Onko siis märehtijäeläinluomussa ns. latauskasvivuorottelu mahdollista pitää ja korjata tuotantonurmena, jolloin ei tule katkoa myyntikasvin viljelyyn ?

Tuo olisi märehtijätaloudelle etu, kun lepokiertovuosina saa jopa paremman raakavalkuaissadon korjuuseen kuin  viljavuosina ? Muuten kyllä olisi erinomainen (ehkä myös kalliilla parannustoimilla saatu) tulos, että kasvinviljelyluomussa ilman voimallista muualta tuotua sivuvirtalannoitusta saisi 60% tavanomaisen sadosta, viljavuoden sadon pitäisi olla tavanomaiseen satoon verrattuna noin 1,8 kertainen, jos käytetään yleistä kaksi latausvuotta - yksi viljavuosi - kiertoa ?

Onhan se mahdollista, jos tavisviljelijä saa 3,5 tonnin sadon ja luomukerrossa on niin paljon ladattua voimaa, että  6,3 tonnin sato on mahdollinen.

-SS-

Olisiko mahdollista sellainen, että niittokoneella luo'olle ja siitä kuivattelun jälkeen puimurin läpi. Jos ei ole niittokonetta, voisi ehkä ajaa varstasilta alhaalla silppuri sivuun siirrettynä sen karheen kuivumaan ? Ja sitten pui karheelta.

-SS-

Koska tulevana kesänä valvonnoissa kuulemma pidetään poliisin karhuryhmä mukana, ja otetaan törkeään avustuspetokseen, asiakirjaväärennökseen ja viranomaisten harhauttamiseen epäilty rasavilli viljelijä säilöön ja tuomittavaksi, en ehkä uskaltaisi omatoimisesti maahantuoda kasvinsuojeluaineita ? Tukipetoksissa kun taitaa olla 4 vuotta maksimirangaistus, että saavat tunkeutua kotiinkin tai jotain.

-SS-

Näissä syysilmoituksen kasvipeitteissä on selvästi tarve riskienhallinnalle, mitä tulee syysviljakasvustoihin:

1.  jos kasvipeite on täysin varma, vastataan kuvalla, yleiskuva ja lähikuvia, tarpeen mukaan.
2.  jos kasvipeite ei ole varma, on kaksi vaihtoehtoa:
     2a) jatkaa inttämistä Ruokaviraston valvojien kanssa, ottaa kuvia, selvittää mitä kuvassa näkyy, ja ottaa riskin uusintaselvityksistä ja koko tilan valvonnasta, jossa samalla löytyy muutakin korjattavaa
     2b) poistaa kaikki selvityksen alaiset lohkot syysilmoituksen kasvipeitteestä.

Jos poistaminen tapahtuu ennen 28.04, ei sitä varmaankaan pidetä viljelijän omana tunnustuksena tukipetoksen yrityksestä. Ainakin näin vakuuttavat Ruokaviraston sivuilla.

"Toimi (ota ja lähetä kuva, jolla todennat kasvipeitteisyyden tai vaihda kasvipeitteisyystieto), koska: Satelliittiseurannassa hylätty kasvipeitteisyys menee suoraan pinta-alaeron laskentaan ja tällöin hylkäyksen vaikutus ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukeen on mahdollisesti suurempi kuin pelkkä hylätyn pinta-alan korvauksen menetys (VNa 134/2023 24 §)"

Se oli yllätys, että dokumentaatiossa mainitaan seuraavakin poikkeama syysilmoituksesta rikkeeksi: "kasvipeitteettömänä ilmoitettu ala on sängellä"  Eipä tullut noita kynnöspeltojen päisteitä eroteltua, liian kuraista eikä olisi takavedolla päässyt kuitenkaan.

-SS-

Nyt onnistui Uudenkaupungin tehtaalta toimitus, venäläistä typpeähän tuo osaksi on, jotenkin hienompaa lannoitetta kuin nyrkkipajojen myymät...eikös vain... Eli sain yli kaksi viikkoa aikaisemmin apulannat kuin viime keväänä. Eikä hintakaan ollut pahanlainen, saapumisen mahdollinen viivyttely sen pahimman mieliepämukavuuden aiheuttaa. Mutta eipähän tarvitse koko talven myrskyille pressuja kiristellä.



