Täällä ajavat pyöräalustaisella kaivinkoneella jossa semmoinen leveä viimeistelykauha, pudottelee edellä ajavan kärrytraktorin lavalle. Se ruohojen muodostama turve ei liene parasta maantiemateriaalia. Olen 1,7 km sorapohjaisen kadun tiekunnan osakas, ja siellä veistellään ojan pientareet suoriksi, myös toiselta reunalta eli pellon puolelta, täytetään kuopat ja höylätään jollakin lanalla, en ole nähnyt, millä vetävät, avataan rummut, siellä on myös sähkösulatus rummuissa, voidaan laittaa aggregaatti sulattamaan. Isännöitsijä niittää ojan pientareet säännöllisesti.

-SS-

85 prosentin ensi talven kasvipeitteisyyys leikkaa jo kättelyssä viljasatoa 2 miljardista kilosta 1 miljardiin kiloon sitä kutsutaan ruskeaksi siirtymäksi, kun ruoka loppuu ja samalla myös paskan tulo

Ei tuo taida olla niin suuri ongelma kuin luulisi. Kyntää vaan rauhallisesti ja kylvää syysviljaa vaikka pintaan. Jos jää henkiin, jatkaa sillä, muuten on hyvä puhdas multa kylvettäväksi. Ottaa pari piikkiä pois kultivaattorista ja ajaa 22 cm syvältä jollakin kierrelapioterällä, näyttää huonolta kynnökseltä. Tai sitten kevytmuokkaa millä lie Vädertstadin TopTesticle - muokkarilla, jossa on kiekot, kultivaattorin piikit, lapiorullaäes, jyrä ja joku viideskin osa, 600 hv telavehje urakoimaan, ei oljen pätkää näy !  Kevytmuokkaus my a$$....

-SS-

Täällä jotkut ilmeisesti uskoivat, että SS on lähtenyt keulimaan viistonnisen ja paluuauran kanssa. Mutta huh, foortin katkeamispelko poistui, ilmajäähdytteinen on sopivan kevyt.

Heh-heh vaan kyllä uudet punaiset Ööverumit on pyörähtävärunkoiset, CV397, murtopulttilaukaisija. Näin aluksi käytän Casessa, jossa on sopiva venttiili. Kääntö toimi hyvin, kerkesin hehtaarin kyntää ruosteita pois kihnatessa, vaikka lamellilaikalla hioin valmiiksi siivet ja kuorimet. Kamalan näköistä jälkeä, täytyy paneutua päivännäöllä.


Kuva: punainen Överum (Agrolux)

Eilen oli mukava pakkanen kultivaattorille, aamulla kuuden jälkeen aloitin ja klo 10 jälkeen muuttui aikas liukkaaksi, mutta ajoin loppuun.  Ei ole kultivaattori viistonniselle oikein hyvä, teho ja paino loppuu vaikka olisi piristettykin. Casessa juuri ja juuri riittää sitkeys mutta perävaihteet kuumenee niin kuumaksi, että melkein sihahtaa jos sylkäisee. 3,5 litraa koko päiväksi öljyä jäähdyttämään.

Ainoa lisäventtiilillä varustettu Ford on paripyörillä kultivaattorin edessä, toinen kaukana toisessa maakunnassa. Apusylinterillä varustettuna Ford kyllä nostaa mainiosti. Eikä ole katkeamisvaarassa. Vähemmän ehkä kuin muut aikansa merkit. Yksi 600-sarjan venttiili vielä on jemmassa, ja tarvikeliikkeet lisäksi myyvät semmoista halpaa kaksiventtiilistä. Kippiliitännälläkin voisi tuota pyöräyttää, mutta pitää nyppästä se tatti sieltä kantapään vierestä ulos aina. Ei taivu vanha selkä enää semmoiseen.

-SS-

Hmm... paluuaura?

