Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 19.11.25 - klo:22:08

56% Ruotsin viljasadosta syysvehnää keskisadolla 7500kg/ha. Kestää kesän satamista ja paistamista aikalai paremmin ku toukokuun puolessa välissä savitilsan viereen kylvetty ohra.

Syysohra ei ole tainnut meillä oikein menestyä..?

Kasitonnarikerhossa toimii syysrapsi ja syysohra Suomessakin hyvin. Jotenkin talvituhot riivaavat vain diletanttiviljelijöiden peltoja,  vaikka siis yritetään menestyjiä matkia viljelyohjelmia seurata kirjaimellisesti miten pystytään, ruiskutuksia hiveniä sluxeja kestaccia matenoita prolinea talven tuloon asti viikon välein.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.11.25 - klo:12:47

kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Eikö tuota viimeisen kappaleen toimintamallia sanota kaupaksi? Täälläpäin on ainakin sellainen….

Joskus ammoisina aikoina kaupaksi nimitettäviä kummajaisia oli täälläkin: K-Maataloudella oli siilokoppi jossakin vaiheessa Meriniityssä, Osuuskaupalla oli iso betonisiilovarasto ja kuivaamo nykyisen Plazan vieressä ja Tukolla aikansa suurimpia peltielementtiviljavarastoja Meriniityssä. Siellä viljakauppa toimi, vein yhden päivän aikana sinne Tukoon seitsemän traktorinkuormaa viljaa, ja kuormat täytettiin 60 kuution kylmäilmakuivurista 90 mm ruuvikuljettimella, joka klapisi lähes keskeytymättä lastauksessa, kun olin kärryä viemässä.  E-liikkeellä oli Osuusliike Tähkän viljavarasto radan varressa myös. Hankkijan silloisesta viljavarastosta minulla ei ole mitään muistikuvaa, kun perheellä ei silloin ollut parhaat välit kyseiseen hankintaosuuskuntaan, vaikka jäseniä oltiinkin. Nyt Hankkijalla on se vanha Tukon viljavarasto hallinnassaan, Lantmännen kauppiaalla saattaa peltisiilo Somerolla olla. Entiset Osuuskaupan siilostot nykyään ovat vain muraalien sijoituspaikkana, taisi pölyräjähdys rikkoa paikat silloin aikanaan

Pölyräjähdys kuivurissa tärisytti Salon keskustaa. HS/1991

Tähkän viljakoppi paloi vuonna 2011. Yle uutinen Tähkän viljavaraston palosta

Käytännössä täkäläisistä "kaupoista" lähinnä vain Hankkija ottaa oikeasti kärryllä viemällä vastaan tuoretta viljaa ja pieneriä. Mutta rajansa silläkin näkyy olevan, ruuhkautuu todella nopeasti. Perniön Viljavan viljavarasto tuntuu olevan jo kesästä asti täynnä, 10 t vähimmäiskippaus, Loimaalla oli tänä syksynä tilaa. Täytyy selvittää, onko Perniössä kiinnostusta investoida asiakassiiloihin. Jos kippausminimiä voi säätää menemällä kahdella traktorilla peräkanaa, silloin saadaan 20 kuutiota kerralla menemään.

Eli täällä etelässä ovat maatalouskauppakonsernit vähitellen siirtyneet parasiittitalouden puolelle, eli ovat toimitusketjussa välittäjinä, liikuttamatta evääkään, sijoittamatta itse yhtään mitään pääomia, ottamatta itse mitään riskejä minkään käsinkosketeltavan palvelun toimittamiseksi. Viljavallakin oli kuluneena syksynä vapaita siiloja, koska viljaliikkeet eivät niitä nykyään tarvitse, rahaa semmoiset vaan kuluttavat, toimisto ja tietokone ja pankkitili, jonne voi laskuttaa välityspalkkiot, ne vain tarvitaan.  Eli viljelijän on toimittava viljelyn lisäksi omiin pitkäaikais- ja huoltovarmuusvarastoihin investoijana, maailmanmarkkinoiden haistelijana, kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän temppujentekijänä, logistiikka-asiamiehenä, teollisuuden rahoittajana ja lopullisten ansiomahdollisuuksien hakijana raaka-ainespekuloinnin avulla.

