Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.03.26 - klo:17:46

Lainaus käyttäjältä: JoonatanK - 20.03.26 - klo:22:01

 Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike. 

Selma on tullut viralliseen lajikeluotteloon 2017 ja siitä viljellään siementä ihan täyttä häkää.

Juu Gemini taisi mennä vikaan. Salla ja Jokioinen taisivat olla ne haetut. Niitä ei taida saada. Mutta Bjursele Ruotsista luomupiireissä ja Virosta Jögeva 433 lienevät mahdollisia saada ostetuksi, AltaSweden lisäksi.

Apilan jatkuva kasvatus ei oikein ilman omaa siementuotantoa ole järkevä, niin kuin ei herneenkään. Herneessä sentään saa TOS-maksulla kylvää itse lisättyä lajiketta. Se, että TOS-maksulla ei saa lisätä omalla tilalla siementä, on tietyllä tavalla ahneitten rosvojen bisnekseksi lobattu. Maaseudun Tulevaisuus vielä uhkailee teemakirjoituksilla ja muistuttaa siitä, että ei heinän heinää saa siemenestä kasvattaa itse omalle pellolle kasvamaan. Ojaheinätkin pitää tuhota viimeistä tähkää myöten.

-SS-

Mee sinne Somerolle esittään eteen ideasi. Kannattanee varustautua kilvin ja ottaa ne persaukiset investoijat etulinjaan ottamaan vastaan kivityksen.

Siis tämä oli tupailtamaatalouden kulta-ajan, eli 1980-luvun todellisuutta: Silloin yhteisvastuullisesti valtion varoin järjesteltiin vakauttamislainoja ja lisäkorkotukia eniten velkaantuneille tiloille, koska ne tarvitsivat apua. Sama tehtävä oli markkinoimismaksuilla, ne olivat nimenomaan voimakkaasti tuotantoa lisääville laajentaville viljelijöille kohdistettua tukea, tavallaan passiivisten paikalleen jääneiden viljelijöiden solidaarisuutta ylituotannon hallinnassa.

Kannatan sitä että jos saa eläkettä, niin tuet niiltä pois

Tuo tukien maksatuksen esto pitää laajentaa eläkeoikeuden omaavallekin, koska moni saattaa viivyttää eläkkeelle lähtöään jopa 67 - vuotiaaksi. OVE-eläkkeelle pääsee jo 61-62-vuotiaana. Eli tukien epääminen pitää aloittaa jo siitä päivästä, kun voisi päästä eläkkeelle, eikä siitä päivästä, kun päättää alkaa nostaa eläkettä !  Sama peruste toimii kummassakin tapauksessa. Osa-aikaeläkkeellä voidaan myös käyttää tukien puolittamista keinona.

Bulvaanien käytön ehkäisy on olennaista, koska on jo aikaisemmilta kausilta lienee kokemusta eläkeläisten hätistämisen epäonnistumisesta, bulvaanit tai nuoret sukulaiset tulevat nostamaan tuet. Yhtiöissäkin pitäisi siirtyä tuettomuuteen, jos omistusta on yhdelläkään eläkeikäisellä ! Lisäksi tukia voisi vähentää  sillä perusteella, että nuorempi viljelijä käyttää niin sanotun kelatyöntekijän apua viljelyssä, maksakoon päätoimiselle palkat, jotta olisi oikeutettu rock'n roll agrobizznes-tukiin.

Minä kannatan kaikenlaisia rajoituksia, jos ne otetaan käyttöön laajalla rintamalla samoilla säännöksillä kaikille, eikä valikoiden.

-SS-

Onko mahdollista, että  että edullisesti lannoitteet ja öljyt varastoon ostanut ja sopimuksella viljan hinnan kiinni laittanut viljelijä olisi tuolta kantilta ajatellen paha markkinahäirikkö, kun viljelee kannattavammin kuin ne, joilla ei viimevuotisetkaan ole vielä maksettu ? Tähän olisi yksinkertainen ratkaisu: noin 30000 kasvinviljelypientilaksi tulkittavat viljelijät voisivat suorittaa jonkin kohtuullisen, noin 1000 euron "markkinoimismaksun" viljanviljelijöiden kriisitukeen, jolloin suuremmat vaikeuksiin joutuneet tilat saisivat tuotantopanoksiin jonkinlaista apua ?

Tämä ei aiheuttaisi eripuraa esimerkiksi tukien tai viljelyoikeuden osalta. 30 miljoonaa euroa olisi tällä tavalla saatavissa nopeasti avustuksiin, esimerkiksi 1000 eniten kriisiytynyttä tilaa saisi summasta noin 30000 euron pikarahoituksen. Eli esimerkiksi kuudellesadalle tonnille viljaa viisikymppiä lisää apuhintaa. Eläintilojen pitää mielestäni järjestää kyseinen solidaarisuusmaksu omassa keskuudessaan.

