Italialainen mafia on pesiytynyt Kanadan lumenlinkousmarkkinoille. Youtube-kanavalla esiintyvä Stefano Narducci   on hiusgeeliä tihkuva yrittäjänuorukainen, joka auraa kuudellakymmenellä Kubota L6060 - tyyppisellä traktorilla (noin 65 hv) lunta kotikaupungissaan, runsaat 4000 asiakasta, nurmikkorenkaat näkyvät olevan, ja viime talvena ajoivat lunta pihoilta vain lingoilla, ei auroilla. Tulevaksi talveksi ehkä päivittävät lumiauroja traktorien eteen.

Kesäisin varmaankin tekevät nurmikonleikkuuta ja muuta pihahommaa.

-SS-

Eikö joku vanha kolmen metrin nostolaitekonekin olisi ihan toimiva ratkaisu? Niitähän saa ihmisten nurkista melkein hakemisen vaivalla nykyään.

Kyllä kyllä nimenomaan sopii kalustoon paremmin, jos vastaan tulee sopiva, vaikka jokin 1960-luvun kaksikiekkokylvökone, voisi olla investoinnin paikka,  koska nykyisenkin laahavannaskylvölannoittimen kiekkoistaminen maksaisi useamman tuhannen euroa, ja kiilajyrä ei oikeastaan ole ihan täysi kiekkovannas vaan laahavannas, jossa on vannasta toiselta puolelta puhtaaksi pyyhkivä kiekko.  lisäksi jos lannoitevantaat vielä vaihtaisi, tulee jo kovasti kuluja.

Tässä hyvinkin voisi palata viisikymmenluvun viljelyteknologiaan, lannoitteet pintaan ja kylvö kevyellä rivikoneella ja kevyellä vetokoneella eikä millään viidentoista tonnin painoisella traktorilla perässä kymmenen tonnin jyrä (jossa sattuu olemaan vantaat). Tuota tukee Yaran uudet kasvuohjelmat, joissa lannoitesijoittaminen aikaisien keväällä nähdään toissijaisena sadonmuodostuksessa, ravinnepainotus tehdään vasta kesällä ja syyskesällä, sensoreihin perustuen. Nykyiset ajo-opastimet, kaksikiekkolevittimet ja vaa'at levittimessä mahdollistavat tasaisen ja tarkan kesälannoituksen, ennen vanhaan visko-viskot olivat erittäin epätarkkoja, tulee lakoraitoja ja keltaisia raitoja aina.

-SS-

Traktorit ovat tulleet paikallisteiden aurauksiin. Kuorma-autoauraan verrattuna traktoriauraus jättää herkemmin polannetta ja semmoista aaltoilevaa poikittaista pomppujälkeä. Suurimmat prentit kuitenkin ovat kalustona, voimaa ei puutu, mutta ehkä painoa. Sitten kun se tie jäätyy harmaaksi jääksi, käyvät karhentamassa joillakin erityisillä karhennusterillä, mutta ei pakkasjää helposti lähde irti.

-SS-

Tiellä varmaan mukava - kuljetusleveys >5 m?

Erilainenhan tuo on kuin hinattava sivupyöräkone. Ojarummuista pääsee ja tiellä pystyy väistämään pintareelle sivuun, esimerkiksi yli maantien reunakaiteenkin.

-SS-

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Mikä on SS: n mielipide ns.vesitilan tarpeesta syysviljoilla, jonka kyntö saisi aikaan vrt.kevytmuokattuun? Talvehtiiko kynnetty oraspelto paremmin...aina?

Kylillä havainnoitua että kyntö ehdottomasti on paras kylvöpohjaksi, omat kokemukset vahvistavat havaintoja: Kynnettyyn kylvetty vehnä ja löyhäksi jäänyt sopivassa kosteudessa pidelty multa ovat varmistaneet parhaan talvehtimisen ja keväällä reippaimman kasvun. Äestämällä ja takavuosien muodissa olleella aitosuorakylvöllä on useampanakin vuotena tullut ihan  mallikkaat oraat, mutta raportteja on ollut, että ehkä se paras ponnekkuus on kuitenkin matkalla jäänyt jonnekin. Varsinkin jos on vertailukohtana pitkän kaavan mukaan valmisteltu syysvilja. Ja semmoisia kolmen tonnin syysviljoja kevytmuokkausoraisiin tahtoi kasvaa.