Viljeleminen näyttää jo olevan aivan sivuseikka viljelijän niskoille asetetussa bisneksessä, ja ainoa osa koko toimitusketjua, joka luontaisesti on tappiollista, EU-tuista huolimatta. Jos haluaa edes jotenkin välttää esimerkiksi laaturiskejä, viljelijän on sijoitettava esim. värilajittelijaan ja toksiinien pikamittausvälineisiin ja vähintään kolmen laatuluokan  osastoiksi lokeroituihin erikoisvarastoihin, esimerkiksi toksiinit > 8000, 1750 - 8000 ja alle 1750 . Ja sama T2/HT2, siinäpä on jo viisi vapausastetta (plus eri viljalajit) , jotka pitää hallita. Semmoisen kuivaamon viereen pystytetyn miljoonan kilon peltipöntön aika on ohi, kun tuntuu, että jo se yksi punainen jyvä laittaa kaikki kuormat takaisin satamasta.

Onhan tämä selvästi paikkakuntakohtaista, näyttää siltä, että Loimaalla vielä on valmiuksia viljan liikutteluun, ja varastojakin on olemassa. Lisäksi ostorahdit kumminkin näyttävät alkavan tietystä perusmaksusta, niin kuin taksimatkat, että melko viereen vietynä 44 tonnin rahti maksoi 8 euroa tonnilta, eikä lastaus kestänyt tuntikausia kumminkaan. Turkuun asti ei ole tarvinnut paljon lisää laittaa. Loimaan projektista ei ole vielä rahtilaskuja tullut. Ehkä tämä Länsi-Uudenmaan ja itäisen Varsinais-Suomen alue on tietynlainen musta aukko, Suomen viljakaupattomin seutukunta.

-SS-

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Yaran touhuisaa ärsyttää myös tuo ketjutuotteiden paljous, eli on mahdotonta tilata kerralla samassa kuormassa  kaikki seuraavana vuonna tarvittavat lannoitteet,  jos tilauksessa on useampia laatuja, joista yhtä myy Hankkija, toista Lantmannen ja  kolmatta Suomen maataloustukku. Sehän tässä on ihmeellistä että vain maataloustukusta saa Y1:stä.

https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/

Tämä lannoitevalikoimien keskinäinen sopiminen pitää voidellut myyjät mukana Yaran projektissa. Ei siinä muuta ole. Ainoa ratkaisu lienee siirtyä amerikkalaiseen blendiajatteluun, niiden levittimissäkin voi levittää kahta laatua raelannoitetta kerralla. Typpi menee sitten maahan kaasutonkasta puhaltamalla.

Tai sitten kun jaettu lannoitus on nyt niin muotia, voi esimerkiksi käyttää vain yhtä vähätyppistä NPK-lannoitetta, jossa tasoittaa koko tilan fosforimäärän kokonaisrajan sisään ja ajaa vakioannoksella koko tilan yli, ja sitten rikki-typpilannoitteella kesän ruokkii oraita. Taitaa olla ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen erilaisten viljavuuksien lohkoilla liian hankalaa muutenkin, lannoitevalikoimaa säätämällä. Kokonaismääräajattelu toimii, kunhan kirjanpito seuraa vaatimuksia.

Yksi mahdollisuus olisi laittaa kalium maahan kaliumsulfaatista (Berner), joskus syksyisin. Sitten fosforit vain starttilannoitteesta, jota saa varmaankin samasta myymälästä. Sitten typpilannoite mistä milloinkin. Pitänee alkaa miettiä jonkun vanhan kylvökoneen laatikon virittämistä Tumen selkään repuksi, starttilannoitetta varten. Heinänsiemenlaatikon rullat eivät varmaan kestä fosforiraetta ?