-SS-

Virna ja paksu italoheinä niitetty kuukautta aikaisemmin, ja menin pakkasella kyntämään, tuntui rapsakkaalta, mutta ei kun ei. Virnan märäntyneet kärhet ja varret ovat jotenkin sitkeätä  päättymätöntä "rastasverkkoa", eikä se mätäne helposti. Silloin millä tahansa pintamuokkausvälineellä se koko kenttä tulee perässä, kuin mattoa vetäisi.

Tarkoitus oli kevätrapsia viljellä, ja se oli muutenkin ensimmäinen kevätrapsi, eroa muiohin palstoihin ei ollut, muuta kuin että proximo oli niin rikkaista (kun ei voinut Clamoxia laittaa) , että Claasin kolakuljettimen levykytkin kärähti. Rikat jotenkin vahvistuivat, ja niinpä viiden-kuuden syys-Roundupin ja Broadway + Attribut Super-käsittelyjen jälkeen alkaa pelto taas olla puhdas. Lisäksi virnan siemenessä silloin 2015 tullut jälki-ilmoitus hukkakaurasta vaati myös Puma Extran ohravuorolle, varmuuden vuoksi, ja kolme neljä kierrosta vuosittaista tarkkailua, koska oli viimeinen lohko, jossa tilalla on ollut hukkakauraa (lohko ostettu 2007, havaittu 2008) . Paitsi DK7130 rapseja tulee pintaan aina vaan. Muutaman vuoden ajan kasvoi myös Balmultran tähkiä pellossa. Yksi vuokramaiden riistapelto, jossa oli yhdistelmänä melkein sama siemenvalikoima, virnaa lukuun ottamatta, kasvoi seuraavana vuonna niin vahvan italoheinän, että tuli mieleen ottaa siementä. Mutta ei sitten viitsinyt.

Kun kotipellosta laidunnurmet ajettiin ylös vuodelle 1987, kesti sen pellon puhdistaminen heinistä yllättävän kauan: rukiilla sai aika hyvin nutistettua, mutta syysvehnään aina vaan ilmestyy timoteita ja puntarpäitä, sekä niittynurmikkaa ja jopa koiranheinää kasvaa. Ja tietty luohoa. Se juuriheinä lähtee jonkinlaisesta kuivan maan siemenvarastosta, ei ole juurakkoa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.03.26 - klo:21:58

Kaksi kolmesta syysvehnälohkosta pitää kuvata, samoin yksi melko selvä sänkilohko.

Kuollutta sänkivelli-orasmaata ei tarvinnut kuvata, saatan senkin ottaa pois aidosta kasvipeitteisyydestä, koska voin. Ehdollisuuden kasvipeitteeksi se joka tapauksessa riittää.

-SS-

Onko siellä nurkilla enemmänkin näitä kuolleita orasmaita, vai oletko aivan yksin ongelman äärellä?

Lähinnä tasaisia maita, jotka saivat vesijärviä päällensä syksyllä kylvön jälkeen. Kultivoitu Ceylon kyllä selvinnee, aurinkoa vasten katsomalla, mutta pelkästään sänkeen äestetty Aspekt kyllä on täysin kuloa. Täytyy ottaa pois aidosta kasvipeitteestä, ei siinä muuta. Laajaa aluetta viime syksyllä kylvänyt äesti lautasmuokkarilla, siellä näkyy märkyyden aiheuttamaa harmautta, mutta muuten kyllä on hyvän näköistä. Rukiit ovat erinomaisia, erinomaisen vihreät lohkot ovatkin osoittautuneet myöhemmin rukiiksi. Esimerkiksi Halikon Prisman vieressä oli jopa vaarallisen hyvän näköiset otraat syksyllä, nyt väri on vahvasti muuttunut harmaaksi, mutta siellä varmasti on juuressa hyvä kasvupiste uuden lehden pistää esiin, kunhan pakkaset hellittävät., Viime yökin oli ihan kunnon pakkasyö. Päivällä reipas tuuli ja 2 astetta lämmintä, eipä nuutunut syysvilja toivu helpolla. Mutta ensi viikko, säätila taitaa lämmitä nopeasti.

