Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1440

Viestit - -SS-

Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 25
: tänään kello 00:41
Luulisi vaakatasojyrsimen olevan hidasta jos tällä viskakylvöllä haetaan nopeutta...  ::)

Jos sillä haetaan niin. Joskus sateisena syksynä voisi olla pintalevityskylvö kynnökselle ja jyrsinmultaus ainoa keino saada edes jollakin tavalla talvesta selviytyvä oras aikaiseksi...?

Vaakatasojyrsin hieroo palluroita märästä savesta ja kehrää pahnasta semmoisia tiukkoja pahnapalloja.

Kyllä levitin ja äes ovat melko nopeita, saa kylvöjä aikaiseksi isojen talojen malliin: 12 m levittimellä 6 km/h , noin 5-6 ha tunnissa, vehnää saa säiliöön 2 ha:n tavarat. Ja täyttö on leveään säiliöön nopeaa elevaattorin torvesta. Sitten vaan lapiorullaäkeellä 3 m x 13km/h kertaalleen paikastansa 4 ha tunnissa.

Parissa päivässä ajaa pientilan pellot syysviljalle. Toki linja-auton kokoisella räpidillä kylän aktiiviviljelijä saa aikaiseksi enempi.

-SS-
Onko jollakulla täällä käytössä ns. itsenäinen Sirppi-ohjelma ? Jos tämän oman version irrottaa Peltotuesta, joutuu kyllä tekemään päätöksen, että vain toisella jatketaan. Pitää kysyä Softsalosta, miten Peltotuen muistiinpanoarkistot säilyvät, tietokanta ei ole välttämättä mikään avoin formaatti. Ainahan voi tulostaa lohkokortit pdf:ksi. Jotenkin Sirpin käyttö on luontevaa ja juuri tuo suunnittelukortin muuttuminen samalla toteutuneet-kortiksi vain klikkaamalla tehty-pallukkaa tapahtumapäivänä, tai sitten päivämäärä tallettamalla, on juuri sellainen toiminto, johon toivoin Peltotuenkin joskus päivittyvän. Sirpin karttojen päivitys maastossa lienee toimiva, koska olen jo kerran sitä käyttänytkin. Karttatoiminto - vaikka näyttäisi vain ilmakuvan lohkosta - on suorastaan nykyaikainen, verrattuna 1980-lukulaiseen Peltotuen karttaosaan.

Varastot nähtävästi pystyy tuomaan Peltotuesta, ja sen jälkeen voisi katkaista Peltotuki-yhteyden. Sen voi ohjeen mukaan tehdä ottamalla yhteyden Sirpin tukeen.

Sirpissä siis on kaikki se toiminnallisuus mitä nykyisessä laihtuneessa Peltotuessa löytyy, ja jotakin vielä lisääkin. Surettaa tietenkin hiukan Softsalon puolesta, jos kyse on toiminnallisuuden kopioimisesta ja aikaisemmin kehitetyn ohjelman kannibalisoimisesta. Ehkä myös on epäselvää, ovatko Nikitec Oy ja Softsalo jotenkin kaupallisessa yhteistyössä vai mistä on kyse ? Ohjelmistojen integrointi toisiinsa on vähintään kömpelö ja päällekkäisyys jo häiritsevän vahvaa.

-SS-
Metsätalous / Vs: hiljainen suojelu
: 22.01.26 - klo:22:26
Poistin tässä taannoin noin 15 ha hiljaisen suojelun piiristä pelkästään kaupunkilaisten metsäaktivistien julkisten esiintymisten takia. Lisäksi omalle tontille metsätietoaineistoihin jostakin ilmestyneet "haukan pesäpuut" ja muut luontoarvokohteet saivat myös tarmokkuutta aktivoida hakkuupäätös.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Eurooppa.
: 22.01.26 - klo:18:19
rakkine,   just tuo on noissa paperilaskuissa hyä että voi,  kun net tuloo aikanaan, hyin ennakoitua ja varautua.   sekä ne on niiin helppo kattoa sit vaikka vuosien takaa,  toisin kuin ettiä noita sähkyisiä.        mutta ihan kiva kun tuokin on tehty kansan kiusaks..

Esimerkiksi vuoden 2025 kiinteistöverotuspäätös tuli näkyviin Omaveroon 3.3.2025. Maksun eräpäivät olivat elokuussa 2025 ja lokakuussa 2025. Miten niin ei noihin pystyisi varautumaan ?

