Ei se aikaisuus ole se juttu. Vappuna pitäisi olla typpeä  SULANEENA syysvehnän käytettävissä. Viimeisellä yöpakkasella levitettynä tuon saa usein varmistettua. Kun maa kuivuuttaan kantaa levitystraktorin voi olla, ettei tuo ainakaan savimaalla toteudu. Jälkeenpäin vasta tietää, milloin oli viimeinen pakkaskantokeli.

Tuo rakeen sulaminen riittävän syvälle maahan on se juttu, ja semmoinen tuntuma on, että jos äärimmäisen lämmin aurinkoinen ja tuulinen ajanjakso osuu kohdalle kuivalle mullalle levityksen jälkeen, eipä siitä voimasta ole koko kesänä täyttä määrää jäljellä, ehkä puolet: Epäilen, että lannoitteen ammoniumnitraatti aktivoituu ilman kosteuden vaikutuksesta rakeen alle pölyyn ammoniumtyppenä ja nitraattityppenä, ja ammoniumtyppi jos ei saa riittävästi kosteutta valuakseen syvemmälle maahan, se voi haihtua ammoniakkina ilmaan mullan kuivuessa, koska lämpö ja kuivuminen siirtävät reaktion  niitä ammoniumioneista ammoniakkikaasun . Nitraattityppi on melko stabiili, kulkeutuu tietenkin veden mukana helpommin jopa liiankin syvälle tai vesistöihin. Tuommoinen kaava löytyi:

NH₄⁺ + OH^- <=> NH₃ (kaasu) + H₂O

Toinen asia sitten on, onko kaikella syysvehnällä sittenkään selviämisen edellytyksiä: nyt on viimeiset hetket tilata siemeniä, voi olla, että aikaisia kevätvehniä ei löydy riittävästi. Tämäkin kevät osoittaa sen, että syvämuokkaus ja pahnan upottaminen syvälle ennen syysvehnän kylvöä on se juttu. Syksyn pahnaputuvelli kellastuttaa ja lopulta tappaa sen syysvehnän. En tiedä miksi, mutta niin se vaan näyttää olevan.

Kyllä tuosta nyt syysvehnän siemenet saa, mutta tonnimääräinen sopimus on täytettävä jollakin vehnällä. 

-SS-

Viljavarastoissa ei täällä taida olla oikein hernejärjestelmää, vilja kyllä menee isoihin siiloihin pienissäkin kasoissa. Herneet lähtevät suoraan rehutehtaitten jot-tuotantoon, ja muutamaa tonnia siksi eivät nämä Hankkijat ja Lantmännenit kyllä oikein kauppatavaraksi tunnista. Viljaa voi kyllä viedä 5t ryskyllisen, saa pois nurkista.

Pohjanmaan maakunnat tuottavat jo enemmän hernettä kuin Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Sadot siellä lienevät paremmat ja pellot kivettömiä.

Herne ei taida olla poutiville maille sopiva. Kävin yhdellä hiukan pienemmällä tilalla meiltä noin 50 km päässä, hakemassa Sampoon varaosia. Herneen viljelyyn oli erikoistunut, pieni Jaakko rämisi herne-kauran kuivauksessa siinä. Puimurista oli juuri veistellut elevaattoreista semmoista taikinaa. Herneen kohde oli jokin lähistöllä oleva suurempi eläintilat, oliko sikanautaa, en tullut kysyneeksi. Se suoramyynti olisi lähinnä tällä paikalla järkevää, veisi itse. Ehkä suursäkkeihin pakkaamalla saisi lähetetyksi kiitorahtina jonnekin kauas.

Sitten kun suunnittelin tukikasvihernettä, kaikki jotka kommentoivat, totesivat että ei ole tätä päivää, että se erottelu ei toimi, että tulee epäpuhdasta viljaa ja epäpuhdasta hernettä. Onko sillä sitten väliä suoraan rehumyllyyn vietynä ?

-SS-

Joo kyllä jonkun 30 aaria voinee niittää ja haravoida karheelle kuivamaan ja siitä hangolla puimuriin.

