Mitäpä Obama teki, kun Venäjä valtasi Krimin. Samoihin aikoihin Suomi oli sujuvasti Unkarina, kun pakotteista päätettiin. Siellä on vieläkin Tuomiojan kiukkuinen pakotteita torjuva eriävä mielipide EU:n arkistoissa.

-SS-

Suomessa ei liene näiden eksoottisten kukkaispeltojen siementuotantoa riittävästi. Sama homma kerääjäkasvien osalta, kerääjäkasvin kylvö sopii parhaiten myöhäiselle rikkakananhirssille. Viherlannoituksessa italianrait ja virnat eivät taida olla suomalaisia siemeniä luonnostaan ? Samalla tavalla ulkomailta tuodaan kohta kaikki rukiinsiemenetkin, ja taitaa hybridiöljykasvien tuotantokin osaksi olla muualla kuin Suomessa ?

Rikkakananhirssissä ei liene muuta vikaa kuin sen vähittäinen muuttuminen torjunta-aineita, etenkin glyfosaattia ja vehnän Broadwayta kestäväksi. Rikkakananhirssi käy nuorena tuorerehuksi, eli meille on nyt löytynyt itseuudistuva ja kestävä nurmikasvi.

-SS-

En nyt ihan viimeisiä lukuja saa tähän hätään kaivettua, mutta muutaman euron tarkkuudella kutakuinkin näin:

Viljat ja rehunurmi 420€/ha
Lhp 440€/ha
Vln 455€/ha.

Ei koske C-aluetta.

Vln täytyy muuten myös niittää...

Uusissa ehdotetuista tukiehdoissa ei VLN tarvitsisi monivuotisissa niittää 1. vuonna. Ja tosiaan pelkän toimenpiteen tukitaso nousisi sataseen kun monimuodossa laskisi satasella. VLN:ssä olisi päättäminen mahdollista 2 vk aikaisemmin ja kemiallisesti. Sekin on houkuttelevaa, että voisi vapaasti määritellä, onko VLN 1, 2 tai kolmivuotinen.

Mutta nämä ovat vasta luonnoksissa. Se, joka omalle kohdalle osui, oli MMM:n sivulla 25.10.2025 luonnos "Valtioneuvoston asetus vuodelta 2026 maksettavista maatalouden tuotannosta irrotetuista suorista tuista"

Haeskelen näitä ahkerammin kuin viime vuonna, koska esimerkiksi se viljelyn monipuolistamisen vaihtoehto viljelykierron oheen veti vähän maton alta. Myös tuottamattoman alan äkkipoisto olisi hyvä ollut tietää aikaisemmin, vaikuttaa mm. vuokrahuutokaupoissa.

-SS-

VLN tuki noussee sataseen kun monimuotoisuuskasvilla mahdollisesti laskee noin kahteensataan. VLN on päätettävissä kasvinsuojeluaineella, 1-vuotisessa VLN 31.8 (monimuoto 15.9) ja toisen ja kolmannen vuoden VLN 1.8.

Saneerauskasvi ja VLN ovat lähinnä sellaiset, joilla voi järkevästi katkaista viljelykierron ja silti syyskylvöä toteuttaa, monimuotoisuus taasen on viljelykelvottomalle pellolle sopiva käyttömuoto.

Viherkesannot ja rehunurmet on niitettävä, johonkin tiettyyn päivämäärään mennessä, mikä tuo haasteita muutenkin kiireiseen syksyyn.

-SS-

"Siemenseoksessa on oltava vähintään neljää eri lajia. " Miten lajit määritellään. Kävisikö

1) apilat,
2) herne (typensitojien paino-osuutta lisäävänä)
3) rypsi ja
4) italianraiheinä - joku muu heinä tai syysruis.

Käytin joskus lannoitevantaista palkohernettä (olikohan se halvempaa kuin ruokaherne), sitten kylvölaatikosta virnaa ja italianraita ja heinänsiemenlaatikosta apilaa.