-SS-

Kyllä monia kartanoitakin pilkottiin siirtolaistiloiksi, eivätkä ole siitä koskaan toipuneet, koska esimerkiksi 1970-luvun maanhankintalaki nimenomaan oli opportunistisen keskikokoisen tilan keino niellä rintamamiestilat ja pienet evakkotilat itselleen. Oli siellä ostolupineen kiertämässä Karjalan evakkojen nuoria korskeita jälkeläisiäkin.

Vanhat kartanot eivät oikein koskaan päässyt tuohon rakennemuutosrahoitukseen käsiksi, sitten kun suuryritysten johtajat ja pankiirit  alkoivat tiloja keräillä itselleen, on taas laajentuminen onnistunut.

-SS-

Kaukolämpöputken perustus tehtiin kaivamalla usean metrin syvyinen kaivanto, johon tehtiin kunnollinen petialusta maanrakennuskankailla ja louheella ja taidettiin sinne jonkunlainen trallikin tehdä. Salaojittivat kyllä sen ympäristön, joten kuivaksi se päiste kyllä tulee. Sarkaojat perkasivat alapäistä pyynnön jälkeen, ja tekivät sarkaojan päisteputket pitkiksi, salaojaputkesta ja kunnon hiekalla. Kyllä niistä vesi tulee, vaikka menevät putkilinjan päältä. Insinööreille ei kyllä päisteiden luonne selvinnyt, ennen kuin yhdessä tutkittiin vanhoista maanviljelyskirjoista, miten sarkaojitettua peltoa pystyy viljelemään paremmin, kun sarkaojat ovat näin ja näin syvät ja päisteen alitukset tehdään putkella.

Että ainakin tuossa Salon kaukolämpöverkoston laajennuksessa toiminta oli hyvää ja viljelijää kuunneltiin. Väliaikaisten tieurien louheet, pikkukivet ja sorajätteet, ja maanrakennuskankaan riekaleet jäivät ainoaksi pitkäaikaishaitaksi. Yksi Tumen lannoitevannas toistaiseksi on katkennut, kun oli isompi louhekivi piilottunut muuten kivettömän pellon putkiuran kohdalle.

Että jos on tähän mennessä viljellyt sileää kivetöntä savipeltoa kilometrin saralla, siihen tulee helposti vähintään 20 m x kilometrin kivinen osa, jonka kiveämisessä menee useampi kasvukausi. Ja äkeen joka piikissä on kaulus kangasriekale koristeena.

-SS-

Kolmipyttyiset noista huomattavasti parempia lähtemään. Meillä oli 605 ja se lähti aina kun avaimesta teki pienen ranneliikkeen. 655 on edelleen ja sitä uudesta lähtien joutunut muutaman kieroksen pyörittämään ennenkuin hörähtää. Startit ja startin kaapelit noista ajanmyötä väsyvät ja sitten pyöritys heikkenee. Mistään ei tahdo löytyä alkuperäisen paksuista kaapelia eikä kenkiä joihin kaapeli mahtuisi. Vanhoissa koneissa kaapelit ovat voineet vaihtua ohuemmiksi, jolloin startti pyörii laiskasti.

Suomen Akut myyvät 70 mm2 (HIflex) akkukaapeliparia, joissa on puristetut lenkit, ja niissä 8 mm ja 10 mm reiät. Akunkenkiä myyvät sellaisia, joissa kaapelin voi kytkeä pultilla kiinni siihen kenkään. isommalla reiällä varustettu silmukkapää menee tietenkin käynnistysmoottorin plus-napaan (10 mm) ja käynnistysmoottorin kiinnityspultin alle, pienemmät reiät akunkenkien 8 mm pultin alle.

