Tässä aikani kuluksi pistän vähän numeroita...

Vuoden 2025 osinkotuotto 3,67% netto
Eilisillä arvostuksilla odotus 2026 osinkotuotoksi 3,58% netto

Jos käytetään peltohehtaarin arvona 12 000e, niin yhden hehtaarin pääomalla tulisi sijoitettuna, yllä olevilla tiedoilla, netto osinkoja:
2025   440e
2026   429e

Muistaakseni olen aikoinaan laskenut, että keskiverto vuotena viljelyhehtaari olisi tuottanut noin 400e verotettavaa tuloa.
Eli, toistaiseksi rahanviljely on tuottanut selvästi parempaa tulosta verrattuna maanviljelyyn...

Jos katsotaan tilannetta vuotuisen kokonaistuoton kannalta:
2019   +14% (ensimmäinen vuosi ilman maataloutta)
2020   +7,7%
2021   +27,3%
2022   -7,9%
2023   +0,2%
2024   +16,9%
2025   +28,5%
2026   +9,71% (tämä toki ehtii muuttua vielä moneen otteeseen)

Nuo luvut ei niin yksiselitteisiä kuin netto osingot, koska jos voitot realisoisi niin niistä verottaja veisi osuutensa.

Aika vaikeaa on tuollaisiin numeroihin maataloudella päästä...

Selvästi on. Korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Mutta mitä se kertoo, että raha- ja pankkiirisuvut ovat viime aikoina olleet tankkaamassa peltomaata huomiota herättävästi. On eri asia, onko laskennassa käytetty maan arvo 12000 € tai 5000 €, kun tukieurot ovat maassa melko yhteismitalliset. Tuet tietenkin riippuvat poliitikoista, mutta kyllä osakesijoittaminen sijoituskuoriin voi myös olla hyvin löyhällä pohjalla, silloin kun seuraavien vaalien jälkeen etsitään rahoitusta velkaantuvalle valtiolle.  Sijoituskuorien vuosittainen verotus vähentää tuottoja nopeasti. Samoin epäsymmetrinen virtuaalisten hinnannousutuottojen verottamishalu ja hinnan laskun tilanteessa verohelpotuksista kieltäytyminen.

Samoin osakepotin periyttäminen jälkipolville lienee kalliimpaa kuin maatilan periyttäminen - ainakin toistaiseksi.

-SS-

Eikös ne syysrapsilla olleet pellot,salkkarissa hajustakin kirjoittelivat viime kuussa. Aika kuolleelta näytti kasvustot.

Tämä olisi laitettava mieleen, kun puhutaan selviytymisharhasta. Nekin palstat Karttapaikasta mitattuna olisivat muodostaneet 70-80 ha:n huippusatoisan rapsipellon.  Jos olisivat onnistuneet.

Rapsi vaatii syysmuotoisena runsaat pihistämättömät peruspanokset, joten tuossa oli jo valmiiksi melkoinen lottoaminen kyseessä. Käytännön Tehomaamiehessä tai Farmitissa tai Apetitin mainoksissa hehkutetaan syysöljykasveja, mutta koruton totuus on, että syysöljykasvien pitkäaikainen satotaso kylvettyyn alaan verrattuna voi jäädä jopa huonommaksi kuin kevätrapsin.

-SS-

Salossa Somerontien varrella Piihovin suoralla oli äestetty telaketjujohndeerella ja varmaankin jo kylvetty. Aikaisemmin keväällä näytti siltä, että alalla oli ollut jotakin kaalikasvia, mutta aika kuolleelta se näytti,

-SS-

Valitettavasti en voi tarkastella linkkejä tai ulkoisia sisältöjä suoraan. Jos kerrot keskustelun aiheen tai pointit, voin auttaa sinua kirjoittamaan sopivan vastauksen.

Aiheena lienee se, milloin ruohonleikkaajarobotit liittoutuvat yhteen ja ottavat maailman halliintaansa. Tai jotain.

-SS-

tuntuu hullulta lukea lehestä kuin joku on ollu kuolleena vuosia kerrostaloasunnossaan naapurien tietämättä.    heittelepanoa miusta!

Kerrostaloasunnossa kyllä on kaamea varmaankin kuolla , jokaisella pitäisi olla oikeus unohtua kuolleena omakotitaloon.

