Minä kylvin aikaista Aureaa aukkoihin. Ei niistä paljon tullut, mutta ovat umpikasvustoa. Syysvehnän paikkaamiseen olen muutamana kesänä käyttänyt Iisakki kevätvehnää. Yllättävän hyvin sopi samaan puintiaikaan ja kasvinsuojeluun Ceylonin kanssa.

-SS-

-SS-

Eikös tässä vielä  tehdä vuoden 2025 koulutusta. Tukivuosi tavallaan kestää huhtikuun loppuviikolle ja uusi alkaa vasta vapun alla. Ja satovuoden 2026 koulutus olisi tehtävä vuoden 2027 huhtikuun loppuun mennessä. Nyt jos ryntää tekemään vielä uuden koulutuksen vuodenvaihteen tienoilla tehdyn lisäksi, ei sinne jää kuin yksi koulutusmerkintä, siitä viimeisestä koulutuksesta, eikä niitä voi viedä seuraavalle vuodelle.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.04.26 - klo:00:35

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.04.26 - klo:07:24

Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.

En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.

-SS-

Siel on sitten paremmin opetettuja "lentäviä rottia".
Monena vuonna naakat ovat syöneet aina kaksitahoisen ohralohkon ulkokierroksen. Elikkäs pikkupuimurin säiliöllisen.

Pahus. Naakat ovat semmoisia parvilintuja, onko Suomessa millään metsästysseuralla semmoista verkkoheitintä, jolla saisi parvesta enemmänkin kuin yhden kiinni.

-SS-

Heikkovoimaisen syysvehnän kuva hyväksyttiin noin 10 pv miettimisen jälkeen, ehkä se haalea viherrys näkyi jo satelliitissakin. Loimaan seudulla muuten oli mainiot syysvehnät ja rukiit, siellä se Agronetin kerma kasitonnareita hakee. Mutta Huittisten-Sastamalan seudulla oli yllättävän aukkoisia kasvustoja.  Täällä kotopuolessa löytyy muutamia hienoja huolella aikaisin kylvettyjä ja kaikilla ravinteilla ruokittuja vehniä. (Ja tuuheita ruispeltoja) Kyntö on se juttu. Sitten rock'n roll muutama sata hehtaaria lautasmuokkarisyysvehnää, kaikki päivänrinteissä kasvavat ovat mainioita, mutta sarkojen vaakasuorilla osilla lähes hävinnyttä. Tuttu ilmiö, joutuu mahdollisesti paikkaamaan. Pehkuun kylvöä kokeilin minäkin taas viime syksynä, ja oikeastaan ainoa henkiin jäänyt palsta on kultivoitu ennen jyvien levitystä.

-SS-

Eilen kävin Huittisten -Sastamalan - Humppilan - Nummi-Pusulan kierroksella. Siellä, missä oli voimakas lietteenhaju aukealla, pitkiä ikkunattomia latoja, joissa rehusiilot nurkalla,  ja letkulevitintä ja kirkkaanpunaista lietevaunua  pellon päässä, kylvivät novacombiräpidhorsseilla siinä lietteenmultauksen perässä. Taitavat rullata sata hehtaaria päivässä, eipä ne kylvöt pitkään kestä, pienviljelijät ne vain taistelevat palstoillaan viikkokaudet.

-SS-

Tässä aikani kuluksi pistän vähän numeroita...

Vuoden 2025 osinkotuotto 3,67% netto
Eilisillä arvostuksilla odotus 2026 osinkotuotoksi 3,58% netto

Jos käytetään peltohehtaarin arvona 12 000e, niin yhden hehtaarin pääomalla tulisi sijoitettuna, yllä olevilla tiedoilla, netto osinkoja:
2025   440e
2026   429e

Muistaakseni olen aikoinaan laskenut, että keskiverto vuotena viljelyhehtaari olisi tuottanut noin 400e verotettavaa tuloa.
Eli, toistaiseksi rahanviljely on tuottanut selvästi parempaa tulosta verrattuna maanviljelyyn...

Jos katsotaan tilannetta vuotuisen kokonaistuoton kannalta:
2019   +14% (ensimmäinen vuosi ilman maataloutta)
2020   +7,7%
2021   +27,3%
2022   -7,9%
2023   +0,2%
2024   +16,9%
2025   +28,5%
2026   +9,71% (tämä toki ehtii muuttua vielä moneen otteeseen)

Nuo luvut ei niin yksiselitteisiä kuin netto osingot, koska jos voitot realisoisi niin niistä verottaja veisi osuutensa.

