Kyllä Pohjanmaa ja Oulun Lääni ja kohta Rovaniemikin ovat niin keskeisiä Suomen raideliikenteelle, että niihin pitää panostaa investointivarat. Tunnin Junan merkitys on täysin sivuraiteelle joutuva, Turulla ei ole merkitystä enää Suomen taloudessa, ja Nokiakin poistui Salosta.

Kehtasivat sentään moottoritien rakentaa liito-oravien pesäpuiden yli Turusta Lohjalle. Olkaamme siitä kiitollisia.

-SS-

Onko tuo 1979 Fiat vielä 4-sylinterinen moottorimalli. Tässä taisi olla eräällä jokin 5-sylinterinen malli 880, tuossa tiellä ajeli paalikuljetuksissa semmoinen tummemman värinen. Se ärisi omalla soinnittomalla äänellä valtavilla kierroksilla, ääni kuului kilometrien takaa, ja hyvin ehti tuumailla verstaalta valmiiksi katselemaan mikä siellä tiellä oikein sälisee. Ja kulki sen verran kuin 8-vaihteinen 165 Fergu tai Fordson Major, hiukan yli 25 km/h.

Kuorma ei vastaavasti tuntunut viiatin perässä mitenkään, että voimaa kyllä oli.

-SS-

Lisäksi, ahkerat kaivajat ovat tietenkin voineet kysyä luvat, mutta tienvarret on kyllä siistiksi perattu omatoimisesti. Nuorilla isännillä on sitä intoa vielä keikuttaa kauhaa yöt pitkät.

Tiehallinnon pientareiden pusikoittenkin niitto on kaventunut vuodesta toiseen, niin nämä isännät, joilla on ketjumurskaimet ja kalut, ovat niitäkin paikkailleet ojanpohjia myöten.

-SS-

Kyllä kolminumeroisten teiden vesiuria ovat täällä pyhkineet puhtaaksi viljelijät itse. Semmoisia maatilakokoluokan pyöriviä koneita kun on joka talossa melkein.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.25 - klo:21:05

...
 Kylmäilmakuivaus voi tulla jälleen arvoonsa. Siihen vielä aurinkokeräin ja sähkölisälämpö, niin voi kompensoida öljynkulutusta.
-SS-

Kylmäilmakuivuri tai laihasti lämmin kuivuri ja kostea tavara voi olla konkreettisesti myrkkyä niille toksiineille. Eli home ehtii hautua vielä kuivurissakin. Eikö yksi anti-DON toimenpide ole nopea kuivaus heti puinnin jälkeen?

Kyllä, DON on kostean syksyn ongelma. Kylmäilmakuivauksesta kun on jotain 30 v kokemus, ei yli 18 % viljaa sinne pidä laittaakaan. Sellaisena vuonna voi tehdä niin päin, että kuivattaa öljyllä noin 16 % :iin ja jäähdyttää sekä kuivaa sitten kylmäilmakuivurissa. T2/HT2 iskee kuivana vuonna, ei siitä enää pääse eroon, vaikka kuinka syksyllä paahtaa. Sitten varastomyrkyt ovat tätä näkyvän homepölyistä ja hajuista viljaa, okratoksiineja ja aflatoksiineja, jotka vahvistuvat semmoisessa hiukan nahkean viljan varastoinnissa, pitkäaikaisvarastoinnissa sitä paakkua joka tapauksessa tulee kylmän pellin viereen. Ergotoksiinit eli torajyvätoksiinit eivät kuivaamisesta välitä.

Jos kylmäilmakuivausta pelkää toksiinien osalta, pitää myös puida vilja heti kun sen kuivuu pellossa alle 25-28% ! Niin kuin joskus 1970-luvun alkupuolella ennen öljykriisiä helposti tehtiin, kun öljyn hinta viljaan nähden oli mitätön. Kylmäilmakuivuri, kun se on samalla varasto, on mainio kuivauslaite kevättalven rutikuivilla keleillä, suhteellinen kosteus 15% ja viljankosteus menee alle 10:n että heilahtaa.