Auringonkukkaa yritin lisätä leikkelemällä niitä siemenlautasia irti ja kuivattelemalla pihaton seinustalla. Linnut ja hiiret niihin tunkevat. Eipä siitä oikein itävää siementä tullut.

Kyllä sitä hernettäkin tarvitsisi saada joku 15 hl että voisi vanhassa siilokuivurissa kuivattaa ja viljan seassa. Tulee viskuroitavaksi viljat pois. Hernettä nyt ei saa kaupaksi kuin autokuormittain. Että satoviljely vaatii noin 20 ha sopimusalaa, ei kyllä viljankäsittelylaitteet oikein siihen riitä.

-SS-

Juu...herne on kyllä hyvä vaihtoehto lannattomaan viljelyyn.Omalla siemenellä kylvö,roskat nurin Mistral+Fenix ja moddus evoa,ei iso kustannus.Puinti.... kaikki on mahdollista,joskus menee kuin pystyn kauran puinti ja joskus sitten ei.Joku on joskus sanonut että puinti pitää lopettaa heti kun menee aurinko pilveen.Hyvä esikasviarvo ja mukava viljeltävä kuitenkin ja rypsiin verrattuna varmempi.Jää väliin tulevana kesänä,viljelykierto.

Voi sanoa tuommoisia 20-50 ha:n lohkojen herneenviljelyä sivusta katsoneena, että isommalla alalla menee pieleen ainakin osa, pellon kuiva pää, pellon märkä pää, niissä ei mitään, jossakin sopivassa viettävässä paikassa sitten saa jotain puiduksi. Kyyhkyset sotkevat myös. Laskeskelin, että jos ottaa tuotantopalkkion ja laskee siemenkulut, niin valkuaiskasvituki tulee sekä rypsille ja herneelle, mutta ostosiemenellä rypsi on huomattavasti parempi tuotoltaan, jos laskee sadon nollaksi. Herneen keskisadot ovat heikon kevätviljan tasolla, joten herneen tuotantopalkkiokaan ei ehkä riitä sadolla voittamaan viljaa, 220 € vs 170 € , koska siemenkulun ero on parisataa nyt ainakin.

Paras on kyllä maanparannuskasvi, siemenkulut edulliset auringonkukalla, saa hyödyntää sadon ja tukitaso hyvä.

-SS-

Löytyyköhän suomesta vielä tietoa typpivesikoneista https://www.youtube.com/watch?v=j_ds2Z5L_2c
green lightning thunder 365 maksaa jenkeissä 40000 dollaria ja tuottaa 50 tonnia typpeä  veteen sitoutuneena. sähköä vie 1.1kw tunnissa eli 10000kw vuodessa

Täydellinen scämmi kyseessä.

Kemiallisen sidosenergian purkaminen ja liittäminen happeen ja siitä vesiliuokseen liuottamalla typpihapoksi, vaatii plasmalla noin 64 kWh -> 1 kg kerättyä typpeä.  1,1 kW:n teholla tunnin aikana saadaan 16,9 grammaa typpeä typpihappona.  Eli 365 kW:n teholla saadaan typpeä typpihapossa aikaan 5,7 kg tunnissa. Koko ajan käytettäessä tuolla teholla saadaan 5,7*8760 = 50 tonnia typpihapossa. 50 tonnia typpeä tarkoittaa noin 225 tonnia puhdasta typpihappoa, jonka neutraloimiseen tarvitaan maatalouskalkkia yli 200 tonnia !

Eli 50 000 kgN x 64 kWh/1 kgN = 3 200 000 kWh. Jos haluttaisiin tuottaa tämä 3,2 GWh aurinkovoimalla Suomen olosuhteissa (missä 1 kWp paneelisto tuottaa n. 900 kWh/vuosi), niin tarvitaan noin 3,5 megawatin (MWp) kokoinen  aurinkovoimala (jatkuvaa tehoa, joka ei onnistu). Se vaatisi noin 4–5 hehtaaria peltoa pelkille paneeleille. Akuston pitää ola reilun kokoinen. Mutta koska lokakuusta helmikuuhun tuotto on olematon, tarvitaan kaksinkertainen teho, eli jopa 7 MWp:n aurinkojärjestelmä ja hehtaareitakin ehkä 6 ?

