https://lannoitetta.fi tuolta voi tilata ihan puhelimella soittamalla. Liettuassa tehdään ja tehtaalla oma ammoniakin tuotanto. Ennen Venäjän hyökkäystä tuli putkikaasua venajältä, mutta nyt pitäisi olla länsimaista kaasua.
Liettualaisella puoliperävaunuyhdistelmällä tulee. Kuorma voi tulla lyhyellä varoitusajalla, eikä kuski ymmärrä edes englantia. Ihan tyynesti kyllä odottavat, jos ei ihan heti pääse purkamaan.

Näitä englannin kieltä osaamattomia rahteja eksyy noille teollisuusalueiden tehtaille joskus. Sitten se joka uskaltaa lähteä viittilöimään ummikon kanssa, tarkastelee ensin papereita, ja jos osoite näyttää oikealta, kysellään jokaiselta saatavissa olevalta, mitäpä kukakin on tilannut, ja onko tämä oikea maa ja oikea valuutta ollenkaan. Puheluita singahtelee puoleen ja toiseen, käsillä edelleen viittilöidään ja ollaan ymmärtävinään, nostellaan tavarat pois ja katon alle, ja kuski lähtee tyytyväisenä menemään. Menee muutama päivä, niin joku päällikkö alkaa kyselemään sitä ja sitä tavaraa. Silloin alkaa hahmottua, mistä viimeisessä sitten olikaan kyse, ja tavarakasa vielä on juuri ja juuri tunnistettavassa pinossa uiden tavaroiden takana, lähes aina ne ovat sitten löytäneet paikkansa. Ja jos eivät löydä, niin vuosisiivouksessa kipataan ensimmäisenä siirtolavalle. Iso firma, iso hävikki.

-SS-

mutta mistäs nuo internettimyyjät tavaraa myy?     eiks monkin ole jotain yhteyttä tuohon ryssämyyjään... ei nyt ihan kyrisin kirjaimin mutta....

Internet- myyjistä en tiedä, mutta Suomen Yara ainakin edelleen  käyttää neljä kymmenesosaa tarpeestaan tuon itäisen ystävävaltiomme ammoniakkia.

Sitähän Oxa kysyi ?

-SS-

Osasyynä on kesän runsaampi sademäärä, minkä piti romuttaa sato-odotukset, mutta toisin kävi, siis Ruotsissa. Ruotsalainen viljalajikkeisto lienee karaistunut vaikeisiin olosuhteisiin, eli sellaisiin  kuukausiin joina sataa ainakin kerran.

-SS-

Ehkä se on hyväkin että enemmistö ei halua - jää meille pihistäjille sentään mitä ostaa.
Nimittäin jos suuret massat lähtisivät näiltä vaihtoehtoistoimttajilta tilaamaan niin niiden toimituskapasititeetti loppuisi nopeammin kuin mitä Yaran tilausikkuna on avoinna..

Miten minusta tuntuu, että jokin Achema pystyy toimittamaan enemmänkin tavaraa kuin on tähän mennessä toimitettu, ei se ole mikään ihan pieni tuotantolaitos. Käsitän, että tämä paikallinen välittäjä enimmäkseen toimittaa sitä liettualaista jollakin sähköpostiklikkauksella tai puhelinsoitolla. Toki jos isot isännät haluavat vain velaksi ostaa tulee nopeasti rahoitusmahdollisuuksien rajallisuus vastaan.

Mutta maksutuulella olevat asiakkaat saanevat sen virolaisen/liettualaisen/puolalaisen rekan pihalleen hyvinkin varmasti.

Bernerkin on epätoivon hetkellä varmaan halukas auttamaan pienviljelijää, tiloja ja varastoja siellä nakkikioskissa kyllä ei ole yhdellekään suursäkille varmaan. Mutta jospa heidän käyttämänsä valmistaja säkittäisi apulantoja muulloinkin kuin juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo kahdeksan ja kymmenen välillä.

Toki Hankkija tai Lantmännen saattaisivat tehdä semmoista alihankintapalvelua, et ostaa ja maksaa päivän hinnan ja 20 prosenttia tippiä päälle, siitä hyvästä, että joku siellä kaupassa viitsisi
a) tilata sieltä Yarasta tai mistä sitten tilaavatkaan sen maksetun  apulantamäärän
b) varastoida maksetut apulannat katon alla tai sitten ostaa ajoissa keväällä tuoretta
c) toimittaa säkit pihalle 15.4.2026

Tällainen taitaa olla ennen kuulumaton palvelupaketti, mutta vuoden 1905 jälkimainingeissa hankintaosuuskunta Hankkija taisi lanseerata  samantapaisen konseptin, enpä tiedä, nykykaupan nähtävästi on mahdotonta sitoutua tuommoiseen tavaralogistiikkapalveluun.

