eiks kannata pyytää sen verran et kannattaa??   ainakin ite tehny niin...

Kannattavuuden voinee laskea monella tavalla. Jos sen laskee jollakin TTS urakointilaskurilla, voi olla, ettei tarvitse konehallissa seisovaa velkarautaa ulkoiluttaa koko talvena.

Sitten voi varmaankin rahoitusyhtiöön soittaa, että älkää nyt korkoja ja lyhennyksiä laskuttako ollenkaan, kun tuli vähän tarjouksissa oltua joustamaton.

-SS-

Vastuu Group on yksi parhaista liikeideoista koskaan. Aikaisemmin, kun ns. tilaajavastuulaki tuli voimaan, yritys joutui alihankkijana hankkimaan tilaajalle todistukset siitä, että yrityksen verot on maksettu. eläkevakuutukset ovat voimassa, työterveyshuolto hankittuna ja tapaturmavakuutukset maksettuna, ja TES- säännöt noudatettuna. Kaupparekisteriote vastuuhenkilötietoineen usein tarvitaan myös. Tämä teettää yrittäjälle työtä, joten jollekin nopealle bisnesmiehelle tuli idea perustaa saman "vastuun" - mukaisia yhtiöitä, jotka alkoivat esiintyä kuin virallisen lain toteuttajina, maksattamalla yrityksillä  Luotettava Kumppani- palvelusta 160€ + ALV, ja teettämällä yrittäjällä samat tiedonhaut edelleen, mutta Vastuu Group- firmalle.

100000 yritystä x 160 € on mukavat runsaat 15 miltsiä hommasta, jonka yrittäjät itse ja vakuutusyhtiöt ja verottaja ja ytj ja kaupparekisteri et al jo hoitavat.

Kyseinen Vastuu Group ja lukuisat viimeaikaiset tytäryhtiöviritykset itse piilottavat tilinpäätöstietonsa ja omistajansa, tiedoista voi saada aavistuksen holding-yhtiön tiedoista, ehkä siksi, etta tällaisten parasiittiyritysten mainio kannattavuus ei paljastuisi kovin räikeästi.

Tähän Luotettava Kumppani- järjestelmään liittyy myös korruption kaltaisia piirteitä: esimerkiksi Mehiläinen oli tehnyt Vastuu Groupin kanssa sopimuksen, joka päivitti Mehiläisen asiakkaan työterveyssopimustiedot automaattisesti, mutta hyväksytyn mutta ei sisäpiiriin kuuluvan työterveyspalveluja toimittavan yrityksen tiedot piti käsin päivittää kerran kuukaudessa ! Piti jo tappelua tarjota, moisen törkeyden torjumiseksi. Vastuullisuuteen ei liity jonkun tietyn yrityksen pakkokauppaaminen. Kyllä joku Pohjola ärähtäisi lujasti, jos Vastuu Group mahdollistaisi vain ifin vakuutusten automaattisen päivityksen systeemeihinsä.

Tähän arveluttavaan pakkosyöttöön on sotkeutunut myös Kela, ks YLE uutinen tai Uusi Suomi Puheenvuoro, Viranhaltijapäätöksillä rahaa ja pakkoasiakkuuksia Vastuu Groupille

Toki pidän omassakin otsassa liimattuna Luotettava Kumppani - tarraa. Tahdoton tallukka kun olen.

-SS-

Pihateiden perustamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, nyt kun pakkaset, roudan moninkertaiset sulamiset ja 50-100 mm:n viikkosateet ja talvitulvat muuttavat paremmatkin pihat hiekkavelliksi. Sellainen vähintään kantatien veroinen pohja louheperustus  ja pinnan sementtistabilointi tai vahva asfaltointi on olennaista.

Viljanviljelyn logistiikan on nähtävästi tapahduttava pitkittyneen kelirikon keskellä eikä kevään kuivilla säillä. Pahojen kelien valiojoukko, maitoauto- ja puutavarakuskit pursottaa tällä hetkellä parempiakin tilusteitä. Sitten kun valtatiekuskit asfalttirenkaineen tulevat luistelemaan, ei olekaan helppoa, yhdistelmä jää kiinni kyntöaurasta tippuneen savimollukan taakse.

Että pihat nyt pikaisesti täyteen lannoitesäkkipinoja, tavara loppuu kaupasta, tehtaalta ja maailmasta 24.11. mennessä.

-SS-

Epäilemättä vetyputki arveluttaa, mutta vedetään niitä tielinjauksiakin peltojen yli, eikä niitä edes voi viljellä. Sain esityksestä käsityksen, että eipä siinä päällä muutenkaan mitään kymmenien tonnien juurikaskonetta taata ajettavaksi, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa. Siinä voi tuloksena olla vaikka kastelualtaan paikka, itsestään täyttyvä pikkujärvi, niin isäntä pääsee kastelemaan loppuja peltojansa. Myös haittoina olevat läheiset peltokaivot saadaan kuivumaan kun vetyputken perustus sellaisenaan toimii pohjaveden tason säätäjänä.

