Aikoinaan harjottelutilalla SJT:llä Pohjankartanossa tuli aikalailla ajettua 700,702 ja 803 Valmeteilla. Ei ole muuta kielteistä vaihteista jäänyt mieleen kuin 803 hitaus tiellä. Pidemmällä matkalla tuli monasti tarkastettua, että varmasti on suurin vaihde päällä. Tilalan ympäristössä oli jonkinverran mäkiäkin. 
Yhteistyötilalla tuli aikoinaan 675 Massikkaa ajettua. Kaikki 3 keppiä piti lykätä eteen että hytistä pääsi ulos ja takaisin. Ison puolen pakki on niin nopea, ettei se oikein jaksanut takapyöräkylvökonetta peruuttaa. Ratti tuossa oli kiinteä ja se oli kyllä kaukana. Nostolaitetta osasin kyllä käyttää, kun olen 165 opetellut ajamaan. On se kuitenkin turvallisuusriski kun toimii eri suuntaan kuin muissa merkeissä.

Aikansa 1978 Syncro-Leukussa toimii niin, että keskiasennosta taakse päin toimii asentosäädöllä, taakse -> alas keskelle päin -> ylös. Sitten keskiasennosta hiukan eteen päin on jatkuva pumppaus, joka pihisyttää varoventtiiliä. Siitä eteen - alas toimii vetovastussäätönä niin kuin vaikka Fordissa, eli eteen alas työntämällä laskee varret ja taakse ylös keskelle vetämällä nousee.  Jatkuva pumppaus kytkeytyy usein itsekseen, kun jousikuormitteinen laahapala nostolaitekaarella kuluu eikä istahda matalaan kuoppaan siellä kaaren sisäpuolella. Huomattakoon, että sähkötarvikkeista tunnettu vedonpoistin on sopivan kupera siihen vivun varteen kaaren alle; puristaa jousta hiukan enemmän, jolloin lukitus on varmempi.

Valmetissa muutenkin on paljon 1970-luvun lopun Leukun klassisia  piirteitä:
- pitkäiskuinen märkäputkimoottori
- kaukalorunko moottorin alla
- Moottorin öljynsuodatinkuppi ylös päin (vaihtosuodatin myös pohja ylös päin), jolloin vaihdossa runko suojautuu ruosteelta automaattisesti.
- kaksoiskytkin, on aika saman näköinen Leukun mallin Borg&Warner kytkimeen
- voimanottoakselin käyttö käsikytkimellä päkistäen
- Portaalivetopyörästö, lienee kestävämpi kuin planeettavaihteisto, traktorista saadaan myös pohjasta korkeampi ja kiikkerämpi, maavara perusteena
- Kuivat levyjarrut ja Girlingin nestejarruvälitys Takuuvarmasti ikiliikkuja; aina toimii kuin uutena. 
- Vaihdekepin suunnanvaihto nostolaitekädelle, jolloin nivelet pysyvät liukkaina olkapäässä ja työ tehostuu.
- Karkeatekoinen nostolaite, joka on tehty kestämään.

Valmet vetää pitemmän korren kyllä siinä, että nostolaite toimii riippumattomasti, moottorin kylkeen laitetulla pumpulla. Leukussa riippuu voimanottoakselin kytkimen kytkennästä, pyöriikö pumppu ollenkaan. Leukun ergonomiassa keskeinen on ylös kuskin haaroihin ylettävä keskitunneli, ennen harvinaisempaa Sekuraa. Siinä Valmet on hienompi, kun on melko tasainen lattia. Kummassakin taitaa olla alan tehokkain tuuletuspuhallin, Smiths, kaksi tehokasta nopeutta, kakkosella ainakin pärinä voimistuu,  pöly imeytyy tehokkasti ovenraosta (sisään päin). Ja tuuletusilma on kesällä kuumaa, koska se otetaan joko kotelosta konepellin alta tai moottorin takasivun ja hytin välistä, niin kuin Leukussa.