Kuljettimet ja jyrsijäsuojaus on niissä se olennainen, siinä on hiukan vielä päivittämistä, on hakusessa vanha 2,5 m käsikäyttöinen kanttikone, viivoittimella ja nakertajalla kyllä leikkelee pienemmät projektit ilman isompaa leikkuria.

-SS-

Foortin kuski ei ole tainnut ajaa työkseen tuolla Ford -vaihteistolla, vaan jollakin powershiftilla. Suunnanvaihto toimisi ilman tuota kirskuvaa rahinaa, kun vaihtaa vaihteelta toiselle vasta silloin kun traktori on nytkähtänyt paikalleen, eikä jätä vaihdetta vapaalle ollenkaan. Eli vaihde päällä odotetaan, että perävaihteen suunnasta  käsin takapyörien pysähtyminen pysäyttää vaihteiston rattaat paikalleen, silloin vaihteet menevät päälle ilman rutinoita. Jos ottaa vapaalle vielä siinä vaiheessa kun traktori liikkuu, niin rattaat pyöriskelevät kuumissa öljyissä pitkään, samalla kytkimen alueelta voi tulla pientä laakerivoimaa, joka pitää rattaat pyörimässä ajan tappiin. Kytkimen pienen kitkan voi havaita siitä, että jos pysähtyneenä siirtää vaihteen vapaa-asennon yli heti toiselle vaihteelle, voi traktori nytkähtää lievästi. Mutta tuo kraah kraah rutina on kerrassaan sydäntä särkevää.

-SS-

Olen ollut ihan tyytyväinen kultivoituun perustetun syysvehnän kestävyyteen viimeaikaisten sateiden keskellä. Tilanne voi huonontua nopeasti, mutta jotenkin näyttää siltä, että maassa on lähtenyt vesitalous toimimaan. Märkyyttä on ollut niin pitkään, että se on sulattanut kanavat auki syvemmälle pohjamaahan ja vedet vaan häipyvät jonnekkin. Jännä talvi menossa. Jää tosi lyhyeksi, jos tulee minkäänlaista pakkasjaksoa. Sen arvaa, että toukokuussa alkaa pakkasta ja räntää löytymään, kun pitäisi pellolle päästä.

Nyt ehkä näkyy ero siihen, että kultivointi peittää olkimassan ja multa on melko puhdas oraan kasvaa, näyttää hivenen terveemmältä kuin tuo toinen. Olkiputuun kylvettyihin oraisiin on tullut erilainen sävy, ehkä hiukan sairaampi. Kumpikin käsittely on pysynyt melko hyvin kuivilla tulvien sijasta, kun multaan ei ole ollut jyräpyöränjälkiä. Samoin päisteet ovat paljon paremmat kuin oletin, koska ne on vain kerran yliajaen käsitelty, ympäriäestämisen ansiosta.

Toki olisi voinut valtaojan pyörtänöt jotenkin jyrsiä matalammiksi. Kaipa ne voisi kuoria jollakin raivauskuokalla matalammiksi ja kylvää heti heinänsiemen perään.

-SS-

Näitä kannattaa enenmmän murehtia, kuin jonkun marginaalikasvin myrkkyrajoja.

Niin, syysviljasta - mitä hybridiruiskin on - nyt oli kysymys, lannoitteiden hinnalle on oma ketjunsa, samoin polttoöljylle.

Elintarviketurvallisuutta eli toksiineja tullaan valvomaan tiukemmin lähivuosina, se on todellinen uhka viljelijälle, voi olla, että laakasiilot ja vastaavat avoimet viljan varastointipaikat joutuvat tiukempaan tarkkailuun ja ehkä kiellettäviksi. Että jos kuivuri merkataan vaaralliseksi, ei viljelijä voi tehdä muuta kuin hävittää viljansa, ne eivät ole käytettävissä rehuksi tai elintarvikkeiksi. Valvontaviranomaisen näytteet määrittelevät seuraamukset. Siinä ei auta edes viljakaupan omat testit. Hienoimmassakin Dancornissa voi olla DON koholla, kun testataan oikein uuttamalla ja ICP-massalla.