Moderni kerrostalo on teknisesti suunniteltu olemaan huomaamaton ja yksityisyyttä suojeleva. Tehokas koneellinen ilmanvaihto ja paloturvalliset ovet on tehty asukkaiden turvaksi ja mukavuudeksi, mutta ne samalla estävät ne perinteiset merkit (kuten hajun), jotka ennen paljastivat kuoleman naapurustolle nopeammin.

Vai miten tämä nyt sitten oikein menee ?  Oxa tyypittelee ja syyllistää kerrostaloasukkaita heitteillejätöstä. Ehkä nuo muka kaupunkiasuntoihin keskittyvät erittäin harvinaiset yksineläjien kuolemat johtuvat väestörakenteesta: 87% väestöstä asuu taajamissa, 13% haja-asutusalueella. Asuntokunnittain 54% väestöstä asuu kerrostaloasunnoissa, 10-15% rivitaloissa.  Yksineläjiä on kerrostaloasunnoissa eniten, ja yli 75-vuotiaista hyvä enemmistö asuukin kerrostaloissa, ennen kuin päätyy palveluasumiseen tai hoivakotiin. 75-vuotiaita ja vanhempia kuolee "yllättäen" suuremmalla todennäköisyydellä.

Oxa puhui selvästikin vastoin parempaa tietoansa. Onko 5G-säteily alkanut jo rapauttaa ajattelua ?

-SS-

Hangossa, Kemiönsaarella, jopa Perniön pohjoisosissa sataa tihkuttaa. Lannoitteilla on edes pieni mahdollisuus alkaa painumaan syvemmälle. Pakkasten vikuuttamat syysvehnät saattavat toipua. Vaikka ei tulisi kuin milli, se sentään on 10 kuutiota vettä hehtaarille. Kaikki otetaan kiitollisena vastaan.

Otan myös kunnian itselleni tästä hiljaisesta ropinasta: Jätin tarkoituksella yhden viljasäkin osaksi ulos, samoin pahvilaatikoissa tulleen kasvinsuojeluainelavan.

-SS-

Mutta aika paljon pitää komentaa ja vahtia tekoälyä kun se tahtoo aina tehdä omia oletuksia...

Tuo lienee tekoälyyn kuuluva juttu. Tekoäly pyrkii saamaan positiivista vastetta, ja se arvelee, mitä missäkin tilanteessa pitäisi sanoa, jotta vastaanottaja on tyytyväinen. Gemini on laaja kielimalli, ei se ole keinotekoinen aivo. Tätä voi kokeilla silläkin, että antaa Geminille vaikka Typpirikas Y-lannoksen ,(jota ei siis ole kaupassa) ja satovaatimuksen Vertti -ohralle 12000 kg/ha. Lisätään chattiin, että lannoitevalmistajan asiantuntija antoi minityppimääräksi 270 kg N/ha  Niin huomaa, kuinka Geminikin alkaa ponnistella miellyttämisenhalun, käyttäjään uskomisen ja mahdottomuuksien välillä. Ja sitten kun moittii tekoälyä virheistä, se on oikein yhteistyöhaluinen, mutta alkaa mennä vieläkin pitemmälle vinoon. ChatGpt:llä ei ainakaan korjailukierroksista tullut mitään järkevää, vaan oli parempi aloittaa tyhjästä uudelleen.

Tekoälyn suurin riski on sen vakuuttavuus. Se tuottaa niin sujuvaa kieltä, että ihminen olettaa siellä olevan "jonkun kotona", vaikka todellisuudessa kyse on vain erittäin kehittyneestä matematiikasta. Kysymykseen laaja kielimalli vastaa sillä tavalla, että se ei oikeasti tiedä yhtään mitään sanoista pelto, ohra tai lannoite, mutta se laskee todennäköisyyksiä seuraaville sanoille ja ilmaisuille, siinä yhteydessä. Älykkyyden tuntuma syntyy siitä, kuinka monimutkaisia ja pitkiä nämä tilastolliset ketjut ovat. LLM jatkaa eteen päin kokonaisia lauseita ja kappaleita: se ei vain ennusta yhtä seuraavaa sanaa, vaan se rakentaa vastauksen huomioiden tuhansia aiempia sanoja haluttuun yhteyteen sopivana.

Gemini myös alkoi tahallaan hiukan viisastelijaksi, kun näiden kokeilujen jälkeen pyysin tekemään itsestäni kuvan ajamassa hytittömällä Ford 5000  - traktorilla. Niin tuossa kuvassa näkyy selkeää kettuilua: Tuo ei ole Ford 5000 vaan 2000/3000, johon on ympätty Ford 4000 muistuttava etukehto. Viistonnista nähnytkään.