Ilmoittaudun tällaisiin talkoisiin, jos vastineeksi ei taas alettaisi puhumaan viljelyluvista tai tukioikeuksista ?

-SS-

Aikainen virkistys pienellä määrällä lannoitetta on tärkeä, kunnes routa lopullisesti sulaa, kohoaa pellon pintaan vielä kiiltävää märkyyttä, sulattaa rakeet ja ravinteet painuvat pintajuurille, sitten onkin jo harmaana multa, joinakin keväinä pitkälle toukokuulle asti, jopa sen jälkeen koko kesän. Lannoita siinä sitten, kun kuivaan tuhkaan ei rakeesta tule kuin viiden millin läiskä, sen jälkeen suolat kuivuvat siihen pintajauhoon. Moni ehkä luulee, että lannoitus vaikuttaa kuin WiFi verkko. Eikä saman tein voisi jättää lannoitteet kasalle pellon päähän, sieltä se syysvehnä varmaan käy nuolemassa ravinteet kuin joku hirvi nuolukivestä ?

Tosi kituvaa on syysvehnä, mutta valkoisen kiharan kulotappuran keskeltä pistää jo pieni vihreä piikki esiin. Täytyypä koittaa typpiliuosta ja hivenvirkistettä ruiskulla. 10 astetta päivällä, yöllä EI ollut enää pakkasta, useamman aikaisemman yön kireämpien pakkasten jälkeen.

-SS-

Tämä vain osoittaa sen, että Eurooppa on ajanut itse itsensä ahdinkoon. Kovin Yhteisössä uhottiin, että kolmen vuoden päästä on fossiilisista pystytty luopumaan, eikä öljyä tahi maakaasua tarvittaisi sitten yhtään ollenkaan.

Että ehkä ei mennytkään niin kuin  ajateltiin. Kun tuuli laantuu, niin kohtapa öljytilaukset lähtevät näppäimiltä kiireen vilkkaa, vaikka olisi kolme euroa litralta.

-SS-

Onko tiedossa onko markkinoilla jotakin kasvinjalostajaoikeuksilla suojaamattomia apilakasveja?

Jalostajanoikeus lisätä ja hyödyntää lajiketta kestää kolmisenkymmentä vuotta. Senkin jälkeen jalostajalla on oikeus nimeen, eli lajiketta ei saa nimetä toiseksi. Lisäksi jalostaja saattaa rekisteröidä lajikkeen uudelleen, juurikin lajikepuhtaan siemenen tuottamisen oikeuttamiseksi. Mutta se ei ole samanlainen lajikeoikeus, joka 30 vuoden ajan suojaa lajikkeen omaehtoista lisäystä viljelmällä.

Ainakin Tepa (jos jostakin löytyy) Ilte ja Altaswede ovat vanhoja lajikkeita, kanadalainen maatiaislajike AltaSwede lienee  ollut viljelyssä vuodesta 1919, ja Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike.  Jos tietyn nimistä vanhaa lajiketta haluaa aloittaa viljelemään, saattaa olla pakko ostaa virallisilta pakkaajilta, ei saa ottaa naapurin pellolta salaa.

Mutta mainituissa puna-apilalajikkeissa on oma käyttö vapaata, ainakin AltaSwedella. Kivisten maiden niityiltä voi aika monelta tilalta hyvinkin löytää vanhaa tai ainakin "lajikkeetonta" apilaa. Saapa jalostaja tulla tekemään geenitestiä ihan rauhassa, jos haluaa alkaa aggressiiviseksi.

-SS-

Eilisessä tukikoulutuksessa väläyteltiin, että poliisi otetaan ensi kesänä mukaan, jos voidaan epäillä vähäistäkin avustus-petosta tai asiakirjaväärennöstä

Että kaikki tuet menee ulosottoon ja häkki heilahtaa vaikkapa neljä vuotta ehdotonta, alkaa kylällä lohkokirjanpidot pitää paikkansa kun naapuri viedään raudoissa; saakohan vankilasta kylvö- ja puintilomaa ?

Taitaa apusäilörehunurmien suosio vähetä, ja meneekö läpi enää ysitonnari kahdellasadalla kilolla salpietaria?

-SS-

Pakkasta ei tarvita enää. Maa on kantava muutenkin. Nämä yöpakkaset kiduttavat Aspektin viimeisetkin vihertävät piikit valkoiseksi. Keylonissa on sentään vahva elossa oleva juurakko valkaistuneen putun alla.