Panosten hinnat ovat melko vähäinen ongelma, verrattuna siihen, että alkaa koko sato mennä myyntikelvottomaksi, viranomaisnäytteen takia.

Jos rahalla silti saa lannoitteita ja polttoöljyä, en näe siinä ongelmaa. Hakekonttien myynti kasvaa, ja varalle voi hankkia pelkästään Neste MY polttoöljyä, käy sekä koneisiin että kuivaamoon. Muutenkin voi siirtyä sähköön muussa toiminnassa, ja tilaa sitten sitä vihreää sähköä. Kylmäilmakuivaus voi tulla jälleen arvoonsa. Siihen vielä aurinkokeräin ja sähkölisälämpö, niin voi kompensoida öljynkulutusta.

-SS-

pelkästään rakennusalan harmaa talous lähentelee asiantuntijoiden mukaan miljardia euroa ja oikeistolle ja etenkin kokoomukselle on sama kuin sonnille heiluttelisi punaesta lakanaa jos otetaan puheeksi harmaan talouden valvonnan resurssien lisäys.

että semmoisia kukkahattusetiä oikeistossa

Tuo "harmaan talouden" lukema on Oxfam- ja Antifa - aktivistien täysin tuulesta temmattu satakertaa ylös päin pyöristetty arvio. Sitten kun joku laskentoa osaava laskee yhteen maahanmuuttajaryhmän avustukset ja niiden tuottamat välilliset kustannukset, alkaa icekommunistikin painaa kämmeniä korviinsa ja huutaa mämmämmäääämääääää

-SS-

Mä oon aina luullut että tuo pääsulakkeen amppeerit ratkaiseen.
Sen verran firma on luvannut toimittaa sähkyä. Siitä pitäis saada alennusta, jos laittais 16 amppeerin pääsukkeet. No silläkin 9kw saunankiuas lämpiää.

Aika monessa tilanteessa maailmalla on tuo "lupaus" perusteeton. Lentokoneet täytetään ylibuukkauksella, pankeissa ei ole rahaa kaikkien tallettajien yhtaikaiselle nostolle. Näin esimerkiksi.  Kun verkonrakentaja mitoittaa muuntajiaan ja johtimiaan, se arvioi jonkin kylän kiinteistöjen sähkönkulutusta tietynlaisen todennäköisyyslaskelman mukaan, että kiinteistön sulakkeiden sallima maksimikuorma ei asetu samoihin aikoihin, ja isot kerrostalot esimerkiksi lasketaan kasvavan huoneistolukumäärän perusteella tasauskerrointa pienentämällä. Esimerkiksi sadan asunnon kerrostalossa tasauskerroin käsittääkseni on niinkin pieni kuin 0,2. Eli talon liittymässä on ampeereja noin 20 % kaikkien asuntojen sulakkeiden yhteenlasketusta tehonkestosta.

Ns. sulakkeet ovat johtimien ja laitteistojen "suojia" ylikuormitus- ja oikosulkutilanteita varten, eivät enempää, eivätkä mikään kauppakirjan erillinen sivu. Tietenkin pienestä sulakekoosta palkitaan alemmalla liittymähinnalla., koska myös kulutusmahdollisuus "sulakkeille asti" on pienempi. 

Aikaisemmin tällainen suoraviivainen todennäköisyyslaskenta verkon mitoituksessa Fingridin liityntäpisteeltä asti toimi, mutta nyt sähkökiukaan tai vesivaraajan sijasta on kotitalouksiin ja kesämökeille sekä taloyhtiöihin tullut huomattavasti tiukempia kulutuspiikkejä mm. sähköautolatausten ja isojen ilmalämpöpumppujärjestelmien osalta: etenkin lämpöpumppaus on ongelmallinen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, sillä suoran sähkölämmityksen tehontarve nousee samassa suhteessa lämpötilan laskun kanssa, mutta ilmalämpöpumppulaitteistojen lämmitystehon tehontarve nousee jyrkemmin pakkasen kiristyessä, kunnes hypätään sähkövastuksille lämpöpumppauksen kokonaan epäonnistuessa.