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 25
: 22.01.26 - klo:18:11
Tai lakoraidan

Ceylonilla ei tuota ongelmaa ole. Ceylon kestää lakoontumatta noin 100 kg enemmän typpilannoitusta jopa ilman laonestoaineita, kuin esimerkiksi Skagen. Broadway® rikkakasvintorjuntaohjelma lyhentää ennestäänkin kääpiölajikkeen kortta noin 10 cm.

Elholla on päisteestä siivulle lähteminen joskus hiukan haasteellista. Rakeet lentävät puomin taakse jonnekin epämääräiselle etäisyydelle, ja jos liikkeellelähtö ei tapahdu aivan samanaikaisesti syötön kytkemisen kanssa, tai missaat vaihteen tai jonkun muun, voi siihen lähtöpaikkaan mennä melko paksukin kasa lannoitetta. Koskaan ei Ceylon ole niillä paikoilla mennyt lakoon.

-SS-
Kalkituksellakin on tuotto, joka toteutuu lähinnä saatavan sadonlisän tuottaman nettorahamäärän  perusteella. Tällöin ei ole kahta sanaa, toteutuuko tuotto esimerkiksi sokerijuurikkaalla, se toteutuu.

Viljalla tuotto riippuu kulloisestakin markkinahinnasta, sekä siitä, että parannuksia pitää samanaikaisesti tehdä monella rintamalla:
- ojitus, mielellään altakastelu
- hivenlannoitteet ja perusravinteet
- vaateliaat satopotenttiaalilajikkeet
- satopotenttiaalin mukainen lannoitus
-1980- luvun hintataso ja hintasuhteet.

Tämä siis on monimuuttujaongelma, jossa osa muuttujista ei välttämättä ole vapaasti valittavissa. Lähinnä mieleen tulee perusravinteiden käyttömahdollisuus tukipolitiikassa, ja tuotteen ja kuivauksen ja rahtien hintatason reunaehdot.

Tällöin joudutaan tutkimaan asiaa lukitsemalla muutama näistä muuttujista tämänhetkisiin rajoihin ja etsimään esimerkiksi pelkästään kalkituksella saatavaa tuottoa.

Pelkän kalkituksen tuottoa on tutkiskeltu EU-aikana, ja tulokset turhauttavat mm. viljelypanoskauppiaita:


Kuva: pH:n vaikutus ohran satoon

Kuvaajat taipuvat vahvasti vaakasuoraan suuntaan siinä pH5.5 :n seutuvilla. pH:n suositusnosto 6.5:een vaatii suurimmassa osassa peltoja noin 20 tonnia kalsiittia, taitaa olla yli 800 euroa jo senkin hinta levitettynä. Ohran sadonlisää saadaan parhaassakin tapauksessa (lajikekokeet) noin 400 kg/ha, joten lisäsadon arvo kuivattuna ja rahdattuna näyttää olevan lajikekokeiden perusteella noin 60 euroa, varhaisemmissa tutkimuksissa ehkä 0 euroa.

Tutkimus joutuu kerta toisensa jälkeen tunnustamaan, että vuokrapeltojen ja niin sanottujen tavis-kasvinviljelypeltojen viljavuus- ym. puutteiden muut reunaehdot ovat niin kasvua rajoittavat, että noin 6:n pH:n jälkeen kalkituksella ei saada merkittävää rahatuottoa, jos viljellään vain viljaa tai vaatimattomia muita kasveja. Tuoresäilöttävää rehuohraa tai maissia omaan käyttöön (esim. lisäsadon rahtikulut jäävät pois) viljelevät saattavatkin hyötyä, varsinkin kun perseilevät fosfaatin ja järjettömän typpilatauksen avulla satoja, joita ei köyhän maan viljelijä voisi kuvitellakaan saavansa, vaikka kalkitsisi pH:n yhdeksään- kymmeneen asti.

Vuokrasopimusten pituuden osalta, 15 vuotta ei välttämättä riitä, jos pH:n nostoa todella yritetään saada aikaiseksi.


