Juu nämä vihreät halpis-sänkimurskaimet ovat Y-terillä ja leikkaavat karvaisen pinnan mutta leikkaavat kumminkin. Eivätkä ole painavia. En odottanut paljoin kyseisestä romusta, mutta aina vaan se siellä traktorin perässä romisee ja leikkaa risujakin. Takana kun on kiinni lähellä traktoria, ei painokaan ole mikään merkittävä. Toisen pyörän kulkeminen leikkaamattomalla tekee semmoisia raitoja, Mutta niittovelvoite tarkoittanee näkyvää jälkeä eikä tarkkaa partaveitsellä leikatun näköistä sängen pituutta ?

-SS-

Keväällä harjatun hiekoitussepelin käyttö teiden parantamiseen on ympäristösyistä kiellettyä. Joskus ammoisina aikoina sitä levitettiin yksityisteille, se ei liejuunnu.

Toinen kielletty materiaali taitaa olla öljysoran tai jonkun asfalttipihan purkujäte, se pintamateriaali sitoutuu aika hyvin peltotien ajouriin. Mutta on kielletty.

-SS-

Y-terä- kesantomurskain on aika vähän voimaa vievä. Jälki on hiukan repaleinen, mutta suunnilleen niittokoneen vauhdilla saa nutistettua heinästä ainakin latvat.

Ainakin tuo puolalainen lieriöniittokone on turhan painava ja hiukan kömpelökin, ei mielellään ala remuamaan sitä perään, jollakin sorminiittokoneella ei turpeesta saa ollenkaan selvää, kesantosilppuri on aika tunteeton pellon pinnalle ja huomattavasti kevyempi kuljettaa palstoille.

Nämä "kourateräiset" varmaan ottavat tehoa enemmän...

-SS-

Tykkäsin kyllä suorakylvetyssä maassa olevista madonrei'istä. Siitä se parannus lähtee liikkeelle.

Viime keväänä sateet tulivat tasatun kynnöksen päälle. Vettä tuli melkoisesti, ja sateitten jälkeen kävin johtamassa isommasta alapäisteen vesijärvestä vettä piiriojaan. Pellon pinnalla oli ehkä tuhansittain lieroja, olivat ujuttautuneet maan pinnalle, jotta eivät hukkuisi.

Eivät olleet vanhaisäntä ja aikaisemmat sukupolvet kahdeksassakymmenessä vuodessa onnistuneet hävittämään niitä pahalaisia.

-SS-

Ruisku on peräs.

-SS-

Nuo kovat pakkaset eivät ole pumpuille sitä parasta aikaa.  -25 alapuolella ainakin hyötysuhde alkaa lähestyä suoraa sähkölämmitystä vaikka pumppu vielä pyörisikin.
Vanhemmat pumput heittävät huilille jo paljon aikaisemmin, reiluti ennen -20.

Ei ne pakkasesta hajoa mutta jos pumppu on ollut pidempään pysäytettynä ja sitten käynnistetään hyvin kylmänä saattaa se kärsiä voiteluongelmista. Automaatilla käydessään ei ehdi jäähtyä liikaa vaan pysyy sen verran lämpimänä että voitelu toimii.

Joissakin premium-malleissa tiettävästi on kompressorin esilämmitys.

-SS-

Muta hyvä asia on, että nyt alkaa lämpötila nousta, ja voi taas taivastella 8-9 kuukauden ajan navetan lämmittämisen kohtaloa. Vesijärjestelmät voi puhaltaa tyhjäksi tai syöttää putkistoon biohajoavaa jäätymisenestoa.

-SS-

Lohjalla oli märempää, melkoisia kurauria 25-tien varrella.

Melko heikosti kolmessa asteessa vilja edistyy.  Kultivoitu palsta vihertää, toinen isompi taitaa saada Iisakin kylvöön kuukauden sisällä, jos säät lämpenevät. Käy rehuvehnäksi ainakin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.26 - klo:13:34

Eikös tähän aikaan kaikki ole varautuneet runsaaseen satoon. 
Ei kasvipeitteisyyskorvaus edellytä kasvuston talvehtimista, kunhan kuvaan saa jotain kuolleita oraita pitäisi riittää. Selvitykseen kannattaa varmaankin kirjoittaa, että hajakylvetty niin kuvan tarkastelija ei yritä etsiä kylvörivejä.

