Mietoisten koeasema teki syysvehnän kylvöjä edellisen vuoden keväällä suojaviljan alle. Eivät onnistuneet kuin joinakin vuosina tyydyttävästi, muuten täystuho, itsellä kokeita oli kolmena vuotena, lähinnä kevätvehnän aluskasvina, yhtenäkään vuotena ei jäänyt eloon kevääksi, vaikka oli nätin vihreänä ruohona syksyllä.

Reetta-ruista oli 2023 monimuodossa kesäksi kylvettynä. Myöhään syksyllä puitiin rypsit pois ja jätettiin viheriöimään kevääksi. Ruis pysyi joten kuten hengissä, mutta oli laikkuista, joten ajettiin ylös ja kaura perään. Että rukiilla uskon selviämiseen, syysvehnällä vähemmän.

Syysviljan kylmäkäsittelyn ei tarvitse olla pitkä, joten voisi olla mahdollista kylvää aivan mahdottoman aikaisin keväällä, vaikkapa maaliskuussa, ehkä se toukokuun räntäsadeviikko riittäisi. Epos-kevätvehnä oli Keski-Euroopassa talvivehnänänkin käytetty, siksi yhden vuoden takatalven alle kylvetty Epos-kevätvehnä  tuottikin syysvehnämäisen sadon. Muuten sen suorituskyky ei ollut kummoinenkaan, pohjoismaisiin kevätvehniin verrattuna.

Rukiillakin on yllättävän herkkä kylmäkäsittelyn reagointi: joskus tuli kylvetyksi elokuulla ruista, ja elokuun lopun pakkaset ja niitä seuraava äärimmäisen lämmin syksy alkoi lopulta tuottaa tähkiä rukiiseen. Vaikka käytin lumihomeen torjunta-aineita, seuraavan syksyn sato ei ollut kovin hyvä. Vanhaisäntä kertoi, että ennen sotia kotitalonsa seudulla oli lämpimiä syksyjä myös, ja ruis alkoi tähkimään. Laidunsivat lampaille, ja talvehti hyvin.

-SS-

Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg). En ymmärtänyt, että kauranviljely on taistelua donien ja 40 kg hehtolitranpainon seassa, kun ryhtikaura aikanaan oli mitenkään douppaamatta säännöllistä 60- kiloista ja puhtaan väristä suurimokauraa. Mutta se oli 1990- luvulla se. Ajatus myös on vahvistunut, että kesäkuussa kylvetty kaura saattaa täällä savimailla olla tuomittu kevyeksi joka tapauksessa.

2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma. Tympivää  oli puida, kun kuurotteli kaksi viikkoa, että kertaakaan ei kerinnyt saamaan kuivuria täyteen. Kevätvehnä sitten olikin jo paljon helpompi korjata kuivana, ja säät hyvät. Kauralla sentään kaksi korrenvahvistus- ja kaksi tautiainekierrosta. Työläs kuin mikä. Mutta kuului sopimusehtoihin. Kauralla joutuu syyskynnönkin ottamaan käyttöön.

Ohra oli helpoin ja aikaisin viljellä, kylvin puolihuolimattomasti sänkimaahan ja kerran kävin rikkaruohoja torjumassa.  Puidessa kuivurin sai täyteen muutamassa tunnissa, juoksuvauhtia ajamalla. Sanoisin, että sillä  ohrasta saadulla 137 eurolla jäi kuitenkin enemmän vaivalle palkkaa, vähän Y6:ta ja kertakasvinsuojelu, eipä juuri muuta. Etäpellolle sopiva, kun ei viitsi koko kesää rullata kauas ruiskuttamaan.

Ja puolet enempi tarvitaan siilotilaa, kaura siinä suhteessa on kallis viljeltävä.

-SS-

Syysvehnä on enää kolmen kuukauden päässä, jotta selviää, tuliko jäätä tai kiperiä pakkasia paljaalle.  Kevätviljaan jää Calispero-kevätvehnä, jonka laadun kestävyyteen on nyt paras usko, vaikka Embla olisi lujakortisempi ja sadokkaampi. Jos leipävehnän markkina on haastava ensi vuonna, heikkolaatuinen vehnä vastaavasti on arvoton ongelmajäte.

