Jos vilja on edes joten kuten kasvanut aikaisemmin, niin keltaisuus ja kuihtuminen ovat lajikeominaisuuksia eikä välttämättä pellon ongelmia. Sitten jos vuodesta toiseen kuihtuu viljalajista ja lajikkeesta riippumatta, voi alkaa etsiä maaperästä ongelmia.

Viljalajikkeen herkkyys olosuhteille on havaittavissa paremmin useaa lajiketta kokeilemalla, viljalajeilla on yleisesti erilainen luontainen herkkyys heikommille olosuhteille, mutta se raja-arvo, joka lajikkeella tuo esiin sen oireen, voi vaihdella merkittävästi. Eli happamuuden sieto, kuivuuden sieto (ovat linkittyneitä toisiinsa), kosteuden sieto, sekin  linkittyy kuivuuden sietoon. Sitten ravinnevaatimus saattaa olla selvästi erilainen, "suuri satopotentiaali" tuo myös ravinteiden puutteen aikaisemmin esiin. Koska vielä ei ole viljalajikkeita, jotka pystyvät muuntamaan ydinkemiallisesti jotakin toista alkuainetta toiseksi. Tällöin sato a sisältää sadon a verran maasta otettuja ravinteita, sato b sadon b verran imettyjä aineita, ja hyötysuhde voi tietenkin jonkin verran poiketa, mutta se todellakaan ei selitä tuhansien kilojen satoeroa.

Toki jokin maatiaislajike kuihtuu ja kuolee liikoihin ravinteisiin, siinä se ero.

-SS-

Pitäisi varmaankin perustaa mylly.

Siinä oli vehnämylly Perniön kirkonkylän kohdalla toisella puolella Tammisaarentietä.

-SS-

.... Ohrakin on oloonsa tyytyväinen vaikka miettii, että olisi jo aika heittää keltaiseksi, kun keksisi vaan jonkun syyn.

Näyttää olevan kovin lajikekohtainen juttu. Yllätyin, kuinka Lene-ohra näin kosteana kautena on todella rehevä, mullasta hiesuun ja hiekkaankin. Terpalit laitoin maksimit, viime vuoden kokemuksen perusteella. Sting-ohra sen sijaan näyttää olevan äärimmäisen vaatelias. Savisella kulmalla se on kohtuullinen, mutta kun maalaji vaihtuu turvemaiseksi, en ole sellaisia kuolleita tähkää tekeviä minikorsia nähnyt pitkään aikaan. Luulin kuparin puutosta, mutta näyttää, että kuivuudesta Sting ei tykkää. Sylvester selvästi pitää multavasta maaperästä ja semmoisesta köyhästä metsämaasta, heikko kuivatus ja metsän varjo vaan parantaa Sylvesterin tarmoa, ei edes ole väliä, vaikka maa on hapan. Hiesussa se jää jotenkin harvaksi, ei ole Sylvesteri ihan Elmerin veroinen. Mutta aika lähellä. Tänä vuonna yllättäjä selvästi on Veera, josta en odottanut oikeastaan mitään. Palstalla on kaikkea kuivasta savisesta mäenrinteestä halkeilevaan liejusaveen. Myös kevätkyntöön laitettuna paksua turkkia ja voimakas versoutuminen. Meneekö sitten lakoon, en kerinnyt laittaa Terpalia, koska tähkä tuli jo ulos tupesta kokonaan.

Veerasta pitää yrittää säästää TOS. Jos laittaisi ensi vuodeksikin parivertailuun. Sylvesteristä ei vielä ole löytynyt syytä luopua. Lenen meinasin hylätä, mutta multavilla kalkkikasoilla se näyttää hiukankin sadekuuroisena kesänä kasvavan voimallisesti, pääsee syyskylvöjä kylvämään aikaisin, ja tulee vähän jyviäkin sentään. Voittaa kesannon kumminkin. Sting jäi kyllä yhteen kertaan, itsellä ei ole semmoisia riittävän ihanteellisia koeruutu-kasvuohjelmalohkoja olemassa. Jos kylvös selittämättömästi kuolee keskellä kesää, lajikkeessakin voi olla ongelma, ei pelkästään maaperässä.