Jaa a. Mulle on tästä jäänyt erilainen kuva. Eli et tämä käytäntö olisi tälle tukikaudelle muuttunut. Et nyt vaaditaan pääsääntöisesti talvehtinut kasvusto.
Täytyy nyt kaiketi selvitellä miten tuo on. Toiseen ei talvehtineeseen syysrypsi lohkoon oli ainakin tullut selvityspyyntöä..

Kyllä talvehtinut kasvusto pitää löytyä: Ote Salon Maaseutupalveluiden koulutusmateriaalista:

• Jos peittävää kasvustoa ei ole, lohkoa ei voi ilmoittaa aidosti kasvipeitteisenä
• Jos syksyllä kylvetty kasvi epäonnistuu ja tuhoutuu, se ei kelpaa ehdollisuuden vähimmäiskasvipeitteisyyteen eikä ekojärjestelmän kasvipeitteisyyteen

https://salo.fi/wp-content/uploads/2026/01/Syysilmoitus-2025-koulutusmateriaali.pdf

-SS-

niiiinpä.   ja siihen ei etes hallitus voi vaikuttaa..   mutta ohan se aika ihmettä kun meillä on paljon tietoa ja sitä vaan ei voi tulkita kun ei olekaan enää tekniikkaa joka osais sitä lukia ja esittää meille.         esim nasalla paljon tietoa jota ei sa ulos ja kohte on kuuhun meno ja paluu sieltä.       loppuis kerralla lätinä kuuhun menon feikistä.

Mihin hallituksen muka pitäisi vaikuttaa ? Katsos, Oxa, koulua käytiin joskus sitä varten, että osattaisiin kirjaimet ja kirjaimista ja nummeroista muodostettu muistiin laitettu teksti. On oma päätös olla tarkkaamaton koulutunnilla. Kaksisataaviisikymmentä vuotta sitten  moni rippikoulun käynyt ihminen osasi lukea. Suomalainen sanomalehtikin ilmestyi jo 1.9.1775:


Kuva: suomenkielinen sanomalehti vuonna 1775

Vuoden 1686 kirkkolain säätämisen jälkeen lukutaito puserrettiin kovapäisimmänkin päähän. Tuon lehden ilmestymisen aikana noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta osasi lukea joko suomea tai ruotsia. Tällä hetkellä maamme on muuttumassa lukutaidottomien kehitysmaaksi. Nuorista ikäluokista suomea tai ruotsia osaa lukea kunnolla vain neljä viidestä, suurien kaupunkien tietyissä lähiöissä ehkä alle puolet.

Mutta siis Oxa, ei ole syytä kovin toivottomuuteen heittäytyä. Monet arkistot ovat mainiosti luettavissa; mm. sumerilaisten savitauluille tekemät kirjanpitomerkinnät ovat edelleen hyvin pitkälti tallessa, noin 5000 vuotta tallentamisen jälkeen. Mainintani arabian kirjoituksen käyttämisestä kirjanpitojesi tallettamiseen ihan ruutupaperivihkoon ja lyijykynällä, oli ehkä vitsi, mutta sepä on itse asiassa suurin ongelma, jos latinalainen kirjoitusmerkistömme joutuu vähitellen väistymään. Se tosin on vasta 2700 vuotta nuori, ehkä Oxan ei kannata olla huolissaan.

Diginatiivi ei tarvitse olla kirjanpitojen ohjelmistojen ja tallennusmuotojen käytössä, ainoastaan digisählääjä ei saa olla. Viime mainittuun ei ole pakko ryhtyä, riittää, että ei ala koheltaa.

-SS-

Hyvin heikkokasvuisesta syysvehnästä sain kuvan, kelpaakohan valvontaan. Jostakin syystä kamera ottaa epätarkkoja kuvia; linssin suojalasi on hieman naarmuuntunut ajan kanssa, ja taitaa olla jotain rasvaakin öljyisiä koneita näpelöity ehkä kännykkälampun kanssa.