Jos sähkö otetaan verkosta, jo pelkkä siirtomaksu vaatisi neljännesmiljoonan verran sähköä vuodessa. Tällöin typpikilon hinnaksi tulisi pelkästään energiakuluna runsaat 5€/kg, kun esimerkiksi 1000€/tonni maksava CAN maksaisi 3,7€/kgN. Jos oletetaan, että kaikki energia otetaan paneeleista, 30 vuoden ajalle pääomakulut / tuotettu N ovat
- Paneelit (7 MWp), maa-ala, infra ja 700 kW plasma-laitteisto ehkä noin 4,4 M€
- akusto 2 x 15 v  7.8 M€
- kalkki 6000 t noin 0,3 M€
- huolto, ylläpito, ym 1% Capex  3,5 M€
- muu säiliö- ja vesijärjestelmä pumput ym. ainakin jokunen kymppitonni vuodessa.

Eli yhteensä ehkä 3% korkokuluilla 600 000 - 700 000 vuodessa. Kun tuotetaan 50000 kg typpeä, typpikilon hinnaksi tulee 13,4 €/kgN. CAN lannoite saisi maksaa 3600 €/tonni, niin kulut olisivat samat. Aika harva kylväisi 3600 €:n apulannalla mitään viljaa, no ehkä jotakin juurikasta, 500 kg CAN-> 1800 €

-SS-

Vaihtaa viljan herneeseen. Eipä tarvitse käyttää kalliita lannotteita. Tosin herneen hinta ei väittämättä ole kovinkaan korkea, jos muutkin ovat tällaisia masterplanin tekijöitä kuten minä.

Hernetalous vaatii tuotantopalkkion ja TOS siemenen varastot. Katselin tuossa herneen siemensäkin hintaa jotain 710€/t , ja koska siemen saattaa painaa lähes 300g/ 1000 , tarvitaan jopa 350- 400 kg siementä plus ymppi, eli siemenkustannus on melkoinen, jopa 280 €/ha. Eli jos laittelee rypsiä, jossa on sama  valkuaiskasvituki, lannoittaa 400 kg lannoitteella, jos lannoitteen tonnihinta on noussut 400 eurosta 800 euroon, niin hehtaarikulut lisääntyvät vasta noin 160 €/ha !

Herne on ostosiemenellä viljeltynä  melkoinen riski, ja tarvitsee saman hintaluokan torjunta-aineetkin. Liian usein herneen sato poikkeaa Käytännön Tehomaamiehen julkkissadoista 4000 vs 0000 kg. Keskimääräisiä hehtaarisatoja katselemalla herne silti jää vehnästä 1600 kg/ha. Hintatason ero  Herne 230  vs. leipävehnä 190 ei kompensoi eroa.

Voit uskoa, että olen asiaa miettinyt jo siitä asti, kun alkoi näyttää siltä, että en saakaan lannoiteita 2026 kylvöille.

Tietysti siiloherneen ostaminen joltakin lähialueen viljelijältä säästäisi jonkin verran, mutta se on laitonta.

-SS-

Virossa kylvö työt hyvässä käynnissä.. On varmaan niin aikaisin, että kun koittaa laittaa kylvö merkintää paikalliseen viljelysuunnitteluohjelmaan.. Niin tekoäly herjaa, ettei noin aikaisin voi mennä kylvään Suomessa saa alkaa muokkaan vasta 1.4. Pitäiskö direktiiviä muokata Suomen osalta

Tarhaherneen suorakylvö varmaan jo käynnissä, ja voihan palstan poistaa kasvipeitteisyydestä, jos menee aikaisin.