-SS-

Jyväskylän leipuri sano konkurssin syitä... Jauhojen hinta noussut 100%...aikajanaa ei maininnut. Kyllä meidän kelpaa kun hinta jyvillä noussut kans hurjasti

https://yle.fi/a/74-20231981

Kyllä siis tuo Jyväskylän leipuri on siis aivan täysi a$$hole tuossa lievästi jalostetun eli jauhatetun viljan hinnan syyttämisessä ? Ja nyt tuo on mennyt kaupunkilaisiin läpi kuin häkä, eikä sitä voi millään MTK:n lausunnoilla tms. enää peruuttaa, koska "MTK nyt tietenkin puolustelee ahneita maajusseja"

-SS-

Peltokanankaalin siemensadolle olisi kysyntää. Se on näillä näkymin tulossa kaalikoin tärkeimmäksi torjuntakeinoksi kun kunnolliset torjunta-aineet vähenevät vähitellen. Kevätöljykasveilla peltokanankaalin käyttö syksyllä kylvettynä reunakaistana on kuulemma ollut sekä kirpille houkutus ja kaalikoille umpikuja. Monimuotokaistasta saattaisi saada toimenpidetukeakin ja ehkä pölyttäjäpalstaksi sopivan.

-SS-

Nyt osui kotipellolle, 28 mm. Ei kovin ukkostanut, muutaman kerran jyrähti. Etäpellolla Salon keskustan tuntumassa satoi vain 9 mm. Kiikalassa päin ehkä 7 mm.

-SS-

Mikä tuo tummansininen läikkä noin Forssan kohdalla oikein on? En löytänyt sääasemilta. Vettä tullut kuitenkin aika rajusti yleiseen linjaan nähden.

Ei vettä ole mitenkään liikaa tullut. Juhannuksena saisi sataa 20 milliä, sitten menisi hyvin.

Muutama kymmenen kilometriä Hämeenlinnan luoteispuolella näyttäisi olevan. Nyt vielä toistaiseksi Saloa kiertää ukkoset, etelästä ja pohjoisesta. Illaksi voi sitten tulla myräkkä, tai sitten ei tule.

-SS-

Mutta vihreän siirtymän markkinoijien ja luonnosuojeluaktivismin tieteilijöiden  ei tarvitse edes peruslaskutoimituksia osata ! Ainoa tarvittava taito on liiman käyttötaito, käsien asfalttiin liimaamista varten.

Tekoäly ko. lohkosta:
Agronominen tiivistelmä:

Kannatt arvioida tuota tekoälyn rakentamaa viisaan oloista teelmää tarkemmalla seulalla. Tekoälyt eli oikeammin laajat kielimallit ovat todennetusti keksineet lähteitä, samoin ne eivät osaa olla kriittisiä, aivan hölynpölyä sisältävä nettiartikkeli sivuuttaa hankalasti maataloustieteen kirjaston kellariarkistossa olevat todelliset tutkimukset, jotka näkee vain mikrofilmeillä. Sellainen informaatio, joka  on huijattu Googlen hakutuloksissa ylimmäksi, saa myös tekoälyn mielipiteissä ensimmäisen sijan.

Olen nyt  ehkä vuoden verran enemmälti käyttänyt ChatGPT:ä ja Gemini Prota. Oma luottamukseni tekoälyyn on sinä aikana vähentynyt, ei lisääntynyt.

Tekoälyyn vihkiytyneet tiedehenkilöt ovat huolissaan siitä, että tutkimuksia, joita julkaistaan ns. vertaisarvioituna, vyöryy kiihtyvästi ulos tutkimustehtaista. Osa näistä tutkimuksista vertaisarvioidaan tekoälyä käyttäen. Melko riskialtis oikopolku sellainen.