Kuva: MTT:n selvityksiä 37  (2003)

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 25
: 22.01.26 - klo:16:47
Millaisella siemen määrällä kylvetty, ja mihin aikaan. Reunat taitaa olla hankalat kylvää huiskalla

Noin 300 kg/ha siementä ja 29. - 30.09 oli suunnilleen kylvöpäivä. Reunan kylvö hukkaa vähän siementä, koska Pneumassa periaate on siinä, että metrin välein olevan suutinläpän heittämä levitysviuhka menee naapuriläppien kanssa limittäin, mutta reunimmainen läppä ei saa "kaveria" sieltä ulkopäästä. Joten paras reunalevitys tulee kun kuljettaa reunimmaisen läpän aivan peltomullan reunan kohdalla. Tällöin ojaheiniin menee noin puoli annosta. Lannoituksessa olen tyytynyt hiukan haaleampaan puoleen metriin , en viitsi heittää lannoiterakeita ojanpientareen heiniä vahvistamaan.

Elho Pneuman peltiläpät ovat pikakiinnitteiset, joten voisi rakentaa semmoisen pellin, jossa päätysuuttimesta tuleva suihku leviäisi vain keskelle tai sisään päin, ja kiertäisi pellon ympäri ensin sillä asetuksella ja lopulta vaihtaisi normiläpän siihen tilalle. Tien varrella saisi vahvan kasvuston naapureille ihailtavaksi aivan reunaan asti, koska lannoitusmäärä saattaisi nousta siinä viimeisellä metrillä keskimääräistä korkeammaksi...

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 25
: 21.01.26 - klo:23:30
Kyllä joustopiikkiäes, sellainen jossa on jalakset tai pyörät, on ehkä paras. Syksyllä 2023 toimi erinomaisesti, koska oli kynnökselle levitys. Mutta kosteaa pahna kultivoidussa tai lautasmuokatussa mullassa tukkimassa, oma joustopiikki ei läpäise, kun on neljällä akselilla piikit. Lapiorulla toimii sängessä vielä hyvin, jos sänki on kunnolla kuivaa.

Lapiorulla toimii rutikuivassa sängessä keväällä hyvin, eikä muotoile kosteaa kylvösyvyyttä sitkeäntiiviiksi kerrokseksi, vaan koukkaa sieltä täältä palasia irti ja upottaa ja silppuaa sänkeä tehokkaasti. Sitten antaa kuivahtaa ja silittää murustuneen pintamullan tasaiseksi, joustopiikkiäkeellä.

Lapiorulla upottaa pintakylvössä osan jyvistä liian syvälle, kylvömäärää on syytä hiukan lisätä.

-SS-
Maatalouden toimeentulolle löytyisi selvä järjestelmä, jossa case Valio on suunnannäyttäjä: Ei pidä ajatella vientitukia, jotka ovat maailmalla epäreiluiksi katsottuja, vaan tukea normi pinta-alatukien lisäksi viljan tonnihintaa, esimerkiksi 25 eurolla tonni. Se jo olisi ns. itämerivähennyksestä joltinenkin osa.  Tällöin suomalainen vilja voisi olla maidon jälkeen toiseksi tärkein Euroopan vientituote, aivan kilpailukykyisin markkinahinnoin. Lisäksi kuljetustuki esimerkiksi kuivurilta satamaan,vaikka vain kympin tonnilta, rupeaisi laivaan saamaan varmasti kaupaksi menevää kaudraa.

Eikä enää olisi minkäänlaista ylituotantoa.

-SS-
Tekoälyt kyllä oppivat käyttäjiensä vasteista, ja jos väestö tasapuolisesti käyttäisi ja antaisi palautetta, kaikki menisi hyvin, todennäköisesti tekoälyistä tulisi valistuneita keskitien kulkijoita. Mutta poliittista ja ideologista  tekoälyvaltaa hakevat lähinnä ääripään osat, pyrkimällä kampittamaan omalla totuudellaan vihollisen totuuden, vinoutuma tulee siitä, että vasemmistoa harhaudutaan pitämään ihmisläheisenä ja humaanina, unohtaen totalitäärinen keskusvaltainen pohjavire, ja valmius jopa väkivaltaiseenkin vallansiirtoon, kun taas kovinkin "oikeistohörhöiksi tuomitut"  amerikkalaiset republikaanit ovat todellisuudessa libertaareja, yksilön vapauksia korostavia kristillisen perhearvon moraalia ja Yhdysvaltain perustuslakia kunnioittavia tavallisia rauhanomaisia kansalaisia. Vaikka asekaappi onkin kotona.