-SS-

Varminta on vastustaa sellaista, mitä joku naapuriheimolainen kannattaa. Itse koetan suunnitella tekemiseni niin, että ajaisin mahdollisimman vähän. Se on ehkä ainoa, mikä ei herätä suuria intohimoja, kun ei vain kerro siitä julkisesti kenellekään hyvesignalointiyliherkälle.

Joku lähetti viestin, että hyvesignalointi on englannin kielestä tehty typerä lainasana (virtue signaling), että parempi olisi "moraaliposeeraus". OK, se on aika hyvä ilmaisu. Tärkeää on itse huomata, jos moraaliposeeraa ja yrittää painaa muita ihmisiä alas moralisoimalla. Se ei auta asian tulemista tiettäväksi.  Hyviä käytännön syitä löytyy sähköautoille, hyviä käytännön syitä löytyy jopa ilmastonmuutoksen vastustamiselle, hyviä käytännön syitä löytyy öljyriippuvuudesta irti pääsemiselle.

Ja todellakin, säästäminen on köyhälle maalle edullisimpia tapoja vähentää öljyriippuvuutta, koska tähän mennessä kymmenvuotiskaudella laajat vihreän siirtymän maailmanlaajuiset investoinnit (noin 10000 miljardia dollaria) ja jatkossa vuosittaiset 2000-5000 miljardia dollaria eivät ole saaneet merkittävään alenemaa maapallon ilmastopäästöihin - eikä nähtävästi myöskään öljyriippuvuuteen, maailmassa ilmastopäästöt nousevat 0,5-1% vuodessa edelleen, EU:ssa ovat laskeneet 2-3%  (IEA). Merkittävä syy Euroopan Yhteisön onnistumiseen on ollut se, että talouden kasvu on ollut selvästi suuria päästölähteitä (USA, Kiina, Intia) heikompaa. Lama säästää ilmakehää. Eli taloudellisen toimeliaisuuden siirtyminen sellaiseen toimintaan, jonka yksinomainen tavoite on olla tuottamatta jotakin ilmakehään, ei ehkäpä ole kasvattanut työllisyyttä ja kansantuotetta toivotulla tavalla.

Pandemian aika oli näyttö siitä, että kun maailmantaloutta pysäytetään, päästöt alenevat. Ne alenivat vuonna 2020 jopa 5-7%. Mutta säästämisessä ja kiivaassa vihreän siirtymän investointivauhdissa voi unohtua vaikutusten seuraaminen: Me voimme Suomessa esimerkiksi rakentaa jättimäisen hiilidioksidigeneraattorin, joka jätetään paikoilleen muovipussiin. Me saamme erittäin suuren matemaattisen vaikutuksen investoinnille, kun laskemme , kuinka paljon se laite voisi tuottaa hiilidioksidia. Nämähän ovat niitä "Scope 4 -säästöjä", eli vältettyä hiilidioksidin tuottoa. Siis kun emme tuota, saamme toiveikkaat ympäristövaikutukset aikaiseksi. Mutta arkijärjelläkin näemme, että saman vaikutuksen saisimme ilmankin rakentamista, heittämällä investointirahat jonnekin kaivoon.

Milloin uskallamme pysähtyä ja katsoa, mitä olemme saaneet aikaan niillä tuhansilla miljardeilla ? Jos vihreän siirtymän projekti olisi yritysinvestointi, jonka pääoman tuottoaste olisi näin heikko kymmenen vuoden jälkeen, jatkaisimmeko samalla strategialla vai vaihtaisimmeko johtoa ja suuntaa? Ne, jotka yrittävät kysyä tätä ja laskea auki aikaan saatuja vaikutuksia,. leimataan ilmastodenialisteiksi, laitaoikeistolaisiksi ja vaikka miksi, ja näissä leimakirveen heittelijöissä kuuluu se tarkoittamani moraaliposeerauksen ääni.

-SS-

Rakkine ei nähtävästi oikein käsittänyt. Ja laittaa sanoja suuhuni, joita en ole sanonut.