Tieteessä on jo siirrytty temuttamiseen! Kuten kiinalaisesta krääsäkaupasta Temusta, myös tekoälyltä saa halvalla sekundaa. /1/

-SS-

/1/ Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. HS Visio/Samuel Nyroos 14.06.2026

Eikä muutaman vuoden takaisiin hintoihin edes voida päästä takaisin , siellä on 15 senttiä, kohta 20 senttiä pelkkää uusiutuvan lisää. Laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä 1205/2020)  17. joulukuuta 2020 määritteli, että ensin 3%, sitten 10 prosenttiin vuonna 2024 ja lopulta 20 prosenttiin vuonna 2030. Orpon hallitus teki  viiveitä siihen jakeluvelvoitteeseen, mutta se merkitsi jakeluvelvoiteprosentin nousua 12%:iin tätä lopullista 20% nostoa odotellessa. Hinnan nostovaikutus on tällä hetkellä noin 10-12 senttiä, ja vuonna 2030 20 senttiä, eli vihreän siirtymän kustannusta öljykuivaamollakin nähdään.

-SS-

Jos Lounais-Suomessa nyt jo alkaa vedentulo ahdistaa, on selvää, että madot eivät vielä ole saaneet salaojitusta kuntoon. Kuvassa 30 pv sadanta.



-SS-

Siirtomaksuun on pakko piilottaa tuuli- ja aurinkovoiman todellisia kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sekä Fingrid että paikalliset verkot joutuvat lisäämään tehonkestoa moninkertaiseksi, koska tuotanto on eri paikassa kuin suurin kulutus. Länsirannikon suunniteltu alumiinitehdas on myös huolestuttava, sen investointihankkeen osalta 10% tämänhetkisestä tuotantokapasiteetista imaistaan sinne kohta.

-SS-

Jos kauden avaushinnat on luokkaa 600€ >  niin en näe syytä  hätäillä, panikoida, kiirehtiä,  leiriytyä omamyyjän kopin eteen tms.  hoppuilua, peläten että tonnihinnat hinnat   nousee 50€ ,  kun myynti seuraavan kerran, ehkä kuukauden kuluttua avauksesta aukeaa, sillä jo tuo avaushinta on sellainen ettei kannata tuollaisella hinnalla kylvää viljaa, ellei ole sitten viljan hinnat jo saanut kiinnitettyä syksyn -27  toimituksiin 300€ tasolle, mutta kelläpä olisi.  Ja sen 50 € nousun jälkeen on vielä vähemmän asiaa lannoitekaupoille.

Nyt jo solmittavat ruissopimukset syksylle 2027 taitavat jäädä kahdensadan euron pintaan, se kertonee jonkin verran syksyn 2027 muista viljoista myös. Jos 200 euron viljalle ei näe 700 euron apulantoja järkeväksi panokseksi, niin kannattaa ehkä jäädä odottelemaan 6-7 kk eteen päin, miten kevätviljojen hinnat reagoivat. Jos "kausihinnoittelu" muuttaa lannoitteen tonnihintaa talveksi 50 euroa, lannoiteraaka-aineitten muutokset vaikuttavat siihen paljon enemmän.

-SS-

16mm oli tämä sade.. seuraavaa odotellessa.. 

Ensimmäinen merkittävä sade tosiaan, täytyy myöntää, että turvauduin jo kaikkein vahvimpiin sadetta edistäviin toimenpiteisiin, joita oli käytettävissä: Jätin lannoitesäkit taivasalle, kuivia klapeja lavalle räystään alle, lähdin levittämään salpietaria viljalle ja jätin Elhon muovikannen kotiin. Samoin täytin jo ruiskunkin ja vein tuotekanisterit siihen viereen, jotta näytti ylös päin että nyt ollaan lähdössä, samaa tekivät toisetkin, kuin vesipriiskaleet alkoivat, oli ruiskutustraktoreita vielä menossa ja tulossa pelloilta.

Heinäkoneet tietty tehoavat parhaiten sateen tekemisessä.

-SS-

Torstaina 6 mm viime yönä 16 mm. Nyt vasta on kesäkuun alussa kylvetyissä Lene-ohran jyvissä pikkuinen idun alku. 7. päivä muka satoi mutta maa pöllyi potkaistessa. Katsotaan nyt jaksaako kasvaa.

Toukokuun puolivälin noin 20 mm sade jäi kylvöille ainoaksi ennen viimeöistä tasaista sadetta, nyt onkin ollut poikkeuksellisen kosteaa kasteista aamuisin, ja joka milliin toistaiseksi voi olla tyytyväinen, maaperä imee sitä kuin pesusieni.

-SS-