-SS-

Tiedotustilaisuus oli lokakuun lopulla Salon IoT Campuksella. Paljon oli väkeä, mitään ei yleisön supinan yli kuulunut esiintymisessään kömpelöiden insinöörien suusta, ei ollut mikrofoneja ei mitään. Kartat olivat pikkuruisia TV-ruuduilla ja yleisön reaktiot ohitettiin, sillä tavalla että vinkukaa mitä vingutte, me tehdään tämä niin kuin meitä huvittaa, mutta tätä teatteria on pidettävä, jotta saadaan lunastusluvat.

Rakentamisen aikainen ura on siis 40 metriä, pysyvä rasite 10 metriä, metsässä ei voi olla puita tällä 10 m linjalla, rakentaminen voi kestää kasvukauden yli, sen jälkeen pelto on sotkettu 25 vuodeksi kymmenien tonnien nosturien ja kaivinkoneiden tallaamana, ojien ja muiden rakentaminen ei onnistu ilman Gasgridin osallistumista ja lupatoimitusta.

Jokien alitus tehdään erittäin loivalla kaarteella notkoksi poraamalla, eli ne porauslähdöt ja tulot voivat olla yli puolen kilometrin päässä, ja siellä sitten peltoa sotketaankin oikein urakalla tai jotain. Muutenkin linja vedetään melko suoraksi, koska tiukat mutkat eivät ole mahdollisia. Sinne tänne tulee anodisuojauskenttiä, lisäksi pumppu- ja venttiiliasemia.

Inkoossa voi seurata Karttapaikasta linjausta ja peltoihin jääneitä jälkiä, Inkoossa on rakennettu varmaankin maakaasulinjaa, niin sitä linjaa voi seurailla kartan ilmakuvasta. Peltoja käytetään ensisijaisesti, kallioita ei haluta räjäytellä, suot ja hetteiköt ovat hankalia. Eli paras kovapohjainen pelto jää useimmilta tiloilta siihen työmaan alle.

-SS-

Sadantuhannen euron räpid tms.  rivikylvökone onkin jo melkoista yliorganisointia, jo satoja vuosia sitten viljat osattiin levittää pintaan ja mullata risuäkeellä ja jyrätä pölkkyä vetämällä. Lannoitteetkin levitetään nykyään pintaan, sijoituslannoitus on liian suuri riski hävittää ravinteet sinne syvälle maahan, pintatuhkan sijasta, jossa viljan juuret sijaitsevat imemässä ilman kosteutta.

 Näin syksyisin pintaankylvön onnistuminen on nähtävissä Sampo-puimurien jäljissä muutama viikko puinnin jälkeen.

Siispä heinänsiemenkin pitää onnistua rutikuivana kesänä kevätkylvöissä mainiosti, useimmilla kyläläisillä  on ryjäkasan alimmaisena semmoiset kerääjäkasvisuppilot jemmassa, toistaiseksi vain meikäläinen on viljatkin kylvänyt pintalevittimellä, jospa vielä saisi matkijoita lisää...

-SS-

Viime kesän helteillä olisi kaivannut viilennystä, ovi yöksi auki ja viideltä hommiin, sitten oli ihan mukava. Mitäs jos sen ilman ottaisi sisäyksikölle ulkoa?

Jos verstaassa on lämmöneristystä, kannattanee kierrättää sitä sisäilmaa, joka kierroksella se jäähtyy hiukan lisää. Helteisen ilman viilentäminen ei ole yhtä tehokasta kuin jo viileämmän sisäilman viilentäminen. Jos esimerkiksi hitsaushöyryjä ajattelee, ne todellakin sotkevat ILP sisäyksiköitä, mutta kyllä sekin suodattimista pesemällä lähtee. Pahimmat pölyt varmaan menevät hitsausimurin torveen.  Olen joskus laittanut ohutta IV-koneen suodatinkangasta siihen verkkosuodattimen päälle. Puhallin pitää laittaa isommalle, että jaksaa vetää ilmaa kankaan lävitse.