Joka tapauksessa Suomessa on riittävästi peltoa, ja jos lounaan heikkokasvuisia savipeltoja jääkin linjan alle, urbaanin elämäntyylin hintaa siinä vain maksetaan, vastaavasti voidaan raivata Oulun  ja Lapin läänissä lisää, paremmin kasvavia multavia peltoja saadaan tilalle.

-SS-

https://lannoitetta.fi tuolta voi tilata ihan puhelimella soittamalla. Liettuassa tehdään ja tehtaalla oma ammoniakin tuotanto. Ennen Venäjän hyökkäystä tuli putkikaasua venajältä, mutta nyt pitäisi olla länsimaista kaasua.
Liettualaisella puoliperävaunuyhdistelmällä tulee. Kuorma voi tulla lyhyellä varoitusajalla, eikä kuski ymmärrä edes englantia. Ihan tyynesti kyllä odottavat, jos ei ihan heti pääse purkamaan.

Näitä englannin kieltä osaamattomia rahteja eksyy noille teollisuusalueiden tehtaille joskus. Sitten se joka uskaltaa lähteä viittilöimään ummikon kanssa, tarkastelee ensin papereita, ja jos osoite näyttää oikealta, kysellään jokaiselta saatavissa olevalta, mitäpä kukakin on tilannut, ja onko tämä oikea maa ja oikea valuutta ollenkaan. Puheluita singahtelee puoleen ja toiseen, käsillä edelleen viittilöidään ja ollaan ymmärtävinään, nostellaan tavarat pois ja katon alle, ja kuski lähtee tyytyväisenä menemään. Menee muutama päivä, niin joku päällikkö alkaa kyselemään sitä ja sitä tavaraa. Silloin alkaa hahmottua, mistä viimeisessä sitten olikaan kyse, ja tavarakasa vielä on juuri ja juuri tunnistettavassa pinossa uiden tavaroiden takana, lähes aina ne ovat sitten löytäneet paikkansa. Ja jos eivät löydä, niin vuosisiivouksessa kipataan ensimmäisenä siirtolavalle. Iso firma, iso hävikki.

-SS-

mutta mistäs nuo internettimyyjät tavaraa myy?     eiks monkin ole jotain yhteyttä tuohon ryssämyyjään... ei nyt ihan kyrisin kirjaimin mutta....

Internet- myyjistä en tiedä, mutta Suomen Yara ainakin edelleen  käyttää neljä kymmenesosaa tarpeestaan tuon itäisen ystävävaltiomme ammoniakkia.

Sitähän Oxa kysyi ?

-SS-

Osasyynä on kesän runsaampi sademäärä, minkä piti romuttaa sato-odotukset, mutta toisin kävi, siis Ruotsissa. Ruotsalainen viljalajikkeisto lienee karaistunut vaikeisiin olosuhteisiin, eli sellaisiin  kuukausiin joina sataa ainakin kerran.

-SS-

Ehkä se on hyväkin että enemmistö ei halua - jää meille pihistäjille sentään mitä ostaa.
Nimittäin jos suuret massat lähtisivät näiltä vaihtoehtoistoimttajilta tilaamaan niin niiden toimituskapasititeetti loppuisi nopeammin kuin mitä Yaran tilausikkuna on avoinna..

Miten minusta tuntuu, että jokin Achema pystyy toimittamaan enemmänkin tavaraa kuin on tähän mennessä toimitettu, ei se ole mikään ihan pieni tuotantolaitos. Käsitän, että tämä paikallinen välittäjä enimmäkseen toimittaa sitä liettualaista jollakin sähköpostiklikkauksella tai puhelinsoitolla. Toki jos isot isännät haluavat vain velaksi ostaa tulee nopeasti rahoitusmahdollisuuksien rajallisuus vastaan.

Mutta maksutuulella olevat asiakkaat saanevat sen virolaisen/liettualaisen/puolalaisen rekan pihalleen hyvinkin varmasti.

Bernerkin on epätoivon hetkellä varmaan halukas auttamaan pienviljelijää, tiloja ja varastoja siellä nakkikioskissa kyllä ei ole yhdellekään suursäkille varmaan. Mutta jospa heidän käyttämänsä valmistaja säkittäisi apulantoja muulloinkin kuin juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo kahdeksan ja kymmenen välillä.

