kuinkahan muuten viranomaiset suhtautuu kolmen vuoten löpövarastoihin?     toivottavasti ei palopäälikkö satu käymään.     jo kahesta pöntöstä naris..   samaa ainetta molemmissa..

Ennen vanhaan öljylämmitteisen omakotitalon kolmen kuution öljysäiliö täytettiin kerran vuodessa, ei aina riittänytkään. Nyt menee noin 1000 litraa vuodessa, muutamana lauhana talvena vain 600 - 900 litraa. ILP hoitaa peruslämmön. Siksi sama hyväksytty kellarisäiliö kestää nyt kolme vuotta, kun joskus kestänyt vain vuoden.

Öljyä siis ei ole talossa yhtään enempää tankin täytön jälkeen kuin ennenkään. Oksan pitää vaan opetella olemaan olettamatta olemattomia.

-SS-

SS tekee asiasta aivan liian vaikeaa. Ei tämä ole mikään eturivin hyshyspaperi vaan täysin normaali Bernerin basissoppari. Jos toimitusjakso on elo-syyskuu kannattaa tietysti käyttää joulukuun futuuria, koska se on auki sen koko syksyn. Eli voi jättää hinnankiinnityksen vaikka syyskuulle päivä ennen kippiä kun Sep26 on jo sulkeutunut.

Siis jos Berner todella tarjoaa sopimuksen toimituspäivän joulukuun futuurille jo elokuussa tai vieläkin aikaisemmin, niin toki sitten. Mutta miksei sitten varastossa olevaa syysvehnää voisi pistää varastosta pois tänään, lyöden hinnan kiinni joulukuun Matiffiin ja saisi samalla paremman hinnan kuin nyt hetitoimitukseen tarjoavat?  Eli en puhu mitään hinnan kiinnityspäivästä enkä basiksesta, joka Bernerillä huhtikuun kippaukseen näyttäisi olevan jopa pienempi, -24 euroa.

 Lisäksi maaliskuun Matifit ovat jo noin 216 euroa, miksei lyö siihen kiinni ja heti toimitukseen ? Eli viljakauppias joutuu säilömään omalla riskillään jo toimitettua viljaa siihen päivään, kun saa suljettua sen kunkin pörssifutuurin erän omalta osaltaan. Lantmännenin Aktiivitermiini toimii sillä tavalla, että voi toimittaa heti ja 1.10. - 31.3 voi sitten kiinnittää hinnan kiinnityspäivän hintaan. Lantmännen tilittää satasen toimituksen ohessa ja sitten kun hinta on kiinnitetty, maksettaan päivän hinta miinus etumaksu miinus tietty korvaus viljan säilytysajalta, jonka vilja "odottaa" Lantmännenin vastuulla hinnan lyömistä lukkoon.

Ehkä tuo Bernerin sopimus on hybridi, jossa pelataan samoilla säännöillä, mutta ilman viljaliikkeen kulukorvausta toimitusta paljon myöhäisemmän Matif-kauden sulkemisen odottelusta

Ja Kylmikselle kyl Hankkija varmasti ottaa sen rehuna myös ja jos sulla on kiinteähintainen syysvehnäsopimus niin samassa yhteydessä voit joko sopia kiinteän hinnan myös rehuna tai jättää sen rehun päivän hinnalle. Heille kyllä rehuvehnä kelpaa kun ovat sen loppukäyttäjä.

Kiinteän hinnan sopimukseen saa Hankkijalta rehuoption Saloon tarjotaan joko esinäytteen perusteella Turkua tai sitten jos kippauksessa Naantaliin on jokin ongelma, silloin Naantalin rehusiilo. Myös kauralle sai DON-vakuutuksen, mutta se edellytti tiettyä kasvuohjelmaa ja sertisiementä.

-SS-

Maanantaina sai ohrat osoitteen ja hinnan.Hankkija 188eur/tn.

Seinäjoki noteeraus tänään 191 euroa, toivottavasti hyvittävät tuon tavallaan asiakaspalveluun kuuluvana. Seinäjoki on huomattavasti korkeamman hinnan maksaja kuin Turku, vaikka Turkukin maksaa ihan kohtuullisesti, on itselle ainoa järkevällä etäisyydellä oleva rehuviljan kohde, koska Hankkija maksaa Viljavan vuokrasiiloihinsa huomattavasti heikommin, ehkä rahtivarauksen takia. 

Turun noteeraus rehuohralle on tällä hetkellä 175 euroa.