Ilmajäähdytteinen siis. Ameeban muotoinen palsta, ei oikein löydy lopetusvaolle sopivaa asentoa. Näin aluksi tuntuu kuin kynnös olisi sian tonkima, leikkureita pitää säätää, siipikulmissakin taitaa olla sanomista, kuorimia pitää asetella

-SS-

Autot kun vaihtaa tonnin pommeihin, niin pari vuotta kun säästää "omaa vakuutusta" viisisataa per vuosi niin tietää pääsevänsä omilleen, jos sattuu lähtemään omasta lapasesta. Suurin riski on korvaushankintavalikoiman oheneminen, tonnin pommit tuntuvat häviävän markkinoilta aina vaan nopeammin.

-SS-

Mulla oli aikoinaan volkkarin 1.9 diesel, viimeisen vuoden vei jäähdytysnestettä melko paljon, loppuvaiheessa mene saman verran melkein kun dieseliä. Kävi kyllä loppuun asti, siitä loppui kori niin ei tehty sille moottorille mitään.

Vesipumppu saattaa tihkuttaa, ja moottorin sivua pitkin menee semmoinen peltiputki, joka herkästi syöpyy, tiivisteet liikkuvat  ja alkaa vuotaa.

1.8 TDCi Fordeissa muovinen termostaattikotelon kansi vuotaa reilusti pakkaskeleillä parkissa. Se jotenkin kutistuu paikassansa ja tiivistekumi päästää. Sitten vaihtaa kun tulee liika iso läiskä alle. Pysyvää ratkaisua ei oikein taida löytyä. 

-SS-

Vaikka siinä pellolla silppuamisessa kuluu kolmessa koneessa noin puoli kuutiota polttoöljyä tunnissa, silti kulutus saattaa olla vain noin 0,5-0,6 litraa rehutonnia kohti. Nuo 15 kuorma-autoa ja kuusi aumaa tallaavaa traktoria kuluttanevat lähes kuution tunnissa, että rehutonni taitaa mennä aumaan puolellatoista litralla per tonni. Menisikö todella noin vähän ?

Vaikka tuulivoimaa näkyy taustalla, yksikään noista koneista ei taida olla akkukäyttöinen ?

-SS-

Iso-Britanniassa viljellään melkoisen jäykkiä savia ilman roudan apua.

Syysvehnää ja syysohraa on paljon. Kevätkylvöisistä lähijnnä kevätohraa. Taitaa kaura ja kevätvehnät olla semmoisia marginaaliviljoja.

2,4 miljoonaa ha, syysvehnää, syysohraa ja syysrapsia.
0,5 miljoonaa ha kevätohraa
0.2 miljoonaa ha kauraa
sokerijuurikkaita, herneitä, härkäpapua ja muuta, taitaa olla runsaat 4 miljoonaa ha. Suurin pellon käyttöosuus on nurmiviljelyllä, laitumilla ja kesannolla, 19 milj, hehtaaria. 

Suorakylvö ei ole vielä lyönyt läpi Iso-Britanniassa, savimaat herkästi saavat talvisin vettä yli tarpeen.


Kuva: Farmers Weekly

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.10.26 - klo:12:51

Taisin olla valkuaispitoisuuden suhteen aika oikeassa ?

-SS-

Ehkä luulit kuitenkin reilun viiden tonnin sadolla valkuaisen jäävän alemmas...? Ja ehkä olisi jollakin muulla lajikkeella jäänytkin. Vrt. syysvehnä samalla satomäärällä valkuainen alle 10% ja typpeä 120 kg.

Valkuainen jää alhaiseksi. 130 kg/ha tuottaa semmoisen 12,5 % valkuaisen 5 tonnin sadosta. Kannattaa pintalevittää sateen alle, mahdollisesti jo aika pian. Viskalla taitaa mennä parikymmentä metriä ja 10 km/h, niin aika nopsaan saa sen sata hehtaaria käydyksi, salpeetaria vaikka 150 kg/ha.