-SS-

Näkyyköhän tämä Facebook-ryhmä (Sampo-ryhmä) tällä tavalla linkistä katsomalla. Monella on tuota vikaa ollut. Monta tapaa on korjatakin. Hitsattukin on.

https://www.facebook.com/groups/1897807847207539/search/?q=olkikela

-SS-

juuu,  ja tuossa "suojelualuuen" haitattomuutena on kunnolla tehohoitettu metsä alue ympärillä.    kunnon ojitukset ja harvennukset ajallaan  parin kymmenen hehtaarin alueella ympärillä.     tuo on semmonen saareke.   vois jopa myytä sille linkolalle..

Ilmakuvia palstasta näkyy 1930-luvulta asti, ja kyseinen palsta on koko ajan viime vuosiin asti ollut peitteinen, kun samalla naapuripalstoilta on parikin kiertoa jo hakattu. Metsästä yhytettiin semmoisia hyvinkin luonnonsuojelijakliseitä, vegaanikalvakoita nuoria miehiä, haituvapartaisia ja merkkivaeltajavaatteet päällä, mukana nuoria naisia, joilla on kirppispalttoon päällä huolettomasti kietaistu keffiyeh. Tämä oli merkki siitä, että nopea toiminta oli tarpeen.

Yhteistyökumppani hakkuille valittiin osaksi uutisoinnin perusteella, että millä yhtiöllä oli ollut eniten kahnausta luonnonsuojeluaktivistien kanssa. Niin tietää, että hommat toimii.

Luonnonsuojelujärjestöt nimenomaan leikkaavat sitä mitä kylvävät. Poltetun maan taktiikka on ainoa, mikä toimii tuonkaltaista aggressiivisen vallanhimoista ihmisryhmää vastaan.

-SS-

Itse ajattelin siirtyä nykyaikaan, ja jatkaa pelkällä sirpillä tänä vuonna.

Onko niin, että Sirppiin tulee lisäominaisuudet kuin Peltotuesta siirrettynä, kun sen irtauttaa Peltotuesta. Pystyyköhän Sirppiin päivittämään Peltotuen tietoja myös ennen Sirpin rekisteröintiä olevalta ajalta ? No, itsellä on vuodesta 2019 ainakin viljelymuistiinpanot Sirpissä, että ei kai niitä vanhempia edes tarvitse.. Varastotoimintoa en ole käyttänyt, pitänee kokeilla siirtää vuoden 2026 varastot ennen kuin katkaisee napanuoran.

-SS-

Sen verran vielä, Peltotuki Micron päivitys on 80 €, Peltotuki Pron päivitys on 138 €, Sirpin 70 € + hehtaarimaksu >50ha osuudesta  0,5€/ha. Jos käyttää Sirppiä Peltotuen ohella, joutuu silti maksamaan sen Sirpin vuosimaksun.

70 ha:n tilalla itsenäinen Sirppi on saman hintainen kuin Peltotuki Micro. Noin 190 ha:n tilalla Sirpin itsenäinen versio tulee samanhintaiseksi kuin Peltotuki Pro yksinään.

-SS-

Mitä se SS taas höpöttelee omiaan, ei Peltotuki ole mitenkään "laihtunut" ominaisuuksiltaan...edelleen se on hyvä ja käyttökelpoinen.

Sulla ei varmaan koskaan ole ollut Peltotuen plus-pakettia ?

Se oli alkujaan todella hyödyllinen, nykyään siellä on lähinnä muistiinpanomahdollisuus, mihin pistit rotanmyrkkylaatikon ja mahdollisuus liittää kuvia viljelytapahtumiin (joka Sirpissä on aina ollut valmiina). Alkujaan siellä oli taselaskennat, ja tukioptimointi, jolla sai iteroiduksi tuki- ja talousmielessä edullisimman pellonkäyttövalikoiman.

Tukien (ja niiden finanssien) automaattisen liittämisen loppuminen tapahtumatauluihin teki Peltotuesta lähinnä muita alan tuotteita muistuttavan muistiinpano-ohjelman.