-SS-

70 kg typpeä maksaa levitettynä suunnilleen satasen. Jos rehuvehnä maksaa tilahintana 150€/t ja leipä 170 €/t Karkeasti laskien: ensimmäinen 70 kg nostaa sadon kahdesta tonnista neljään, eli satasen panostuksella 300€ Toisella satasen panostuksella sato nousee neljästä viiteen tonniin eli saadaan 150 €. Viimeisellä satasella nostetaan sen viiden tonnin hintaa yhteensä satasella, eli vaikutus +-0. Jos jussina näyttää tulevan enemmän kuin 5 t kannattanee antaa viimeinenkin voitelu.

Leipälaadun ero rehuvehnään on liian pieni, vaikka myllyt toistuvasti yrittävät todistella, että esimerkiksi kevätvehnästäkin kannattaa viljellä vain Quarnaa. Se viimeinen 70 kg onkin laatuun sidotulle sopimussyysvehnälle lähinnä pakollinen kulu, jotta voi sitoumuksensa hoitaa.

Kesäksi henkiin jääneet Ceylon tai Skagen näyttävät aika usein yltävän siihen viiteen tonnin, aika maltillisellakin lannoituksella usein saattaa pettyä tulokseen; sato voi olla ylikin kuusi tonnia ja valkuainen vastaavasti 8%. Siksi se viimeinen 70 kg.

Nykyaikaiset syysvehnät siirtävät lannoituksen satoon, ei valkuaiseen, vasta kukkimisen jälkeen annettu reilu typpimäärä voi tuoda prosentin-kaksi valkuaista lisää.

-SS-

K-kaupalta myös saa plop-plop - pisteitä. Aika ison kuukausituoton pelkästään hengittelystään saa kun lopettaa  kaikenlaisen säännöllistä maksua edellyttävän palvelun, josta ei välttämättä ole vastaavaa hyötyä. Netfliksut ym. syövät yllättävästi rahaa. Ulkona syöminen ja kahvittelu vievät parisenkymppiä helposti päivässä, viitisentuhatta euroa vuodessa.  Minä esimerkiksi mietin tosissaan Peltotuki Prosta luopumista, on sen verran kallis, jos ruutupaperilla ja Sirpillä pärjäisi. Ei vaan saa aikaiseksi lopettaa tilausta, siis eihän tukipolitiikka velvoita sitä tilausta jatkamaan. Pienistä puroista kerääntyy iso potti.

Tienatusta lisärahasta sosialisoidaan leppoistajille ja muille raskautetuille hyvä siivu, tienaamisesta kieltäytymällä säästettyyn rahaan eivät ainakaan kateelliset verointoilijaroistot pääse käsiksi. Varsinkin palvelujen osalta täkäläinen korkea verokiila on syynä siihen, että kuluttamatta jättäminen on huomattavan kilpailukykyinen vaihtoehto kuluttamiseen verrattuna.

Youtube-kanavalla tällä hetkellä trendaa amerikkalainen Caleb Hammer, joka antaa talousterapiaa usein melko nuorille velkoihin sortuneille pariskunnille ja yksityishenkilöille. Uskomattomia tuhlareita ihmisissä onkin, ja osa on hyvätuloisia, silti rahat haaskataan jo palkkapäivänä.

-SS-

Olisikohan lämmitysöljyä kolmeksi vuodeksi ja kolme säiliötä kuivurilla täynnä. Autolla ajetaan sitten niin pitkälle kuin on varaa. Sitten ajaa mondun penkasta alas ja sytyttää palamaan.

-SS-

Mikä Bernerin toimisto ottaa Dec-26 futuuriin sidotun kaupan vastaan jo elokuussa, ilman varastointisakkoa ? Liikkeellä ei välttämättä ole silloin vielä niille sovituille kaupoille tyhjää varastoa ? Perusidea on se, että on olemassa kuhunkin futuurikuukauteen sellainen kohtuullinen toimitusikkuna ostajan mielessä, kun sitoutuu viljakauppaan. No muualla maailmassa basis elääkin sen toimitusajankohdan mukaan. Ainakin jos toimitus menee yli futuurisopimuksen viimeisen toimituspäivän, saattaa tilityksessä tullakin voimaan seuraava futuurikausi ja ainakin viljaliike saanee periä viivästymissakkoa jonkin verran. Taitaa näitä hinnanmäärittelyfutuurikuukausia olla syksyn n sadolle Sep(n) Dec(n) ;  Mar(n+1) ; May(n+1) ja Aug(n+1)

Semmoiset kahdenkeskiset kättä päälle - sopimukset eivät liene yleistettävissä, se, mitä meklarin toimiston oven takana tapahtuu, jää sinne oven taa.

