Paniikki mainittu säikees  .Ja kun viljan myynti on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa.Ostamisesta puhumattakaan.Paniikki.

On tietenkin hankala eläytyä asiaan siellä kasitonnarien Eetelä-Pohjanmaalla, kun keskenään kilpailevia viljanostajia on kotiportailla jo odottamassa käteisrahat kourassa. Että suurin homma on estää ostajia ajamasta jo puimapäivänä kuorma-auton konttilavoja suoraan puimurin torven alle, maksoi mitä maksoi.

-SS-

Valitettavasti tämä Putinin projekti on aloitettu hetikohta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Riippuvuus Venäjän energiasta, ydinvoiman vastainen liike ja Vihreät olivat silloin pehmeän vaikuttamisen kohteena, ja mikä pahinta, sen ajan vihreät ja vasemmistolaiset elävät nyt harhoissa, että sen ajan toimiansa olisi koskaan tapahtunut. Ns. äärioikeisto ei edes kokonaan ole mitään "oikeistoa" vaan osa on liikkuvia entisiä kommunisteja mm. Itä-Saksasta, eli neokansallissosialisteja. Koko entisessä itäblokissa on olemassa vanhaan Neuvostoliittoon kaipaava sukupolvi, jolle  euromarkkinatalous ei ole pystynyt tarjoamaan valoisaa tulevaisuutta.

HS on kuvannut tuota Venäjän myyräntyötä, jossa tuetaan kaikkia mahdollisia eripurasta eläviä liikkeitä: "Venäjä haluaa uuden Jaltan sopimuksen, jossa maailma jaetaan etupiireihin. Venäjä tarvitsee ympärilleen näennäisdemokraattisia suojamaita pitääkseen korruptoituneen yksinvallan koossa"

https://www.hs.fi/maailma/art-2000005552242.html

Normaalit kansalaiset kyllä huomaavat  uusnatsien ja muiden ääriryhmien  falskiuden. Mutta vasen laita - vihreiden kera - eduskuntakelpoisina ja näennäisesti maltillisina ovat perussyylliset siihen, että äärioikeisto yleensäkin  on pystynyt lisäämään kannatustaan olennaisesti keskustasosialidemokraattisessa Euroopassa.

Asiaa ei auta epävakaitten nuorten keksimien vasemmistolaisten määritelmien tahallinen sekoittaminen, maltillinen talousoikeistolainen on "natsi"  ja valtiososialismia ajava kansallissosialistinen on "natsi", eli olisivat ns. "laitaoikeistoa" ? Eivät ole.

Jos sanoo vahingossa, että ruuna ei ole tamma, se ei tee sanojastaan natsia, vaikka Putinin trollitehtaan julistajat näin esittäisivätkin.

-SS-

EU:n bruttokansantuote on noin 16 000 miljardia dollaria. Venäjän 2500 miljardia dollaria. Yksistään Saksan bruttokansantuote on tuplat Venäjään verrattuna. Puolankin osuus sentään on 1040 miljardia.

Vaikka Venäjä käyttääkin sotimiseen 7,5% bruttokansantuotteesta, Unionille riittää hyvin se 2%, jotta pysyy varteenotettavana uhkana Venäjän hyökkäysaikeita vastaan. Euroopassa suurin vihollinen ei ole Putin vaan viides kolonna, jossa entiset ja nykyiset Venäjän ystävät yrittävät edelleen pakottaa aseistariisuntaa ja vihreää siirtymää.


Viimeksi vuonna 2018 Vihreät ajoivat asevelvollisuuden lopettamista....

-SS-

Se on ihan saaduista korteista kiinni, onko rypemistä vai ei. Rakentamista tehdään ympäri vuoden, jolloin sopiva 200 mm:n sade tai roudaton talvi alkaa keinuttaa hyllyviä savikerroksia. Linjalla on alueita, joihin nousee kesätulvissa vesi, vanhaa kiemurtelevaa puron uomaa kas. Muistan kun Lohjan Muijalasta lähtevä moottoritietä rakennettiin ent. moottoriliikennetien pätkän oheen, ja sellaista vetelää notkelmaa täytettiin, niin sinne tuotiin miljoona kuormaa louhetta ja mössö tirsui alta pois sivuun ja nosti siihen väylän erillään olevien kaistojen väliin semmoisen lietekumpareen.