Sirpissä on alemmalla hinnalla laajemmat toiminnot, kuten se, että se kelpaa kasvintuhoojasovellukseksi, sinne voi merkitä laadukkaalle kartalle erityisiä kohteita, valokuvat toimivat suoraan apissa, myös satovarastotoiminto löytyy, muiden varastojen ohella. Erittäin toimiva on ollut Sirpin karttatoiminnot ja apupisteet, joita pystyy hyödyntämään Vipussa. Säätietojen automaattinen lataaminen toimii ja puintiaikaennuste heitti vain muutamalla päivällä.

Silloin kun itsenäiseen Sirppiin tuli tietokoneella käytettävä liittymä, oli jo päivänselvää, että Sirppi oli samalla tutulla käytettävyydellä varustettu mobiili pilvessä toimiva Peltotuen rinnakkaistuote.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.01.26 - klo:06:55

Luulisi vaakatasojyrsimen olevan hidasta jos tällä viskakylvöllä haetaan nopeutta... 

Jos sillä haetaan niin. Joskus sateisena syksynä voisi olla pintalevityskylvö kynnökselle ja jyrsinmultaus ainoa keino saada edes jollakin tavalla talvesta selviytyvä oras aikaiseksi...?

Vaakatasojyrsin hieroo palluroita märästä savesta ja kehrää pahnasta semmoisia tiukkoja pahnapalloja.

Kyllä levitin ja äes ovat melko nopeita, saa kylvöjä aikaiseksi isojen talojen malliin: 12 m levittimellä 6 km/h , noin 5-6 ha tunnissa, vehnää saa säiliöön 2 ha:n tavarat. Ja täyttö on leveään säiliöön nopeaa elevaattorin torvesta. Sitten vaan lapiorullaäkeellä 3 m x 13km/h kertaalleen paikastansa 4 ha tunnissa.

Parissa päivässä ajaa pientilan pellot syysviljalle. Toki linja-auton kokoisella räpidillä kylän aktiiviviljelijä saa aikaiseksi enempi.

-SS-

Onko jollakulla täällä käytössä ns. itsenäinen Sirppi-ohjelma ? Jos tämän oman version irrottaa Peltotuesta, joutuu kyllä tekemään päätöksen, että vain toisella jatketaan. Pitää kysyä Softsalosta, miten Peltotuen muistiinpanoarkistot säilyvät, tietokanta ei ole välttämättä mikään avoin formaatti. Ainahan voi tulostaa lohkokortit pdf:ksi. Jotenkin Sirpin käyttö on luontevaa ja juuri tuo suunnittelukortin muuttuminen samalla toteutuneet-kortiksi vain klikkaamalla tehty-pallukkaa tapahtumapäivänä, tai sitten päivämäärä tallettamalla, on juuri sellainen toiminto, johon toivoin Peltotuenkin joskus päivittyvän. Sirpin karttojen päivitys maastossa lienee toimiva, koska olen jo kerran sitä käyttänytkin. Karttatoiminto - vaikka näyttäisi vain ilmakuvan lohkosta - on suorastaan nykyaikainen, verrattuna 1980-lukulaiseen Peltotuen karttaosaan.

Varastot nähtävästi pystyy tuomaan Peltotuesta, ja sen jälkeen voisi katkaista Peltotuki-yhteyden. Sen voi ohjeen mukaan tehdä ottamalla yhteyden Sirpin tukeen.

Sirpissä siis on kaikki se toiminnallisuus mitä nykyisessä laihtuneessa Peltotuessa löytyy, ja jotakin vielä lisääkin. Surettaa tietenkin hiukan Softsalon puolesta, jos kyse on toiminnallisuuden kopioimisesta ja aikaisemmin kehitetyn ohjelman kannibalisoimisesta. Ehkä myös on epäselvää, ovatko Nikitec Oy ja Softsalo jotenkin kaupallisessa yhteistyössä vai mistä on kyse ? Ohjelmistojen integrointi toisiinsa on vähintään kömpelö ja päällekkäisyys jo häiritsevän vahvaa.

-SS-

Poistin tässä taannoin noin 15 ha hiljaisen suojelun piiristä pelkästään kaupunkilaisten metsäaktivistien julkisten esiintymisten takia. Lisäksi omalle tontille metsätietoaineistoihin jostakin ilmestyneet "haukan pesäpuut" ja muut luontoarvokohteet saivat myös tarmokkuutta aktivoida hakkuupäätös.