Rukiin ja syysrapsin osalta kyntöä suositellaan kasvuohjelmissakin.

Tämä nykyinen tilanne johtui siitä, että lajikeluettelon myöhäisimmästä kevätvehnästä johtuen ennen syyskuun puoliväliä ei oikein ollut mahdollista kyntää, ja sitten tulikin sadekausi, joka vei kylvömahdollisuuden lokakuun vaihteeseen. Varsinaiset syyskynnöt oli vasta tarkoitus aloittaa lokakuun lopulla. Onhan tuo pintalevitys ja kevytmuokkaus aivan ylivoimainen nopeudeltaan: 12 m leveydeltä 6 ha tunnissa tarkka annostelu ja voi ajaa ruiskun urissa sänkimaalla, ja sitten äestys miten kuten sitten kun on kuiva sää.

Tuota pintalevittimen käyttöä kylvöön - siitä on jo kokemusta useammalta vuodelta sekä kevätkylvöistä että syyskylvöistä - aion harrastaa tulevaisuudessakin, syysvehnä tai ruis ei oikein ole kaupallisesti kiinnostava tavara, ainakaan myydessä, että rupeaisi kylvölannoittimella hinkkaamaan eestaas ja lannoitteita ja hiveniä ja vitamiineja ja kännämyrkkyjä ja ja ja useita päiviä pitkin muita  syystöitä, oraitten tuho ei paljon kiusaa, kevääksi valmis kevytmuokkausalusta on paljon mukavampi lähteä kylvämään vaikka erikoiskasveja sitten, lisäksi syyskylvöstä saanee sen neljäkymppiä TOS-siemenkorvausta eli kasvipeitetukea, keväällä pieni annos Roonduppia ja muutaman päivän päästä kylvö. Jos aikaisin syyskesällä kerkiää kyntämään, siltikin aion pintalevittää, tavoitteena on välttää kylvökoneen ottamista vajasta ulos syksyllä. Jos ei sitten löydy halvalla jotain neljän metrin siemenkylvökonetta, sellaisia joskus oli Tumella.

-SS-

Paniikki mainittu säikees  .Ja kun viljan myynti on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa.Ostamisesta puhumattakaan.Paniikki.

On tietenkin hankala eläytyä asiaan siellä kasitonnarien Eetelä-Pohjanmaalla, kun keskenään kilpailevia viljanostajia on kotiportailla jo odottamassa käteisrahat kourassa. Että suurin homma on estää ostajia ajamasta jo puimapäivänä kuorma-auton konttilavoja suoraan puimurin torven alle, maksoi mitä maksoi.

-SS-

Valitettavasti tämä Putinin projekti on aloitettu hetikohta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Riippuvuus Venäjän energiasta, ydinvoiman vastainen liike ja Vihreät olivat silloin pehmeän vaikuttamisen kohteena, ja mikä pahinta, sen ajan vihreät ja vasemmistolaiset elävät nyt harhoissa, että sen ajan toimiansa olisi koskaan tapahtunut. Ns. äärioikeisto ei edes kokonaan ole mitään "oikeistoa" vaan osa on liikkuvia entisiä kommunisteja mm. Itä-Saksasta, eli neokansallissosialisteja. Koko entisessä itäblokissa on olemassa vanhaan Neuvostoliittoon kaipaava sukupolvi, jolle  euromarkkinatalous ei ole pystynyt tarjoamaan valoisaa tulevaisuutta.

HS on kuvannut tuota Venäjän myyräntyötä, jossa tuetaan kaikkia mahdollisia eripurasta eläviä liikkeitä: "Venäjä haluaa uuden Jaltan sopimuksen, jossa maailma jaetaan etupiireihin. Venäjä tarvitsee ympärilleen näennäisdemokraattisia suojamaita pitääkseen korruptoituneen yksinvallan koossa"

https://www.hs.fi/maailma/art-2000005552242.html

Normaalit kansalaiset kyllä huomaavat  uusnatsien ja muiden ääriryhmien  falskiuden. Mutta vasen laita - vihreiden kera - eduskuntakelpoisina ja näennäisesti maltillisina ovat perussyylliset siihen, että äärioikeisto yleensäkin  on pystynyt lisäämään kannatustaan olennaisesti keskustasosialidemokraattisessa Euroopassa.