Ehkä pääasiassa ohraa, Sylvester & Lene, lisäksi vanhat Feedwayt voisi kylvää pois. Rehuohralla on suoraviivainen päästä DON ja T2/HT2  toksiinit läpi, kun taas kevätvehnä ja kaura ovat siinä suhteessa aivan peeseestä, varsinkin jos liuskatesti antaa sitä T2/HT2 - toksiinia, on aivan tuurista kiinni, onko se 30, 50 , 70 µg/kg tai jotakin siinä haarukassa. Mutta lukema päättää, onko viljakasa myrkkyä vai hyvä viljaa. Siis 52 µg/kg on paha, 48 µg/kg on hyvä. Mittauksen luotettavuus ehkä ±20 µg/kg ?  Kolme eri mittaajaa voi saada nuo tulokset samasta näytteestä.  Eurofins ja Ruokavirasto liuottavat näytteen ja syöttävät ICP-MS - laitteeseen, jonka erottelukyky ja toistettavuus toivottavasti on parempi. Mutta tuloksen saaminen kestääkin muutaman viikon, Eurofins hinta on 210€ ALV 0.  Sitten kun hankkii vuokravaraston myöhemmin kelpaamattomaksi osoittautuvalle donierälle, niin alkaa sananmukaisesti rahaa palamaan.

Ensi syksyn vuokravarastojen saatavuudesta  riippuen ohraan joko hyvinkin huolellinen panostus, tai sitten vain kohtuullisesti, syyskasvimaiden alustukseen. Syysrypsiä voisi kokeilla ensi kerran, ja kylvää  hernettä päällikasviksi, vähän niin kuin typenkerääjäksi.

Maanparannuskasville pystyy laittelemaan vapaat määrät, siementä kun riittää. Viherlannoitusnurmi on niin kallis alustettava. Voihan siihen auringonkukkaan laittaa virnaa joukkoon, jos alkaa oikein innostuttaa.

Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp ja 100 mg/kg donia. Siinä huippusadon avaimet.

-SS-

EU on suunnittelemassa vuodelle 2035 säädetyn polttomoottorikäyttöisten autojen kiellon helpottamista. Sähköautoille on löytynyt vaihtoehtoinen vihreä käyttö, kun niitä ei polttomoottoriautojen uusvalmistuksen jälkeen enää kukaan osta, niin Korvenmäen jätevoimalassa voidaan sähköautot polttaa kaukolämmöksi erittäin energiatehokkaasti ja päästöttömästi.

Tai jotain.

-SS-

Kerrostaloasujat lähinnä lesoilevat pörssisähkösopimuksillaan.

-SS-

EI ohrankryynipuuro ole minnekään hävinnyt, siinä jäätaistolainen on väärässä. Kyllä se laitaoikeistolainen kannatti kotimaisia viljoja.


Murkina-hiutaleet 1931 / Hankkija
-SS-

Myös Sylvian joululaulu on poistettu ns. kauneimpien joululaulujen joukosta, ei soiteta ehkä enää koskaan. Perustelut ovat sellaisia, esimerkiksi että kyse on topeliaanisesta kansallismielisyydestä eli laitaoikeistolaisuudesta. Että koti-Suomeen ei saisi ikävöidä, eikä myöskään koti-Suomea saisi ikävöidä, minareettien ja moskeijoiden varjojen laskeutuessa kotikylän raitille, oman kirkon liekkien roihussa, lisäksi vegaanit harmittelevat, että laulussa puhutaan häkkiin suljetusta laululinnusta.

Suvivirren kiellon perustelu on myös puhdasoppista woke-ideologiaa. Kumma kun neutraalikin sivustakatsoja tunnistaa pahimmat woken älyttömyydet, mutta edistyksellisten laidalla jänkytetään vain, että woke on laitaoikeistolaista seliseliä ja mansplainingia.

-SS-

Samessa ei ole lämpömittaria ollenkaan kun on ilmajäähdyteinen, ei yhtään tietoa miten kuumana käy, sitä kanssa ihmetellyt. Mutta kai se meikäläisissä oloissa riittävästi jäähtyy kun samaa konetta käytössä lämpimämmissäkin maissa?

Jos koneessa on nokalla pienikokoinen jäähdyttimen verkko, voinee jopa ennustaa liikaa kuumuumista. Kylvöaikaan on nykyisin enemmän helteitä kuin ennen. Ensiavuksi kannattaa ottaa kaikki ilmavirran edessä olevat esteet pois: maskissa olevat lamput voi siirtää kopan päälle ja tukkia aukot puruverkolla. Keulakopassa olevat ilmanpuhdistimen pöntöt ja vaikkapa akun voi viedä ulkopuolelle ja kiinnittää jonnekin sivulle. Joihinkin maailmalla laajasti käytössä olleisiin traktoreihin saattaa saada ns. tropiikkijäähdyttimen, jossa on vakiota useampi rivi pillejä pituussuunnassa, ja ehkä harvempi rivoitus, jotta ei tukkiinnu pölystä. Myös tuulettimen vaihto useampilapaiseen lienee mahdollinen. Pienissä Valmeteissa voinee hankkia puimurin moottoriversioon toimitetun vesipumpun, jossa on pienempi hihnapyörä. En tiedä, miten kestää vinhemmin pyöriessään.