-SS-

Toivoa on, että ensi keväänäkin myydään lannoitteita. Koko tämä taannoinen juhannushintahössötys on täysin epäkiinnostavaa, mutta yritys kääntää lannoitemarkkinat sellaiseksi, että lannoitteita ei enää myytäisi kuin jotain alle kahden tunnin ajan vuodessa, 10 kuukautta ennen käyttötarvetta, on vähän liian törkeää.

Oletettavasti lannoitteita saa hankituksi ympäri vuoden joissakin muissa maissa kuin Suomessa, ehkäpä erilaiset pientuojat tai vaikkapa kemikaalitukkurit onnistuvat säilyttämään edes pienen järjen häivähdyksen asiassa.

-SS-

Ihmisen muisti on lyhyt ja viljelijän vielä lyhyempi. Kuten jo kirjoitin niin ens kesänä luetaan todennäköisesti valituksia kun kuivuus tappaa oraat siinä kynnetyssä pellossa. 

Muokkausten lisääntyminen johtuu todennäköisesti ihan siitä et se kasvipeitteisyydestä saatava raha ei siihen enää kannusta. Jos et omaa suorakylvökonetta tai sänkiäestä niin 40€ menetys per hehtaari ei ole paljoa poistamaan keväinen v1tutus.

Se, että ns. kohdentamisalueella merkittävä talviaikaisen kasvipeitteisyyden osuuden nousu enemmistöksi ei ole tuottanut Itämeren alueelle tuloksia, antaa ymmärtää, että ravinnepäästöjen lähteeksi mainittu kyntö ei ole se pääsyyllinen ollenkaan.



Kuva: Suomesta tuleva Itämeren typpikuorma  © Suomen ympäristökeskus

-SS-

No halvimmillaan noita Gree ym. malleja saa 600-800 eurolla, ja vaikka pyydät jotain eläkeukkoa asentamaan, semmoista  jolla on ne kylmäasennusluvat ja tyhjöpumppu. Itse voit laittaa reiän seinään ja ruuvata sisäkoukun ja ulkotelineen paikalleen. Niin nostelette koneet telineille ja ulkoyksikössä tehdään  kupariputkien liitokset. Sähköt voivat olla pistotulpalla.

Niin ei kyllä ole öljy- tai sähkölämmitystalossa olemassa mitään järkevää syytä olla laittamatta apulämmöksi semmoista pumppua.

-SS-

mikä ilmapeleistä leviää ekana?   onko joku tyyppivika joka noihin iskee,   oli huollettu tahi ei?     ite joskus katellu moista tuvan seinään mutta aina jääny hankkimatta...   puuta kun on!

Massatuote kun on, aina löytyy sellaisia yksittäisiä, jotka kestävät kaksikymmentä vuotta helposti ilman mitään muuta hoitoa kuin silloin tällöin imurointi ja ulkoyksikön kaivaminen lehtikasan alta pois, mutta vaikkapa puolen vuoden jälkeen voi joissakin yksilöissä ruveta kronaamaan, ja kronaa maailman tappiin. Jos aineet pysyvät sisällä ja kompressori ehjänä, ei niissä juuri muuta ilmene kuin ehkä ukkonen räsäyttää ohjainkortin rikki. Senkin vaihto on mahdollista jopa itse, kun ei kerro kellekään.  Monessa teollisuushallissa rämisee mahdollisesti neljäkymmentä vuotta vanha jäähdytyskone, ja aina vaan mennään vuosi kerrallaan, vaikka ulkoyksikkö on koivunpurusta ja neulasista tukossa jo parinkymmenen vuoden ajan ollut, ja sisäyksikkö jättimäinen pölypallo. Sisäpuhaltimen laakerit ovat sattumankauppaa, voivat narista jo uutena tai sitten kilahtaa rikkinäisiksi vasta vuosikymmenien päästä.

Sanoisin, että enintään kaksikymmentä vuotta kannattaa pitää samaa konetta, uudet mallit ovat tehokkaampia ja hiljaisempia, eikä semmoinen ruskehtavaksi haalistunut laite ole enää siistin näköinenkään. Sähkön hinnasta riippuu, kuinka nopeasti maksaa itsensä takaisin. Joka poika aina lämmittää miinushintaisella pörssisähköllä, silloin ILP tekee vain tappiota. Toisaalta, semmoinen parintuhannen kone tuo kesällä mukavuutta, jäähdytystoiminnon ansiosta. Laitapa leivinuuni tai sähköpatterit jäähdyttämään tuskallisen helleaallon aikana.  Syksyllä-talvella kaikki välikelit, joita itse asiassa löytyy puolet vuoden kuukausista, niissä ILP on parhaimmillaan, kun ei vie sähköä paljon, silti lämmittää ja kuivattaa taloa, kuin isompikin lämpöpatteristo.