Homma meni hyvin, syksyllä mahdoton kynnettävä niitettynäkin, oli kuin rastasverkkoa olisi yrittänyt kyntää. Lisäksi pitkäaikaisvaikutus vahvistui erinomaisesti:  sai palstalle vähintään viideksi vuodeksi sinnikkään rikkaheinäkasvuston, tiedä sitten mitä siinä heinänsiemenessä oli. Virnan kylvämisen jälkeen  tuli ilmoitus, että siemenerästä on löytynyt hukkakauraa.

-SS-

Italialainen mafia on pesiytynyt Kanadan lumenlinkousmarkkinoille. Youtube-kanavalla esiintyvä Stefano Narducci   on hiusgeeliä tihkuva yrittäjänuorukainen, joka auraa kuudellakymmenellä Kubota L6060 - tyyppisellä traktorilla (noin 65 hv) lunta kotikaupungissaan, runsaat 4000 asiakasta, nurmikkorenkaat näkyvät olevan, ja viime talvena ajoivat lunta pihoilta vain lingoilla, ei auroilla. Tulevaksi talveksi ehkä päivittävät lumiauroja traktorien eteen.

Kesäisin varmaankin tekevät nurmikonleikkuuta ja muuta pihahommaa.

-SS-

Eikö joku vanha kolmen metrin nostolaitekonekin olisi ihan toimiva ratkaisu? Niitähän saa ihmisten nurkista melkein hakemisen vaivalla nykyään.

Kyllä kyllä nimenomaan sopii kalustoon paremmin, jos vastaan tulee sopiva, vaikka jokin 1960-luvun kaksikiekkokylvökone, voisi olla investoinnin paikka,  koska nykyisenkin laahavannaskylvölannoittimen kiekkoistaminen maksaisi useamman tuhannen euroa, ja kiilajyrä ei oikeastaan ole ihan täysi kiekkovannas vaan laahavannas, jossa on vannasta toiselta puolelta puhtaaksi pyyhkivä kiekko.  lisäksi jos lannoitevantaat vielä vaihtaisi, tulee jo kovasti kuluja.

Tässä hyvinkin voisi palata viisikymmenluvun viljelyteknologiaan, lannoitteet pintaan ja kylvö kevyellä rivikoneella ja kevyellä vetokoneella eikä millään viidentoista tonnin painoisella traktorilla perässä kymmenen tonnin jyrä (jossa sattuu olemaan vantaat). Tuota tukee Yaran uudet kasvuohjelmat, joissa lannoitesijoittaminen aikaisien keväällä nähdään toissijaisena sadonmuodostuksessa, ravinnepainotus tehdään vasta kesällä ja syyskesällä, sensoreihin perustuen. Nykyiset ajo-opastimet, kaksikiekkolevittimet ja vaa'at levittimessä mahdollistavat tasaisen ja tarkan kesälannoituksen, ennen vanhaan visko-viskot olivat erittäin epätarkkoja, tulee lakoraitoja ja keltaisia raitoja aina.

-SS-

Traktorit ovat tulleet paikallisteiden aurauksiin. Kuorma-autoauraan verrattuna traktoriauraus jättää herkemmin polannetta ja semmoista aaltoilevaa poikittaista pomppujälkeä. Suurimmat prentit kuitenkin ovat kalustona, voimaa ei puutu, mutta ehkä painoa. Sitten kun se tie jäätyy harmaaksi jääksi, käyvät karhentamassa joillakin erityisillä karhennusterillä, mutta ei pakkasjää helposti lähde irti.

-SS-

Tiellä varmaan mukava - kuljetusleveys >5 m?

Erilainenhan tuo on kuin hinattava sivupyöräkone. Ojarummuista pääsee ja tiellä pystyy väistämään pintareelle sivuun, esimerkiksi yli maantien reunakaiteenkin.

-SS-

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Mikä on SS: n mielipide ns.vesitilan tarpeesta syysviljoilla, jonka kyntö saisi aikaan vrt.kevytmuokattuun? Talvehtiiko kynnetty oraspelto paremmin...aina?