Ehkä olisi pitänyt laittaa Aspektiakin 50 kg enemmän. Parhain Keylon oras tuli 400 kg TOS -levityksestä. Lipsahti hiukan levittimestä liikaa.

-SS-

Ei niitä paskahäntiä tarvi alkaa pitää jos nurmea haluaa kiertoon:
https://youtu.be/FIYvIbby4Tc
Etenkin Etelä-Suomen suurille  ja hyville lohkoille, joita ei raaski laittaa kokonaan nurmelle.

Tästä on ansiokas kirjoitus oliko se jokin ProAgrian luento,


Kuva: viherlannoituksen hyöty vs. sen vuoden viljan viljely.

Tuossa kuvassa on kyllä unohdettu, että lisäämällä se lisätukisatanen viherlannoitusnurmeen tulos olisi viljaa parempi noin 60 €/ha. Tällöin lähinnä spekulatiiviset typpihyöty ja "maaperän kasvukunto" jäävät seuraavalle vuodelle, mutta siis onko se lisätulo seuraavalle vuodelle ollenkaan varma. Lisäksi siemenkustannus on epäilyttävä, koska neljä lajia tarvitaan sen satasen saamiseen. Mutta ei seuraavana vuonna kannata viljellä viljaa, epävarman tulonmuodostuksen aikaansaamiseksi vs. 60 euron varma lisätulo, vaan voi pitää kaksi seuraavaakin vuotta viherlannoitusnurmena. Eli kyseessä taitaakin olla jälleen ylikompensoitu nurmi kyseessä.

Mutta kyllä melko kova tälle keväälle lienee rikkakananhirssiseosten kysyntä viherlannoitukseen, epäilen.

-SS-

mutta onko suomessa nuo 30 tuhatta viljatilaa?   ja kun ei kaikki kuiteskaan uskostaan eroa niin jopa jokunen muutama  hehtaari muuta kait muuttais asiaa..

Et sitten suuruusluokkia pysty arvioimaan ? Vilja-ala on edelleen ollut melko vakaasti 1 100 000 hehtaaria. Rakkineen spekuloima 30000 viljelijän talkoo jokaiselle tilalle kymmenen hehtaarin kuminahampun viljelyyn loisi vasta 300 000 ha viljasta poistuvaa alaa. Esimerkiksi 150000 ha kuminaa, 150 000 ha hamppua. Tämä jo edellyttäisi kuminan menekin 7,5 - kertaistumista, ja jos Suomesta tulee jo lähes puolet maailman kuminasta, miten 7,5- kertaistuminen mahdollistetaan ? Sama öljyhampulla, jos ala kasvatettaisiin 150 000 hehtaariin, merkitsisi se öljyhampun menekin 70- kertaistumista !

Ja silti ieläkin pitäisi löytää 800 000 hehtaarin vilja-alalle muuta käyttöä. 1990-luvun alussa peltoja oli paketissa ja kesannoilla 600 000 ha, silti ylituotanto oli valtion taloutta kuristava ja viljelijällekin kallis ilmiö. Ne pellot osaltaan ovat taas takaisin rakennemuutosviljelyssä ja näiden peltojen ottaminen uudelleen käyttöön on mahdollistanut kehittyvien maatilojen rakennemuutoksen jatkumisen varsinkin Pohjois-Suomessa.

Peltojen tuottavuuden lisäys ja odotettua hitaampi peltoalan pieneneminen saattaa johtaa peltoalan rajoittamisen pakkotoimiin, jos EU haluaa poistua maataloustukien hoidosta. Maallamme ei ole varaa pitää tällaista peltomassaa  ylituotantoa tuottamassa, ainakaan näin kalliilla.

-SS-

YaraMila Y2 650e/t alv.0% tällä hetkellä.

Mutta kerkiääkö pihalle esimerkiksi 15.05. mennessä ? Hinta on semmoinen kuin se on, tässä vaiheessa kevättä ei enää ole oikeutta valkata.

-SS-

Viljatavastia on perustajiensa kuvajainen, halusimmepa tai emme. Perustajayhteisö on tuntenut toisensa mahdollisesti vuosia ennen kuin osuuskunta on perustettu. Ei siis ole ihme, että hallintoelimet valitaan lähinnä katseita vaihtamalla ja päännyökkäyksellä. Sama vika kunnanvaltuustoissa, lautakunnissa, metsästysseuroissa ja semmoisissa: tietty porukka tietää asiat ja hoitaakin ne.

Mainitsin jo aikaisemmin, että Viljatavastian toiminta ehkä keskittyy Kanta-Hämeen ympäristöön, ehkäpä muualta Suomesta ei kontaktipintaa saa aikaiseksi muihin kuin Tavastian palkollisiin toimihenkilöihin. Ulkopuolisuuden tunne tulee hyvin helposti.