Aika vaikeaa on tuollaisiin numeroihin maataloudella päästä...

Selvästi on. Korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Mutta mitä se kertoo, että raha- ja pankkiirisuvut ovat viime aikoina olleet tankkaamassa peltomaata huomiota herättävästi. On eri asia, onko laskennassa käytetty maan arvo 12000 € tai 5000 €, kun tukieurot ovat maassa melko yhteismitalliset. Tuet tietenkin riippuvat poliitikoista, mutta kyllä osakesijoittaminen sijoituskuoriin voi myös olla hyvin löyhällä pohjalla, silloin kun seuraavien vaalien jälkeen etsitään rahoitusta velkaantuvalle valtiolle.  Sijoituskuorien vuosittainen verotus vähentää tuottoja nopeasti. Samoin epäsymmetrinen virtuaalisten hinnannousutuottojen verottamishalu ja hinnan laskun tilanteessa verohelpotuksista kieltäytyminen.

Samoin osakepotin periyttäminen jälkipolville lienee kalliimpaa kuin maatilan periyttäminen - ainakin toistaiseksi.

-SS-

Eikös ne syysrapsilla olleet pellot,salkkarissa hajustakin kirjoittelivat viime kuussa. Aika kuolleelta näytti kasvustot.

Tämä olisi laitettava mieleen, kun puhutaan selviytymisharhasta. Nekin palstat Karttapaikasta mitattuna olisivat muodostaneet 70-80 ha:n huippusatoisan rapsipellon.  Jos olisivat onnistuneet.

Rapsi vaatii syysmuotoisena runsaat pihistämättömät peruspanokset, joten tuossa oli jo valmiiksi melkoinen lottoaminen kyseessä. Käytännön Tehomaamiehessä tai Farmitissa tai Apetitin mainoksissa hehkutetaan syysöljykasveja, mutta koruton totuus on, että syysöljykasvien pitkäaikainen satotaso kylvettyyn alaan verrattuna voi jäädä jopa huonommaksi kuin kevätrapsin.

-SS-

Salossa Somerontien varrella Piihovin suoralla oli äestetty telaketjujohndeerella ja varmaankin jo kylvetty. Aikaisemmin keväällä näytti siltä, että alalla oli ollut jotakin kaalikasvia, mutta aika kuolleelta se näytti,

-SS-

Valitettavasti en voi tarkastella linkkejä tai ulkoisia sisältöjä suoraan. Jos kerrot keskustelun aiheen tai pointit, voin auttaa sinua kirjoittamaan sopivan vastauksen.

Aiheena lienee se, milloin ruohonleikkaajarobotit liittoutuvat yhteen ja ottavat maailman halliintaansa. Tai jotain.

-SS-

tuntuu hullulta lukea lehestä kuin joku on ollu kuolleena vuosia kerrostaloasunnossaan naapurien tietämättä.    heittelepanoa miusta!

Kerrostaloasunnossa kyllä on kaamea varmaankin kuolla , jokaisella pitäisi olla oikeus unohtua kuolleena omakotitaloon.

Moderni kerrostalo on teknisesti suunniteltu olemaan huomaamaton ja yksityisyyttä suojeleva. Tehokas koneellinen ilmanvaihto ja paloturvalliset ovet on tehty asukkaiden turvaksi ja mukavuudeksi, mutta ne samalla estävät ne perinteiset merkit (kuten hajun), jotka ennen paljastivat kuoleman naapurustolle nopeammin.

Vai miten tämä nyt sitten oikein menee ?  Oxa tyypittelee ja syyllistää kerrostaloasukkaita heitteillejätöstä. Ehkä nuo muka kaupunkiasuntoihin keskittyvät erittäin harvinaiset yksineläjien kuolemat johtuvat väestörakenteesta: 87% väestöstä asuu taajamissa, 13% haja-asutusalueella. Asuntokunnittain 54% väestöstä asuu kerrostaloasunnoissa, 10-15% rivitaloissa.  Yksineläjiä on kerrostaloasunnoissa eniten, ja yli 75-vuotiaista hyvä enemmistö asuukin kerrostaloissa, ennen kuin päätyy palveluasumiseen tai hoivakotiin. 75-vuotiaita ja vanhempia kuolee "yllättäen" suuremmalla todennäköisyydellä.