-SS-

rakkine,   just tuo on noissa paperilaskuissa hyä että voi,  kun net tuloo aikanaan, hyin ennakoitua ja varautua.   sekä ne on niiin helppo kattoa sit vaikka vuosien takaa,  toisin kuin ettiä noita sähkyisiä.        mutta ihan kiva kun tuokin on tehty kansan kiusaks..

Esimerkiksi vuoden 2025 kiinteistöverotuspäätös tuli näkyviin Omaveroon 3.3.2025. Maksun eräpäivät olivat elokuussa 2025 ja lokakuussa 2025. Miten niin ei noihin pystyisi varautumaan ?

-SS-

Tai lakoraidan

Ceylonilla ei tuota ongelmaa ole. Ceylon kestää lakoontumatta noin 100 kg enemmän typpilannoitusta jopa ilman laonestoaineita, kuin esimerkiksi Skagen. Broadway® rikkakasvintorjuntaohjelma lyhentää ennestäänkin kääpiölajikkeen kortta noin 10 cm.

Elholla on päisteestä siivulle lähteminen joskus hiukan haasteellista. Rakeet lentävät puomin taakse jonnekin epämääräiselle etäisyydelle, ja jos liikkeellelähtö ei tapahdu aivan samanaikaisesti syötön kytkemisen kanssa, tai missaat vaihteen tai jonkun muun, voi siihen lähtöpaikkaan mennä melko paksukin kasa lannoitetta. Koskaan ei Ceylon ole niillä paikoilla mennyt lakoon.

-SS-

Kalkituksellakin on tuotto, joka toteutuu lähinnä saatavan sadonlisän tuottaman nettorahamäärän  perusteella. Tällöin ei ole kahta sanaa, toteutuuko tuotto esimerkiksi sokerijuurikkaalla, se toteutuu.

Viljalla tuotto riippuu kulloisestakin markkinahinnasta, sekä siitä, että parannuksia pitää samanaikaisesti tehdä monella rintamalla:
- ojitus, mielellään altakastelu
- hivenlannoitteet ja perusravinteet
- vaateliaat satopotenttiaalilajikkeet
- satopotenttiaalin mukainen lannoitus
-1980- luvun hintataso ja hintasuhteet.

Tämä siis on monimuuttujaongelma, jossa osa muuttujista ei välttämättä ole vapaasti valittavissa. Lähinnä mieleen tulee perusravinteiden käyttömahdollisuus tukipolitiikassa, ja tuotteen ja kuivauksen ja rahtien hintatason reunaehdot.

Tällöin joudutaan tutkimaan asiaa lukitsemalla muutama näistä muuttujista tämänhetkisiin rajoihin ja etsimään esimerkiksi pelkästään kalkituksella saatavaa tuottoa.

Pelkän kalkituksen tuottoa on tutkiskeltu EU-aikana, ja tulokset turhauttavat mm. viljelypanoskauppiaita:


Kuva: pH:n vaikutus ohran satoon

Kuvaajat taipuvat vahvasti vaakasuoraan suuntaan siinä pH5.5 :n seutuvilla. pH:n suositusnosto 6.5:een vaatii suurimmassa osassa peltoja noin 20 tonnia kalsiittia, taitaa olla yli 800 euroa jo senkin hinta levitettynä. Ohran sadonlisää saadaan parhaassakin tapauksessa (lajikekokeet) noin 400 kg/ha, joten lisäsadon arvo kuivattuna ja rahdattuna näyttää olevan lajikekokeiden perusteella noin 60 euroa, varhaisemmissa tutkimuksissa ehkä 0 euroa.