-SS-

Eikö kauran hinta ollut vuosituhannen vaihteessa vain jotakin 60-70 euroa tonni?

Laittelen hiukan tilastoista kerättyä dataa, liittyy siis tuohon Someron yksi markka - yksi euro - heittoon.


Lähde: Luke tilastotietokanta Viljan, rypsin ja rapsin tuottajahinnat 1995 - 2008 ja 2009 - 2024, muunnettu rahanarvolaskurilla vuoden 2024 rahaksi
MTT Suomen Maatalous 1993, 1994, 1996, markka-ajan hintatietoja

Elläkeläinen on ymmärtänyt Someron kokonaan väärin. Se, että kahvikupin hinta on noussut noin paljon, johtuu reaaliapalkkojen vaikutuksesta, kahvikupponen on riistohintatuote, jolla katteet tehdään. Eli tuo palvelu on karannut elinkustannusindeksistä, joka sisältää laajasti erilaisia peruselintarvikkeita. Ks kuva.

Se, että joku on heittänyt euron olevan markan arvoinen, johtuu keskusteluyhteydestä eli  siitä, että viljan reaalihinta on laskenut, sillä aikaa kun reaalitulot ja eläkkeet ovat enimmäkseen kulkeneet elinkustannusindeksi yläpuolella ja teollisuuden jalostamat ruokatuotteetkin ovat kulkeneet indeksin mukana, eivät laskeneet. Ja asiassa on perää, viljan numeraalinen hinta ui vahvasti EU-liittymisen aikakauden, kolmenkymmenen vuoden takaisen aikakauden tasossa, lisäksi EU-tuet ovat laskeneet vähintään neljäsosalla, osin niitä on kompensoitu kansallisella lisäpanostuksella, mutta peltoviljelyyn sitä kompensaatiota ei ole tullut, kuivauskorvauskin taisi jäädä pois lyhyen kauden jälkeen. Lannoitteet ja öljy ja koneet ovat hinnaltaan kivunneet normaalisti ja jopa kovempaa.


Lähde: Tilastokeskus rahanarvolaskuri, STTK reaalipalkkojen kehitys 1975 -

Eli vuonna 1994 vehnätonni maksoi 2150-2250 markkaa. Sen arvo olisi Tilastokeskuksen rahanarvolaskurin mukaan 648 euroa. Vuonna 1995 vehnätonni maksoi 246 euroa (2250 mk) . Tuet tulivat mukaan, siitä on muuten erittäin hiljaa oltu, mitkä olivat viljan tuet, jos oletetaan, että ne olivat silloin noin 750 euroa / ha (tällä hetkellä viljalla A-alueella saa tukia enintään 420-440 euroa, jos osa on kerääjäkasvilla ja puolet kasvipeitteisenä), niin tuo tukiosuus ei kompensoinut viljojen hintojen yliyön laskua, todellisten satotasojen mukaan. EU sopimuksessa  CAP-tuessa oletettiin vehnän satotason olevan jortain 2,3 tonnia/ha. 

Eli esimerkiksi leivän kuluttajahinnat ovat sittemmin jatkaneet nousuaan indeksin tahdissa, mikä osoittaa sen, että teollisuuden ja tuotantopanosmyyjien osuus bisneksestä on edelleen suurentunut.

Tilastokeskuksen reaalihintaindeksissä leivän hinta on pysynyt hyvin tarkasti indeksissä 100.



-SS-

Kupillinen kahvia kahvilassa maksoi vuonna 2000 n. yhden euron. Vuonna 2002 maksoi jo 1,5€ siis yhdeksän markkaa.
Tällä hetkellä kupillinen maksaa 2-4€. Siis vähintään 12 markkaa.
Että riippuu tilanteesta. No maito maksoi aito maidon aikaan 60 senttiä. Nyt se joissakin kaupoissa joutuu kertomaan kahdella. En nyt muista paljonko kaurakilo maksoi vuonna 2000. Mutta sitä ei tarvitse kertoa kahdella luulisin? 👍👍👍😄😄😄

Et ole kyllä mikään kovin hyvä numeroissa tai inflaation ja reaalihintojen tajuamisessa. Eli sekoitat nimellisarvoja ja reaaliarvoja keskenään.