Farmitista tulikin jo mainos sähköpostiin: "Oletko valmistautunut runsassatoiseen kasvukauteen?"  Mistä ne sen voivat tietää ?

-SS-

Kaksi kolmesta syysvehnälohkosta pitää kuvata, samoin yksi melko selvä sänkilohko.

Kuollutta sänkivelli-orasmaata ei tarvinnut kuvata, saatan senkin ottaa pois aidosta kasvipeitteisyydestä, koska voin. Ehdollisuuden kasvipeitteeksi se joka tapauksessa riittää.

-SS-

Tuosta herneestä lisäkysymys,

Kun tuo vakavasti suositeltu alle 15 cm (?) riviväli on vähän hankala vaatimus, Tumen laahavannas ei täysilläkään jousipaineilla menee edes pehmeäksi äestettyyn maahan tasaisesti, eli tarvitsisi saada rivilannoittimella tai lannoitepuolella kylvetyksi, 25 cm rivivälillä. Mutta mitäs jos kylvää ristiin puolikkaalla annoksella, silloin saa ainakin hiukan enemmän peittoa ? Palkoherne kasvoi tyydyttävästi harvalla rivivälillä. Mutta rikkoja tietenkin oli jonkun verran, silloin ei voinut EFA-hernettä ruiskuttaa.

Sen kerran kun oli virna-herne-apila-italoheinä - viherlannoitusnurmi, laitoin pienen annoksen hernettä lannoitevantaista, virnan ja italianraiheinän laitoin siemensäiliöstä ja apilan heinänsiemenlaatikosta. Rikkasaastunnan sain siihen palstaan tuollakin seoksella aikaiseksi noin viideksi vuodeksi

Mutta siis kymmenen vuotta siitäkin tulee, kun innokkaasti noita viherlannoituksia ja kerääjäkasveja laitoin...vaikutukset viljelyyn, kustannusmielessä onnistui, rahaa kului hyvin.






Kyntö todellakin oli kerrallaan 15 m ja virnan sitkeä verkko oli vältissä kasana. Kultivaattori oli lähinnä harava, lapiorulla kietoi sitkaan varsiston pölkyksi, lautasäes kellui vain sen maton pinnalla. Ei ikinä enää.

-SS-

Eipä taaskaan kokoomus liittynyt tähän mitenkään. Näihin Elokapinan piireihin kun kuuluu lähinnä näitä progressiivisia mielentyyppejä, niihin persoonallisuushäiriöihin voi sairastua kuka tahansa puolueesta riippumatta, kuten Icefarmerkin.

-SS-

http://www.elokapina.fi

"Maitotiloilla lehmät käytännössä raiskataan, jotta ihminen saisi äideistään erotetuille vasikoille kuuluvan maidon. Koko maidontuotannon prosessi, alusta loppuun, on lehmille tosi väkivaltainen. Tällaista järkyttävää toimintaa ei tule enää sallia!” aktivisti Una Pastinen toteaa."

Koko kirjoitus on kuin hieman kuin matematiikkavapaan lukion vegaanikerhon kirjoittama ? Ehkä nuoren ja johdateltavan they/them Uunan on vaikea tutkia numeroita ja suuruusluokkia, kun nautiskelee vegaaniavokadojansa Helsingissä terassilla kauralatten kera.

-SS-

Kevätvehnän jälkeen, aitosavi/hiesusavi. Kasvamaan lähtenyt


Kuva: kasvuun lähteneet lehdet ovat puolivälistä pakastuneet 29.03.2026


Kuva: lumen lähtemisen jälkeen oli meko viimaisia pakkasöitä

-SS-

Eikö vanhassa tumessa ole apulantavantaat 25cm:n jaolla...?