Kuva: -SS- ajaa tekoälyn miettimällä Ford 5000-traktorilla ?

-SS-

Mitä luulette, eiköhän tekoälysovellukset tule jo lähitulevaisuudessa tekemään tarpeettomiksi ohjelmistotalojen maksulliset  maatalousohjelmistot.
Antaa vain tekoälylle pohjatiedot, kuten maanäytetiedot ja viljeltävä kasvi per lohko,niin tekoäly hoitaa loput.

ChatGpt hallusinoi erittäin pahasti, kun käytin sitä lannoite- ja muihin vaatimuksen mukaisien toimenpiteiden suunnitteluun. Googlen Gemini onnistui paremmin, kun sille syötti Ruokaviraston ohjeet ja alustavasti suunnitellut lohkokortit Peltotuki Prosta, lataamalla tiedostona Googleen. Eli taustatietojen syöttäminen lusikalla ja ns. Gemin (jonkinlainen muistilla ja perustiedoilla  varustettu agentti) luominen siihen ympäristöön antaa mahdollisuuden kehittää sitä omaa mallia. Maksulliseen Geminiin (Plus ?) kuulunee sitten projektit, johon voi rakentaa sitten kertyvän ja hiljalleen paranevan käyttäjätiliin liittyvän  oman ympäristön, jossa tilan viljelysuunnittelua voi harjoittaa.

Jokainen syötetty hinnasto ja ohjeistus pitää paapoa ja saada tekoälyltä kielletyksi omiaan keksivän miellyttämisen. Että on siinä työläyttä, ja jossakin vaiheessa pistää homman kiinni ja palaa siihen Peltotukeen, jotta saa varmasti jotain valmiiksi asti. Tekoäly vie siis käyttäjältään päivän ja yönkin, ettei huomaakaan, jos ongelma on vähänkin erikoislaatuinen. Tekoäly on hyvin laskutaitoinen

Onhan noita muitakin, kuten Claude, joka kai on melko mukava käyttää, jokin uusi versio lienee niin tehokas, että sitä ei Antropix edes myy yksityisille. Copilot on vähän semmoinen vanhan Wordin ärsyttävä Clippy. Kovasti se Copilot tunkee neuvomaan, mutta hyödyllistä apua harva on maailmassa vielä onnistunut näkemään. Jos Copilot jollakulla toimii hyvin, kannattaa sitten myös vaihtaa oletushakukoneeksi Microsoft Bing, Googlen sijasta. Esimerkki Bingin ja Googlen välisestä erosta: Tarvitsen tietoa vehnälajikkeiden leivontalaadusta. Teen haun, "Ceylon farinogrammi"  Bing vastaa "Ceylonin kaakaotuotanto" ja viisikymmentä hölynpölylinkkiä. Google vastaa 1. rivillä "Farinogrammi on leivontateollisuudessa käytettävä mittaustulos, joka kertoo jauhojen vedensidontakyvyn, taikinan muodostumisajan ja sekoituskestävyyden." ja toisella rivillä "Syysvehnä, 2017-2024, Viralliset lajikekokeet: Leivontalaatu (Luke)"

Että semmosta.

-SS-

En tiedä, jaksanko enää alkaa vuoropuhelun Peltotuen kehittäjän kanssa. Claudella voisi koittaa tehdä oman viljelysuunnitteluohjelman...Siis jos viljelysuunnittelu ja kirjanpito edellyttävät todellisuudessa tapahtuneiden asioiden kirjaamista, syysvehnien osalta Peltotuen homma ei toimi. Syysvehnillähän on syksyllä perusmuokkaus, kylvömuokkaus, kylvö, lannoitus. Syyslannoitus on merkitty koodilla "S". Syyslannoituksen fosfaatit vyörytetään kevääseen, mutta typpi poistetaan, ja valvotaan, että syksyllä typpeä ei laitettaisi enempää kuin se 30 kg. Ohjelma myös muistuttaa kertalannoituksella nitraattidirektiivin typen 150 kg ylityksestä, kaikki  hyvin. Mutta sitten jos keväällä joutuu kylvämään uudestaan kevätkylvöisellä vehnällä, oikeasti lannoitusrajat kasvukaudella ovat aivan samat, mutta jos kasvin muuttaa kevätvehnäksi, se "S" - lannoitus on edelleen siellä, mutta typpivaroitukset menevät heti sen syystypen verran punaiselle. Miten vaikeaa olisi lannoitetypen laskennassa poistaa jo edellisenä syksynä annettu typpi, kasvista riippumatta ? Tähän voisi siis päästä sekä "S" - merkintää (muut lannoitukset ovat "1. kerta" ja "2. kerta"  jne) että lannoitukselle tallennettua päivämäärää tarkastelemalla. Päätin nyt katkaista Peltotuen ja Vipun linkin sen uudelleen kylvettävän palstan osalta. Laitan Peltotuen lisätietokenttään "päätetty syysvehnä", lohkon kasvilajina on säilyttävä "Syysvehnä", mutta merkitsen "Siemen2" - toimenpiteen kevätvehnäksi ja muokkaus- ja kylvötoimet toiseen kertaan. Vipussa sitten pitäydytään keväällä kylvetyssä kasvissa.

Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.

En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.

-SS-

Tuo seuraava on kyllä melkoisen militanttia puhetta Iranista, muistutetaanpa vielä:

"I want the Iranians to know that if I am the president, we will attack Iran, because whatever stage of development they might be in their nuclear weapons program, in the next 10 years during which they might foolishly consider launching an attack on Israel, we would be able to totally obliterate them !

Icefarmer voi tutkia asiaa edemmäs, jos pystyy arvaamaan tilanteen, jossa tämä ennustava julistus on lausuttu. Jos siis pystyy akuutilta TDS - sairaudeltaan siihen...

-SS-

Niinpä. Kiinalaiset kutsuvat afrikkalaista turistia nimellä King Kong. Että jos silmien venyttelystä suuttuvat, se on tekopyhyyttä kauneimmillaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 14.04.26 - klo:20:30

Pari naapuria kylvää jurttia.  Viimevuonna kylvin viimeiset jurtit 11.4. Ihan hyvin onnistui. Muiden lähempänä pääsiäistä kylvetyt osin uusintakylvettiin. Yksi iso viljelijä kylvi viimevuonna ohraa huhtikuun alussa. Toukokuun alussa oraat olivat keltaisia. Erittäin kova kasvusto siihen lopulta syntyi ja sato näytti ihan huipulta.

Sanovat ettei oraat kestä kahta paleltumista eikä isommat oraat myös kestä paleltumista.Ei ole kokemusta kuin yksistä paleltuneista oraista,joista tuli kaikkienaikojen kovin sato,ehti jopa joutua,kun oli hyvä kesä.

Kaksi pakkasvauriota on jäänyt muistiin. Kymppi-ohra muuttui pakkasessa valkoseksi. Se kasvoi vahingoittuneenakin kyllä joten kuten, mutta ei tehnyt tähkää juuri ollenkaan, vaikka ruokittiin hivenillä ja typpiliuoksella ja vaikka millä.  Erittäin heikosti kasvoi, lähinnä lyhyen ruohon näköistä.

Anna-ruis palentui aikaisena keväänä heilimöidessään. Puolet tähkistä oli valkoisia ja loput semmoisia lovisia. Eipä sieltä juuri satoa tullut. Pakkasten kannalta tämä rannikon ja sisämaan sekoittumisalue on hankala: Pitkä yö, mutta meren läheisyys ei enää tunnu. Sisämaassa, eli vaikka jo 200 km pohjoisemmassa yö on lyhyempi jo, samoin tuntuu pakkaset olevan lievempiä. Ihan meren rannalla harvoin pakkasia edes on.

Siksi hiukan himmailen kylvöahdistusta ja teen jotakin traktorin sähköjä pari päivää vaikka. Tai sitten Elhosta, mistäpä tämä olisi voinut lähteä...syysviljan raidallisuudelle löytyi nyt selitys, Elhon syöttösuppilon pohjalla tiukassa oli tämmänen palanen, ei päässyt päältä ei alta, niin oli tiukassa, että piti teräslankakoukulla saada syrjälleen, että nakkisormi ylettyi. Semmoinen tiheä raita ja pienen matkan päässä harva raita. Viljan truiskumista niihin peltilevyihin on itse asiassa erittäin vaikea nähdä, lannoiterakeet näkeekin paremmin. Pitäs tietenkin laittaa pihalla syöttö päälle ja sotkea viljalla nurkat, että pystyy tarkkailemaan vierestä, että jokaisesta putkesta tulee se mitä pitääkin. Syöttö suppilo kuitenkin tyhjentyi hitaasti ilmavirran imemänä, niin ei silmä vanginnut tukosta. Lannoite jumitti aivan heti.