Teollisuudessa on mitoituksissa ja liittymähinnoissa mukana tuo päivävuoron äkkinäinen maksimikulutus ja yöajan kuluttamattomuus. Isot epätahtikoneet, taajuusmuuttajat induktiouunit ja sellaiset tuovat verkkoon näitä ns. loistehoja, siitäkin on tehtaan maksettava, vaikka sähkömittariin ei tulisikaan kWh-numeroita. Myös epäsymmetrinen kuormitus on ongelma, periaatteessa kulutuspisteen pitäisi kuormittaa koko ajan tasaisesti, tällöin ei jää ns. nollajohtoon kuljetettavaa virtaa.

Sähkösopimuksissa pitää saada motivoitua käyttäjät tasaamaan kulutustaan, ja sähköjen katkaisu huippukuorman aikana kiertävästi muuntopiiri kerrallaan on yksi mahdollisuus. Eli kyseessä olisi terävämpi ja kivuliaampi keppi verrattuna tehomaksuun. Toki liittymän sulakekokoon perustuvaan hinnoitteluun voidaan kulutusprofiilien muuttuminen hinnoitella myös, silloin tasaisesti sähköä kuluttava maksaisi ylimääräisellä maksulla naapurin sähköautonlataukset.

Maksimitehoa hetkellisesti tarvitseva voi käyttää kotiakku-tyyppistä laitteistoa, jos oikein haluaa tehomaksuja välttää. Onpa keskusteluissa väläytelty myös aggregaatin käyttöä tällaisissa tilanteissa. Myös auton akun latauksessa voi ohjelmoida virtarajoituksia. Sama automatiikka kuin pörssisähkön hyödyntämisessä käy myös tähän tehonvalvontaan.

-SS-

Selvästi kuvasarjasta näkyy, että karjan ja isäntäväen poistuminen tilan toiminnasta on ollut äkillinen: apevaunu pihalla, rehupaaleja pinoissa, lantaa pihaton käytävillä, tavaraa siellä täällä, pellolla usean vuoden rikkaruohot kulottuneena.

Myyjänä ei liene pankki eikä ulosottovirasto, joten vapaaehtoinen luopuminen lienee kyseessä. On ihmeellistä, miten nopeasti luonto työntyy takaisin tontille. jolla ei ole muutamana aikaan liikuttu. Tšernobylissä lienee samanlaisia maisemia.

-SS-

Hybridiruissopimuksia ensi kesänä suunnittelevan kannattaa varautua kunnolla, sillä 2027 lienee viimeinen vuosi, kun torajyväalkaloideja ei analysoida. Torajyvän torjuntaan kannattaa suhtautua kuin rypsin möhöjuureen, tarvitaan erittäin pitkävälinen  viljelykierto, huolellinen syväkyntö, ojanpientareiden niitto 500 m säteellä, erittäin tarkka kahukärpästen ja etanoiden torjunta, ruiskutusurien kohtaan osuvan laiston ja päisteiden kylvö erikseen populaatiorukiilla tai kokonaan kylvämättä jättäminen, talvituhosienien torjunta. Kustannuksia kannattaa miettiä sillä tavalla, että värilajittelu olisi tarpeen jo kuivuriin lastatessa, sillä mitä enemmän viljamassassa ne muutamatkin torajyvät kiertävät, ne jauhautuvat pölyksi, joka saastuttaa koko kuorman.