Onhan tuossa paikallistiessä valtaojan rumpukin jo U:n muotoinen, koska halusivat sen rummun laskea paikkaan, jossa oli valmiiksi  pajukkoa ojan varressa. Paju paljastaa aika hyvin semmoiset paikat, missä on märempää. Savilieju painuu rummun keskeltä vuosi vuodelta syvemmälle, ja asfalttia on korotettu jos jonkin kerran, ettei tule hirmuista hyppyriä.  Mutta nyt ei rummusta tahdo enää läpi näkyä, ja aukko on kovin lituskainen siellä keskellä. Förpyyseen vietiin jossakin vaiheessa kalkkilouhetta Lohjalta ja Kiskosta, ja kivasti keinuttaa talossa täällä 400 m päässä ojan ylityksessä se rummun aiheuttama raskaan kuorman kyykkäys. Vaikka tässä on santanummi talon alla.

Monessa kohdin suunnitellun vetyväylän alla on semmoisia lähteenpaikkoja, joihin on vanha kansa yrittänyt upottaa kuuden metrin riukua, ja sinne  vaan painuu melkein käsin työntämällä. Maaperätutkimusten porarit tulevat nähtävästi Puolasta.  Parhaimmillaan pellosta tulee kasvukunnoltaan parempi, kun porareiästä tursuaa vesiä pellolle koko kesän. Tiettävästi tunninjunan maaperätutkimuksissa ovat peltoa melkein pilanneet porarei'illään.

-SS-

Mutta kyllä se puolen miltsin rauta pyllyn alla parantaa henkistä hyvinvointia, ja lohduttaa talviöinä itkiessä, jos vaikka joku hömppäheinäilijä on varastanut kaupungin vuokralohkot ensi vuodelle.

-SS-

(2023)
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

Havaintoni jatkuu aina vaan pahenevana, kasvipeitteisyystuki ei näytä olevan suurillakaan aloilla ratkaiseva kannattavuuden avain: Koskematonta sänkeä ei ole näkyvissä syysvihreiden ja kynnöksien välillä kuin siellä täällä kauempana, pakkanen nyt vasta viikolla rupesi haittaamaan kyntöjä. Yllättävän paljon muutama nelisiipinen paluuaura ryhmässä ajaen saa mustaa aikaiseksi pitkän päivän aikana. Omakohtaisesti puolisokea ja puolikuuro kela-apu tuli hyvin perässä kun kierrettiin sarka-auroilla ympyrää. Sitten seuraava ympyrä auki ja itse palasin lopettelemaan vaon tai saran reunat. Kotosalla ei ole jäljellä kuin muutama aari päistettä ja yksi pellon reuna, johon pääsee vielä kippaamaan  kuivurin putua.

33% ehdollisuuden kasvipeitteisyys tuli nyt mukavasti täyteen vähäisemmällä sängellä ja syyskylvöllä. Oletin jo, etteivät nuo huiskakylvöt jaksaisi orastua, mutta yllättävän hyvin vihreäksi sai pellon, tasaisempi oras on kuin Sampo puimurilla konsanaan saisi. Toki kevytmuokattu olisi toiminut pakkokasvipeitteisenä, tuota kultivoitua + äestettyä olisi joutunut miettimään.


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, 28.09 pintaankylvö kultivoituun, multaus 29.09 lapiorullaäes


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, pintaankylvö sänkeen + multaus 29.09.25  neljätukkisella lapiorullaäkeellä kertaalleen

Kuvasta voi nähdä, että sängellä kaksi äestyskertaa olisi tuonut tuuheammat oraat, osa jyvistä jäi hötöpahnaan, jotka eivät orastuneet kuin vasta isomman sadekauden jälkeen. Eli ajoin ympäri kiertäen äkeellä, ja nurkkien sirpin muotoiset äestämättömät ajoin lävistäjää pitkin, jälki ja pikkuiset äestämättömät kulmat näkyvät selvästi kuvassa. Toista kertaa ei olisi pystynyt ajamaan ennen kuin kuivattelun jälkeen kumminkaan, alkoi paataa rulliin savipahnaa.