Kylillä havainnoitua että kyntö ehdottomasti on paras kylvöpohjaksi, omat kokemukset vahvistavat havaintoja: Kynnettyyn kylvetty vehnä ja löyhäksi jäänyt sopivassa kosteudessa pidelty multa ovat varmistaneet parhaan talvehtimisen ja keväällä reippaimman kasvun. Äestämällä ja takavuosien muodissa olleella aitosuorakylvöllä on useampanakin vuotena tullut ihan  mallikkaat oraat, mutta raportteja on ollut, että ehkä se paras ponnekkuus on kuitenkin matkalla jäänyt jonnekin. Varsinkin jos on vertailukohtana pitkän kaavan mukaan valmisteltu syysvilja. Ja semmoisia kolmen tonnin syysviljoja kevytmuokkausoraisiin tahtoi kasvaa.

Rukiin ja syysrapsin osalta kyntöä suositellaan kasvuohjelmissakin.

Tämä nykyinen tilanne johtui siitä, että lajikeluettelon myöhäisimmästä kevätvehnästä johtuen ennen syyskuun puoliväliä ei oikein ollut mahdollista kyntää, ja sitten tulikin sadekausi, joka vei kylvömahdollisuuden lokakuun vaihteeseen. Varsinaiset syyskynnöt oli vasta tarkoitus aloittaa lokakuun lopulla. Onhan tuo pintalevitys ja kevytmuokkaus aivan ylivoimainen nopeudeltaan: 12 m leveydeltä 6 ha tunnissa tarkka annostelu ja voi ajaa ruiskun urissa sänkimaalla, ja sitten äestys miten kuten sitten kun on kuiva sää.

Tuota pintalevittimen käyttöä kylvöön - siitä on jo kokemusta useammalta vuodelta sekä kevätkylvöistä että syyskylvöistä - aion harrastaa tulevaisuudessakin, syysvehnä tai ruis ei oikein ole kaupallisesti kiinnostava tavara, ainakaan myydessä, että rupeaisi kylvölannoittimella hinkkaamaan eestaas ja lannoitteita ja hiveniä ja vitamiineja ja kännämyrkkyjä ja ja ja useita päiviä pitkin muita  syystöitä, oraitten tuho ei paljon kiusaa, kevääksi valmis kevytmuokkausalusta on paljon mukavampi lähteä kylvämään vaikka erikoiskasveja sitten, lisäksi syyskylvöstä saanee sen neljäkymppiä TOS-siemenkorvausta eli kasvipeitetukea, keväällä pieni annos Roonduppia ja muutaman päivän päästä kylvö. Jos aikaisin syyskesällä kerkiää kyntämään, siltikin aion pintalevittää, tavoitteena on välttää kylvökoneen ottamista vajasta ulos syksyllä. Jos ei sitten löydy halvalla jotain neljän metrin siemenkylvökonetta, sellaisia joskus oli Tumella.

-SS-

Paniikki mainittu säikees  .Ja kun viljan myynti on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa.Ostamisesta puhumattakaan.Paniikki.

On tietenkin hankala eläytyä asiaan siellä kasitonnarien Eetelä-Pohjanmaalla, kun keskenään kilpailevia viljanostajia on kotiportailla jo odottamassa käteisrahat kourassa. Että suurin homma on estää ostajia ajamasta jo puimapäivänä kuorma-auton konttilavoja suoraan puimurin torven alle, maksoi mitä maksoi.

-SS-

Valitettavasti tämä Putinin projekti on aloitettu hetikohta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Riippuvuus Venäjän energiasta, ydinvoiman vastainen liike ja Vihreät olivat silloin pehmeän vaikuttamisen kohteena, ja mikä pahinta, sen ajan vihreät ja vasemmistolaiset elävät nyt harhoissa, että sen ajan toimiansa olisi koskaan tapahtunut. Ns. äärioikeisto ei edes kokonaan ole mitään "oikeistoa" vaan osa on liikkuvia entisiä kommunisteja mm. Itä-Saksasta, eli neokansallissosialisteja. Koko entisessä itäblokissa on olemassa vanhaan Neuvostoliittoon kaipaava sukupolvi, jolle  euromarkkinatalous ei ole pystynyt tarjoamaan valoisaa tulevaisuutta.