Asiaa ei auta epävakaitten nuorten keksimien vasemmistolaisten määritelmien tahallinen sekoittaminen, maltillinen talousoikeistolainen on "natsi"  ja valtiososialismia ajava kansallissosialistinen on "natsi", eli olisivat ns. "laitaoikeistoa" ? Eivät ole.

Jos sanoo vahingossa, että ruuna ei ole tamma, se ei tee sanojastaan natsia, vaikka Putinin trollitehtaan julistajat näin esittäisivätkin.

-SS-

EU:n bruttokansantuote on noin 16 000 miljardia dollaria. Venäjän 2500 miljardia dollaria. Yksistään Saksan bruttokansantuote on tuplat Venäjään verrattuna. Puolankin osuus sentään on 1040 miljardia.

Vaikka Venäjä käyttääkin sotimiseen 7,5% bruttokansantuotteesta, Unionille riittää hyvin se 2%, jotta pysyy varteenotettavana uhkana Venäjän hyökkäysaikeita vastaan. Euroopassa suurin vihollinen ei ole Putin vaan viides kolonna, jossa entiset ja nykyiset Venäjän ystävät yrittävät edelleen pakottaa aseistariisuntaa ja vihreää siirtymää.


Viimeksi vuonna 2018 Vihreät ajoivat asevelvollisuuden lopettamista....

-SS-

Se on ihan saaduista korteista kiinni, onko rypemistä vai ei. Rakentamista tehdään ympäri vuoden, jolloin sopiva 200 mm:n sade tai roudaton talvi alkaa keinuttaa hyllyviä savikerroksia. Linjalla on alueita, joihin nousee kesätulvissa vesi, vanhaa kiemurtelevaa puron uomaa kas. Muistan kun Lohjan Muijalasta lähtevä moottoritietä rakennettiin ent. moottoriliikennetien pätkän oheen, ja sellaista vetelää notkelmaa täytettiin, niin sinne tuotiin miljoona kuormaa louhetta ja mössö tirsui alta pois sivuun ja nosti siihen väylän erillään olevien kaistojen väliin semmoisen lietekumpareen.

Onhan tuossa paikallistiessä valtaojan rumpukin jo U:n muotoinen, koska halusivat sen rummun laskea paikkaan, jossa oli valmiiksi  pajukkoa ojan varressa. Paju paljastaa aika hyvin semmoiset paikat, missä on märempää. Savilieju painuu rummun keskeltä vuosi vuodelta syvemmälle, ja asfalttia on korotettu jos jonkin kerran, ettei tule hirmuista hyppyriä.  Mutta nyt ei rummusta tahdo enää läpi näkyä, ja aukko on kovin lituskainen siellä keskellä. Förpyyseen vietiin jossakin vaiheessa kalkkilouhetta Lohjalta ja Kiskosta, ja kivasti keinuttaa talossa täällä 400 m päässä ojan ylityksessä se rummun aiheuttama raskaan kuorman kyykkäys. Vaikka tässä on santanummi talon alla.

Monessa kohdin suunnitellun vetyväylän alla on semmoisia lähteenpaikkoja, joihin on vanha kansa yrittänyt upottaa kuuden metrin riukua, ja sinne  vaan painuu melkein käsin työntämällä. Maaperätutkimusten porarit tulevat nähtävästi Puolasta.  Parhaimmillaan pellosta tulee kasvukunnoltaan parempi, kun porareiästä tursuaa vesiä pellolle koko kesän. Tiettävästi tunninjunan maaperätutkimuksissa ovat peltoa melkein pilanneet porarei'illään.

-SS-

Mutta kyllä se puolen miltsin rauta pyllyn alla parantaa henkistä hyvinvointia, ja lohduttaa talviöinä itkiessä, jos vaikka joku hömppäheinäilijä on varastanut kaupungin vuokralohkot ensi vuodelle.

-SS-

(2023)
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

Havaintoni jatkuu aina vaan pahenevana, kasvipeitteisyystuki ei näytä olevan suurillakaan aloilla ratkaiseva kannattavuuden avain: Koskematonta sänkeä ei ole näkyvissä syysvihreiden ja kynnöksien välillä kuin siellä täällä kauempana, pakkanen nyt vasta viikolla rupesi haittaamaan kyntöjä. Yllättävän paljon muutama nelisiipinen paluuaura ryhmässä ajaen saa mustaa aikaiseksi pitkän päivän aikana. Omakohtaisesti puolisokea ja puolikuuro kela-apu tuli hyvin perässä kun kierrettiin sarka-auroilla ympyrää. Sitten seuraava ympyrä auki ja itse palasin lopettelemaan vaon tai saran reunat. Kotosalla ei ole jäljellä kuin muutama aari päistettä ja yksi pellon reuna, johon pääsee vielä kippaamaan  kuivurin putua.

