Teboil Kivihovista saa vielä dieseliä. Koska se on nyt Neste -asema. Eikä siinä nyt suurta haittaa venäläisille vihreille miehille koidu. Joutuvat asentamaan Neste-Appin tai Neste tankkauskortin, jotta voivat panssaroituja ajoneuvojaan tankata matkalla Turkuun tai jotain.

-SS-

En ole koskaan ymmärtänyt viljelijä saa tukea kun viljelee laajentaa ja raivaa. Sitten vilja pitäisi kärrätä toiseen valtioon. Miten se veron maksaja tästä hyötyy. Onkait se jotenki kiero ajatus?

No on tuo sentään parempi kuin se, että 1) viljelijä laajentaa lähes pakkolunastamalla toisilta viljelijöiltä pellot valtion rahoittamana ja raivaakin ja myy viljat tavallaan valtiolle valtion tukemalla tavoitehinnalla, ja valtio sitten lähettää viljan afrikkalaiselle leipurille ja laittaa mukaan puolet viljan hinnasta vientitukena, tai sitten 2) maksaa vain vakio pinta-alatuen, ja viljelijä saa tehdä pellolle mitä haluaa, toivoen tietenkin, ettei vastapuoli, eli teollisuus pidä kartellia tai de facto vientikieltoja päällä. Viljanviljely on valtiolle halvimpia vaihtoehtoja, kesannon jälkeen, esimerkiksi monet hömpät vievät valtion rahaa ENEMMÄN kuin viljan viljely.

Eli tämä on tilanne 1) ennen EU:ta ja 2) EU:n jälkeen.  Se, että vientitukia ei makseta, poistaa valtion asianosaisuuden itse viljakaupasta. Eli viljanviljelijän (tai viljanviljelijäryhmän) päätös pistää vilja ulkomaille, jonkun monopolistisen suomalaisen viljaa käyttävän teollisuuden sijasta, saa mielestäni olla täysin viljelijän oma päätös. Se, että pitäisi pakottaa tukia saavat viljanviljelijät vain kotimaan markkinoille, matalaksi jyrätyin hinnoin, kuulostaa oudolta, kun esimerkiksi kumina viedään enimmäkseen ulkomaille, ja sen tukitaso kiloa kohti on merkittävästi suurempi kuin viljalla ! Valtio on suorin tuin tukenut myös kuminapakkaamoiden toimintaa.

Viljantuotannon pakottaminen vain kotimaan käyttöön olisi selvä valtion ja EU:n tukl viljaa käyttävälle teollisuudelle (myös ostoviljaa käyttävälle eläintaloudelle, joka saa omat tukensa kumminkin siitä huolimatta), koska tällöin viljan ostaja maksaisi vain sen verran kuin katsoisi tarpeelliseksi, eli ei paljon.

-SS-

Yksimielisyysvaatimuksen lieventämisestä on EU:ssa keskusteltu pitkään. Suurista puolueista ainakin Kokoomus on ehdottanut tätä jo 1995.  Vähän myöhemmin, silloin kun EU:n puolustusyhteistyötä suunniteltiin,  Halonen ja Tuomioja käyttivät yksimielisyysvaatimusta häikäilemättä hyväkseen, että oli yksimielisyysvaatimuksesta hyötyäkin näille sosialisteille, yksittäiset pienetkin maat pystyvät ajamaan omaa asiaansa kiristämällä yhteispäätöksen pihtaamisella. Lisäksi, 2010 - 2011 talouskriisitilanteessa Suomi vastusti määräenemmistöpäätöksiä, jotta olisi saatu EU määräämään yhteisen velkakuorman korottamisesta.  Nyt sitten nykyaikana SDP on ottamassa seuraaviin eurovaaleihin ohjelmaan määräenemmistöpäätösten sallimisen, ainakin sen voisi aistia Lindtmanin puheesta Eurooppa-foorumissa 27.8.2025.

En tiedä, kuinka hyvä tuollainen enemmistöpäätösmahdollisuus olisi, jos se muodostuisi esimerkiksi maan EU-rahoitusvolyymin mukaan. Saksalla ja Ranskalla on kiinnostus järjestää omaa talouspolitiikkaansa ja ulkopolitiikkaansa käyttäen EU:n auktoriteettia, kokoa ja varoja hyväkseen, jos niillä olisi päätösvalta, pikkuisille reunavaltioille lähinnä jäisi maksajan rooli. Osittain Suomen hyvä asema euroalueen korkeimpien maataloustukien maksajana on mahdollistunut lehmänkauppojen avulla muilla aloilla. Jos Suomi ei enää voisi käyttää pienen maan vaa'ankieliasemaa hyväksi, eipä välttämättä EU:n suopeaa suhtautumista suomalaiseen tukitasoon enää löytyisi ?