Tuo Berner futuurikauppa siis käsittänee vain Loviisan, Kouvolan ja Naantalin. Kaikelle toimitetulle viljalle tulee vähennyksenä kuorma-autorahti. Eli tuo 185 euroa hupenee meikäläisen osalta noin 173 euroon. Hankkija Perniöön voi nyt kiinnittää syysvehnää 172 euroa ja käydä kippaamassa omin avuin kuivurilta pari kärrynkuormaa yhtaikaa. Nähdään, että onkin jo lähes samassa, mitä itselle olisi myttyä kasaantumassa. Rehuoptio Hankkijalla on Turkuun 172 euroa, Bernerillä se on Naantaliin 211 - 51 = 160 euroa. Eli jos on vähänkin epäilystä leipälaadusta, näkyy, että itselleni lasketut numerot eivät itse asiassa näytä Bernerille niin ylivoimaista asemaa kuin aluksi näytti.

-SS-

Kun tekee päinvastoin kuin agronetin paskanjauhantaosasto neuvoo, niin menestyy. Vuosi sitten tämä paskanjauhantaosasto jankutti monta kuukautta että ei kannata ohraa kylvää, sen hinta tulee painumaan sataseen, no kuinkas kävikään, ihan hyvän hinnan sai ohrasta kun myi heti puinnin jälkeen elokuussa. Nyt kun paskanjauhantaosasto on tietävinään ettei kauraa kannata kylvää, se tietää sitä että se on ensi syksyn rahakasvi.
Hei paskanjauhantaosasto, te ette tiedä mistään mitään, vilkas mielikuvitus on teidän ainoo huvitus.

Eläpä hermostu. Kyllä ohrasta varmaan sai hyvin kun kylvi villinä ja odotti tähän kevättalveen. Mutta kun piti saada kuivaamo tyhjäksi sopimusohrasta vähän aikaisemmin syksyllä, 137 euroa Hankkijalla maksoivat Perniöön. Miinus kymmenen euroa kuorma-autoilijalle. Jäin 127 euroa. Minua kiinnostaa se, mitä minulle jää viljakasasta, eikä kiinnosta se, mikä on jossakin Kinnulassa 500 km päässä kova tarjoushinta.  Rakkine voisi avata omaa viljatiliään ja myös kauppiasta, joka maksoi muka niin kovasti hyvin. Muuten puhe on pelkkää hourailua ? En voi omakohtaisesti sanoa, että ohra ihan paras bisnes oli. Mutta Sylvester oli kyllä kesän aikana helppohoitoisin, siksi sai mennä ensinnä pois maksa mitä jaksat. Kylvä Rakkine ihmeessä kauraa ja ohraa, minä jätän kauran väliin perustellusta syystä, kaura tässä pihalla nimenomaan tarvitsee erikseen rahoituksen sadan kiloeuron siilostoon, ja täyden palvelun lajittelijaan, jotta ei tarvitse maksaa viljanostajalle, että kaura lähtisi pois tilaa viemästä. Viidentuhannen tonnin kaurakaupoilla vielä 20 euroa tonnilta tulee pelkkää semmoisten peltitötteröiden kulua kauralle.

Kaura on omassa projektissa ollut surkein kevätvilja, mukaan tulonsa jälkeen, viimeiset seitsemän vuotta, kuivuuden, säänkestävyyden ja maalajien takia. Eniten ruiskutustarvetta, eniten laontorjunnan tarvetta, eniten hivenruiskutusten tarvetta, Jos Alli ja Leijona jätetään pois laskuista, kevätvehnä on ollut lähes tasaisin sadontuottaja. Iisakki-kevätvehnä oli yhtä aikainen kuin kauroista Meeri tai Niklas, mutta pärjäsi kuivuudessa 100-0 paremmin, eikä ole mikään Sahara -lajike sentään ! Jos haluan puida kaiken viljan syys-lokakuussa, ei ole kahta sanaa, myöhäinen kevätvehnä rehunakin on helppohoitoisempi käsitellä viljankäsittelylaitteilla kuin talikolla kaatosuppiloon lastattava jälkiversoutunut kostea kaura.

-SS-

Salon Kaupunki taitaa olla vuokraajalle vielä jonkin aikaa tulevaisuudessa hyvä paikka pellon saatavuuden osalta. Vuokralle laitetut palstat ovat partteina, eli yksi esimerkiksi 10 ha:n palanen, ja sitten viisitoista 52 aarin palstaa. Eli esimerkiksi viljavuustutkimukset pitää tehdä joka palstasta sopivasti.

Ojitusta ja varsinkin risusavottaa voi tulla eteen. Mutta tuntuu, että niitä pääsee sentään huutamaan.

-SS-

Hankkija näköjään antaa muutaman euron tonnilta alennusta jos maksoi tilatessa.

-SS-

Syysviljalle täytyy levittää lannoite ennen kuin 1.4. Ja ihan sallittuakin se on.

