https://yle.fi/a/74-20204159

Kylläpä Yleisön uteliaisuus sai nopeasti  toimintaa aikaiseksi: Nordic Nano on uutisen mukaan alkanut Imatralla rakentaa aitaa entisen markettihallin ympärille, kun toimittajat ja muut uteliaat parveilevat kurkistelemassa ikkunoista sisään.

Työvoimaa ei tänä vuonna kuulemma vielä palkata, olisiko tehdas täydessä toiminnassa vasta vuonna 2027 ? Kyllä muutaman kymmenen Verge- moottoripyörän akut varmaankin rakentelee takapihalla polvien välissä, sitten kun miljoonia akkuja pitäisi valmistaa, riittääkö semmoinen markettirakennus enää ?

Elämme mielenkiintoisia aikoja: jos ja kun akut tulevat lähiaikoina markkinoille, ei muunlaisia akkuja kannata rakentaa ollenkaan, neste-elektrolyytti tai litium tai ruskohiiliparisto, täysin vanhentunutta tekniikkaa, yli yön.

-SS-

Ei tuollaisesta keksinnöstä voi olla kateellinen, jos seuraavat vuodet koko maailma odottaa tuloksia, ja jos tuloksia ei tule, pettymys on valtava, ja jos taas akku toimii, litumioniakkujen valmistajat kompuroivat, kaatuvat joukolla, ja niiden pörssikurssi painuu nollaan, jo myydyt sähköautot, noin 60 miljoonaa kappaletta,  muuttuvat käytettyjen markkinoilla edukkaammaksi, ilmiö rankaisee edelläkävijöitä, mutta voi tuoda ns. köyhälle kansalle sähköautovaihtoehtoja.

Joka tapauksessa homma voi laukaista talouskriisin, esimerkiksi Euroopan Unionin kansantuotteesta autoteollisuus tuottaa jotain 15%.

- SS-

Torajyvän vaikutuksia on tunnettu pitkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Torajyvä

Torajyvä tykkää kevytmuokkauksesta ja suorakylvöstä ja hybridirukiista, ihan sama onko pollenplus vai ei. Siksi se on nyt tullut ongelmaksi, populaatiorukiilla ongelmaa esiintyi lähinnä kukkimisen aikaisten hallojen ja heikon talvehtimisen jälkeen. Mitä parempi talvehtija ja puhdas syvään kynnetty pelto, aika taikuri saa olla. että johonkin Riihi-rukiseen saa yhtäkään torajyvää.

Torajyväalkaloidia joskus  vielä 1950 - luvulla käytettiin migreeni- ja mm. parkinsonin taudin lääkkeenä, pahkoja kerättiin käsin ja vietiin apteekkiin, kylvössä tartutettiin sieni lääkepalstalle tahallaan, pahkoja kylvämällä. Lisäksi torajyvätoksiinit olivat prekursorina ensimmäisille LSD-tuotteille.

Nyt nuppikuormastakin tulee muutama hyvä ämpärillinen kaunista torajyvää, mutta ei ole markkinoita. Muuten, kun kirjallisuutta tutkii, on havaittu, että ylivuotisessa torajyvässä ergoalkaloidit vähentyvät huomattavasti, lääkkeeksi viljeltynä tuoresato vietiin välittömästi uutettavaksi.

-SS-

Aluksi saatiin tutkimustuloksia joissa tautitorjunta lisäsi punahometta. Sitten kemikaalimyyjät tutkivat, että tarkasti ajoitettu kukintavaiheen torjunta auttaa. Tarkkuus on suunnilleen kuin savimaan kylvöaika. Aiemmin muihin taudinaiheuttajiin tehty tautitorjunta sekoittaa homeiden ja muiden taudinaiheuttajien tasapainoa ja päästää punahomeet jylläämään kukintavaiheen jälkeen.  https://www.proagria.fi/uploads/ProAgria/Oulu/hometoksiinien-hallinta-luomussa_-JHautsalo_Luke_08042025.pdf sivulla 4 on vertailu luomu vs. tavanomainen