Kuva: Ceylon 01.04.2026

Selvä selvityskuvauksen alainen sänkipelto hyväksyttiin jo seuraavana päivänä, mutta syysvehnän oraista ei ollut vielä päätöstä tullut.

-SS-

Onko siis märehtijäeläinluomussa ns. latauskasvivuorottelu mahdollista pitää ja korjata tuotantonurmena, jolloin ei tule katkoa myyntikasvin viljelyyn ?

Tuo olisi märehtijätaloudelle etu, kun lepokiertovuosina saa jopa paremman raakavalkuaissadon korjuuseen kuin  viljavuosina ? Muuten kyllä olisi erinomainen (ehkä myös kalliilla parannustoimilla saatu) tulos, että kasvinviljelyluomussa ilman voimallista muualta tuotua sivuvirtalannoitusta saisi 60% tavanomaisen sadosta, viljavuoden sadon pitäisi olla tavanomaiseen satoon verrattuna noin 1,8 kertainen, jos käytetään yleistä kaksi latausvuotta - yksi viljavuosi - kiertoa ?

Onhan se mahdollista, jos tavisviljelijä saa 3,5 tonnin sadon ja luomukerrossa on niin paljon ladattua voimaa, että  6,3 tonnin sato on mahdollinen.

-SS-

Olisiko mahdollista sellainen, että niittokoneella luo'olle ja siitä kuivattelun jälkeen puimurin läpi. Jos ei ole niittokonetta, voisi ehkä ajaa varstasilta alhaalla silppuri sivuun siirrettynä sen karheen kuivumaan ? Ja sitten pui karheelta.

-SS-

Koska tulevana kesänä valvonnoissa kuulemma pidetään poliisin karhuryhmä mukana, ja otetaan törkeään avustuspetokseen, asiakirjaväärennökseen ja viranomaisten harhauttamiseen epäilty rasavilli viljelijä säilöön ja tuomittavaksi, en ehkä uskaltaisi omatoimisesti maahantuoda kasvinsuojeluaineita ? Tukipetoksissa kun taitaa olla 4 vuotta maksimirangaistus, että saavat tunkeutua kotiinkin tai jotain.

-SS-

Näissä syysilmoituksen kasvipeitteissä on selvästi tarve riskienhallinnalle, mitä tulee syysviljakasvustoihin:

1.  jos kasvipeite on täysin varma, vastataan kuvalla, yleiskuva ja lähikuvia, tarpeen mukaan.
2.  jos kasvipeite ei ole varma, on kaksi vaihtoehtoa:
     2a) jatkaa inttämistä Ruokaviraston valvojien kanssa, ottaa kuvia, selvittää mitä kuvassa näkyy, ja ottaa riskin uusintaselvityksistä ja koko tilan valvonnasta, jossa samalla löytyy muutakin korjattavaa
     2b) poistaa kaikki selvityksen alaiset lohkot syysilmoituksen kasvipeitteestä.

Jos poistaminen tapahtuu ennen 28.04, ei sitä varmaankaan pidetä viljelijän omana tunnustuksena tukipetoksen yrityksestä. Ainakin näin vakuuttavat Ruokaviraston sivuilla.

"Toimi (ota ja lähetä kuva, jolla todennat kasvipeitteisyyden tai vaihda kasvipeitteisyystieto), koska: Satelliittiseurannassa hylätty kasvipeitteisyys menee suoraan pinta-alaeron laskentaan ja tällöin hylkäyksen vaikutus ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukeen on mahdollisesti suurempi kuin pelkkä hylätyn pinta-alan korvauksen menetys (VNa 134/2023 24 §)"

Se oli yllätys, että dokumentaatiossa mainitaan seuraavakin poikkeama syysilmoituksesta rikkeeksi: "kasvipeitteettömänä ilmoitettu ala on sängellä"  Eipä tullut noita kynnöspeltojen päisteitä eroteltua, liian kuraista eikä olisi takavedolla päässyt kuitenkaan.

-SS-