-SS-

Traktorissa jota käytän lähinnä klapikoneen pyörittämisessä, siinä tunteja tulee vuodessa  40-50 tuntia ja muussa ajossa ehkä alle 10 tuntia ja talvet se seisoo kokonaan  5 kk, niin akku  loppu, se on ostettu 3/2019, onko tää nyt normaalia?
Kyseessä siis tavallinen Exide akku 135 Ah.

On Exiden tapauksessa, kuusi vuotta on ihan tyydyttävä kesto nykyajan akuissa. Varsinkin kausityökoneissa, esimerkiksi puimureissa, jotka ovat käyttämättä 10 kk vuodessa. Tuntuu siltä, että vaikka jättää akun täyteen talveksi, niin siellä tapahtuu jotakin raihnaistumista. Lisäksi jos traktorin laturi keittelee akkua tai jos akku on kuumassa paikassa (kuten vanhassa Fordissa moottorin päällä), akun ikä voi asettua lyhyemmäksi.

-SS-

Ruotsin TV:n toimittaja Brasiliassa kertoo, että Brasiliassa on hävitetty sademetsää viimeisen 5 vuoden aikana Kreikan maapinta-alan verran, (joka on Wikipedian mukaan n. 131,957 neliökilometriä.)   

Se vielä pitää lisätä tuohon, että yli puolet metsän hävittämisestä johtuu uusiutuvista (emolehmä)nautalaitumista, EI SOIJAPAVUN tuotannosta. Brasiliassa on siirrytty intensiiviseen "regeneratiiviseen" laidunnukseen, jossa nautoja/puhveleita siirretään vain paivän syötön jälkeen toiselle ruudulle ja nurmi pääsisi elpymään, mutta silti keskimäärin yksi nauta per hehtaari kuluttaa maaperää, niin että vähintään 40 miljoonaa hehtaaria entistä laidunta on nyt ruokamullatonta joutomaata.

Sen verran tällaisesta voisi laittaa korvan taakse, että kun uudet muodit tulevat esille ja selittävät, että laidunnurmelle metsästä raivattu maaperä muuttuu ydinreaktioiden muodostamaksi valtavaksi hiilivarastoksi, vain sorkkamassan vatkaamana niin voisi ehkä bullshit-varoitusvalon laittaa päälle samaan aikaan.

-SS-

Bernerillä taitaa olla se 50 tonnin yksikkö noihin futuureihin sidottuna. Se on melko paljon, jos kolmasosan oletussadosta uskaltaa varata, eli 50000/(1/3 * 5000) = 30 ha:n vehnät.  Hankkijan 25t on ehkä käypäsempi pienimuotoiseen toimintaan. Ne eivät kuitenkaan julkaise sitä taianomaista baasista. Bernerillä on Loviisa, Naantali ja Kouvola nuo futuurivarastot, mm. Naantalissa näissä sopimuksissa sakolukuvaatimus näyttäisi olevan 220, valkuainen 11%.

Voihan Hankkijan kanssa tietenkin tehdä kauppasopimuksen vapaasta määrästä kevätvehnää syksylle 2026 olisi Naantaliin 190€ , mutta esimerkiksi traktorimatkan päähän olisi 188 euroa. Varsinkin jos nyt on kevätvehnää odottamassa myyntiä, en tuota varmaa 20 € voittoa näe viivyttelyssä, 177-178 euroa on kaikilla viljakauppiailla nyt-ostosopimuksessa, siis kevätleipävehnän osalta.

Mutta syysvehnä nyt on sen verran ongelmajäte, että en ihmettelisi, jos nyt-hinnat ovat todella alhaiset. Siinä se vika syysvehnässä on, mutta Suomessa taitaa ensi vuonnakin liikkua näitä erikoisen erityisiä syyskylvöisen kevätvehnän seoksia.

-SS-

Lämmin marraskuun alku ihmeesti virkisti orastumista. Pintamullassa on juuri heränneitä jyvän ituja tulossa.