Kauran punahomekäsittely ajoittuu kauran kukinnan alkuun, ei se ole aivan sama asia kuin savimaan kylvöaika keväällä, saattaa sataa, saattaa olla satamatta kas. Siellä kaurahalmeessa pitää vain käydä päivittäin, kun tuppi alkaa paksunemaan ja kun ensimmäinen röyhyn jyvä alkaa työntyä esiin, on siinä usein jo yksittäisiä helpeitä. Se on se ruiskutushetki. Ongelmaksi tulee se "kakkossato", mahdollisen jälkiversonnan ja epätasaisen versoutumisen johdosta. Siksi oletan, että semmoinen viikon välein tehtävä kaksiosainen ruiskutus toimii parhaiten.

Tuota tautiaineiden punahomeita lisäävää vaikutusta metsästetään varsinkin luomuparadigmaa tuputtavien taholta. Voi kuitenkin ihan hyvin olla niin , että se tautitorjunnan aikainen tarve tulee monivuotisen kauraa kauralle ja pahnavelli- ja pahnaputukasvatuksen ansiosta, koska laikkutaudit ja samalla punahomeet leviävät maaroiskeista, kasvijätteiden joukossa sikiämällä, jos siemenlevintäinen tartunta on estetty,  esimerkiksi  lämpökäsittelyllä tai kemiallisesti. Luomuvilja on usein vain 1. vuoden vilja, nurmikierron tai jonkun vihanneksen jälkeen. Edelleen moni luomuviljelijä kyntää ne viljalle menevät lohkot, jotkut ehkä avokesannoivat ruismaat.

Joissakin maissa on kokeiltu niin sanottua pintamullan äkkikalkitusta kalsiumhydroksidilla tai jopa hyvin reaktiivisella kalsiumoksidilla. Yksi vaihtoehto on Perlka, jota ainakin Berner myy, se on kalkkityppeä, kalsiumsyanamidi - lannoitetta, joka nostaa voimakkaasti levityshetkellä pintamullan emäksisyyttä. Möhöjuurivaivaan noita kalkkituotteita käytetään menestyksellä, ja kuulemma maan hyödylliset pieneliöt eivät lyhytaikaisesta emäksisyyden nostosta ole vaarassa. Ranskassa käytetään rivikylvössä tiputtamalla rivin viereen kali(kalium) - tai hieman halvempaa natron(natrium) lipeää desinfiointitarkoituksessa, niissä tulee samalla kalium- tai natriumlannoitus, eikä sisällä klooria eikä mitään epäluonnollista materiaalia: Lipeä on erinomaisen emäksinen, sitä voisi muutamalla neliöllä kokeilla, marketeista saa viemäriraetta, joka on rakeista lipeää, jos heinänsiemen kylvölaite pysyy kuivana, rakeet menevät syöttölaitteesta kuin urea.

Annostelusta ei ole aavistusta, mutta jos kalia antaisi 10 kg hehtaarille , niin rakeista kalilipeää tarvitsisi 15 kg , ei siis kovin paljon, eli juurikin heinänsiemenen kylvölaite voisi toimia.

-SS-

Luomukaurassakin on doneja, punahomeita on esiintynyt vuosisatojen ajan, säätiloista riippuen.

Tavanomaisessa viljelyssä kasvustot ovat tiheämpiä ja kosteampia, ne tulevat puintikuntoon luomupeltoja myöhemmin,  sienitaudit nimittäoin etenevät hitaammin  kalpeanvihreässä valoisassa luomuhaituvassa, joka vieläpä tuleentuukin viikkoa aikaisemmin. Tietenkin poikkeuksia kasvuston ylirehevyyden osalta on, karjatiloilla, mutta kasvinviljelyluomu on merkittävä luomuviljan tuottaja myös, eikä kasvustossa ole samalla tavalla ahtautta.