Mutta silti, satelliitti tulkinnee tuonkin syyskylvetyksi. Ja se on pääasia. Kuvassa mahdollisesti näkyvä sänki on nyt jo kynnettyä sekin.

-SS-

Maaseudun Tulevaisuus on nähtävästi alkanut lobata vahvasti turvepeltojen raivaus- ja viljelyrajoituksia vastaan. Jotenkin tuntuu, että niitä soita ja metsiä aikaisemmin on raivattu uhmakkaasti uuden lehmäkopin ympärille, tietäen, että tukia ei saa, mutta nyt ääni on kellossa muuttunut, kun ehdollisuuden vaatimukset painavat vapauksia, ja päästöjen rajoittamiseksi tehtävät toimet "aiheuttaisivat sosiaalisesti kestämättömiä ja kohtuuttomia kuluja"

Näin, jokainen tila tekee rationaalisesti päätöksiä aina vaan hurjemmille toimille, jos vain annetaan siimaa. Ja maataloushallinto sitten joko avaa veronmaksajain shekkivihon kyseisen toimen jälkiseurausten hoitoon tai sitten ei. Odotan itsekin, milloin jo hylättyjen vedenottamoiden pohjavesirajoitukset purettaisiin tai ainakin maksettaisiin lisätukia siitä, että suostuisi olemaan käyttämättä pohjavesirajoitusten alaisia kasvinsuojeluaineita.

-SS-

Selkeät säännöt noihin alueluovutuksiin aikoinaan oli. velvollisuus alkoi jostain 30-40 peltohehtaarin paikkeilta. Kartanot suurina tiloina joutuivat luovuttamaan tietenkin eniten. Täällä raivauskelpoinen maa oli raivattu pääsääntöisesti jo aiemmmin. isoimpien kartanoiden alueelle syntyi suurempia uudistila-alueita.

On mielenkiintoista katsella omien alun perin evakkolohkojen vuonna 1939 tehtyjä salaojasuunnitelmia, varsinainen luovuttanut kartano nyttemmin on jo silvottu uus-eturiville lisämaiksi. Hieno kartanopihapiiri lienee ollut jo useita kertoja Oikotiellä, mutta eipä jokin Lontoon Cityn eläköityvä finanssipäällikkö semmoisesta kartanosta välttämättä perusta, jos siinä ei ole peltoa edes lämminverihevosilleen laitumeksi ?

-SS-

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/15d655ed-9262-4520-8312-8b0373e6a78e

Mä voin ilmoittautua jonoon jos aletaan kartoittamaan pellon tarvitsijoita... 

Selän takana kuvassa on satatuhatta euroa rautaa ja itkee, kun pihtasi jotain viittäkymppiä tarjouksessaan, eli tuhattaviittäsataa euroa ?

-SS-

Eli täällä satamaan toimitettuna ennen lastauskuluja jne just sen 180.

Ota huomioon, että rehuohra Hankkija Naantali on tällä hetkellä  143 euroa, keväälle 154 euroa ! Ja etelärannikolta se sama maantierahti viljelijän maksettavaksi, epäilen, että moni tarttuisi vaikka 170 euroon, jos Turun rehutehtaaseen kumminkaan ei mahdu.

Ja eihän pikkulaivan määrillä kotimaan hintaa heilutella

Viimeksi kun sellainen viljaliikkeiden vientisaarto oli olemassa, se purkautui melkein räjähtäen muutaman täysperävaunun laivauksella. Kas homman juju on siinä, että ne sataman laivastapurkukulut ja maantierahti kippaukseen tulevat tuontiviljalle lisättäväksi tänne päin. Silloin alkaa viljakauppiaan takaraivossa koputtaa asiakkaiden viljantarve, entä jos ... ? Monet hintakuplat ja romahdukset ovat täysin psykologiaa, eivät tavaran saatavuudesta johtuvia. Vessapaperimellakat ympäri maailman viimeksi viisi ja puoli vuotta sitten osoittivat, että ihminen ei ole aina kovin järkevä.