Eli vuonna 2000 väität kahvin maksaneen yhden euron ? Vuoden 1998 ecu-yksiköitä, 2002 euroja vai vuoden 2024 euroja ? Ne ovat erilaiset. Jos käytät vuoden 2002 euroa vuoden 2000 markkahinnassa, vuoden 2002 arvon mukaan yhden euron kahvikuppi oli  maksanut vuonna 2000 viisi markkaa seitsemänkymmentä penniä.  eli 5,70 mk. Tänä päivänä sama tuote samalla hinnalla inflaatio huomioon ottaen olisi 1,49 € . Ennen euroliittymistä, Suomen markka oli heikompi, jopa 7 ecua jossakin vaiheessa muutaman vuoden ennen EU:hun liittymistä. Kiinnitys tapahtui  vahvalla vaihtokurssilla 5,95.

Se, että kahvin hinta maksoi muka 1,5 € vuonna 2002, tarkoittaa , että niitä 2001 vuoden viimeisiä markkoja olisi tar***** 8,76 markkaa, vuoden 2000 markkoja 8,55 mk. Tuossa nykytilanteessa menee pieleen siinä, että elinkustannusindeksin vaikutus pitää ottaa huomioon. Eli 2 €:n kahvi olisi vuoden 2001 markkoina  7,85 markkaa. 4 €:n kahvi olisi vuoden 2001 markkoina 15,70 mk. Palkansaajan ostovoimalla (joka on noussut elinkustannusindeksiä nopeammin) mitattuna 5,70 markkaa maksanut vuoden 2000 kahvi saisi nyt maksaa noin kolmanneksen enemmän kuin nykyrahassa se 1,49 euroa. Aika tasan kaksi euroa, kun ansiotason paraneminen huomioidaan.  Eli kahden nykyeuron kahvi maksaa työmiehelle ostovoimalla saman kuin vuonna 2000 kuuden markan kahvi. 

Suurin osa kahvikupillisen hinnan noususta tuleekin palvelujen kallistumisesta, juurikin reaalipalkkojen nousun vuoksi, joka edelle3en nostaa elinkustannusindeksiä, siinä tulee moninkeretainen vaikutus. Että maajussin pitäisi laskea hintoja,. että palkansaaja saisikin isomman kupin kuin ennen ? Raakakahvin reaalihinta myös on noussut vähitellen, eläkelläiseltä kysymättä.

Mutta sosialistina tiedät, että rahan arvon heikkeneminen oli aikanaan kovin toivottu ilmiö, koska säästäjille ei saanut kertyä varallisuutta. Esimerkiksi vuoden 1970 kahvi jos maksoi kahdeksankymmentäkuusi penniä, se oli saman arvoinen kuin vuonna 2001 yksi euro eli 5 ,95 markkaa ! 1970 - luvulta euroon liittymisen ajanjaksolla keskimääräinen vuosi-inflaatio oli 6,3 % . Euroon liittymisen jälkeen keskimääräinen vuosi-inflaatio on ollut siinä 2,3 %, vaikka oli vielä se jätti-inflaation jakso välissä

-SS-

   Kyllä se tarina ettei valtion velkaa tarvitse maksaa pois perustuu rahan arvon heikkenemiseen. Eurossa oltu 25 vuotta ja eurosta on tullut markka.

Ei pidä paikkaansa.  Vuoden 2001 yksi markka on tällä hetkellä 1/4 euroa.

(Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin)

-SS-

kiina syyttää amerikan persuja ilmastotavoitteista lipeämisestä 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f618e5df-97c2-4888-afad-4258b43dad63

Hienoa. Kiina ja Intia ovat maaryhmässä, jotka eivät luvanneet Pariisin ja minkään muun vuosikymmenen ilmastosopimuksissa pyrkiä länsimaitten tapaan esimerkiksi net zeroon tai edes ilmastopäästöjen puolittamiseen tai 90% vähentämiseen 1990 tasoon nähden (EU) , vaan nämä "kehitysmaat" vaativat helpompia ehtoja, ja etenkin Kiina on vain löyhästi luvannut loiventaa ilmastopäästöjensä kasvua vuoden 2030 jälkeen.

Xi:n mielestä heidän Temu-päästönsä eivät ole niin vahingollisia kuin amerikkalaiset sauhut.

-SS-