Ainoa haitta voi olla kaapelin pituus, joka on vain 100 cm. Fordiin se riittää erinomaisesti, koska akku on moottorin päällä, mutta joissakin traktoreissa, joissa akku on esimerkiksi nokalla, vaaditaan plus-kaapelille pituutta. Fordin kaapelit ja alkuperäisakun pieni koko teki niistä heikkoja käynnistyjiä. Kun vaihtaa 150 Ah/1000A  akun, uudet paksut kaapelit ja alennusvaihdekäynnistimen, lähtee yliväljäksi kulahtanut Ford käyntiin kelillä kuin kelillä, ja jos ohittaa vaihdekytkimen, voi vaikka käydä postilaatikolla ihan vaan sähköllä startaten.

https://www.suomenakut.fi/aurinkoenergia/akkukaapeli-pari-70mm2-100cm-kaapelisilmukat-8mm-ja-10mm/p/9724/

-SS-

Tehokkuus ? Vuoden aikana Yara valmistaa  Suomen markkinoille 370 tuhatta tonnia lannoitteita, mutta onnistuu viemään 1125 tuhatta tonnia samaan aikaan, perinteisellä tavalla toimitettuna ? Näyttää siltä, että suomalaisen viljelijän pitää olla joustava, vaikka ulkomaanelävälle toimitetaan kevätkaudella samansuuruinen volyymi kuin koko Suomen vuoden myynti ? Suomalainen viljelijä siis toimii kansainvälisten markkinoiden tuotantopuskurina ?

Jo vuonna 2010 KKV:lle tehtiin toimenpidepyyntö Yaran määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäilyistä. Kun kyseistä selvityspyyntöä tutkii, aivan tuttua on. Jotenkin viimeisenä viitenä vuotena tuon toimenpidepyynnön ongelmat ovat edelleen kirkastuneet.

Olennaista on pyrkiä eroon sanattomasta laista, että jotenkin edellytettäisiin kadmiumvapaita lannoitteita käytettäväksi, koska siitä ei kuitenkaan makseta minkäänlaista premiumia viljakaupassa !

Toinen asia on tiedostaa, että kesäkuun kaaosmyynti näennäisesti erittäin edullisella hinnalla on hyvin lähellä saalistushinnoittelua, jolla pyrittäneen pitämään ulkomaantuonti matalana. Lisäksi Yaran markkinointituki keskusliikkeille ja välittäville harvoille yrityksille on myös yksilöimätön ja epäselvä ilmiö, KKV ainoastaan mainitsi, että "Yaraa koskeneiden selvitysten aikana Kilpailuvirasto havaitsi viitteitä siitä, että Yaran jälleenmyyjilleen maksamat markkinointituet saattoivat vaikeuttaa kilpailevien lannoitetuotteiden maahantuontia."

Nämä markkinointituet saattavat pitää nuo tukkuriliikkeet nöyrinä leikkimään lannoitteiden loppumisen teatteria jo edellisenä kesänä, muuta selitystä ei voi olla, että vaikkapa jokin Hankkija ottaisi toisen toimittajan vaikkapa Achemasta ? Rupeaa Hankkijan päälliköitten sängystä löytymään irtileikattuja hevosen päitä ? Mutta on siis muistettava, että kyseiset edut eivät valu viljelijälle, ei. Autoilijoita kyykytetään Yaran portilla, lannoitteet tulevat silloin kun huvittaa ja viljelijän on rakennettava lannoitevarastot muutaman vuoden tarpeisiin, ja tyydyttävä siihen laatuun, jota tilausikkunassa saa, eikä siihen mitä tarvitsee.

-SS-

juuu,  heillä on hallit ja joutoaikaa...   miulla ei.

Mitä ihmeen projektia nyt on tullut lypsyjen tilalle ? Kyllä jos pari tuntia päivässä kerrallaan tekee moottorin saa vaikka johonkin navetan eteiseen siinä sitten vaihtaa osia, niin eiköhän viikossa saa moottorin kiinnipultattavaan kuntoon. Varsinkin kun lienee etukuormaajaa ja semmoista välinettä talossa olemassa. Pumppukärry ja kasa trukkilavoja ja muuta puutavaraa varaa temmellyskentälle. Rupisen betonilattian päälle heitin isot arkit vesivaneria, siinä kulki rullat erinomaisen kevyesti. Hankalin vaihe itselle oli sen tupla-akselin urien saaminen oikealle kohdalle, aikansa kun pyöritteli ja keinutti, niin lopulta muljahti perälle asti.