HS on kuvannut tuota Venäjän myyräntyötä, jossa tuetaan kaikkia mahdollisia eripurasta eläviä liikkeitä: "Venäjä haluaa uuden Jaltan sopimuksen, jossa maailma jaetaan etupiireihin. Venäjä tarvitsee ympärilleen näennäisdemokraattisia suojamaita pitääkseen korruptoituneen yksinvallan koossa"

https://www.hs.fi/maailma/art-2000005552242.html

Normaalit kansalaiset kyllä huomaavat  uusnatsien ja muiden ääriryhmien  falskiuden. Mutta vasen laita - vihreiden kera - eduskuntakelpoisina ja näennäisesti maltillisina ovat perussyylliset siihen, että äärioikeisto yleensäkin  on pystynyt lisäämään kannatustaan olennaisesti keskustasosialidemokraattisessa Euroopassa.

Asiaa ei auta epävakaitten nuorten keksimien vasemmistolaisten määritelmien tahallinen sekoittaminen, maltillinen talousoikeistolainen on "natsi"  ja valtiososialismia ajava kansallissosialistinen on "natsi", eli olisivat ns. "laitaoikeistoa" ? Eivät ole.

Jos sanoo vahingossa, että ruuna ei ole tamma, se ei tee sanojastaan natsia, vaikka Putinin trollitehtaan julistajat näin esittäisivätkin.

-SS-

EU:n bruttokansantuote on noin 16 000 miljardia dollaria. Venäjän 2500 miljardia dollaria. Yksistään Saksan bruttokansantuote on tuplat Venäjään verrattuna. Puolankin osuus sentään on 1040 miljardia.

Vaikka Venäjä käyttääkin sotimiseen 7,5% bruttokansantuotteesta, Unionille riittää hyvin se 2%, jotta pysyy varteenotettavana uhkana Venäjän hyökkäysaikeita vastaan. Euroopassa suurin vihollinen ei ole Putin vaan viides kolonna, jossa entiset ja nykyiset Venäjän ystävät yrittävät edelleen pakottaa aseistariisuntaa ja vihreää siirtymää.


Viimeksi vuonna 2018 Vihreät ajoivat asevelvollisuuden lopettamista....

-SS-

Se on ihan saaduista korteista kiinni, onko rypemistä vai ei. Rakentamista tehdään ympäri vuoden, jolloin sopiva 200 mm:n sade tai roudaton talvi alkaa keinuttaa hyllyviä savikerroksia. Linjalla on alueita, joihin nousee kesätulvissa vesi, vanhaa kiemurtelevaa puron uomaa kas. Muistan kun Lohjan Muijalasta lähtevä moottoritietä rakennettiin ent. moottoriliikennetien pätkän oheen, ja sellaista vetelää notkelmaa täytettiin, niin sinne tuotiin miljoona kuormaa louhetta ja mössö tirsui alta pois sivuun ja nosti siihen väylän erillään olevien kaistojen väliin semmoisen lietekumpareen.

Onhan tuossa paikallistiessä valtaojan rumpukin jo U:n muotoinen, koska halusivat sen rummun laskea paikkaan, jossa oli valmiiksi  pajukkoa ojan varressa. Paju paljastaa aika hyvin semmoiset paikat, missä on märempää. Savilieju painuu rummun keskeltä vuosi vuodelta syvemmälle, ja asfalttia on korotettu jos jonkin kerran, ettei tule hirmuista hyppyriä.  Mutta nyt ei rummusta tahdo enää läpi näkyä, ja aukko on kovin lituskainen siellä keskellä. Förpyyseen vietiin jossakin vaiheessa kalkkilouhetta Lohjalta ja Kiskosta, ja kivasti keinuttaa talossa täällä 400 m päässä ojan ylityksessä se rummun aiheuttama raskaan kuorman kyykkäys. Vaikka tässä on santanummi talon alla.

Monessa kohdin suunnitellun vetyväylän alla on semmoisia lähteenpaikkoja, joihin on vanha kansa yrittänyt upottaa kuuden metrin riukua, ja sinne  vaan painuu melkein käsin työntämällä. Maaperätutkimusten porarit tulevat nähtävästi Puolasta.  Parhaimmillaan pellosta tulee kasvukunnoltaan parempi, kun porareiästä tursuaa vesiä pellolle koko kesän. Tiettävästi tunninjunan maaperätutkimuksissa ovat peltoa melkein pilanneet porarei'illään.

-SS-