Ja eikös tuossa sitäpaitsi jo jotkut maksa melkein sitä 180 tasoa jonnekin paikkakunnille tehtaalle.

Vaasa, Oulu, Tornio Utajärvi tms. alkavat huomata, että jäätilanteen ja kelien myötä alkaakin ehkä olla hankalampaa se viljan saanti mistä tahansa, eipä tuo jostakin Uudeltamaalta 400-600 km:n viljarahti välttämättä leiville lyö. Siksi niillä pohjoisen paikoilla on jo nyt korkeammat tarjoukset.

Eli jos viljaliikkeet pääsevät vapaasti - ei siis tarvita edes mitään yhteistä päätöstä tai salaliittoa - asettamaan tosiasialliset viljan vientisaarrot voimaan, juuri noilla mainituilla perusteilla, että ei ole kannattavaa, on hankalaa kerätä viljaa laivalastillista, eivät ne isännät kuitenkaan myy ja ja ja, voimme olla varmat, että mahdollisesti muutamankin tuhannen bushelin ylituotanto pitää koko maan viljakaupan hintatason tyydyttävän alhaisena. Siihen kaikki suuret toimijat pyrkivät aivan viattomasti ja ilman taka-ajatuksia, koska se on kokonaisedullisinta maatalouden ja elintarvikekaupankaupan toimialalle ja teollisuudelle. Paitsi nyt tietenkin yksittäiselle viljanviljelijälle.

Viljanviljelijää ajatellen, voisi olla ehkä mahdollista luoda jonkinlainen viljanviljelijöiden osuuskunta tai vastaava, joka kävisi näillä paikallisilla markkinoilla semmoista kokonaisnäkemyksellistä viljakauppaa, viljanviljelijäosakkaan puolelta asiaa tarkastellen. Mutta se ei välttämättä olisi toivottavaa, sillä moni tärkeä viljakaupassa mukana oleva isomman volyymin viljelijä joutuu istumaan kahdella   tuolilla, esimerkiksi oman jalostavan yhtiön tai eläinkopin toimitusjohtajana.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.11.25 - klo:12:47

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan.

Kevät on auttamatta liian myöhäinen ajankohta. Tammikuussa ohran sai 208e kiinni, mikä oli ja on erittäin hyvä hinta tähän markkinaan. Nyt täytyisi ViljaTavastian saada ehdottomasti kerättyä laivallinen ohraa ulkomaan vientiin. Nostaisi kotimaan hintatasoa helposti 20e.

Eli nyt siis haettaisiin viljaliikkeiltä syksyn 2026 ja kevään 2027 hintoihin ohralle psykologista korotusta ? Nyt jo voisi esim. Hankkijalla kiinnittää ohran, 180 euroa. Onhan se huomattavan hyvä hinta, Turku syksy 2026  +14 euroa  päivän hintaan (+36 euroa viime syksyn puinneilta) , +24 euroa kevät 2027.  Rehukaurasta tarjoavat puolentoista vuoden päähän kahdeksan euroa enemmän kuin päivän hinta nyt. Kevätvehnästä 9 - 10 euroa enemmän.

Nyt siis pitäisi alkaa ottaa yhteyksiä Australian kollegoihin ja laskeskella sieltä kohta korjattavan sadon tasoa, viralliset luvut kertovat, että Australiassa syyskylvöisten kasvien sadot, jotka siis puidaan jo aika pian, ovat saaneet kasvaa riittävissä sateissa; rypsin sadosta on tulossa hyvä ja (syys)ohran sadosta erinomainen. Yhdistettynä siihen, että Euroopan viime syksynä korjattu kokonaissato etenkin ohrassa  aina vaan arvioissa kasvaa, onko nyt sitten tilanne, jossa pitää lyödä kiinni tuo 173 euroa syksyksi Turkuun tai 183 euroa seuraavaksi kevääksi, ota tai jätä, suunta voi olla vain alas päin ?.