-SS-

Siis kartalle suurpiirteisesti ehkä pääsinkin, vaikka oletin valkuaisen olevan haasteellinen: perusviljavuuksista kun ei ole tietoa eikä esikasvista, niin kun mainitsit "reilu 90 kg" niin arvioin huolestuneesti valkuaisen jäävän alas, mikä on kevätvehnällä ehkä 11,5% tuntumaan. Kesällä annettuna 120 kg kokonaistyppeen asti pääsee yli 12,5% ja oma 131,76 kg  typpeä Calisperolle toi 13,5%-14,2%. Hiukan 5 tonnin yli myyntiviljaa, osa rehuksi tietty. Mutta hintaero alle 13% verrattuna oli  40 euroa, rehuviljaan verrattuna 60 euroa, eli se kesäinen rakeiden levittely oli ehkä kannattava toimi. Hankkija ottaa rehutehtaalle korkean valkuaisen vehnää mieluummin kuin matalan valkuaisen vehnää ja hyvittää jonkun 3 euroa vielä. Tautiainekäsittely ehkä sivuvaikutuksena laski Calisperon laadun ja ainakin lisäsi puintikosteutta. Koska varren vihreys ei poistunut koskaan.

Joskus sanoinkin, että jos sellainen katastrofi tulisi, että kesällä sataisi useammin kuin kerran, valkuaisen varmistaminen on vähiten vaikea homma kevätvehnän viljelyssä.

Ja ehdottomasti arvostan WPB Troyn suorituskykyä, on mm. lujakortisempi kuin Calispero, ja tänä vuonna ehkä ihmisten aikaan kylvettynä valmistui ennen suuria sateita, jolloin sakoluvusta voi olla iloinen. Tästä syystä kyseinen lohko saa paluuaurakynnön, koska taas se arvokas viikko-kaksi meni sitä pahnaputua kuivatellessa, myöhäisellä kevätvehnällä.

Se, että Embla ei tänä vuonna jollakin viljelijällä tuottanut vahvassa maassa kuutta-seitsemää tonnia, olen ihmeissäni. Se on nimenomaan suurisatoinen kalkkipitoisen ja juurikkaanviljelyllä kuormitetun savilaatan päällä hyvin kasvava. No, olin kyllä havaitsevinani ilmiötä itsekin, Calispero oli eri kasvupaikoilla tasaisempi ja Embla ei ollut parhaimmillaan multavammassa tai happamammassa maassa, mutta täysin humuksettomassa kalkkijuovien keskellä sinertävässä ruukkusavessa kasvoi huomattavan ennätyksellisesti, omiin aikaisempiin tuloksiini verraten.

-SS-

Taisin olla valkuaispitoisuuden suhteen aika oikeassa ?

Ei kevätvehnillä toksiini kovin iso ongelma ole, mutta tänä syksynä jos siitä syyskuun alun poudasta jäi kyydistä, jopa DON nousi 1,2 mg tasolle. Sitä ei Fazer tai muutkaan enää leiväksi huoli, pitävät 1 mg rajana, vaikka tarkka spektrometrinen mittauskin antaisi tuollaiselle pitoisuudelle 0,3 mg/kg mittausepävarmuuden.

Mutta Troy lienee herkkä T2/HT2 - toksiinille, muuten hyvänä mutta kesähelteisenä vuotena. Siksi en laskisi koko vehnäalaa Emblan, Troyn, Selinoiden ja Sennien tahi Calisperon varaan.

Kaipa sitä Quarnaa pitää hankkia ensi kevääksi, vaikka esimerkiksi Fazer Lahti ei tässä loppusyksyllä kovin paljon Quarnaan lisähintaa tarjonnut, olisiko viiteen euroon jäänyt.

-SS-

Sänkeä ehkä 60%, kyntöä 30% ja kymppi kylvöjä.

...muutamalla pellolla ryvötty oikein kunnolla. Meilläpäin tuota pidettäisiin pellon pilaamisena. 