Kuva: hietainen pellon yläpää on jopa liian tiheä. Kultivointi ja siihen pintalevitys ja äestys


Alavampi pelto, jossa pitkä sänki, levitys sänkeen ja kertaäestys ympäri kiertäen, lävistäjät äestetty kulmasta keskelle ylimääräisen kerran

En usko, että tuo pahnavelliin kylvetty selviää kovin hyvin, satotaso jäänee noin puoleen verrattuna kunnolla muokattuun. Mutta tänä syksynä ei ollut oikein muuhun aikaa, jos halusi saattaa kevätvehnät laadultaan leipävehnäksi, seuraavien vuosien siementuotannoksi tuo käy ihan hyvin. Pintalevitystä aion käyttää vahvemmasti seuraavinakin vuosina, se on nopea keino saada kasvipeitteisyyskorvaus syysmuokatulle peltoalalle, samalla maksaen syysviljan TOS-siemenet. Jos kerkiää kyntämään, se on se paras alusta syysviljan levittämiselle. Kultivointi ehkä saattaa tulla mukaan, kun on mahdollisuus sekoittaa lapiorullaäkeellä siemenet heikompaankin kokkareikkoon pahnojen sekaan.

Järjettömänä moni pitää tällaista, mutta meillä pintalevitettiin ja ästettiin 1960-luvulla syysvehnät kasvuun, silloin se vielä oli normaalimpaa. Ehkä jos pistän sarkavaatteet ja lantsarit jalkaan ja esitän tuota perinneviljelyksi , niin menisikö vähemmällä päänpudistelulla ?

-SS-

mutta kun korot on tippunnu!!

Nin, euribor on siinä 2%. Mutta oletko viime aikoina ostanut lisämaapeltoa, ilman sukupolvenvaihdoksien valtiontukea ja korkokattoa ? Marginaali ei ole asuntolainoissa tyypillinen 0,5% vaan korkeampi, yrityslainan nimellä niitä myydään. Kyllä se korko jo rupeaa pikkuisen peltokaupan kuluissa näkymään, jokin kymmenen hehtaarin harrastepalsta, satatuhatta jos saa lainaa, kun vivuttaa vaikka perheen asuntovarallisudella vakuuksia. Lohkominen tonnin ja varainsiirtovero neljätonnia. Ja ensimmäisen vuoden korkokin neljä - viisi tonnia.

Osuuspankki varmaan lainoittaa suosikkiviljelijöitänsä ilman mitään marginaalia. Mutta useimmat kaupalliset pankit eivät lisämaan marginaaleja aseta asuntolainojen tapaan alhaisiksi, vaan marginaali alkaa 2%:sta ja voi olla 3-4%.

-SS-

Tämä JOT kuitenkin on melko yleinen maailman teollisuudessa. Kyllä sesonkivalmistusta on muuallakin kuin kasvinviljelyssä. Maanviljelyksessä lisäksi valmistusprosessiin kuluva aika on melko pitkä, usein kolme-neljä kuukautta. Siihen kun lisätään 10-12 kuukautta raaka-aineiden jemmaamista, ei monikaan tuotantotalouden asiantuntija pidä sellaista bisnestä järkevänä. Siten tuotannon valmistumisen jälkeen saatua tuottoa pitää varastoida omaan piikkiin puolesta vuodesta vuoteen.

Koska viljaa käyttävä teollisuus harjoittaa juurikin sitä JOT-tuotantofilosofiaa !

-SS-

Ähäkutti. Eipä viherlannoitus paljon lannoitteita tarvitse. Eikä hömppä. Eikä kesanto. Eniten lannoitekaupassa voittaa, kun ei osta mitään.

-SS-

Ps. 20€ korko 10kk ajanjaksolle on yli 10% vuosituotto. Ne huolii tämänkin vuoden viljaa ensi elokuussa.
Myös A-rehun takuut on auki. Eli pohjahinta mut nousussa mukana.

Juu Hankkija Perniö   Nyt 178 - 180 -186 -190 kevääseen 2027. Eroa ei ole 20 € vaan 12 euroa  , eli 6,7 %, 12 kk 8€ -> 4,5 %
Berner Nyt 177 - 2026 loppuun 185   eroa 8 euroa  -> 4,5%
Lantmännen   Loimaa  Nyt 172   kesä 2026   180  eroa 8 euroa -> 4,5 %

Tuollainen 4,5 % alkaa jo lähestyä riskitöntä rahalaitosten talletusten korkotuottoa, ja ottaen huomioon 1-2 % inflaation, voisi myös ajatella hankkivansa jotakin irtainta, jolla on nousupaineita seuraavan vuoden aikana. Tai vaikka aloittaa peltojen kunnostuksen etupainotteisesti.