Mielenkiintoista huomata, miten nopeasti keskustelu maataloustuen juridisesta luonteesta kääntyy henkilökohtaiseksi profiloinniksi. Mutta palataanpa asiaan:

Maataloustuki ei ole eläkelisä eikä nuoren aloittavan viljelijän sosiaalituki, nuorille on nyt jo varattu viiden vuoden lisätuki ja aloitustuki. Perustuki, LHK ja ympäristömomentit ovat korvaus siitä, että peltoa viljellään tai hoidetaan tiettyjen yhteiskunnallisten vaatimusten mukaan. Jos tuki sidottaisiin viljelijän ikään tai muihin tuloihin, romutettaisiin koko EU-tukijärjestelmän usein toisteltu perusperiaate: tuki seuraa peltoa ja viljelyä, ei tekijän sosioekonomista statusta.

Kirjoittaja kutsuu tasapuolisuuden vaatimusta "agraarisosialismiksi" ? On kuitenkin selvää, että sääntöjen on oltava samat kaikille toimijoille. Jos eläkeläisiltä poistetaan oikeus tukiin, on oltava valmis tukkimaan myös ne bulvaanikoneistot ja yhtiörakenteet, tai eläkeoikeuden piilottaminen, joilla sääntöä kierreltäisiin – muutenhan kyseessä olisi vain kohdistettu syrjintä, joka vääristäisi kilpailua entisestään.

Mitä tulee 'katkeruuteen', niin todellisuudessa kyse on realismista: Pientila tai jättimäinen suurtila-holding-yhtiö on yhtä lailla osa Suomen huoltovarmuutta. Se, että joku haluaa hoitaa maatilaansa eläkeiässäkin, on yleensä osoitus työmoraalista, ei katkeruudesta. Ehdotus tukien poistamisesta vain yhdeltä ikäryhmältä on juridisesti mahdoton ja eettisesti kyseenalainen – riippumatta siitä, kuinka paljon jäsen Rakkine haluaa vastakkainasettelua kiihottaa.

-SS-

Sähköautoa voi perustella taloudellisilla ja käytettävyyden eduilla. Mutta jälleen kerran, hyvesignalointi sillä, että öljytuotteet olisivat diktaattorien ja epädemokraattisten toimijoiden käsissä, on aika hakoteillä. Sähköautossa ja vihreässä sähkössä on polttomoottoriautoa enemmän erikoismateriaaleja, kuten esimerkiksi

Koboltti: Kongon demokraattinen tasavalta (yli 70 % tuotannosta, jalostus pääosin Kiinassa)
Harvinaiset maametallit (neodyymi, praseodyymi): Kiina (hallitsee n. 90 % jalostusketjusta)
Grafiitti: Kiina (n. 70–80 % maailman tuotannosta)
Litium:  Australia, Chile, Kiina (Australiankin tavaran jalostus ja louhinta)
Nikkeli: Indonesia (n. 50 % maailman tuotannosta), Venäjä
Mangaani: Etelä-Afrikka, Gabon, Australia (jalostus keskittynyt Kiinaan)
Kupari: Chile, Kongo, Kiina

Voi sanoa, että jos tavoitellaan globaalin demokratian tukemista, ei sähköautoinvestointi sellaisenaan ole  polttomoottoriautoa parempi vaihtoehto, erikoismateriaalit kompensoivat öljyä  jopa 100 000 km:iin saakka. Eli varsinkin vähemmän ajavalle sähköauto ei ehkä ole paras keino rangaista ihmisoikeuksia vastaan toimivia valtioita. Polttomoottoriautossa maksat diktaattoreille osissa joka kerta, kun käyt mittarilla. Sähköautossa maksat autoritäärisille jalostajille (pääosin Kiina) kaiken kerralla etukäteen auton hinnan sisällä, vieläpä verohelpotuksin tuettuna.