Kun kerran on tehnyt niin uskaltaa toistekin, kaikilla se on joskus ollut se ensimmäinen kerta.

-SS-

eiks kannata pyytää sen verran et kannattaa??   ainakin ite tehny niin...

Kannattavuuden voinee laskea monella tavalla. Jos sen laskee jollakin TTS urakointilaskurilla, voi olla, ettei tarvitse konehallissa seisovaa velkarautaa ulkoiluttaa koko talvena.

Sitten voi varmaankin rahoitusyhtiöön soittaa, että älkää nyt korkoja ja lyhennyksiä laskuttako ollenkaan, kun tuli vähän tarjouksissa oltua joustamaton.

-SS-

Vastuu Group on yksi parhaista liikeideoista koskaan. Aikaisemmin, kun ns. tilaajavastuulaki tuli voimaan, yritys joutui alihankkijana hankkimaan tilaajalle todistukset siitä, että yrityksen verot on maksettu. eläkevakuutukset ovat voimassa, työterveyshuolto hankittuna ja tapaturmavakuutukset maksettuna, ja TES- säännöt noudatettuna. Kaupparekisteriote vastuuhenkilötietoineen usein tarvitaan myös. Tämä teettää yrittäjälle työtä, joten jollekin nopealle bisnesmiehelle tuli idea perustaa saman "vastuun" - mukaisia yhtiöitä, jotka alkoivat esiintyä kuin virallisen lain toteuttajina, maksattamalla yrityksillä  Luotettava Kumppani- palvelusta 160€ + ALV, ja teettämällä yrittäjällä samat tiedonhaut edelleen, mutta Vastuu Group- firmalle.

100000 yritystä x 160 € on mukavat runsaat 15 miltsiä hommasta, jonka yrittäjät itse ja vakuutusyhtiöt ja verottaja ja ytj ja kaupparekisteri et al jo hoitavat.

Kyseinen Vastuu Group ja lukuisat viimeaikaiset tytäryhtiöviritykset itse piilottavat tilinpäätöstietonsa ja omistajansa, tiedoista voi saada aavistuksen holding-yhtiön tiedoista, ehkä siksi, etta tällaisten parasiittiyritysten mainio kannattavuus ei paljastuisi kovin räikeästi.

Tähän Luotettava Kumppani- järjestelmään liittyy myös korruption kaltaisia piirteitä: esimerkiksi Mehiläinen oli tehnyt Vastuu Groupin kanssa sopimuksen, joka päivitti Mehiläisen asiakkaan työterveyssopimustiedot automaattisesti, mutta hyväksytyn mutta ei sisäpiiriin kuuluvan työterveyspalveluja toimittavan yrityksen tiedot piti käsin päivittää kerran kuukaudessa ! Piti jo tappelua tarjota, moisen törkeyden torjumiseksi. Vastuullisuuteen ei liity jonkun tietyn yrityksen pakkokauppaaminen. Kyllä joku Pohjola ärähtäisi lujasti, jos Vastuu Group mahdollistaisi vain ifin vakuutusten automaattisen päivityksen systeemeihinsä.

Tähän arveluttavaan pakkosyöttöön on sotkeutunut myös Kela, ks YLE uutinen tai Uusi Suomi Puheenvuoro, Viranhaltijapäätöksillä rahaa ja pakkoasiakkuuksia Vastuu Groupille

Toki pidän omassakin otsassa liimattuna Luotettava Kumppani - tarraa. Tahdoton tallukka kun olen.

-SS-

Pihateiden perustamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, nyt kun pakkaset, roudan moninkertaiset sulamiset ja 50-100 mm:n viikkosateet ja talvitulvat muuttavat paremmatkin pihat hiekkavelliksi. Sellainen vähintään kantatien veroinen pohja louheperustus  ja pinnan sementtistabilointi tai vahva asfaltointi on olennaista.

