Ja tietysti vegaanisen luomuversion

Toi on tosi hyvä. Sopii myös muslimeille, ei tarvitse erikseen tehdä sikavapaata leikkipaikkaa.

Procountor tai vastaava sähköinen taloushallinto ja tilitoimisto. Ei ainuttakaan mappia tai paperipinoa koko talossa. Budjetointia voi harrastaa mielensä mukaan vaikka Notionilla, johin muutamalla eurolla saa sen verran tekoälyä ettei tarvitse kirjoittaa kaavoja.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.01.26 - klo:11:51

Mä en muuta tähän nyt kommentoi kuin sen että on ihan hanurista ja syvältä kun nykyisin somessa joka tuutista tunkee tekoälyllä tuotettuja kuvia ja videoita, osan erottaa heti mutta osa on niin hyviä että pitää pysähtyä hetkeksi miettimään että onko tämä tosi vai feikkiä.
Tottakai aina on pitänyt olla kaiken tuollaisen suhteen kriittinen mutta tää on tavallaan räjähtänyt käsiin ja virta on niin valtava että fiksua sisältöä hukkuu sen alle.

Tämä on ihan totta. Pornhubissa täytyy välillä oikein pinnistellä, että onko tämä nyt aitoa jyystöä vai olenko langennut tekoälyn tuottaman moskan pauloihin. En sitten tiedä, onko tällä oikeastaan väliä jos katsojakokemus on tyydyttävää, mutta kai sitä jotenkin vaan perinteen vuoksi kaipaa sitä aitoa toimintaa.

Piti kysyä, että onko sillä oikeasti mitään väliä? AI:lla nähdään kauhea vaiva ja tehdään itse tissikuvia, tulos on jotain sellaista, että pienellä mielikuvituksella saat itsellesi uskoteltua että se on Angelina jolie nuorena. Samaan aikaan pornhubista löytyy valmista tavaraa joka hoitaa samaa virkaa.

Tekoälyä on muutakin kuin generatiivinen tekoäly, esim. NotebookLM ja voit itse heittää sinne kaiken lähdeaineiston, eikä se sotke siihen yhtään mitään muuta joukkoon. Saat tuloksia siitä aineistosta, jonka sille annat. Sama toimii myös Open AI, Claude yms kanssa, kun eristät pojektin ja kontrolloit lähdeaineistoa. Ei tuu natsit ja suvakit vääristelemään totuuksia. 

Myös joissan apuohjelmissa, kuten Notionissa on loistava tekoälytyökalu. Voit heittää sinne copy-pastena melkoisa sotkua ja se järjestelee sen ymmärrettävään taulukkomuotoon. Tekoälyllä on muitakin muotoja kuin chatit.

Mitä ominaisuuksia saa lisää ottamalla maksullisen version?  Ilmaisversioita käyttäneenä koen että ilmaisversiot on vain turboahdettuja hakukoneita.

Kevät on tulossa, kokeile kuukausi, turhempaankin voit sen rahan hukata.

- Käytä syvähakua johonkin asiaan joka kiinnostaa, muttet ehdi tai jaksa käyttää aikaa sen selvittämiseksi. Jos tutkimuksen tulos on liian pitkä, käske lyhentää se.
- Lataa projektiin vaikka viralliset lajikekokeet ja käske etsiä lajikkeiden erot.
- jos sull aon jokin projekti kesken, rakennat vaikka vessaa, keskustele asiasta AI:n kanssa, ei se sun puolesta sitä päätä, mutta voit saada jonkun uuden idean.
- Ideoi jotain aihetta ja sen jälkeen pyydä vaikka 5 ajatusta asiasta X jotka sopii X, Y, Z ja auttaa minua jotain muuta saamaan X.
- lataa maatilan viimevuosien kirjanpitoaineisto ja pyydä analysoimaan, lisää muuta ainesitoa ja pyydä vertaamaan keskenään. Pyydä selittämään asiat mitä et ymmärrä.

Yleisesti tekoälystä:
- Älä pyydä vastausta,[/u] pyydä itsellellesi oleellisia tietoja jotta voit tehdä paremman päätöksen. Toki voit pyytää sitä suosittelemaan jotain sinulle sopivaa. Mutta ennen sitä sen täytyisi tietää mikä sinä olet, eli pyydä rajaamaan, poistamaan, antamaan näkökulmia. Jos tuloksen jlkeen olet sitä mieltä että x vaikuttaa asiaan toisella tavalla kuin GPT ehdotti, kerro ja se sille, älä tuomitse huonoksi. Se ei vain tiedä.
- Käytä samaa tekoälyä puhelimella ja tietokoeella. Ota kuva vaikka seinästä ja kysy mitä tässä on. Kun otat puhelimella kuvan pellolta, voit myöhemminpalata siihen kuvaan ja keskusteluun kaikilla laitteilla.
-Kirjoita pitkiä prompteja, anna ajatuksen virrata, älä mieti prompttin täydellisyyttä vaan korvaa se määrällä. Kuvaile asiaa moesta suunnasta ja useaa kertaan, anna teköälylle rooli ja kerro mtä olet tavoittelemassa.
- joskus kysy nopeasti; selitä tämä, ja liitä vaikka uutislinkki
- ilman verkkohakua se ei läydä ajankohtaista tietoa
- älä käytä tekoälyä hakukoneena, anna sille tehtävä johon oletat saavasi vastauuksen. Pyydä lähdeviitteet.