Kyntöaika jatkuu maan routaantumiseen asti. Sokerijuurikasviljely sopii muhevalle ja vaikeasti tallaantuvalle pellolle, Salon seudulla osa pelloista on edelleen täysin läpäisemättömässä kunnossa, sokerijuurikas-aikakauden jälkeen, kymmeniä vuosia siihen menee, ennen kuin tällaisista kohtuusateista maaperä selviää. Oliko se nyt Kotkaniemessä ollut pitkäaikaiskoe, jossa nykyisten nostokonelokomotiivin  painoista kaivinkonetta ajettiin kostealla muljuvalla savikolla, ja vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeen tiivistymä oli näkyvissä.

Kevytmuokkaus nähtävästi on alkanut näyttää tapojansa, lähes kaikki kynnön heikot puolet, saven vaeltelu ojiin, pahnavellin fytotoksisuus ja typenkulutus, silti suorakylvön mahdolliset haitat, ilman suorakylvön suuria etuja.

-SS-

Ameriikan meininkiä, paikallinen keskikokoinen maitotila (karjakoko 4400)  tekee maissirehua tiheämmällä rivivälillä, näyttää olevan enemmän lehtimassaa tuolla videolla. Kolme Claas Jaguaria ja noin 15 kuorma-autoa kuljettavat rehut laakasiiloon

https://youtu.be/YRt6hrM507A?si=AMF36FFXgGcqF6Zy

-SS-

pysyyköhän net viestit/laskut ym..  siellä suomi.fissä pitkäänkin?   ettei niitä poisteta kun on ns. määräpäivä mennyt?   jos on joku suorite jota ei tehty niin säilyykö se luettavana jatkossakin?

Varovaisilla käyttäjillä pysyvät ne määräämättömän ajan, koska Suomi.fi on asiaan liittyvässä lainsäädännössä myös hallinnollinen arkisto, mutta toki painelet kaikkia poista - nappeja heti kun sisään pääset, joten en voi taata, että pysyvät.

-SS-

On muistettava, että esimerkiksi TV:n kaukosäädintä eivät jotkut pysty oppimaan. He ovat näitä, jotka repivät ovia epätoivoisesti, vaikka kahvan vieressä lukee "työnnä". Digitaalisten palvelujen kielto ei auta, koska tälle ihmistyypille kirjekuoren avaaminen voi olla mahdoton tehtävä. Esimerkiksi Tetrapak maitopurkin avaaminen on heille ylivoimaista, koska  säännönmukaisesti repivät sen tiukemmin liimatun puolen repaleiseksi muusiksi, eivät vahingossakaan osaa avata siltä puolelta kaatonokkaa, jossa on musta nuoli ja "avataan tästä"  osoittamassa avauskohtaa.

Esimerkiksi vajaakuntoiset ja vaikeavammaiset osaavat käyttää sähköisiä palveluja hyvinkin. Ongelma ovatkin itsepäiset, muutoskyvyttömät ja käsityskyvyttömiksi tekeytyvät kansalaiset.

-SS-

Kyllä se varmaan tehoaa talvenkin tullessa, jos on riittävän valoisia päiviä, että solunesteet liikkuvat juuristoon. Joissakin tutkimuksissa ruiskutus siinä vaiheessa kun monivuotinen rikkakasvi siirtää sokereita js muita elintarvikkeita suojaan juuristoonsa, on paras vaikutus saavutettavissa.

Mutta suorakylvössä preerioilla on siirrytty kolmen ruiskutuksen taktiikkaan: ennen kylvöä maavaikutteisella sekä Roundupilla käsittely, sitten kasvukaudella RR- kestävien viljelykasvien käsittely ja myös dikamba, 2-4D ja glufosinaatit (Libertylink)  ja ennen puintia ns. desiccation eli Reglone-tyyppinen aine.
Varsinkin palkokasvipellot ovat kullanruskeita puhtaita ja tuleentuneita

-SS-