Tuo Patrick Boyle ei ole äärioikeistolainen tai neonatsi, vaan finanssiammattilainen, jolla on myös vierailevan luennoitsijan toimi esim. Lontoon King's Collegessa.
Boyle korostaa muiden joukossa yhtä ongelmien taustalla olevaa ilmiötä, eli korkeakoulututkinto ei välttämättä tuo vaurautta opiskelleille eikä yhteiskunnalle. Tämä kuitenkin näyttää seuraukselta, joka periytyy kaukaa historiasta: Further and Higher Education Act 1992 . Keskiasteen oppilaitoksista tuli yliopistoja ja ne alkoivat käyttäytyä kuin yliopistot, vaikka niillä ei ollut samoja perinteitä opetushenkilöstön keskuudessa eikä myöskään ehkä aloittavien opiskelijoiden perustiedoissa ollut samaa pohjaa. Käytännönläheinen ammattikoulutus rapautui, valtava määrä ihmisiä suoritti nyt akateemisen tutkinnon aloilla, joilla aiemmin pärjättiin lyhyemmällä koulutuksella, mikä on johtanut opintolainojen ja opiskelijaköyhyyden kasvuun ja tutkintojen työllistymisarvon laskuun työmarkkinoilla.
Kuva: Iso-Britannian koulutusinflaatio
Ilmiön seuraus on ns. STEM* - alojen oheneva siivu kaikista yliopistokoulutetuista: nousevista ruuhka-aloista esimerkkeinä viestintä, globaali kehitystutkimus, ympäristöpolitiikka, sosiologia, valtio-oppi ja monitieteiset alat kuten taiteet ja sukupuolentutkimus. STEM-alat ovat vaikeita, eikä niitä voida loputtomasti helpottaa, jos meinataan Navier-Stokesia tai Maxwellin yhtälöitä hallita, silloin kun pudotaan pois taulukkokirjan ratkaisujen alueelta.
On nähtävissä, että kaikki luonnontieteelliseltäkään alalta valmistuneet eivät enää pääse työelämään, jos opinnoissa tai työurassa opintojen jälkeen on ollut vähänkin epäselvää: Samppa, 50, on hakenut yli 1 800 työpaikkaa tuloksetta. (Duunitori artikkeli) Tässä valitettavassa esimerkissä on tuttu perusvire: 4-vuotinen taidepainotteinen lukio, sitten yhdeksässä vuodessa ammattikorkeakoulututkinto kemian tekniikasta, sitten Helsingin Yliopistosta kemian kandidaatti kuudessa vuodessa ja lopuksi jatkona Helsingin Yliopistosta kolmessa vuodessa kemian maisteriksi. Eli opiskelu-ura on ollut kyllä johdonmukainen, osittain saman alan limittäisyyttä, mutta on vienyt lukion aloittamisesta asti kaksikymmentäkaksi vuotta !
Työura on ollut opiskelujen aikana THL:n palveluksessa, joten teollisuudesta ei ole kokemusta. Jopa yksi akateeminen täydennyskoulutus on takana, kiertotalousasiantuntija, jossa voi päästä jätehuollon organisaatioihin kouluttamaan, todellisuus voisi olla juurikin kompostitarkastajan virka, joita ei voi olla määräänsä enempää.
Tuo duunitorin artikkeli näyttää, mihin umpikujaan ylikoulutus voi johtaa. Viisikymppinen maisteri, jonka koulutus ei välttämättä ole enää nykyaikaa vastaava, tieteeseen ja tutkimukseen ei ole enää nuorempien edestä mahdollisuus päästä, yksityiselle sektorille ylikoulutettu ja julkinen sektori kamppailee jo nyt työvoimapöhön kanssa.
Ei olekaan yllätys, että Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän luomisessa lainattiin ominaisuuksia myös briteiltä, siinä mielessä, että korkeakoulutettujen kokonaismäärä ja osuus ikäluokista on hallinnollisilla tutkintopäätöksillä kasvanut nopeasti, koulutuksen ja oppilaitosten vähin todellisin muutoksin. Tästä on ollut seurauksena, että vaikka korkeakoulutettujen osuus kasvaisikin, todellinen osaamispääoma ei välttämättä kasva samassa suhteessa. Tavoite oli tärkeä, auttaa eriarvoisuuden uhreja valtaväestön tasolle koulutuksen avulla, mutta todellisuus ei aina tottele hyviä tarkoitusperiä, kuten huomataan kasvavan akateemisen työttömyyden ilmiöstä.
Mutta niin kuin sanoin, tuon Boylen Youtube-puhe on hyvin kyyninen, mutta ei sisällä mitään laitaoikeistolaista tuputusta, että sosialistillekin siinä löytyy ajateltavaa.