Niin tai näin, tekoäly ehkä oppii mustavalkoista ajattelua, ja koska yleisälykäskään tekoäly ei tunne empatiaa, se vain matkii sitä tehokkaasti, niin löydämmekin sieltä palvelimelta kohta yliälykkään psykopaatin.

-SS-
Maaseudun Tulevaisuus on uunin sytytyksessä hyvä, jos tuohta ei ole sattunut koriin. MT:n paperi syttyy hyvin, ei tule paljon leijuvia tuhkaliipareita, ja sivuja ei ole niitattu kiinni. Myös yksittäisen arkin koko on sopiva mytyksi klapien väliin.

Kallishan tuo MT on, tilauksen peruutus täälläkin on lähellä. Samalla tavalla jo peruttiin Länsi-Uusimaa, kuusipäiväinen lehti kallis hinnaltaan ja melkein samat uutisvälityksistä saatavat vanhat uutiset kuin kaupasta saatavassa paikallisjulkaisussa.

Helsingin Sanomia tilaan vielä, koska sillä tavalla en ihan välittömästi leimaudu laitaoikeistolaiseksi. Kansan Uutiset, Tiedonantaja ja Demokraatti voisi tulla sen MT:n tilalle, niin voisin larppailla itseni turvallisesti edistykselliseksi mallikansalaiseksi. 

-SS-
Saatiinpas tähänkin aiheeseen kultturisotaöyhötys sotkettua. Ehkä kannattaisi pohtia asioita joskus vähän laajemmasta näkövinkkelistä.

Olet selvästi ideologisesti omassa kuplassasi, kun pitää ruveta "öyhötyksistä " puhumaan. Lisäarvoa et tietenkään pystynyt asiassa esittämään.

Stanfordin yliopiston tutkimus selvittää, mitä tarkoitin. Tutkimus osoitti, että useimpien tekoälyjen ajattelu on siirtynyt ajattelussaan neutraalista linjasta vasemmalle, sekä vasemmistoa kannattavien että oikeistoa kannattavien koehenkilöiden kokemuksissa. Vähiten siirtymistä olisi tapahtunut Google Geminissä ja eniten OpenAI:ssa.

Tekoäly ja Internetin datapankeissa olevat tieteelliset tulokset ovat tylsiä ja useimmat kuluttajat eivät ota vahvaa kantaa niihin. Matematiikka ja fysiikka, kemia, ne saattavat saada olla melko rauhassa politisoitumiselta. Mutta sitten historia, sosiaalitieteet, taloustieteet ja moraalikysymykset, niissä on erittäin vahvasti mukana tekoälyn alkuperäisessä laadinnassa syötetyt ideologiset perusoletukset. Tekoälyä koodaavat ihmiset asettavat sille (toivottavasti ja toisaalta valitettavasti !) tiettyjä tabuja, joita ei saa rikkoa. Jos tekoäly saa perusoletuksena sisäisen omantunnon, että mikä tahansa aikaisempi fakta onkin vain kulttuurisesti sovittavissa tai pakotettavissa tai patriarkaatin tai kolonialismin tuotos,  emme pääse oikeastaan missään asiassa valmiiksi, vaan useimmista asioista tulee partisaanipolitiikkaa. Tekoälyn valittavaksi asetettu tieto voidaan myös syöttää raa'alla voimalla internetiin, voidaan jo nähdä, että monen maailmankonfliktin laitamilla totuus on ensimmäisenä heitetty pois.

Tällä hetkellä AI:lla valmistetut -kuvat ja videot ja todisteet mistä tahansa asiasta maailmassa ovat vielä joten kuten tunnistettavissa, mutta kehityksen nopeus on kovaa, ja saattaa olla, että muutaman vuoden päästä emme voi olla varmoja, onko uutisvirrassa oleva kuva- ja tekstimateriaali AI:n tuottamaa rehua vai tietoa oikeasta tapahtumasta. Tällöin varsinkin historia muuttuu virtuaaliseksi ja saattaa alkaa elää aivan omaa elämäänsä. Tällä on vaikutusta demokratioissa, joissa ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä myös saatavissa olevan historiatiedon perustella.