Tulokseltaan tyydyttävin voisi olla levittää typpeä jaettuna 70 kg huhtikuun alkuun, tämä sisältää rytmityksen maaperän routatilanteeseen, ettei mene velliin konetta upottamaan. Eli 25.03 - 10.04  voisi olla varallaoloa yöpakkasia toivoen. Sitten 70 kg toukokuussa, kun oras alkaa pensastua ja tekemään kortta, ja 70 kg juhannuksen jälkeen, valkuaisen nostamiseksi.

Jos saa kiinni lähes 190 euron  badabum- matiffin, niin silloin todellakin kannattaa panostaa lannoitusrajojen maksimit. Siis 170 kg + 30 kg syksyltä + pyöristys alas päin.

-SS-

Puhuttiinko nyt Dec -26 vai Sep -26 futuureista ? Ottaako Berner heti puinnilta vaikka olisi käytetty DEC -26 futuuria hinnan kiinni lyömiseen ? Koska Sep-26 futuuri on kympin halvempi, sillä ei nyt pääsisi kuin 175 euroon. 3 kk varastoinnista vuokravarastossa joutuu maksamaan alkaen noin 5 euroa, joten Dec futuuri näyttäisi markkinan olevan suomen kielelle tuntemattomassa "Contango" - tilassa, eli muutaman kuukauden varastoinnista ehkä saa varastointikulut kattavan korvauksen.

Mutta tietty valkuainen 11% , joka on mahdolliselle syysvehnän jättisadolle keinolannoiteviljelyssä se haastavin, on edellytyksenä sopimuksessa tietenkin tarvittavan massan osalta.

-SS-

Mitään en ole mistään vielä tilannut. Tarkoittaa ilmeisesti kesantoa.

En osaa sanoa, kesanto voi ollakin hyvä ratkaisu, kaura ainakaan ei ole.
Tukien hyötysuhde kesannoissa on melkoisen hyvä.  On aikaa tehdä niitä perusparannustoimia, salaojitusta, reunaojien kaivuuta, kalkitusta ja pellon lasertasausta.

-SS-

Tässä tullaan parjattuun aiheeseen kuin sivutoiminen viljely. Siinä porukassa on paljon niitä joille ei ole mitään hienompaa kuin nähdä viljan oraan kasvavan. Se on niin hienoa et siitä ollaan valmiita maksamaan vuodesta toiseen.

Tuossa ajattelussa on yksi pienehkö harhautuma: Ei avomaanviljely Suomessa voi olla kuin sivutoimista, enimmillään osa-aikaista. Marraskuusta - maaliskuuhun on ajankohta, jolloin peltoviljelytöitä ei roudan tai märkyyden takia voi juurikaan tehdä. Viisi kuukautta sentään. Harvat sesonkiyritykset voivat ajatella vastaavaa kausitoimintaa täysin päätoimisena: esimerkkinä voisi olla ajoratamaalaus tai laskettelurinteen ylläpito. Useimmiten näihin liittyykin jokin toinen elinkeino tai toimiala. Lumiurakoijat tekevät hiekanharjausta keväisin ja tienpientareiden niittoa kesäisin. Jos joku tekee vain tienreunaniittoa ja pelaa talvella kasinolla lisää rahaa itselleen, pitääkö sellaiselta kieltää koko tienniittohomma, koska ei olisi päätoiminen koneurakoitsija ?

 Lämpimillä leveysasteilla viljely on ympärivuotista kyllä. Riisinviljelyalueilla voi tulla useampi sato vuodessa, esimerkiksi kolme. USA:n maissivyöhykkeellä saatetaan kylvää jo huhtikuun alkupuolella ja korjata marraskuussa. Kaksoissadon viljely on yleistä, syysvehnä puidaan kesäkuun alussa ja perään kylvetty soijapapu sitten myöhemmin syksyllä.  Jotkut korjaavat maissia jopa talvella.

Suomen maatalous olikin joskus sellaista, että eläintalouden tuotokset olivat alemmalla tasolla per hehtaari, koko väki asui ja eli maaseudulla niiden peltojen vierellä, ja oli myös miljoona hevosta ruokittavana. Ja jos nyt sitten ajatellaan, että viljanviljely on jotakin pelleilyä, vain silloin se on oikeaa kun katselee kännykästä liemiruokkijan hälytyksiä, niin onhan tuo luomupeltoviljely tavanomaisen teholihantuotannon kemikaalilannan hävittäjänä ja tukien laskuttajana ihan samanlainen sivupisnes kuin se osa-aikaviljelijän vilja- tai rapsipeltokin ?

-SS-

Yksi hyvinkääläinen luomuviljelijä on käyttänyt näitä rikkaäkeitä ja sitten valvatille semmoista kampaa. On ollut pioneereja  kokeilemaan

-SS-