33% ehdollisuuden kasvipeitteisyys tuli nyt mukavasti täyteen vähäisemmällä sängellä ja syyskylvöllä. Oletin jo, etteivät nuo huiskakylvöt jaksaisi orastua, mutta yllättävän hyvin vihreäksi sai pellon, tasaisempi oras on kuin Sampo puimurilla konsanaan saisi. Toki kevytmuokattu olisi toiminut pakkokasvipeitteisenä, tuota kultivoitua + äestettyä olisi joutunut miettimään.


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, 28.09 pintaankylvö kultivoituun, multaus 29.09 lapiorullaäes


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, pintaankylvö sänkeen + multaus 29.09.25  neljätukkisella lapiorullaäkeellä kertaalleen

Kuvasta voi nähdä, että sängellä kaksi äestyskertaa olisi tuonut tuuheammat oraat, osa jyvistä jäi hötöpahnaan, jotka eivät orastuneet kuin vasta isomman sadekauden jälkeen. Eli ajoin ympäri kiertäen äkeellä, ja nurkkien sirpin muotoiset äestämättömät ajoin lävistäjää pitkin, jälki ja pikkuiset äestämättömät kulmat näkyvät selvästi kuvassa. Toista kertaa ei olisi pystynyt ajamaan ennen kuin kuivattelun jälkeen kumminkaan, alkoi paataa rulliin savipahnaa.

Mutta silti, satelliitti tulkinnee tuonkin syyskylvetyksi. Ja se on pääasia. Kuvassa mahdollisesti näkyvä sänki on nyt jo kynnettyä sekin.

-SS-

Maaseudun Tulevaisuus on nähtävästi alkanut lobata vahvasti turvepeltojen raivaus- ja viljelyrajoituksia vastaan. Jotenkin tuntuu, että niitä soita ja metsiä aikaisemmin on raivattu uhmakkaasti uuden lehmäkopin ympärille, tietäen, että tukia ei saa, mutta nyt ääni on kellossa muuttunut, kun ehdollisuuden vaatimukset painavat vapauksia, ja päästöjen rajoittamiseksi tehtävät toimet "aiheuttaisivat sosiaalisesti kestämättömiä ja kohtuuttomia kuluja"

Näin, jokainen tila tekee rationaalisesti päätöksiä aina vaan hurjemmille toimille, jos vain annetaan siimaa. Ja maataloushallinto sitten joko avaa veronmaksajain shekkivihon kyseisen toimen jälkiseurausten hoitoon tai sitten ei. Odotan itsekin, milloin jo hylättyjen vedenottamoiden pohjavesirajoitukset purettaisiin tai ainakin maksettaisiin lisätukia siitä, että suostuisi olemaan käyttämättä pohjavesirajoitusten alaisia kasvinsuojeluaineita.

-SS-

Selkeät säännöt noihin alueluovutuksiin aikoinaan oli. velvollisuus alkoi jostain 30-40 peltohehtaarin paikkeilta. Kartanot suurina tiloina joutuivat luovuttamaan tietenkin eniten. Täällä raivauskelpoinen maa oli raivattu pääsääntöisesti jo aiemmmin. isoimpien kartanoiden alueelle syntyi suurempia uudistila-alueita.

On mielenkiintoista katsella omien alun perin evakkolohkojen vuonna 1939 tehtyjä salaojasuunnitelmia, varsinainen luovuttanut kartano nyttemmin on jo silvottu uus-eturiville lisämaiksi. Hieno kartanopihapiiri lienee ollut jo useita kertoja Oikotiellä, mutta eipä jokin Lontoon Cityn eläköityvä finanssipäällikkö semmoisesta kartanosta välttämättä perusta, jos siinä ei ole peltoa edes lämminverihevosilleen laitumeksi ?

-SS-

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/15d655ed-9262-4520-8312-8b0373e6a78e

Mä voin ilmoittautua jonoon jos aletaan kartoittamaan pellon tarvitsijoita... 

Selän takana kuvassa on satatuhatta euroa rautaa ja itkee, kun pihtasi jotain viittäkymppiä tarjouksessaan, eli tuhattaviittäsataa euroa ?

-SS-