Oxa puhui selvästikin vastoin parempaa tietoansa. Onko 5G-säteily alkanut jo rapauttaa ajattelua ?

-SS-

Hangossa, Kemiönsaarella, jopa Perniön pohjoisosissa sataa tihkuttaa. Lannoitteilla on edes pieni mahdollisuus alkaa painumaan syvemmälle. Pakkasten vikuuttamat syysvehnät saattavat toipua. Vaikka ei tulisi kuin milli, se sentään on 10 kuutiota vettä hehtaarille. Kaikki otetaan kiitollisena vastaan.

Otan myös kunnian itselleni tästä hiljaisesta ropinasta: Jätin tarkoituksella yhden viljasäkin osaksi ulos, samoin pahvilaatikoissa tulleen kasvinsuojeluainelavan.

-SS-

Mutta aika paljon pitää komentaa ja vahtia tekoälyä kun se tahtoo aina tehdä omia oletuksia...

Tuo lienee tekoälyyn kuuluva juttu. Tekoäly pyrkii saamaan positiivista vastetta, ja se arvelee, mitä missäkin tilanteessa pitäisi sanoa, jotta vastaanottaja on tyytyväinen. Gemini on laaja kielimalli, ei se ole keinotekoinen aivo. Tätä voi kokeilla silläkin, että antaa Geminille vaikka Typpirikas Y-lannoksen ,(jota ei siis ole kaupassa) ja satovaatimuksen Vertti -ohralle 12000 kg/ha. Lisätään chattiin, että lannoitevalmistajan asiantuntija antoi minityppimääräksi 270 kg N/ha  Niin huomaa, kuinka Geminikin alkaa ponnistella miellyttämisenhalun, käyttäjään uskomisen ja mahdottomuuksien välillä. Ja sitten kun moittii tekoälyä virheistä, se on oikein yhteistyöhaluinen, mutta alkaa mennä vieläkin pitemmälle vinoon. ChatGpt:llä ei ainakaan korjailukierroksista tullut mitään järkevää, vaan oli parempi aloittaa tyhjästä uudelleen.

Tekoälyn suurin riski on sen vakuuttavuus. Se tuottaa niin sujuvaa kieltä, että ihminen olettaa siellä olevan "jonkun kotona", vaikka todellisuudessa kyse on vain erittäin kehittyneestä matematiikasta. Kysymykseen laaja kielimalli vastaa sillä tavalla, että se ei oikeasti tiedä yhtään mitään sanoista pelto, ohra tai lannoite, mutta se laskee todennäköisyyksiä seuraaville sanoille ja ilmaisuille, siinä yhteydessä. Älykkyyden tuntuma syntyy siitä, kuinka monimutkaisia ja pitkiä nämä tilastolliset ketjut ovat. LLM jatkaa eteen päin kokonaisia lauseita ja kappaleita: se ei vain ennusta yhtä seuraavaa sanaa, vaan se rakentaa vastauksen huomioiden tuhansia aiempia sanoja haluttuun yhteyteen sopivana.

Gemini myös alkoi tahallaan hiukan viisastelijaksi, kun näiden kokeilujen jälkeen pyysin tekemään itsestäni kuvan ajamassa hytittömällä Ford 5000  - traktorilla. Niin tuossa kuvassa näkyy selkeää kettuilua: Tuo ei ole Ford 5000 vaan 2000/3000, johon on ympätty Ford 4000 muistuttava etukehto. Viistonnista nähnytkään.


Kuva: -SS- ajaa tekoälyn miettimällä Ford 5000-traktorilla ?

-SS-

Mitä luulette, eiköhän tekoälysovellukset tule jo lähitulevaisuudessa tekemään tarpeettomiksi ohjelmistotalojen maksulliset  maatalousohjelmistot.
Antaa vain tekoälylle pohjatiedot, kuten maanäytetiedot ja viljeltävä kasvi per lohko,niin tekoäly hoitaa loput.