* Science, Technology, Engineering, Mathematics
-SS-
Boyle korostaa muiden joukossa yhtä ongelmien taustalla olevaa ilmiötä, eli korkeakoulututkinto ei välttämättä tuo vaurautta opiskelleille eikä yhteiskunnalle. Tämä kuitenkin näyttää seuraukselta, joka periytyy kaukaa historiasta: Further and Higher Education Act 1992 . Keskiasteen oppilaitoksista tuli yliopistoja ja ne alkoivat käyttäytyä kuin yliopistot, vaikka niillä ei ollut samoja perinteitä opetushenkilöstön keskuudessa eikä myöskään ehkä aloittavien opiskelijoiden perustiedoissa ollut samaa pohjaa. Käytännönläheinen ammattikoulutus rapautui, valtava määrä ihmisiä suoritti nyt akateemisen tutkinnon aloilla, joilla aiemmin pärjättiin lyhyemmällä koulutuksella, mikä on johtanut opintolainojen ja opiskelijaköyhyyden kasvuun ja tutkintojen työllistymisarvon laskuun työmarkkinoilla.
Kuva: Iso-Britannian koulutusinflaatio
Ilmiön seuraus on ns. STEM* - alojen oheneva siivu kaikista yliopistokoulutetuista: nousevista ruuhka-aloista esimerkkeinä viestintä, globaali kehitystutkimus, ympäristöpolitiikka, sosiologia, valtio-oppi ja monitieteiset alat kuten taiteet ja sukupuolentutkimus. STEM-alat ovat vaikeita, eikä niitä voida loputtomasti helpottaa, jos meinataan Navier-Stokesia tai Maxwellin yhtälöitä hallita, silloin kun pudotaan pois taulukkokirjan ratkaisujen alueelta.
On nähtävissä, että kaikki luonnontieteelliseltäkään alalta valmistuneet eivät enää pääse työelämään, jos opinnoissa tai työurassa opintojen jälkeen on ollut vähänkin epäselvää: Samppa, 50, on hakenut yli 1 800 työpaikkaa tuloksetta. (Duunitori artikkeli) Tässä valitettavassa esimerkissä on tuttu perusvire: 4-vuotinen taidepainotteinen lukio, sitten yhdeksässä vuodessa ammattikorkeakoulututkinto kemian tekniikasta, sitten Helsingin Yliopistosta kemian kandidaatti kuudessa vuodessa ja lopuksi jatkona Helsingin Yliopistosta kolmessa vuodessa kemian maisteriksi. Eli opiskelu-ura on ollut kyllä johdonmukainen, osittain saman alan limittäisyyttä, mutta on vienyt lukion aloittamisesta asti kaksikymmentäkaksi vuotta !
Työura on ollut opiskelujen aikana THL:n palveluksessa, joten teollisuudesta ei ole kokemusta. Jopa yksi akateeminen täydennyskoulutus on takana, kiertotalousasiantuntija, jossa voi päästä jätehuollon organisaatioihin kouluttamaan, todellisuus voisi olla juurikin kompostitarkastajan virka, joita ei voi olla määräänsä enempää.
Tuo duunitorin artikkeli näyttää, mihin umpikujaan ylikoulutus voi johtaa. Viisikymppinen maisteri, jonka koulutus ei välttämättä ole enää nykyaikaa vastaava, tieteeseen ja tutkimukseen ei ole enää nuorempien edestä mahdollisuus päästä, yksityiselle sektorille ylikoulutettu ja julkinen sektori kamppailee jo nyt työvoimapöhön kanssa.
Ei olekaan yllätys, että Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän luomisessa lainattiin ominaisuuksia myös briteiltä, siinä mielessä, että korkeakoulutettujen kokonaismäärä ja osuus ikäluokista on hallinnollisilla tutkintopäätöksillä kasvanut nopeasti, koulutuksen ja oppilaitosten vähin todellisin muutoksin. Tästä on ollut seurauksena, että vaikka korkeakoulutettujen osuus kasvaisikin, todellinen osaamispääoma ei välttämättä kasva samassa suhteessa. Tavoite oli tärkeä, auttaa eriarvoisuuden uhreja valtaväestön tasolle koulutuksen avulla, mutta todellisuus ei aina tottele hyviä tarkoitusperiä, kuten huomataan kasvavan akateemisen työttömyyden ilmiöstä.
Mutta niin kuin sanoin, tuon Boylen Youtube-puhe on hyvin kyyninen, mutta ei sisällä mitään laitaoikeistolaista tuputusta, että sosialistillekin siinä löytyy ajateltavaa.
* Science, Technology, Engineering, Mathematics
-SS-