Myös öljyä saa hankituksi demokraattisista valtioista, kuten Norjasta. Jos ajatellaan globaalin demokratian ja ihmisoikeuksien tukemista, sähköautoinvestointi ei ole mikään automaattinen eettinen yliveto. Se on vain riippuvuuden vaihtamista öljystä raaka-ainemonopoleihin. Vähemmän ajavalle sähköauto onkin huono tapa rangaista diktatuureja, sillä valmistuksen suuri hiili- ja mineraalivelka vaatii kymmeniä tuhansia, usein jopa 100 000 kilometriä, ennen kuin tase kääntyy paremmalle puolelle.

Kyllä sähköautoja sen verran alkaa markkinoilla olla, että sieltä niitä tonnin pommeja alkaa löytyä. Silloin olemme yhtä jalkaa täysin rinnoin sydämen kyllyydestä puhaltamassa yhteen hiilineutraaliuteen, ja sähköistämme autoliikenteen vaikka pää täristen.

-SS-

Onko jokin asia lain kirjaimen mukaan oikein, tai sitten itsekunkin moraalikäsityksen mukaisesti oikein, on kaksi eria asiaa. Ryssän raaka-aineista irti pyristely on varmasti vaikeaa, mutta silti koen vastenmielisenä jos ei edes yritetä, vaan ostetaan halvinta made in ryssälä-tavaraa sodasta huolimatta. Tässä tapauksessa Ukraina teki päätöksen vätystelijöiden ja omaperseensin-jengin puolesta, niinkuin näyttäisi käyvän myös öljyn ja kaasun osalta.

Aika paljon on moraalisesti tuomittavia viljelijöitä sitten. Ainakin ne, jotka käyvät keskusliikkeiden kanssa kauppaa, varmistaakseen lannoitteiden saatavuuden ja ehkä myös mekaanisen laadun. Puhtaimpia saattavat olla liettualaiset ja puolalaiset lannoitteet, mutta kaliumin ja muutaman muun raaka-aineen osalta, ei edes Berner voi esittää sataprosenttisesti pitäviä ketjuja, ettei pörssikaupassa liikkuvissa erissä olisi seassa vähääkään venäjätaustaisia tai Kazakstanin, Uzbekistanin tai Turkin kautta kulkeneita lasteja.

Jos edelleen haluaa hyvesignaloida Cemagron vähäisen lannoitetuotannon poistuttua, niin Yaran boikotoinnilla on Cemagroa suurempi merkitys pakotteitten vaikutukseen.

Jos haluaa varmistaa 100% kotimaisen raaka-aineen, jossa ei varmasti ole mahdollisuutta venäläisen raaka-aineen eksymiseen, niin sitten Soilfood, Ecolan, Biolan ja muut kiertotalouden tuotteet ovat käytettävissä. Tai luomun siirtymävaihe.

Minä myönnän, että olen tilannut varmimmin venäläisperäistä lannoitetta Yaran valmistamana, kuten noin 80 % suomalaisista viljelijöistä; Junnilalla ei silloin sattunut olemaan sopivaa moniravinnetta,  enkä ole vielä saanut otetta siihen hylätyn nakkikoskin näköiseen puskaan piilotettuun mökkiin, jossa olo on kuin pitäisi mennä jonkun kotiin kutsumatta.

En oikein osaa ottaa putinin kollaboraattorin viittaa harteilleni, meitä kuitenkin on neljä viidestä viljelijästä, enkä missään tapauksessa ole samaa mieltä Cemagron tuotteiden käyttäjien tuomitsijoiden kanssa, ovat limaisia itsensä muiden yläpuolelle kohottajia, lähinnä.

-SS-

Kun kiinnityshintoja ei näy eikä kuulu vaikka lannoitteen hinta nousee koko ajan ja polttoöljy mittarilla 2,3 euroa. Niin nyt tarvitsisisi. Maksimi luonnohoitonurmi prosentit, että saa maksimi tuet ja kuinka paljon putoaa, kun ylittää maksimi määrän. Ei minkäänlaista kylvöä talvikauden kasvipeitteiille pelloille. Ja miksikö, ei ole apila siementä eikä heinänsiementä. Ei riistpeltoa, koska se on polttoainetta vievää toimintaa. Syksyllä kynnetyt on pakko äestää ja kun on äestetty on pakko kylvää. Minimi lannoitusmäärä kiitos.. Sillä tavalla jää lannoitetta kevään 27 kylvöille. Kiitos jo etukäteen.. Ja ymmärrystä ystävät tässä tilanteessa kun savu näkyy.