-SS-

Doneja voinee hallita kukinnan alussa ja keskellä tehtävin ruiskutuksin, samoin huolellinen kyntö voi olla saastuntaa  lieventävä toimenpide, vaikka ei ole tonnihehtaarisarjassa vaihtoehto.

T2-HT2 ei oikein ole hallittavissa ruiskutuksilla tai nopealla kuivaamisella. Kyntö ja lajikevalinta lienevät heikommin vaikuttavia keinoja. T2-Ht2 - toksiineista  on tulossa uusi äkkiväärä lyömäase, jolla vängätään muuten hyvän oloinen leipävilja rehuksi.

Liuskatestit ovat erittäin todennäköisesti epävarmoja, mutta autokuormittain 10€/tonnilta voi panostaa perusteelliseen analyysiin, joita tekee lähinnä vain Ruokavirasto ja Eurofins.

Lisäkiusaksi rukiille tulevat noin vuoden päästä mittautettavat ergotoksiinit, joita ei pysty välttämään värilajittelulla, vaikka pahkat poistettaisiinkin. Rehutehtaat ovat löytäneet erityisesti ohrasta torajyvää, kyntämättäviljely rukiin jälkeen on varmin keino saada ohraan torajyviä.

-SS-

Ei ihme, että kiinalaiset ovat niin ärhäköitä tuota Donut Labia vastaan ?

SAIC Motor to begin mass delivery of solid-state batteries in 2027

Näillä on juuri nuo speksit: "400 Wh/kg, a volumetric energy density above 820 Wh/L, and single-cell capacities greater than 75 Ah. Cells pass nail-penetration tests and sustained exposure in a 200°C thermal chamber without catching fire or exploding, and low-temperature capacity retention exceeds 90 per cent."

"Tailan New Energy" - yhtiö on tehnyt näitä ohutpinnoitusmateriaaleja, ilman elektrolyyttejä, ja ovat juuri saaneet rahoittajilta vähintään 50 miljoonan dollarin rahoituksen. Kiinalaiset kertovat avoimesti, että noiden tehokkaampien akkujen teollisen valmistuksen "kuolemanlaakso" on todellinen, vaikka teknologia tiedetään. Siksi heitä harmittanee, kun suomalaiset ovat menossa heistä ohi kuin Häkkinen Zontasta ja Schumista silloin  vuonna 2000.

Vai ovatko ?

Kiinalaisilla yrityksellä on näille "solid State " - akuille jo tuhansia patentteja, ja näyttävät tietävän asioista paljon. Koeautot ovat olleet jo muutaman vuoden ajan liikkeessä. Jotenkin suomalaiset - jos oikeasti ovat saamassa akkunsa toimimaan - saattavat mokata homman lähtemällä soitellen sotaan.

-SS-

Tieteilijät ovat tutkineet näitä donitsifirman lupauksia, ja ylimalkaisesti mainitut nanomateriaalit ja grafeenit ja hiilikuidut ovat ohjanneet monet etsiskelijät Korean tasavallan ( Etelä-Korea) valtionyliopistojen tukemiin tutkimuksiin, joissa luvattuja energiatiheyksiä on saatu aikaan ns. superkondensaattorien avulla. Eli nämä kondensaattorit ovat tavallaan kuitumuotoisia kondensaattoreita, ja varaussyklejä on käytännössä rajaton määrä ja varauskyky on suuri. Seloste on viime vuonna julkaistu, ks. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1359836825000691  /1/

Väitän, että tällä Lehtimäellä on tuotteistamisen taitoa varmasti, mutta kyseisen tutkimusjulkaisun kun lukee, ei tuollaisen valmistaminen ja kokeileminen ihan joka pertti perusinsinööriltä luonnistu. Olisikohan vaan käynyt rahatukon kanssa Soulin Yliopistossa ostoksilla ?