Siis eihän herneellä liene niin rivivälillä merkitystä ? Monet aitosuorakylvökoneetkin ovat 15-25 cm jaolla ?

-SS-

Olen palkoherneen kylvänyt lannoitevantaista, välillä tukkii sinne vantaan kapeiden sivulevyjen väliin. Siemenen saa helposti haluttuun syvyyteen. Samalla peräpään säiliöstä voi laittaa kerääjäkasvia, esimerkiksi rypsiä tai timoteita.

Tuolla tavalla siemensadolla ei ehkä ole niin suurta merkitystä, ja tuotantopalkkio sekä kerääjäkasvi asettuisivat alalle, jossa kerääjäkasvista ei olisi muun viljelyn osalta haittaa.

Maanparannuskasvin osalta tukitaso on aika samanlainen, mutta kasvivalikoima on rajoittunut, auringonkukalla sopivasti tuki-ilmoituksessa satokasviksimerkittynä olisi tuotantopalkkiokin, ja samalla siihenkin voisi kylvää kerääjäkasvin, eikä olisi kasvatusaikarajoitteita. Auringonkukan siemen on huomattavasti hernettä halvempi, jolloin siitä voisi jäädä enemmän viivan alle, jos heti alussa päättää, että satoa ei korjata. No, rypsi syysviljakerääjäkasvilla on myös aikamoinen tukipumppu. Sen virheen tein viimeksi, että ruista tuli aivan liian paljon, ehkä 50 kg/ha saisi laittaa sinne juureen kasvamaan, että rypsi vielä jaksaa pysyä kasvussa. Rukiilla ehkä on juuristokilpailu vahvempi, joten syysvehnä voisi olla helpompi

-SS-

Ei se aikaisuus ole se juttu. Vappuna pitäisi olla typpeä  SULANEENA syysvehnän käytettävissä. Viimeisellä yöpakkasella levitettynä tuon saa usein varmistettua. Kun maa kuivuuttaan kantaa levitystraktorin voi olla, ettei tuo ainakaan savimaalla toteudu. Jälkeenpäin vasta tietää, milloin oli viimeinen pakkaskantokeli.

Tuo rakeen sulaminen riittävän syvälle maahan on se juttu, ja semmoinen tuntuma on, että jos äärimmäisen lämmin aurinkoinen ja tuulinen ajanjakso osuu kohdalle kuivalle mullalle levityksen jälkeen, eipä siitä voimasta ole koko kesänä täyttä määrää jäljellä, ehkä puolet: Epäilen, että lannoitteen ammoniumnitraatti aktivoituu ilman kosteuden vaikutuksesta rakeen alle pölyyn ammoniumtyppenä ja nitraattityppenä, ja ammoniumtyppi jos ei saa riittävästi kosteutta valuakseen syvemmälle maahan, se voi haihtua ammoniakkina ilmaan mullan kuivuessa, koska lämpö ja kuivuminen siirtävät reaktion  niitä ammoniumioneista ammoniakkikaasun . Nitraattityppi on melko stabiili, kulkeutuu tietenkin veden mukana helpommin jopa liiankin syvälle tai vesistöihin. Tuommoinen kaava löytyi:

NH₄⁺ + OH^- <=> NH₃ (kaasu) + H₂O

Toinen asia sitten on, onko kaikella syysvehnällä sittenkään selviämisen edellytyksiä: nyt on viimeiset hetket tilata siemeniä, voi olla, että aikaisia kevätvehniä ei löydy riittävästi. Tämäkin kevät osoittaa sen, että syvämuokkaus ja pahnan upottaminen syvälle ennen syysvehnän kylvöä on se juttu. Syksyn pahnaputuvelli kellastuttaa ja lopulta tappaa sen syysvehnän. En tiedä miksi, mutta niin se vaan näyttää olevan.

Kyllä tuosta nyt syysvehnän siemenet saa, mutta tonnimääräinen sopimus on täytettävä jollakin vehnällä. 

-SS-