Viimeisiä auringonkukansiemensäkkejä saa alle 2 €/kilo. Laskettelee läpi viskurista, niin hirssit ja pantaheinät varisevat harvan seulan läpi pois. Maanparannuskasville äestetyt maat. Riistapeltoon kannattaa laittaa naapurilta tai vaikka meiltä köykäistä kauraa, muutama auringonkukansiemen  ja pari ämpärillistä (TOS) rypsinsiementä. Niin lähes puolet alasta on jo turvattu normitukiin. Kesantorajoite leikkaa jo melko varhaisessa vaiheessa, ja jos enemmät puolet jättää kesannolle, niin voi olla, että luonnonhaitan 200 euroa jää tulematta koko tilalla ? Se lienee jo liian iso osa. Että jos on nurmea valmiiksi, merkitsee tuotantonurmeksi ja annostelee erikseen kylvettävät hömpät siihen kesantorajoitteeseen asti.

Valmis ratkaisu olisi 15% monimuoto-riista (vilja-rypsi/auringonkukka), 10% kesanto ja 20 % maanparannuskasvi (auringonkukka 20 kg/ha) Jää 55% viljaa lopulle osalle, koska siemen on suhteellisesti halvinta saada aikaan peittävä kasvusto, niin jaettu lannoitus sateiden mukaan voisi tässä tapauksessa olla paikallaan. Sadekuurojen alle 30-40 kg typpeä lannoitteessa, niin sato voi olla vähintään enemmän kuin peltoon pantujen siemenien määrä. Trimmer ei paljon maksa, jolloin pelto jää ainakin kohtuudella viljapellon näköiseksi.

Jos lisäät kesantoa, että sitä on 40%, tulee LHK leikkaukset, mutta koko tilan tuki silti asettuu samalle tasolle, kuin olisi koko ala viljalla.

-SS-

Siltarumpujakin tosiaan voi saada tukien piiriin, rajakorjauksilla.

-SS-

Nyt ehkä rupeaa monen silmät avautumaan, kun alkaa tajuta, että Suomessa ei ole yhtään omavaraista ammoniakki- tai siitä edelleen ureavalmistusta.  On kummallista, että Suomen viljelijät eivät boikotoi Uudenkaupungin tehtaan lannoitteita, MT:ssä oli vuodenvaihteen tienoilla kirjoitus, jossa näytettiin, että vaikka Uusikaupunki ei suoraan toisi kuin noin kolmanneksen ammoniakistaan Venäjältä, niin lopussakin osassa todennäköisesti on ns. "harmaata raaka-ainetta", jonka alkuperäinen lähde voi olla myös Venäjältä. Yara on niin vahvalla osuudella Suomen lannoitemarkkinoista, että edelleen Yaran Suomen viljelijöille toimittaman lannoitemateriaalin venäläisraaka-aineen määrä on koko ajan ylittänyt Cemagron koko vuosimyynnin !

Ammoniakin lisäksi Venäjä hallitsee noin 40 % maailman ammoniumnitraatin kaupasta. USA ostaa nyt kolmanneksen kaikesta tuodusta ammoniumnitraatistaan Venäjältä, sekä omiin että nyt sitten Kanadan tarpeisiin (Kanada keskeytti suoraan Venäjältä tuonnin vasta vuoden 2025 puolivälissä) . Kanada hyvesignaloi ja antaa USA:n ottaa syytökset niskaansa. Tosiasia on, että maailman ruokahuolto vaarantuu vähintään muutaman vuoden jaksolla, jos kerrasta yritetään katkaista venäläisen raaka-aineen riippuvuus.