Toki Hankkija tai Lantmännen saattaisivat tehdä semmoista alihankintapalvelua, et ostaa ja maksaa päivän hinnan ja 20 prosenttia tippiä päälle, siitä hyvästä, että joku siellä kaupassa viitsisi
a) tilata sieltä Yarasta tai mistä sitten tilaavatkaan sen maksetun  apulantamäärän
b) varastoida maksetut apulannat katon alla tai sitten ostaa ajoissa keväällä tuoretta
c) toimittaa säkit pihalle 15.4.2026

Tällainen taitaa olla ennen kuulumaton palvelupaketti, mutta vuoden 1905 jälkimainingeissa hankintaosuuskunta Hankkija taisi lanseerata  samantapaisen konseptin, enpä tiedä, nykykaupan nähtävästi on mahdotonta sitoutua tuommoiseen tavaralogistiikkapalveluun.

-SS-

Tiedotustilaisuus oli lokakuun lopulla Salon IoT Campuksella. Paljon oli väkeä, mitään ei yleisön supinan yli kuulunut esiintymisessään kömpelöiden insinöörien suusta, ei ollut mikrofoneja ei mitään. Kartat olivat pikkuruisia TV-ruuduilla ja yleisön reaktiot ohitettiin, sillä tavalla että vinkukaa mitä vingutte, me tehdään tämä niin kuin meitä huvittaa, mutta tätä teatteria on pidettävä, jotta saadaan lunastusluvat.

Rakentamisen aikainen ura on siis 40 metriä, pysyvä rasite 10 metriä, metsässä ei voi olla puita tällä 10 m linjalla, rakentaminen voi kestää kasvukauden yli, sen jälkeen pelto on sotkettu 25 vuodeksi kymmenien tonnien nosturien ja kaivinkoneiden tallaamana, ojien ja muiden rakentaminen ei onnistu ilman Gasgridin osallistumista ja lupatoimitusta.

Jokien alitus tehdään erittäin loivalla kaarteella notkoksi poraamalla, eli ne porauslähdöt ja tulot voivat olla yli puolen kilometrin päässä, ja siellä sitten peltoa sotketaankin oikein urakalla tai jotain. Muutenkin linja vedetään melko suoraksi, koska tiukat mutkat eivät ole mahdollisia. Sinne tänne tulee anodisuojauskenttiä, lisäksi pumppu- ja venttiiliasemia.

Inkoossa voi seurata Karttapaikasta linjausta ja peltoihin jääneitä jälkiä, Inkoossa on rakennettu varmaankin maakaasulinjaa, niin sitä linjaa voi seurailla kartan ilmakuvasta. Peltoja käytetään ensisijaisesti, kallioita ei haluta räjäytellä, suot ja hetteiköt ovat hankalia. Eli paras kovapohjainen pelto jää useimmilta tiloilta siihen työmaan alle.

-SS-

Sadantuhannen euron räpid tms.  rivikylvökone onkin jo melkoista yliorganisointia, jo satoja vuosia sitten viljat osattiin levittää pintaan ja mullata risuäkeellä ja jyrätä pölkkyä vetämällä. Lannoitteetkin levitetään nykyään pintaan, sijoituslannoitus on liian suuri riski hävittää ravinteet sinne syvälle maahan, pintatuhkan sijasta, jossa viljan juuret sijaitsevat imemässä ilman kosteutta.

 Näin syksyisin pintaankylvön onnistuminen on nähtävissä Sampo-puimurien jäljissä muutama viikko puinnin jälkeen.

Siispä heinänsiemenkin pitää onnistua rutikuivana kesänä kevätkylvöissä mainiosti, useimmilla kyläläisillä  on ryjäkasan alimmaisena semmoiset kerääjäkasvisuppilot jemmassa, toistaiseksi vain meikäläinen on viljatkin kylvänyt pintalevittimellä, jospa vielä saisi matkijoita lisää...

-SS-

Viime kesän helteillä olisi kaivannut viilennystä, ovi yöksi auki ja viideltä hommiin, sitten oli ihan mukava. Mitäs jos sen ilman ottaisi sisäyksikölle ulkoa?

Jos verstaassa on lämmöneristystä, kannattanee kierrättää sitä sisäilmaa, joka kierroksella se jäähtyy hiukan lisää. Helteisen ilman viilentäminen ei ole yhtä tehokasta kuin jo viileämmän sisäilman viilentäminen. Jos esimerkiksi hitsaushöyryjä ajattelee, ne todellakin sotkevat ILP sisäyksiköitä, mutta kyllä sekin suodattimista pesemällä lähtee. Pahimmat pölyt varmaan menevät hitsausimurin torveen.  Olen joskus laittanut ohutta IV-koneen suodatinkangasta siihen verkkosuodattimen päälle. Puhallin pitää laittaa isommalle, että jaksaa vetää ilmaa kankaan lävitse.