Sitten Atrian takuuhinta ohralle, näyttäisi olevan tilahinta, eli ei tarvinne laskea rahtia. Hinta oli 160 euroa
Hankkija rehuohra Turkuun Nyt 152 - 160 - 173 - 182 kevääseen 2027 asti. Ero on 30 euroa, eli kannattanee pitää ohraa varastossa, jos on tilaa. Rahti meiltä Turkuun on alle 20 euroa, joten A-rehu ei kerta kaikkiaan ole kilpailukykyinen. 

-SS-

Me viljanviljelijät kai kuvitellaan olevamme joitain Jumalan valittuja, joiden pelastamiseen pitää koko muun yhteiskunnan ryhtyä, jotta saksalaiset myllyt saavat tulevaisuudessakin tehtyä myslinsä suomalaisesta tuontikaurasta, koska se meidän mielestä on maailman parasta kauraa. Ja muut yhteiskunnan tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito tms. on vähemmän tärkeitä suomalaisen viljanviljelijän kriisin rinnalla.
Ja SS:kään ei ymmärrä, vaikka vuosia on asiasta itkenyt, että maailma ei tarvitse kiloakaan euroopan periferiassa viljeltyä viljaa.  Jaksaa riehua beisiksistä, futuureista ynnä muista jonninjoutavista  merkityksettömistä asioista,  pohjimmaisen syynä pätemisen tarve, kuinka hän, SS,  tietää näistä asioista enemmän kuin kukaan peräkylän perusjuntti, hän tietää beisikset ja futuurit, hän on hieno tietäjämies, tietävämpi kuin nuo apsin lippalakkijuntit, joita viljakauppiaat vie kuin litram mittaa, mutta häntäpä, tietäjä äs ässää ei onamyyjät kuseta, koska HÄN SS TIETÄÄ  NÄMÄ FUTUURIT JA BEISIKSET, häntäpä ei kuseteta.

Ja huoltovarmuus,  huoltovarmuus huoltovarmuus, se se on kaiken ydin, jos ryssä hyökkää, niin pitää olla viljaa varastossa, joo joo huoltovarmuus, kuulitteko vi##u huoltovarmuus vielä kerran huoltovarmuus , siksi kokk yhteiskunnan pitää kumartaa jumalan valittua viljelijää koska vi##u huoltovarmuus, saksalaisen myllyn PITÄÄ VI##U SAADA SUOMALAISTA KAURAA KOSKA SE ON V###U MAAILMAN PARASTA KAURAA PERKELE.

Jopa ottaa henkeen Rakkineella. Minä en nyt oikein osaa auttaa tuossa ahdistuksessa, meillehän on toistettu viljakauppiaiden taholta, että pitää kiinnittää ja panostaa futuureihin ja optioihin;  pitää käyttää kaikki energia oikeaan kaupantekohetkeen, tapittaa pörssihintoja päivästä toiseen, ja samalla säilyttää kaikki viljelyriskit itselle, ja uskoa lujasti, että siitä viljasta ei vaan saa parempaa hintaa kuin omamyyjä lupaa.

Harry's farmin uusin Youtube-video avaa sikäläistä vehnänviljelyä ja mainitsi ongelmia olevan.

https://youtu.be/Aq7qEGBjk0A?si=rYE_FICyyhxDFD5v

-SS-

Selitä nyt sit toki et miten se hinta täällä sit reagoi 21/22 vuonna kun oli kuiva katovuosi ja sit ukrainassa alettiin tappelemaan. Jos hinta ei kerran elä muun maailman hintojen mukaan niin eikö hinnan pitäisi olla jotain muuta kuin silloin oli.