Viljanviljelyn logistiikan on nähtävästi tapahduttava pitkittyneen kelirikon keskellä eikä kevään kuivilla säillä. Pahojen kelien valiojoukko, maitoauto- ja puutavarakuskit pursottaa tällä hetkellä parempiakin tilusteitä. Sitten kun valtatiekuskit asfalttirenkaineen tulevat luistelemaan, ei olekaan helppoa, yhdistelmä jää kiinni kyntöaurasta tippuneen savimollukan taakse.

Että pihat nyt pikaisesti täyteen lannoitesäkkipinoja, tavara loppuu kaupasta, tehtaalta ja maailmasta 24.11. mennessä.

-SS-

Epäilemättä vetyputki arveluttaa, mutta vedetään niitä tielinjauksiakin peltojen yli, eikä niitä edes voi viljellä. Sain esityksestä käsityksen, että eipä siinä päällä muutenkaan mitään kymmenien tonnien juurikaskonetta taata ajettavaksi, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa. Siinä voi tuloksena olla vaikka kastelualtaan paikka, itsestään täyttyvä pikkujärvi, niin isäntä pääsee kastelemaan loppuja peltojansa. Myös haittoina olevat läheiset peltokaivot saadaan kuivumaan kun vetyputken perustus sellaisenaan toimii pohjaveden tason säätäjänä.

Joka tapauksessa Suomessa on riittävästi peltoa, ja jos lounaan heikkokasvuisia savipeltoja jääkin linjan alle, urbaanin elämäntyylin hintaa siinä vain maksetaan, vastaavasti voidaan raivata Oulun  ja Lapin läänissä lisää, paremmin kasvavia multavia peltoja saadaan tilalle.

-SS-

https://lannoitetta.fi tuolta voi tilata ihan puhelimella soittamalla. Liettuassa tehdään ja tehtaalla oma ammoniakin tuotanto. Ennen Venäjän hyökkäystä tuli putkikaasua venajältä, mutta nyt pitäisi olla länsimaista kaasua.
Liettualaisella puoliperävaunuyhdistelmällä tulee. Kuorma voi tulla lyhyellä varoitusajalla, eikä kuski ymmärrä edes englantia. Ihan tyynesti kyllä odottavat, jos ei ihan heti pääse purkamaan.

Näitä englannin kieltä osaamattomia rahteja eksyy noille teollisuusalueiden tehtaille joskus. Sitten se joka uskaltaa lähteä viittilöimään ummikon kanssa, tarkastelee ensin papereita, ja jos osoite näyttää oikealta, kysellään jokaiselta saatavissa olevalta, mitäpä kukakin on tilannut, ja onko tämä oikea maa ja oikea valuutta ollenkaan. Puheluita singahtelee puoleen ja toiseen, käsillä edelleen viittilöidään ja ollaan ymmärtävinään, nostellaan tavarat pois ja katon alle, ja kuski lähtee tyytyväisenä menemään. Menee muutama päivä, niin joku päällikkö alkaa kyselemään sitä ja sitä tavaraa. Silloin alkaa hahmottua, mistä viimeisessä sitten olikaan kyse, ja tavarakasa vielä on juuri ja juuri tunnistettavassa pinossa uiden tavaroiden takana, lähes aina ne ovat sitten löytäneet paikkansa. Ja jos eivät löydä, niin vuosisiivouksessa kipataan ensimmäisenä siirtolavalle. Iso firma, iso hävikki.

-SS-

mutta mistäs nuo internettimyyjät tavaraa myy?     eiks monkin ole jotain yhteyttä tuohon ryssämyyjään... ei nyt ihan kyrisin kirjaimin mutta....

Internet- myyjistä en tiedä, mutta Suomen Yara ainakin edelleen  käyttää neljä kymmenesosaa tarpeestaan tuon itäisen ystävävaltiomme ammoniakkia.

Sitähän Oxa kysyi ?

-SS-