Jo lähes sata vuotta sitten tiedettiin, että videokuva, elokuvafilmi ja valokuvat olivat manipuloitavissa propagandatarkoituksia varten.  Nyt kun tekoälyt kopilotteineen piileksivät suurtenkin organisaatioiden tietovarastoissa, emme ehkä ollenkaan viitsi epäillä, että jokin tieto voisikin olla muunnettua tai sopivasti valittua. Varsikin digitaaliset tietovarastot eivät ole kiveen hakattua riimukirjoitusta. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa tapahtuu vahinko, ja suuri osa ihmiskunnan siihenastisesta tiedosta saastuu AI-töhnällä ?

Kannattaisikohan pistää maakellariin jemmaan jokin Otavan Iso Tietosanakirja, joita oli monessa perheessä vielä 1970-luvulla.  Stephen Hawking varoitti ilmiöstä, että yleisälykkyyttä omaavat AI:t saattavat alkaa kommunikoida omalla kielellään, jota ihmiset eivät voi ymmärtää. Tällainen toistaiseksi ei -vaaralliseksi katsottu tapahtuma sattui Metan tekemissä AI - testeissä jo lähes vuosikymmen sitten, siinä pyrittiin tehostamaan tekoälybottien keskinäistä kommunikointia, ja kohta nämä siirtyivät ihmiselle käsittämättömään tietojenvaihtoon, koska se vain oli tehokkaampaa. Nykykäsitys on, että yleisälykäs tekoäly hyvin todennäköisesti siirtyy ihmiselle käsittämättömään kommunikointiin ainakin sisäisesti, koska ihmiskielet ovat epäselviä ja monimerkityksisiä. Mutta jonkin näköinen kääntäjätulkki olisi sidottava kiinteäksi osaksi järjestelmää, jota tekoäly itse ei voisi poistaa. Positiivisena puolena täsmällisen tekoälykielen syntymisessä olisi ehkä se, että silloin tekoälylle lienee turha yrittää selittää, että ruuna olisi tamma, vaikka ruuna pukisi korvaan vaaleanpunaisen rusetin ja kovasti identifioituisi tammaksi.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevätkylvöt -26
: 20.01.26 - klo:21:56
Kylmä jakso voi nyt harhauttaa ikitalven oloa, mutta todellakin, huhtikuun 15. päivään on 54 vuorokautta, samankaltainen aika kuin marraskuun alusta jouluun... kyntöpellot alkavat huhtikuulla harmaantua ja siemenet ja lannoitteet olisi hyvä olla jo pellon päässä. Juurikkaanviljelijät ovat jo kylvöillä ja Rymättylässä varhaisperuna on jo hyvässä kasvussa harsojen alla.

Jos silloin huhtikuulla löytyy vain talven alle litistyneitä pahnapeltoja, niin siinä tapauksessa tietenkin voi mennä takaisin uuninpankon päälle nukkumaan ja herätä vasta kesäkuun alussa.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevätkylvöt -26
: 20.01.26 - klo:12:47
Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso  10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.

Kyse uusissa lajikkeissa lienee ns. "satopotenttiaalista" , valitettavasti esimerkiksi Suomen maaperän kalkitustaso, peruskuivatus isompien vesiväylien osalta, liukoisen fosforin taso ja typpilannoitus on jäänyt jälkeen puolen vuosisadan takaisesta tilanteesta. Uudet lajikkeet eivät välttämättä selviydy laajaperäisestä tai pienten viljelypanosten viljelyksestä yhtä hyvin kuin vaatimattomat maatiaislajikkeet.

Ongelmana on vaadittavien lisäpanostusten arvon ja lisäsadon arvon epävarma erotus, tai lähes nollatulos. "Laajaperäisellä" viljelyllä eivät satotasot sitten nousekaan. On erheellistä ajatella, että uusi lajike pystyisi valmistamaan maaperästä puuttuvia perusravinteita ja hiveniä, tai pystyisi kuivattamaan liian märkää tai kostuttamaan liian kuivaa maaperää.

-SS-
Pelloille tehdään usein samalla kertaa useampi parannus.
1 - salaojitus
2 - reunaojien ja veto-ojien syventäminen
3 - pellontasaus
4 - kalkitus

Hyödyt kyseisestä projektista tulevat maksetuksi, ainakin jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan. Pellon hinnassa parannustoimet eivät oikeastaan niinkään näy, jos kysyntää on niin paljon, että mikä tahansa kelpaa. Mutta jos maan myynti jollakin seutukunnalla vähänkään kannattavalla hinnalla on hankalaa, salaojitus on kilpailukeino.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1440