Sitten kun ajat osuuskunnan kokoukseen puolen Suomen yli, ja päätetään luottamusmiestoimista, nostatko käden pystyyn tarjoutumisen merkiksi, kun se homma kuitenkin tarkoittaisi lähes reaaliaikaisen  yhteyden pitämistä siihen keskenään auditorion etupenkillä viihtyvien kaverusten joukkoon, siellä paikkakunnalla...

Eipä jokin piskuinen maidontuottajakaan tiedä, mitä Valion palatsissa hyvältä haisevien ihmisten kerroksissa puhutaan tai suunnitellaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 18.03.26 - klo:14:39

Näköjään FB:n mukaan itäiseen Suomeen ollaan puuhaamassa omaa tuottajaorganisaatiota viljalle ja öljykasveille...eikö se yksi valtakunnallinen riitä vai joka maakuntaan oma

Viljatavastian  touhu näyttää painottuneen länsi-suomeen, joten huoliiko ne edes itä-suomalaisia mukaan?

Vilajtavastia Osuuskunta ei varmaan ole sen yhdistyksen lähtökohta, eikös ne meinaa perustaa ihan erillisen yhdistyksen.
Vaikka Viljatavastiassa  on Liedon kärkijoukkue mukana, niin Hämeenlinnaan  tuntuu painottuvan, ja viljan liikekin tuntuu hakeutuvan länsi-itäsuunassa Kanta-Hämeen korkeudella. Aika usein on Turenki, Hämeenlinna, Loimaa, Koria, Kouvola mainittuna. Luonnollisesti hallinto ja perustajaseurue tulee samoilta alueilta mielellään.

Länsi-Uusimaa tukeutuu viljakaupassa Mustion ja Kirkniemen Viljavaan, Virkkalanristin Hankkijan varastoon ja Bernerin Inkoon vientisatamaan. Tässä aivan Varsinais-Suomen etelä-itäosissa rannikolla Perniön Viljava ja Turun rehutehdas ja tietenkin Naantalin vientisatama ovat lähimmät. Ehkä myös Inkoo, jos Bernerin kioskilta sattuu löytymään virkeitä kauppiaita. Viljatavastialla ei näyttäisi olevan ensisijaista toimintaa tänne etelän ja lounaan suuntaan.

Voi olla, että maakunnalliset kerhot olisivat syntymässä, ja jonkinlainen kattojärjestö samalla. PItänee käydä siellä Somerolla kuuntelemassa , mitä semmoinen yhdistys olisi. Itsellä kun on oikeastaan huomaamatta tullut kymmenen vuoden ajan kaksi MTKn laskua, metsästä ja maatilasta sekä henkilöjäsenenä, niin on ehkä aika vaihtaa nuo oman tuotantomuodon yhdistykseen, kun ei ole enää eläintaloutta. Kaipa ne viljantuottamisen yhdistykset lopulta liittyvät jotenkin MTK:hon ?

No nyt taas Matif on runsaat  219€ . Kävipä tuo 221 eurossa päivällä.

-SS-

Kai nyt berneriltä saa ja muilta?
Hankkijalla ainakin on joissakin  isommissa myymälöissä pientä varastoa... Itsekin kun vien kuun vaihteessa ruiskuorman  Korialle, niin takaisin tullessa Hja:lta kyytiin rikkisalpietaria jokunen suursäkki....

Bernerillä on maataloudessa vain pikkunen kioski kaupungin laidalla, eivät varastoi missään, vaan rahdittavat Keski-Euroopasta tulevaisuuden toimitusaikaan tai jotain. Muut keskusliikkeet eivät ole kymmeneen vuoteen pitäneet lannoitevarastoja, aikanaan tutusti täydet katokset tonttien reunalla ovat nyt tyhjät. Kauppasopimuksella tilattuja lannoitteita kyllä saattavat rajoitetusti säilyttää noutoon, luotatko todella siihen, että lannoitenälkäiset viljelijät ympäri Etelä-Suomen eivät jo olisi keräilleet niitä sinun rikkisalpeetarisäkkejäsi pois, jos siis et ole tilannut niitä itsellesi kuuluvaksi ?

Olen levollinen, sillä tietenkin olen tilannut etukäteen siemenet ja lannoitteet, toimitusviivästykset tulivat yllätyksenä. Nyt kun sitten syysviljan lannoitukseen etsiskelin vaihtoehtoista varastosta toimittajaa, myös Cemagrolla puretaan lähinnä aikaisempien tilausten jonoja. Lannoiteita saa kyllä kesälle, koska hinnat ovat sen verran korkeammat, että karkottaa kitsaampia viljelijöitä pois

-SS-