-SS-

/1/ Dongju Lee , Junghwan Kim et al. Nanocell-structured carbon nanotube composite fibers for ultrahigh energy and power density supercapacitors. Composites Part B: Engineering ; Volume 295, 15 April 2025 Republic of Korea

TR-Varaosat yhtiö oli se  joka nyt sitten liitettiin HCP Finlandiin, jossa on uusi ammattijohto puikoissa. Siinä varmaan jonkinlainen eläkepalkkio on vanhoille omistajille irronnut, ja työpaikkakin varaosamyynnissä säilyi.

-SS-

Jäspin tuubikattila on pieni, menee helposti konttiin. 250 kW kokoisia löytyy, mallien tehot  85 -  450 kW. Se on semmoinen 175 cm pitkä laatikko, poikkileikkaukseltaan 1 x 1 m neliö. Poltin on toisessa päässä, savutorvi toisessa päässä. Huoltoluukku sulkee koko poltinpäädyn, joten eteen pitää saada 1,2 m tilaa. Kokonaispituustarve lienee alle 4 m.  Mitäpä muuta siihen konttiin sitten tarvitaan. Shuntti sekä kiertopumppu kontin sivuseinään ja paisuntasäiliö perälle. Menee lyhimmässä mahdollisessa merikontissa, ja tilaakin jää.

Tehtaalla on 185 kW malli kaksiliekkipolttimella, Palokammio on veden ympäröimä, palokaasut kimpoavat kammion päästä takaisin ulkoreunoja myöten ja ajautuvat tuubikehään, jotka vievät savun perälle, josta ne kerätään savutorveen. Tuubeissa on pyörteilyä lisäävät propellitangot, meidän kattila ollut kovassa käytössä vuodesta 2005, öljyä poltettu ehkä 900 000 litraa. Paneelissa on valmiiksi termostaatit 1 ja 2 -tehoille, ylilämpötermostaatti, pakokaasun ja veden lämpömittarit ja painemittari. Erittäin yksinkertainen rakenne, joka polttaa puhtaasti, ainoat viat ovat olleet yksi termostaatti ja Oilonin imuilman säätöpellin moottori.

En myy noita, mutta on kokemusta. Ohjekirja löytyy https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/08/Jaspi_TUUBIKATTILA_kayttoohje_0211.pdf


-SS-

Europositronin nanoteknologia varmaankin on saanut uutta potkua nyt. Silloinkin kerättiin suomalaisilta yli miljoona euroa tuotekehitykseen. Onkohan tuo keksintö siirtynyt uusille yrittäjille, toimivaa näytekappaletta ei ole ollut kummallakaan, Donut Labin sähköakku lienee alun perin ollut Nordic Nano Groupin keksintö, vaikka donitsin keksijä kieltääkin asian. Tässä Nano Group  firmassa sentään on ainakin yksi intialais-suomalainen tekniikan tohtori jopa. Donut Lab osti kesällä osan Nordic Nano Groupista, siitä asian voisi päätellä, että teknologiaa ollaan siirtämässä, ei välttämättä keksimässä uutta. Saksasta kyseinen lupaava nanomateriaali näyttäisi olevan peräisin.

Imatralle jo tuli näiden nanoakkujen akkutehdas, sai lähes kolme miljoonaa ELY-keskukselta, tehdas piti saattaa alkuun syyskuussa  2025, mutta lehtitietojen mukaan joku oli käynyt paikalla, ja edelleen halli on yhtä tyhjä kuin vuonna 2024, tyhjentymisensä jälkeen.

Donut Labsin yhteistyö Verge-moottoripyörätehtaassa (jossa nähtävästi on samoja omistajia kuin Donut Labsissa) on vähintään kuoriltaan näkynyt messuilla ja esimerkiksi Tekniikan Maailman koeajossa, mutta lähinnä Youtube-vaikuttajilla koeajettu kiinalainen(?) protosarja oli varustettu normaaleilla kiinalaisilla litiumioniakuilla. Liikevaihdosta päätellen Verge-moottoripyöriä lienee netissä ennakkomyyty lähinnä muutamia.

