittaisesta tasoittumisesta keskimääräiseen pitää paikkansa. Voi kuitenkin olla, ettei pidä.

Jos ennustukseni toteutuu, on syysviljoilla vaikeat oltavat, juurtuminen heikkenee ja kellastumista tapahtuu.  Kevätahavan kesto voi heikentyä. Jos Ceylonia ei enää huolita kotimaan leipävehnämarkkinoille, en näe kovinkaan paljon järkeä jossakin Aspektissa, maksimissaan kevätvehnän satotaso, ja ehkäpä silti leipävehnänä vähemmän arvostettu kuin korkean valkuaisen kevätvehnä.

-SS-

Se on tosiaan niin, että jos myyt pörssissä hintaan X se tarkoittaa että sen pörssihinnan saat siitä vehnästä kun toimitat sen Ranskaan, siellä on muutamassa satamassa nimetyt siilot mitä nämä pörssisopimukset virallisesti koskee. Täältä ei ihan ilmaiseksi kuskata sitä vehnää Ranskaan eli siitä jo tulee aina "itämerivähennys" automaattisesti. Eikä sitä hintaa voi sopia etukäteen eli jos pörssi sitten laskee kun pitää toimittaa tavarat niin saat sen hinnan mikä silloin on se viimeinen hinta.
Eli oikeessa elämässä se pörssihinta on väline hintojen suojaukselle ja sopimusten hinnoitteluille.

Pörssi ei sinänsä hoida kauppaa, vaan suurimmat kansainväliset viljakauppiaat, neljä suurinta ovat Archer Daniels Midland (ADM), Bunge, Cargill, and Louis Dreyfus (LDC), eli ns. ABCD - kauppiaat. Mutta pörssi hinnoittelee sopivasti näiden merkittävien viljalaatujen hintatason.

Maailman 800 miljoonan tonnin vehnäsadosta kansainvälisesti liikkuu noin 200 miljoonaa tonnia. Kyllä sellaiseen määrään mahtuu Suomen koko vehnäsato, eli noin 1 miljoonaa tonnia.

Jotkut ja nykyään monikin on kuitenkin jo kartalla ja puhuu siitä basiksesta, eli mitä lisätään siihen futuurihintaan tai mitä siitä vähennetään

No tuo basis ei juurikaan ole kansainvälisen kaupan hinnoitteluväline, vaan nimenomaan lähialueen paikallisten kuluttajien ja alueelta viljaa vievien näkemys siitä, miten paljon vähemmän ne haluavat maksaa paikalliselle kippaajalle kuin kansainväliset hinnat ovat. Rahti tässä on itse asiassa tässä vientihalukkuudessa aika sivuseikka, koska rahditus maksaa myös tuojalle, jos viljaa tuodaan. Basis voisi olla toisin sanoin ilmaistuna paikallisen ostajaryhmittymän ja paikallisen teollisuuden kusipäisyyden numeerinen asteikko.

Pörssihinta on vain referenssi ja hyvä sellainen koska periaatteessa kaikki käyttää sitä. Eli eipä sitä sinne Ranskan siiloihin yleensä toimitella yhtään mistään ...

Niin, kyllä noin neljäsosa kaikesta maailman vehnästä kulkee oikeasti laivoilla paikasta toiseen, perushinnoiteltuna pörssihintoihin, sitten paikalliset markkinat ovat 3/4 markkinoista, hinnoiteltuna  myös pörssihintoihin, miinustettuna vaikkapa fazun ostopäällikön vitupäisyyden asteella.

Esimerkiksi jos laatua haluttaisiin, maksettaisiin sitten siitä. Jos kotimaisuutta haluttaisiin, korjattakoon baasista johonkin muuhun kuin -100:n euroon.

-SS-

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.

Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti  kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.

Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole  vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.

Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.

-SS-

Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?

Tuo pahnamultaan tai suoraan sänkeen sekoittelu toimii, kun on 1000 ha ylimääräistä maata käytettävissä.

Pientilalla pienikin palsta ikikellertävänä puolisuoriutujana ei ehkä toimi yhtä hyvin.

Ehkä tulee vielä kynnettyä kevätvehnäpeltoa TOS - siemenen jatkamiseen ensi syksyksi, kunhan maa pehmenee hiukan. Kynnän nuo kotipellot muutenkin, ero viljelyn onnistumisessa on   selvä: ei rikan rikkaa, ei keltaläiskiä kesäsateiden jälkeen.

Ymmärrän kyllä suorakylvön hernemaahan ja öljykasvin jälkeen, mutta viljanpahnaan kylvö on jo niin monta kertaa kokeiltu, että miksi semmoista pask'ruohoista harvakkoa vapaaehtoisesti ensi kesäksi itselleen järjestäisi ?

-SS-

Eilen illalla Calisperon  puintikosteus oli 14,5-15 % tienoilla. Vilja oli niin painavaa ja liukasta, että vanha ravistunut puulaitainen Kipa laski vehnävanaa maahan, aina kun liikutteli kuormaa.

Kolme muuta kärrynkuormaa odottelee vielä kuivatusta. Yksi kuivurillinen tyhjennettiin yöllä siiloon ja tänään sateen lakattua kipattiin se vuotava kärry kuivaamoon.  Viitisenkymmentä tonnia lepää jo vuokrasiilossa, kipattu tänä aamuna.

Se muuten on totta, kauppasopimuksen ylittävät tonnit laskutetaan viljelijältä. Ohrakuormasta tuli laput. Nimeltään tapahtuma on sopimusylitys. Eli viljelijän pitää mitata  huolellisemmin  etukäteen, paljonko siiloissa on kutakin lajia; vastaanottovarastoihin ei välttämättä mahdu enempää kuin ilmoitettu. Ymmärrettävää, ei mahtunut meikäläisellekään. Ei kiloakaan.

Mutta useimmiten selviää rahalla, en todellakaan olisi pystynyt ottamaan yli menneitä tonneja takaisin.

-SS-