Nyt tässä värilajittelua puuhattua, tulee havaittavaksi, että oheiskustannusten taso on näennäisesti hyvähintaisella leipärukiilla melko massiivinen:
Ensin rahtaat lastin värilajittelimoon, sitten maksat useamman kympin verran värilajittelusta, painosta häviää noin 10 % ,  sitten edelleen rahtaat tavaran pois jonnekin väliaikaisvarastoon, kunnes saat näytteestä varmistuksen, että torajyvät 0.00% ja niiden ergotoksiinit 0 (plus muut homeet afla- ym toksiinit vielä !) . Siihen voi mennä viikkokin ja 150 euroa ylimääräistä. Sitten vasta saat varmistetuksi sen, että sopimuksessa oleva tuote täyttää ehdot ja pääset rahtaamaan kolmannen kerran viljakuorman myllylle. Nähtävästi sellainen 8 € on minimirahti, ja 20€ on 250 km rahti, eli ennustan semmoista 35 euroa rahtauskustannukseksi ja 40 euroa sis. painonhävikin puhdistuskustannukseksi. Tällöin 220 euroa kutistuu mukavasti 140 euroksi, mittauskuluineen.

Kyllä tarvitaan toistettavasti se kasitonnari, jotta tuommoiseen lähtee. Ja positiivinen torajyvätoksiininäyte terveen viljan pinnalla romuttaakin sitten koko rukiin käytön, sikarehussa ei saa olla mikrogrammaakaan sitä torajyvätoksiinia. Muistetaan myös, että ns. toksiinien pikatesti, jota viljakauppa ja esim. Viljava käyttävät, ei ole pitävä, vaan vain Ruokaviraston ja Eurofinsin läpikotaiset ICP-massa -menetelmät vasta saavat luotettavan toksiinipitoisuuden selville.

On jotenkin levollista, kun hybridiruisrengiksi ryhtymisen välttämiseen tulee näinkin ylitsevuotavaiset perusteet.

-SS-

Apilas voisi aloittaa ensin muslimiseurakunnista, joissa gayt heitetään moskeijan katolta tonttiin.

-SS-

Tämä BLM ja aktivistien väärinymmärtämä woke alkoivat liikkua jo naurettavuuksien rajamailla USA:ssa Bidenin aikana:


Kuva: Crayola väriliidut yritettiin canceloida viisi vuotta sitten

-SS-

Ilta-Sanomien kommenttiotsikoissa paljastuu, miten vähän kansalainen tietää yhtään mitään mistään, ja kuinka henkisesti laiska on katsomaan vaikka Googlesta. Tehomaksut ovat käytössä tällä hetkellä toistaiseksi käytössä lähinnä kaupunkien ja kuntien omistamissa sähköverkoissa:

Helen Sähköverkko
Vantaan Energia Sähköverkot
Lahti Energia Sähköverkko
JSE = Järvi-Suomen Energia
SV = Savon Voima Verkko 

Fingrid - siis valtion omistama kantaverkko tietää tehonvaihtelujen aiheuttavan heille ongelmia. joten Fingrid suunnittelee tehomaksujen laittamista jakeluyhtiöille (joiden joukossa siis Carunakin on, mutta on vain yksi kahdeksankymmenen siirtoyhtiön joukossa)

Perusteena erityiselle tehomaksulle on Keski-Euroopassa yleistyneet käytännöt, joissa pahimmillaan sopimustehon ylitys johtaa sähköjen katkaisuun. Perusongelma tässä ei ole sähkönsiirtoyhtiön omistus, vaan Vihreä Siirtymä, joka on tuonut mukanaan vahvat sähköntuotannon vaihtelut, äkilliset sähkön puutteet ja halpojen sähköminuuttien mahdollistamat ahneet sähköenergian maksimitehoilla hamstraamiset esimerkiksi vedyntuotantoa ja sähköautojen latausta varten.

Edit: kommentointien vajaata ajattelua äimistelin lisää, nähtävästi kansalaiset eivät edes sitä tiedä, että teollisuuden >63A liittymissä on pitkään ollut olemassa tehomaksut ja loistehomaksut. Kotitalouksien sähkönkulutus on viime vuosina muuttunut teollisuuden kaltaiseksi heilahtelevaksi kulutukseksi, kun mukaan on tullut kotitalouden sähköautojen latausta ja mahdollisia sähkövarastoja, sekä maalämpötaloissa sähkövastusten käyttö desinfiointilämmitykseen ym.

-SS-