Toivotaan kaikkea hyvää, mutta voi tulla aikanaan paljon keskustellun Vitukirveen kohtalo vastaan, kun markkinointi on muutaman paikallisen kyläjulkkiksen vastuulla, mikseivät myyneet suoraan vaikka Samsungille tai esimerkiksi Teslalle sitä juttua. Satoja miljoonia olisi voinut tulla niinkin. Tämän akkukeksinnön markkinoijalla on ennestään kokemusta keksinnön myymisestä, möi ohjelmistosovelluksensa (AppGyver) SAP-konsernille, kymmenen miljoonan suuruusluokalla, ainakin verotietojen mukaan.

Voi siis olla oikea keksintö, mutta aika sitten kertoo, miten toimii. Onhan tällä Lehtimäellä semmoinenkin yritys kuin Cova Power, jossa väitetysti on jo käytetty kyseistä akkukeksintöä, perustuu siis kuorma-autoijhn perävaunun sähköistämiseen, tavallaan apuvedoksi ?

-SS-

Mukava kuulla jotain kriittistäkin tästä uudesta superlajikkeesta. Minulla oli samanlaiset fiilikset Avenuesta, että kuivassa yllättävän versomisherkkä.

Siis Jackya ei pidä tuomita versoutumisesta, keväällä kevytmuokatussa tuota ilmiötä esiintyy, Jackyssa paljon vähemmän kuin Mattyssa kuitenkin: Matty oli puitava pitkään sänkeen, kun versoruoho alkoi tukkia terää. Sitten kun kuukausi puinnista tultiin kynnölle, oli Mattyn sänki tällaista:


Kuva: Mattyn toinen sato lokakuussa 2025.

-SS-

Luken tunnuslukutaulukossa naudanlihan kannattavuuskerroin oli 2023 - 2025   0,49 ; 0,81 ja 0,95. Olisko tuossa viitettä paremmasta ajasta ?
Esimerkiksi viljaviljelyssä kannattavuuskertoimet ovat olleet alhaisemmat,  0,29 ; 0,40  ja 0,32  Luken taulukossa on varmaan joku virhe, viljanviljelyn kannattavuuskertoimissa oli miinusmerkkejä, eikös ne vaan oteta sitä edestä pois. Silti vähäisempi lukuarvo kuin monella muulla tuotannonalalla. https://taloustohtori.luke.fi/maa_ja_puutarhatalous/aikasarja/kannattavuuskerroin-tuotantosuunnittain/

Tai jotain.

-SS-

Tuossa aikaisemmin SS kirjoitti, että muualla Euroopassa ruis on rehuvilja. Mille elukoille ne siellä ruista syöttävät?

Ruis on USA:ssa/Kanadassa vihantaviljana käytetty, talven katekasvi silppuroidaan kevätkesällä appeeksi ja sitten soybeanit kesäkuussa sänkeen.  Sianrehuun voidaan laskea ainakin 10 % hybridiruista. Hybridiruis kun vehnämäisenä ei ole niin perinteisen rukiin mausteista eikä sekoita possun vatsaa kai.

-SS-

Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?

Löytyy, mutta se ei tässä ole ollenkaan tärkeää. Tärkeintä on, miten satovaihtelun suhteellinen suuruusluokka koko Suomen sadossa on tuplaantunut, jos siis ajatellaan säännöllistä 70000 - 100000 tonnin vuotuista tarvetta, niin vähäiselläkin määrällä hybridiruista huippuvuonna tuotanto pomppaa 200000 tonniin ja vaikeampana vuotena jäävät ne pikkutilat tarjoamaan sitä 30000 tonniansa, ehkä joka viides vuosi. Ja myllyjen tuontitoimi on tietenkin härski ja pikainen, kun Erkki Eturivi ei onnistunutkaan...

Sitten kun kenttäkelpoisten lajikkeiden viljely lopullisesti loppuu, satovaihtelu voi olla 170000 tonnia ja 0 tonnia !

-SS-