Tutkimus joutuu kerta toisensa jälkeen tunnustamaan, että vuokrapeltojen ja niin sanottujen tavis-kasvinviljelypeltojen viljavuus- ym. puutteiden muut reunaehdot ovat niin kasvua rajoittavat, että noin 6:n pH:n jälkeen kalkituksella ei saada merkittävää rahatuottoa, jos viljellään vain viljaa tai vaatimattomia muita kasveja. Tuoresäilöttävää rehuohraa tai maissia omaan käyttöön (esim. lisäsadon rahtikulut jäävät pois) viljelevät saattavatkin hyötyä, varsinkin kun perseilevät fosfaatin ja järjettömän typpilatauksen avulla satoja, joita ei köyhän maan viljelijä voisi kuvitellakaan saavansa, vaikka kalkitsisi pH:n yhdeksään- kymmeneen asti.

Vuokrasopimusten pituuden osalta, 15 vuotta ei välttämättä riitä, jos pH:n nostoa todella yritetään saada aikaiseksi.


Kuva: MTT:n selvityksiä 37  (2003)

-SS-

Millaisella siemen määrällä kylvetty, ja mihin aikaan. Reunat taitaa olla hankalat kylvää huiskalla

Noin 300 kg/ha siementä ja 29. - 30.09 oli suunnilleen kylvöpäivä. Reunan kylvö hukkaa vähän siementä, koska Pneumassa periaate on siinä, että metrin välein olevan suutinläpän heittämä levitysviuhka menee naapuriläppien kanssa limittäin, mutta reunimmainen läppä ei saa "kaveria" sieltä ulkopäästä. Joten paras reunalevitys tulee kun kuljettaa reunimmaisen läpän aivan peltomullan reunan kohdalla. Tällöin ojaheiniin menee noin puoli annosta. Lannoituksessa olen tyytynyt hiukan haaleampaan puoleen metriin , en viitsi heittää lannoiterakeita ojanpientareen heiniä vahvistamaan.

Elho Pneuman peltiläpät ovat pikakiinnitteiset, joten voisi rakentaa semmoisen pellin, jossa päätysuuttimesta tuleva suihku leviäisi vain keskelle tai sisään päin, ja kiertäisi pellon ympäri ensin sillä asetuksella ja lopulta vaihtaisi normiläpän siihen tilalle. Tien varrella saisi vahvan kasvuston naapureille ihailtavaksi aivan reunaan asti, koska lannoitusmäärä saattaisi nousta siinä viimeisellä metrillä keskimääräistä korkeammaksi...

-SS-

Kyllä joustopiikkiäes, sellainen jossa on jalakset tai pyörät, on ehkä paras. Syksyllä 2023 toimi erinomaisesti, koska oli kynnökselle levitys. Mutta kosteaa pahna kultivoidussa tai lautasmuokatussa mullassa tukkimassa, oma joustopiikki ei läpäise, kun on neljällä akselilla piikit. Lapiorulla toimii sängessä vielä hyvin, jos sänki on kunnolla kuivaa.

Lapiorulla toimii rutikuivassa sängessä keväällä hyvin, eikä muotoile kosteaa kylvösyvyyttä sitkeäntiiviiksi kerrokseksi, vaan koukkaa sieltä täältä palasia irti ja upottaa ja silppuaa sänkeä tehokkaasti. Sitten antaa kuivahtaa ja silittää murustuneen pintamullan tasaiseksi, joustopiikkiäkeellä.

Lapiorulla upottaa pintakylvössä osan jyvistä liian syvälle, kylvömäärää on syytä hiukan lisätä.

-SS-

Maatalouden toimeentulolle löytyisi selvä järjestelmä, jossa case Valio on suunnannäyttäjä: Ei pidä ajatella vientitukia, jotka ovat maailmalla epäreiluiksi katsottuja, vaan tukea normi pinta-alatukien lisäksi viljan tonnihintaa, esimerkiksi 25 eurolla tonni. Se jo olisi ns. itämerivähennyksestä joltinenkin osa.  Tällöin suomalainen vilja voisi olla maidon jälkeen toiseksi tärkein Euroopan vientituote, aivan kilpailukykyisin markkinahinnoin. Lisäksi kuljetustuki esimerkiksi kuivurilta satamaan,vaikka vain kympin tonnilta, rupeaisi laivaan saamaan varmasti kaupaksi menevää kaudraa.

Eikä enää olisi minkäänlaista ylituotantoa.

-SS-