Hinta siis määräytyi pörssin puitteissa ? Miten muutenkaan ?  Mutta paikallisten viljakauppiaiden hermot pettivät, mutta vain hetkellisesti. Raisio maksoi hetken aikaa leipävehnästä 430 €/t, kun pörssissä dollarikurssilla (0,93) ja bushelimuunnoksella laskien saatiin hinnaksi korkeimmillaan 402,70 €/t. Eli oli positiivinen "baasis", mutta vain hetken aikaa. Asiaan saattoi vaikuttaa 2021 nihkeän kuiva vuosi, jota ei monikaan tunnustanut kokeneensa, mutta kyllä sinäkin vuonna viljat käristyivät. On huomattava, että dollarin kurssi myös nousi voimakkaasti vuoden 2022 aikana, ja oli lokakuussa 2022 jo 1,03€/$, mikä teki pörssiviljan hinnaksi siihen aikaan 330 €/ t, samalla ajalla kotimaiset hinnat jo laskivat noin 300 euroon tonnilta, ja siitä eteen päin oli hiljaista laskua, ja dollari on halventunut 0,86:een.

Mutta tuo aikajakso oli semmoista, että silloisen viljakauppiaan kohdalla kommunikaatio sammui täysin, ohraa oli toimitettu erääseen sikalaan jo pari vuotta velaksi, niin että 2020 kuorma juuri vaivalla maksuun oli tulossa kun 2021 kuorma ja 2022 kuorma piti jo pistää menemään. Rukiit ja kaurat jäivät seisomaan, ja vasta 2023-2024 sain hitaasti puretuksi ruuhkaa kun vaihtui viljakauppias. Ohrat nyt sitten saatiin hoidetuksi noutamalla maalattua rautaa tontille. Mutta eipä velaksi myyntiin ole enää kovin suurta luottamusta.

Jos viiden vuoden aikana tuo "baasis" on ollut nolla tai positiivinen vain muutaman viikon ajan, ei koko Suomen viljasatoa oteta viljavälittäjille sellaiseen ikkunaan. Joku tietenkin aina onnistuu ja sitten itsemöi onnistuneiden kauppojensa kanssa, että varmasti kaikki muutkin sen saavat tietää.

-SS-

ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..

Kukaan ei liene toivonut korkeampaa hintaa, kuin tuontihinta. Tuontihintaa ei oikeastaan ole olemassa, silloin kun omassa maassa pidätetään ylituotantotavara jemmassa, pahan päivän varalle. Tuonnin toteutuva kokonaishinta on silloin aivan samantekevää harjoittajalleen, syynä voi vaikkapa olla julkilausuttu kosto tai kuritus, näin puukaupassa jossakin vaiheessa oli käynyt, ulkomaan tuonti ei ollut halvempaa, mutta se tukisti kotimaista puun myyjää kurittomuudesta. ja ahneudesta. Monella unohtuu sekin täysin, että koskaan ei koko viljasatoa tarvitse tuoda , eikä koko viljasatoa viedä. Kyse voi olla 500 miljoonasta kilosta puoleen tai toiseen, mutta hintatasoa täällä halutaan ideologisesti asettaa koko sadolle näiden spekulatiivisten viidensadan miljoonan kilon kauppojen mukaan.

Viljapörssien hinta ei ole sama kuin kauppasopimuksella aikaansaatu tuontihinta, silloin kun tuonti käynnistyy. Eri viikkona kaupustellut erät voivat olla eri hintaisia. Mikään valtamerirahtiyritys ei maksa asiakkaalleen siitä hyvästä, että laittaa lastin jotakin tavaraa tulemaan, eli on turha vetää siitäkään narusta, että löytyy talkoolainen panamax ja vielä jokin viljayhdistelmiä omistava kuljetusliike Suomeen, joka ajaa vaikka Naantalin ja Fasun väliä ilmaiseksi.

-SS-

Rata on osoitus koomuslaisesta tyhmyydestä, jota persut eivät saaneet torpattua. Kait silmälasimannekiini haluaa saada nimensä muistiin ainoan "tekonsa" kautta. Muutenhan se on ollut täys nolla, suuri pettymys koko vätys.

En tiennyt, että Timo Harakka olisi "Koomuslainen", Tunnin Juna -projekti aloitettiin 2020 Harakan ministerisaavutuksena, ja tällaiset valtion suurprojektit ovat nimenomaan sosdem- hengen mukaisia, eli julkinen kulutus ja elvytys ja verovarojen käyttö on ideologialtaan sosialidemokraattista. Samanlainen Vihreiden, sosdemin ja vasemmistoliiton hegemonia sai aikaan Vantaan kustannuksiltaan karanneen pikaratikkaprojektin, kaikki millä saadaan yksityisautoilua rajoitetuksi, kävi näille hyvin.

-SS-