ChatGpt hallusinoi erittäin pahasti, kun käytin sitä lannoite- ja muihin vaatimuksen mukaisien toimenpiteiden suunnitteluun. Googlen Gemini onnistui paremmin, kun sille syötti Ruokaviraston ohjeet ja alustavasti suunnitellut lohkokortit Peltotuki Prosta, lataamalla tiedostona Googleen. Eli taustatietojen syöttäminen lusikalla ja ns. Gemin (jonkinlainen muistilla ja perustiedoilla  varustettu agentti) luominen siihen ympäristöön antaa mahdollisuuden kehittää sitä omaa mallia. Maksulliseen Geminiin (Plus ?) kuulunee sitten projektit, johon voi rakentaa sitten kertyvän ja hiljalleen paranevan käyttäjätiliin liittyvän  oman ympäristön, jossa tilan viljelysuunnittelua voi harjoittaa.

Jokainen syötetty hinnasto ja ohjeistus pitää paapoa ja saada tekoälyltä kielletyksi omiaan keksivän miellyttämisen. Että on siinä työläyttä, ja jossakin vaiheessa pistää homman kiinni ja palaa siihen Peltotukeen, jotta saa varmasti jotain valmiiksi asti. Tekoäly vie siis käyttäjältään päivän ja yönkin, ettei huomaakaan, jos ongelma on vähänkin erikoislaatuinen. Tekoäly on hyvin laskutaitoinen

Onhan noita muitakin, kuten Claude, joka kai on melko mukava käyttää, jokin uusi versio lienee niin tehokas, että sitä ei Antropix edes myy yksityisille. Copilot on vähän semmoinen vanhan Wordin ärsyttävä Clippy. Kovasti se Copilot tunkee neuvomaan, mutta hyödyllistä apua harva on maailmassa vielä onnistunut näkemään. Jos Copilot jollakulla toimii hyvin, kannattaa sitten myös vaihtaa oletushakukoneeksi Microsoft Bing, Googlen sijasta. Esimerkki Bingin ja Googlen välisestä erosta: Tarvitsen tietoa vehnälajikkeiden leivontalaadusta. Teen haun, "Ceylon farinogrammi"  Bing vastaa "Ceylonin kaakaotuotanto" ja viisikymmentä hölynpölylinkkiä. Google vastaa 1. rivillä "Farinogrammi on leivontateollisuudessa käytettävä mittaustulos, joka kertoo jauhojen vedensidontakyvyn, taikinan muodostumisajan ja sekoituskestävyyden." ja toisella rivillä "Syysvehnä, 2017-2024, Viralliset lajikekokeet: Leivontalaatu (Luke)"

Että semmosta.

-SS-

En tiedä, jaksanko enää alkaa vuoropuhelun Peltotuen kehittäjän kanssa. Claudella voisi koittaa tehdä oman viljelysuunnitteluohjelman...Siis jos viljelysuunnittelu ja kirjanpito edellyttävät todellisuudessa tapahtuneiden asioiden kirjaamista, syysvehnien osalta Peltotuen homma ei toimi. Syysvehnillähän on syksyllä perusmuokkaus, kylvömuokkaus, kylvö, lannoitus. Syyslannoitus on merkitty koodilla "S". Syyslannoituksen fosfaatit vyörytetään kevääseen, mutta typpi poistetaan, ja valvotaan, että syksyllä typpeä ei laitettaisi enempää kuin se 30 kg. Ohjelma myös muistuttaa kertalannoituksella nitraattidirektiivin typen 150 kg ylityksestä, kaikki  hyvin. Mutta sitten jos keväällä joutuu kylvämään uudestaan kevätkylvöisellä vehnällä, oikeasti lannoitusrajat kasvukaudella ovat aivan samat, mutta jos kasvin muuttaa kevätvehnäksi, se "S" - lannoitus on edelleen siellä, mutta typpivaroitukset menevät heti sen syystypen verran punaiselle. Miten vaikeaa olisi lannoitetypen laskennassa poistaa jo edellisenä syksynä annettu typpi, kasvista riippumatta ? Tähän voisi siis päästä sekä "S" - merkintää (muut lannoitukset ovat "1. kerta" ja "2. kerta"  jne) että lannoitukselle tallennettua päivämäärää tarkastelemalla. Päätin nyt katkaista Peltotuen ja Vipun linkin sen uudelleen kylvettävän palstan osalta. Laitan Peltotuen lisätietokenttään "päätetty syysvehnä", lohkon kasvilajina on säilyttävä "Syysvehnä", mutta merkitsen "Siemen2" - toimenpiteen kevätvehnäksi ja muokkaus- ja kylvötoimet toiseen kertaan. Vipussa sitten pitäydytään keväällä kylvetyssä kasvissa.

Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.

En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.

-SS-