Millaisia laatu- tai toksiinivakuutuksia on viljaliikkeiltä saatavissa ? Kiinnittämisen tuskassa usein unohtuu se, että etukäteisessä kauppasopimuksessa sitoutuu myös laatuun.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 19.11.25 - klo:22:08

56% Ruotsin viljasadosta syysvehnää keskisadolla 7500kg/ha. Kestää kesän satamista ja paistamista aikalai paremmin ku toukokuun puolessa välissä savitilsan viereen kylvetty ohra.

Syysohra ei ole tainnut meillä oikein menestyä..?

Kasitonnarikerhossa toimii syysrapsi ja syysohra Suomessakin hyvin. Jotenkin talvituhot riivaavat vain diletanttiviljelijöiden peltoja,  vaikka siis yritetään menestyjiä matkia viljelyohjelmia seurata kirjaimellisesti miten pystytään, ruiskutuksia hiveniä sluxeja kestaccia matenoita prolinea talven tuloon asti viikon välein.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.11.25 - klo:12:47

kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Eikö tuota viimeisen kappaleen toimintamallia sanota kaupaksi? Täälläpäin on ainakin sellainen….

Joskus ammoisina aikoina kaupaksi nimitettäviä kummajaisia oli täälläkin: K-Maataloudella oli siilokoppi jossakin vaiheessa Meriniityssä, Osuuskaupalla oli iso betonisiilovarasto ja kuivaamo nykyisen Plazan vieressä ja Tukolla aikansa suurimpia peltielementtiviljavarastoja Meriniityssä. Siellä viljakauppa toimi, vein yhden päivän aikana sinne Tukoon seitsemän traktorinkuormaa viljaa, ja kuormat täytettiin 60 kuution kylmäilmakuivurista 90 mm ruuvikuljettimella, joka klapisi lähes keskeytymättä lastauksessa, kun olin kärryä viemässä.  E-liikkeellä oli Osuusliike Tähkän viljavarasto radan varressa myös. Hankkijan silloisesta viljavarastosta minulla ei ole mitään muistikuvaa, kun perheellä ei silloin ollut parhaat välit kyseiseen hankintaosuuskuntaan, vaikka jäseniä oltiinkin. Nyt Hankkijalla on se vanha Tukon viljavarasto hallinnassaan, Lantmännen kauppiaalla saattaa peltisiilo Somerolla olla. Entiset Osuuskaupan siilostot nykyään ovat vain muraalien sijoituspaikkana, taisi pölyräjähdys rikkoa paikat silloin aikanaan

Pölyräjähdys kuivurissa tärisytti Salon keskustaa. HS/1991

Tähkän viljakoppi paloi vuonna 2011. Yle uutinen Tähkän viljavaraston palosta

Käytännössä täkäläisistä "kaupoista" lähinnä vain Hankkija ottaa oikeasti kärryllä viemällä vastaan tuoretta viljaa ja pieneriä. Mutta rajansa silläkin näkyy olevan, ruuhkautuu todella nopeasti. Perniön Viljavan viljavarasto tuntuu olevan jo kesästä asti täynnä, 10 t vähimmäiskippaus, Loimaalla oli tänä syksynä tilaa. Täytyy selvittää, onko Perniössä kiinnostusta investoida asiakassiiloihin. Jos kippausminimiä voi säätää menemällä kahdella traktorilla peräkanaa, silloin saadaan 20 kuutiota kerralla menemään.

Eli täällä etelässä ovat maatalouskauppakonsernit vähitellen siirtyneet parasiittitalouden puolelle, eli ovat toimitusketjussa välittäjinä, liikuttamatta evääkään, sijoittamatta itse yhtään mitään pääomia, ottamatta itse mitään riskejä minkään käsinkosketeltavan palvelun toimittamiseksi. Viljavallakin oli kuluneena syksynä vapaita siiloja, koska viljaliikkeet eivät niitä nykyään tarvitse, rahaa semmoiset vaan kuluttavat, toimisto ja tietokone ja pankkitili, jonne voi laskuttaa välityspalkkiot, ne vain tarvitaan.  Eli viljelijän on toimittava viljelyn lisäksi omiin pitkäaikais- ja huoltovarmuusvarastoihin investoijana, maailmanmarkkinoiden haistelijana, kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän temppujentekijänä, logistiikka-asiamiehenä, teollisuuden rahoittajana ja lopullisten ansiomahdollisuuksien hakijana raaka-ainespekuloinnin avulla.