Ihme osa, haastava palapeli, kun ei talosta löydy koloa, johon tuo sopisi....

Ja olen valmistautunut vastaamaan ilmeiseen ehdotukseen osan lähtöpaikasta..

-SS-

eräällä oikeistolaissella maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvalla kanavalla oli kuvia aluksesta jolla porukka laskeutui kuuhun ja työn jälki kyseisessä aparaatissa oli sitä luokkaa että minä aenakin vakuutuin lavastuksesta. tonni-sarjan fordin  eri ohjaamovaihtoehdotkin näytti sen rinnalla ihan selvinpäin olevien  insinöörien luomuksilta

Niinhän Reijo Nikkilä sinulle lapsuudessasi kertoi, Näin Naapurissa -ohjelmassa hän kertoi sinullekin neuvostoliittolaisen teknologian olevan ylivoimaista amerikkalaiseen verrattuna: Kun Fairchild ja Texas Instruments tavallaan rinnakkaisissa prosesseissa 1958-1958 talvena kehittivät maailman pienimmän ja tiheimmin pakatun mikropiiriksi katsottavan integroidun elektroniikan komponentin, Neuvostoliitosta julkaistiin välittömästi ylpeä lehdistötiedote, että heilläkin on keksitty varmasti samanlainen, mutta maailman suurin mikropiiri.

-SS-

Vanha isäntä oli nähnyt ensimmäisen kylväjän sunnuntaina... Muuten vielä täysin hiljaista.
Mietin tässä et mikä tästä vuodessa nyt on eri kun viime vuodessa et nyt jarrutellaan?
Mulla ei kiire ole ne ehtii vielä hyvin vaikka puolentoista kuukaudenkin päästä. Taitaa olla pitkään aikaan eka sellainen vuosi et voisi yrittää tehdä lannanajot kylvöjen alle eikä päälle.. 

Muuten olen filosofin kannalla et nyt sellainen kunnon sade olisi hyvä mut ei ole vain ennusteissa luvattu sellaista..

Ehkä tällaisen kuivan ilmamassan vallitessa suuri riski ovat todelliset yöpakkaset, eivät pelkät aamuyön hallat. Viime yönä meni pakkaselle puolen yön aikaan, ja päästiin nollan yläpuolelle vasta klo 8. Nelisen astetta pakkasta etenee jo vähän multaankin, tokkopa ohra pitää pitkistä pakkasjaksoista, jos pääsee orastumaan. Voi olla, että Pohjanmaalla päästäänkin jo kylvöihin; pakkasjaksot ovat lyhyempiä kuin täällä aivan etelässä, jossa yö on vielä pitkä ja pimeä. Ensi viikon yöpakkaset ja loppuviikon mahdolliset lumikuurot voivat olla hyväksikin maassa oleville jyville. Viime vuonna kevätvehniä oli kirkonkylällä kylvetty melko ahkerasti ennen pääsiäistä, 14. - 19.04 olivat kesäiset lämpötilat ja kovat yöpakkaset olivat loppuneet. Sitten 20.04 alkaen tuli viikon aikana vettä ainakin 2, 32 ja 9, ja 2 sekä 10  mm vappuun mennessä. Melkoisella vauhdillakin vettä tuli, uria kylvömaihin ja lätäköitä päisteisiin. 24.04 alkaen alkoivat hyvät yöpakkaset ja räntäkuurot. Vapun jälkeisenä päivänä vielä 15 mm, ja yöpakkaset kiusasivat. Kynnökset saatiin hätäisesti tehdyksi, mutta muita palstoja pitikin sitten odotella aina kesälle asti.

Olen tyytyväinen, että en kerinnyt upottaa siemeniä maahan märäntymään silloin huhtikuulla. Toukokuun loppupuolen lämmin ja tihkuinen jakso ei kuorettanut maata, ei ollut yöpakkasia, ja oraat saivat aika hyvän lähdön. Mutta sänget olivat toivottomia. Jos nyt kävisi avaamassa sänkiä valmiiksi, ei sitä haittaakaan ehkä ole.

Nämä huhtikuun puolessavälissä kylvetyt kevätvehnät, joita kesän aikana seurasin, eivät olleet niin tiheitä kuin olisi voinut toivoa. Eivät ne ainakaan mitään 7-tonnareita sitten loppujen lopuksi olleet.

-SS-