Ja yksitoikkoisesti putin-kortia heiluttaville todettakoon, että Yaran tai kenen tahansa toimijan ammoniakkiraaka-aine, joka on saatu niiltä venäläisiltä toimittajilta, jotka eivät ole suorien pakotteiden piirissä, on Suomessa vielä laillista. Aika vähän olisi lannoitteita saatavissa, jos esimerkiksi jokin Venäjän merkittävä bulvaani, esimerkiksi Senegal, laitettaisiin myös boikottiin.

-SS-

Itse asiassa tuo tehtaan lattia on hyvä esimerkki. 1970-luvulla varsinkin monen valtionyhtiön tehdashallissa ammattiliittoon kuulumaton, jos ei ihan selkäänsä saanut, niin istumalakolla kiristettiin firma pistämään sitoutumattomat työntekijät pihalle.

Arvoisa jäsen ja101  on saanut ehkä vereensä jonkin näköisen sosialistin perinnön. Ehkä isu on kaapannut maatilalain aikaan valtionlainoilla naapurien maita ostolupakiristyksillä, ja nyt kun sellaista järjestelmää ei enää ole EU:n liittymisen jälkeen sovellettu, sanomattakin selvää on, että olo muuttuu katkeraksi, kun itse ei enää pääse tuuppimaan virkamiehiä ja bisnesrikkaita sivuun lisämaakaupoista. 

Sivutoimisuuden ja osa-aikaisuuden ottaminen henkilökohtaisen antipatian kohteeksi ei oikein perusteiltaan kanna, jos perusteeksi vaikkapa otetaan "ammattimainen liiketoiminta, ei saa olla harrastelua". Niin mitäs jos jokin hissiyhtiömiljardöörin kamreeri tulee ostaan naapurisi maat, viljelmän hoitaa slaavislaisittain puhetta murtava työväki, ja viljelysyhtiön johdossa on agronomin tai maa- ja metsätieteen tohtorin pätevyydellä varustettu palkkapehtoori. Miljardööri itsessään voi linnansa tupakkahuoneessa silmäillä tase- ja tulostietoja holdingyhtiöönsä liitettäväksi, kun pehtoori seisoo siinä asennossa tammipöydän edessä. Ja kehtaatko ja101 väittää, ettei sellaisen suurtilan toiminta ja hallinta olisi ammattimaista, vaikka toiminnan seuraaminen vuosittain ei vie kuin viisi minuuttia itse pääomistajalta ? Ja varmaa on, että ne miljardit eivät siitä maanviljelyksestä juurikaan lisäänny.

Varhaisessa Neuvostoliitossa kulakit murhattiin vain sen takia, että olivat itsenäisisä, hiukan pienempiä talonpoikia, jotka näkyivät kateellisten suurmaatalouden tuputtajien silmään sellaisilta, jotka pilaavat koko maatalouden tulevaisuuden. Toisin kuitenkin kävi, kuten voimme nähdä.

Juu Somerolla oli mielenkiintoista esityksissä eräs Luken tutkija, joka näytti, että kasvinviljelytilojen  kannattavimmassa kymmenyksessä on tosi suuria tiloja, mutta vastaavasti kannattamattomimmassa kymmenyksessä on myös yhtä suuria tiloja. Ns. "ulkopuolisen rahan" tuonnista elinkeinotoimintaan ja101:n pitää oman yhtiönsä tilinpäätöstietoja katselleena ymmärtää, että sellaista rahaa ei voi kannattavuuslukuihin ujuttaa kuin haamulaskuttamalla itseään. Se, että viljelijän henkilökohtaisten ansiotulojen suuruutta, ja sen mukaan tehtävää oikeutusta viljellä, alkaa kadehtia, on jo hieman säälittävää.

Siksi ne kaikkien tilastojen keskivaiheilla olevat pienviljelmät eivät näy oikeastaan missään ääripäässä. Ovat osanneet elää suu säkkiä myöten, eli käyttäneet pienempiä säkkejä.

Ja ajavat taksia.

-SS-