Olen joskus nähnyt semmoisia sähkötuulettimia syylärin etupuolella, jotka auttavat ilmavirtaa.

-SS-

Viljan itävyys ei ole välttämättä parhaimmillaan jotain yli kymmenen vuoden säilytyksen jälkeen, jos on peitattu. Meillä oli varaston vintillä kaksi vuotta ylivuotista hybridiruista pieni pussinpohja,  loppui uutena hankittu siemen ehkä muutaman aarin verran kesken, kokeilin sitten laittaa jotakin 250 kg/ha siitä siemenen lopusta, ei kuitenkaan itänyt ollenkaan, jolloin jäi nolo tyhjä kolmio palstan keskelle. Anna-ruista kylvin appiukon myllylaarista lainattuna, yli viisi vuotta vanhaa, olisiko ollut lähes kymmenen vuotta; itävyys oli noin 40, eli sai ihan kasvustonkin siitä aikaiseksi.  Se lajike muutenkin oli melko kestävä, ehkä hiukan heikkokortinen.

Kevätviljoja joskus on saatu itämään useammankin vuoden jälkeen; peittaamaton ja hyvin kuiva kevätvilja itää pisimpään.

-SS-

Melko toivotonta on vastustaa väistämätöntä. Tässä yksi kantasuomalainen kääntynyt, kannattaa sharia-lakia ja on päässyt jopa imaamiksi asti. Ehkäpä tuo Z-sukupolvi on niin tuuliajolla, että voi löytää ryhtiä elämäänsä vain vanhoillisista uskonnoista.

Haldun Tiikasalo, 21-vuotiaana hän on Riihimäen islamilaisen keskuksen johtaja ja imaami

-SS-

rakkine.   eikös ole hieman hupsua että pitää tulostaa ja sit skannata ja silti lähettää sähkypostilla moinen ?       tulostin ja skanneri pitää olla...  kait?

Ei ehkä tarvitse paperiakaan siinä välissä. Se ilmastosuunnitelma voidaan "tulostaa" ulos, mutta se toiminto  nähtävästi  luo oletusarvoisesti laitteen dokumenttimuistiin Adobe pdf - tyyppiseksi tiedoston. Tämä tiedosto on liitettävissä mukaan kun lähettelee sähköpostilla maataloussihteerille. Itselle voinee ottaa kopion vaikka semmoiselle muistitikulle.

-SS-

Hermanni ohra ei ole voinut tulla puiduksi 1997. Eikä ehkä Niklas-kaurakaan. Niklas on rekisteröity 2015 ja Hermanni ohra 2019

-SS-

Kyllä Pohjanmaa ja Oulun Lääni ja kohta Rovaniemikin ovat niin keskeisiä Suomen raideliikenteelle, että niihin pitää panostaa investointivarat. Tunnin Junan merkitys on täysin sivuraiteelle joutuva, Turulla ei ole merkitystä enää Suomen taloudessa, ja Nokiakin poistui Salosta.

Kehtasivat sentään moottoritien rakentaa liito-oravien pesäpuiden yli Turusta Lohjalle. Olkaamme siitä kiitollisia.

-SS-

Onko tuo 1979 Fiat vielä 4-sylinterinen moottorimalli. Tässä taisi olla eräällä jokin 5-sylinterinen malli 880, tuossa tiellä ajeli paalikuljetuksissa semmoinen tummemman värinen. Se ärisi omalla soinnittomalla äänellä valtavilla kierroksilla, ääni kuului kilometrien takaa, ja hyvin ehti tuumailla verstaalta valmiiksi katselemaan mikä siellä tiellä oikein sälisee. Ja kulki sen verran kuin 8-vaihteinen 165 Fergu tai Fordson Major, hiukan yli 25 km/h.

Kuorma ei vastaavasti tuntunut viiatin perässä mitenkään, että voimaa kyllä oli.

-SS-

Lisäksi, ahkerat kaivajat ovat tietenkin voineet kysyä luvat, mutta tienvarret on kyllä siistiksi perattu omatoimisesti. Nuorilla isännillä on sitä intoa vielä keikuttaa kauhaa yöt pitkät.

Tiehallinnon pientareiden pusikoittenkin niitto on kaventunut vuodesta toiseen, niin nämä isännät, joilla on ketjumurskaimet ja kalut, ovat niitäkin paikkailleet ojanpohjia myöten.

-SS-