-SS-

Toivoa on, että ensi keväänäkin myydään lannoitteita. Koko tämä taannoinen juhannushintahössötys on täysin epäkiinnostavaa, mutta yritys kääntää lannoitemarkkinat sellaiseksi, että lannoitteita ei enää myytäisi kuin jotain alle kahden tunnin ajan vuodessa, 10 kuukautta ennen käyttötarvetta, on vähän liian törkeää.

Oletettavasti lannoitteita saa hankituksi ympäri vuoden joissakin muissa maissa kuin Suomessa, ehkäpä erilaiset pientuojat tai vaikkapa kemikaalitukkurit onnistuvat säilyttämään edes pienen järjen häivähdyksen asiassa.

-SS-

Ihmisen muisti on lyhyt ja viljelijän vielä lyhyempi. Kuten jo kirjoitin niin ens kesänä luetaan todennäköisesti valituksia kun kuivuus tappaa oraat siinä kynnetyssä pellossa. 

Muokkausten lisääntyminen johtuu todennäköisesti ihan siitä et se kasvipeitteisyydestä saatava raha ei siihen enää kannusta. Jos et omaa suorakylvökonetta tai sänkiäestä niin 40€ menetys per hehtaari ei ole paljoa poistamaan keväinen v1tutus.

Se, että ns. kohdentamisalueella merkittävä talviaikaisen kasvipeitteisyyden osuuden nousu enemmistöksi ei ole tuottanut Itämeren alueelle tuloksia, antaa ymmärtää, että ravinnepäästöjen lähteeksi mainittu kyntö ei ole se pääsyyllinen ollenkaan.



Kuva: Suomesta tuleva Itämeren typpikuorma  © Suomen ympäristökeskus

-SS-

No halvimmillaan noita Gree ym. malleja saa 600-800 eurolla, ja vaikka pyydät jotain eläkeukkoa asentamaan, semmoista  jolla on ne kylmäasennusluvat ja tyhjöpumppu. Itse voit laittaa reiän seinään ja ruuvata sisäkoukun ja ulkotelineen paikalleen. Niin nostelette koneet telineille ja ulkoyksikössä tehdään  kupariputkien liitokset. Sähköt voivat olla pistotulpalla.

Niin ei kyllä ole öljy- tai sähkölämmitystalossa olemassa mitään järkevää syytä olla laittamatta apulämmöksi semmoista pumppua.

-SS-

mikä ilmapeleistä leviää ekana?   onko joku tyyppivika joka noihin iskee,   oli huollettu tahi ei?     ite joskus katellu moista tuvan seinään mutta aina jääny hankkimatta...   puuta kun on!

Massatuote kun on, aina löytyy sellaisia yksittäisiä, jotka kestävät kaksikymmentä vuotta helposti ilman mitään muuta hoitoa kuin silloin tällöin imurointi ja ulkoyksikön kaivaminen lehtikasan alta pois, mutta vaikkapa puolen vuoden jälkeen voi joissakin yksilöissä ruveta kronaamaan, ja kronaa maailman tappiin. Jos aineet pysyvät sisällä ja kompressori ehjänä, ei niissä juuri muuta ilmene kuin ehkä ukkonen räsäyttää ohjainkortin rikki. Senkin vaihto on mahdollista jopa itse, kun ei kerro kellekään.  Monessa teollisuushallissa rämisee mahdollisesti neljäkymmentä vuotta vanha jäähdytyskone, ja aina vaan mennään vuosi kerrallaan, vaikka ulkoyksikkö on koivunpurusta ja neulasista tukossa jo parinkymmenen vuoden ajan ollut, ja sisäyksikkö jättimäinen pölypallo. Sisäpuhaltimen laakerit ovat sattumankauppaa, voivat narista jo uutena tai sitten kilahtaa rikkinäisiksi vasta vuosikymmenien päästä.

Sanoisin, että enintään kaksikymmentä vuotta kannattaa pitää samaa konetta, uudet mallit ovat tehokkaampia ja hiljaisempia, eikä semmoinen ruskehtavaksi haalistunut laite ole enää siistin näköinenkään. Sähkön hinnasta riippuu, kuinka nopeasti maksaa itsensä takaisin. Joka poika aina lämmittää miinushintaisella pörssisähköllä, silloin ILP tekee vain tappiota. Toisaalta, semmoinen parintuhannen kone tuo kesällä mukavuutta, jäähdytystoiminnon ansiosta. Laitapa leivinuuni tai sähköpatterit jäähdyttämään tuskallisen helleaallon aikana.  Syksyllä-talvella kaikki välikelit, joita itse asiassa löytyy puolet vuoden kuukausista, niissä ILP on parhaimmillaan, kun ei vie sähköä paljon, silti lämmittää ja kuivattaa taloa, kuin isompikin lämpöpatteristo.

-SS-