Viljeleminen näyttää jo olevan aivan sivuseikka viljelijän niskoille asetetussa bisneksessä, ja ainoa osa koko toimitusketjua, joka luontaisesti on tappiollista, EU-tuista huolimatta. Jos haluaa edes jotenkin välttää esimerkiksi laaturiskejä, viljelijän on sijoitettava esim. värilajittelijaan ja toksiinien pikamittausvälineisiin ja vähintään kolmen laatuluokan  osastoiksi lokeroituihin erikoisvarastoihin, esimerkiksi toksiinit > 8000, 1750 - 8000 ja alle 1750 . Ja sama T2/HT2, siinäpä on jo viisi vapausastetta (plus eri viljalajit) , jotka pitää hallita. Semmoisen kuivaamon viereen pystytetyn miljoonan kilon peltipöntön aika on ohi, kun tuntuu, että jo se yksi punainen jyvä laittaa kaikki kuormat takaisin satamasta.

Onhan tämä selvästi paikkakuntakohtaista, näyttää siltä, että Loimaalla vielä on valmiuksia viljan liikutteluun, ja varastojakin on olemassa. Lisäksi ostorahdit kumminkin näyttävät alkavan tietystä perusmaksusta, niin kuin taksimatkat, että melko viereen vietynä 44 tonnin rahti maksoi 8 euroa tonnilta, eikä lastaus kestänyt tuntikausia kumminkaan. Turkuun asti ei ole tarvinnut paljon lisää laittaa. Loimaan projektista ei ole vielä rahtilaskuja tullut. Ehkä tämä Länsi-Uudenmaan ja itäisen Varsinais-Suomen alue on tietynlainen musta aukko, Suomen viljakaupattomin seutukunta.

-SS-

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Yaran touhuisaa ärsyttää myös tuo ketjutuotteiden paljous, eli on mahdotonta tilata kerralla samassa kuormassa  kaikki seuraavana vuonna tarvittavat lannoitteet,  jos tilauksessa on useampia laatuja, joista yhtä myy Hankkija, toista Lantmannen ja  kolmatta Suomen maataloustukku. Sehän tässä on ihmeellistä että vain maataloustukusta saa Y1:stä.

https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/

Tämä lannoitevalikoimien keskinäinen sopiminen pitää voidellut myyjät mukana Yaran projektissa. Ei siinä muuta ole. Ainoa ratkaisu lienee siirtyä amerikkalaiseen blendiajatteluun, niiden levittimissäkin voi levittää kahta laatua raelannoitetta kerralla. Typpi menee sitten maahan kaasutonkasta puhaltamalla.

Tai sitten kun jaettu lannoitus on nyt niin muotia, voi esimerkiksi käyttää vain yhtä vähätyppistä NPK-lannoitetta, jossa tasoittaa koko tilan fosforimäärän kokonaisrajan sisään ja ajaa vakioannoksella koko tilan yli, ja sitten rikki-typpilannoitteella kesän ruokkii oraita. Taitaa olla ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen erilaisten viljavuuksien lohkoilla liian hankalaa muutenkin, lannoitevalikoimaa säätämällä. Kokonaismääräajattelu toimii, kunhan kirjanpito seuraa vaatimuksia.

Yksi mahdollisuus olisi laittaa kalium maahan kaliumsulfaatista (Berner), joskus syksyisin. Sitten fosforit vain starttilannoitteesta, jota saa varmaankin samasta myymälästä. Sitten typpilannoite mistä milloinkin. Pitänee alkaa miettiä jonkun vanhan kylvökoneen laatikon virittämistä Tumen selkään repuksi, starttilannoitetta varten. Heinänsiemenlaatikon rullat eivät varmaan kestä fosforiraetta ?

-SS-