Ja en väitä että Chat GPT on paras, Claude on myös tosi hyvä. Itse olen vain pätynyt maksamaan Open AI:lle, niin pitäydyn siinä. Perplexity on loistava ajankohtaisiin asioohin ja verkon selaamiseen, se tarjoaa myös helposti 1 kk ilmaista käyttöä kokoeilukakson päätyttyä. Geminiä en juurikaan vakavissani ole käyttänyt, Grokilla saa parhaat pehmopornokuvat, Midjourney on siinä haastavampi, mutta sillä voi tehdä taidetta siitä, miten saat tissin näkyviin ja samalla opit paljon miten se toimii. 

Kirjoitusvirheistä voi pätellä, ettei tämän kirjoittamiseen ole käytetty tekoälyä. Se on oikein loistava myös kirjoittamaan kaikkea kivaa.

Mielestäni jokaisen täytyy tutustua tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin omassa työssään. Se ei ole trendikästä, se on viisasta! Ja halusimme tai emme, se on täällä ja tulee yleistymään. Yrittäkää ymmärtää sitä, niin pärjäätte sen kanssa paremmin

Kaikki noista nykyään ymmärtää suomea, toki kuten muussakin koneen tekemässä käännöstekstissä, kannattaa käyttää tervettä järkeä. Chat GPT:n maksullisen version suurn etu on juurikin muisti, se muistaa vanhat keskuselut ja voit palata niihin myöhemmin helposti. Ajan kuluessa sinne muodostuu varsin hyvä datapakki omasta tekemisestä.

Plus- versiossa on myös käytössä enemmän hakuja sekä uudemmat kielimallit, sekä muistin jälkeen heti toiseksi tärkeimpänä on projektit. Projekteissa asia pysyy siinä yhdessä kontekstissa, ei rönsyile tai sotke muita keskusteluja. Samoin maksullisessa on käytössä syvätutkimus ja agentti- tilat. Syvätutkimuksella saat laadukasta aineistoa ajan kanssa, ajentti osaa käyttää ohjelmia ja verkkosivuja luonnollisesti, sen saa tekemään asioita puolestasi.

Projektiin vot ladata vaikka kaiken materiaalin uudesta koneesta mitä saat, ohjekirjat, esitteet, kauppasopparit, yms. Pellolla voit kysyä mikä mättää, kun ohjain näyttää syntax error? Eli otat puheimella kuva ongelmasta, kuvailet sen ja kysyt mitä nyt? JA kyllä, se auttaa eteenpäin kaivamalla selaisia juttuja jotka ei tullut edes mieleen. Viljelysuunnittelussa voit ladata sinne määrättömän maäärän vanhaa tietoa ja alkaa seulomaan sitä, voit ladata kaikki uudet tutkimukset viljalajikkeista, web- osoitteet ja viljelyohjeet ja alkaa seulomaan vaikka parasta lajiketta, kylvömäärää, ajankohtaa, kokeumuksia eri viljelytavoista.

Miten palstalaiset käyttää tekoälyä? Käytättekö apuna viljelysuunittelussa tai muussa ja mitä ohjelmia pääasiassa? Itselläni on ollut pari vuotta maksullinen Chat GPT plus ja en ole siitä luopumassa, parasta vastinetta rahalle. Toki muutkin, kuten Claude, olisi ihan varteenotettavia vaihtoehtoja.

Siirtykää sähköiseen taloushallintoon, niin ei tarvii käydä verkkopankissa kuin kerran vuodessa. 

Handsfreen sisältävät kuulosuojaimet ovat myös joskus kivat...

Aivan ehdottomat. Jotkut vanhat peltor WS alert mallit, ilman mikrofonisankaa, toimi jo hyvin ja laatu on vain parantunut. Nyt kestää paristotkin paeremmin, ennen piti olla ladatut vara-akut mukana, kun ei ne koko päivää kestäneet. Pari vuotta vanhoissa peltoreissa on AA- paristot ja menekki on sen verran hillittyä, etten enää lataa akkuja. Parit paristot jemmattuna traktorin lokeroon ja meno jatkuu.

Riippuu älykellosta mutta bluetoothilla kyllä. Jos kellossa on eSIM, niin se on itsenäinen kellopuhelin ja kommunikoi mihin tahansa bluetooth- laitteeseen.

Kellokäytössä eesimmi yleensä synkkaa puhelimen kanssa, eli puhelut tulee molempiin ja voit itse päättä mihin sen otat, kelloon, puhelimeen vai handsfreehin. Kun lähdet pois puhelimen luota, puhelut tulee edelleen molempiin ja jos on kello ranteessa, voit ottaa puhelun siihen tai kellon kautta handsfreehen.

Eli jos odotat salarakkaan puhelua, ei kannata jättää puhelinta näkyville, koska siinä näkyy kuka soittaa, vaikka itse puhut pannuhuoneessa 

Älykello, olisiko siitä korvaamaan työpuhelin?

Ei ole. Hankin aikanaan omenakellon eSIM-oinaiuudella juurikin ajatellen, ettei esimerkiksi metsälenkille tarvitse ottaa puhelinta mukaan ja musiikki, puhelut, mailit yms toimii kellolla. Homma toimii hienosti kaupungissa, mutta metsässä ja periferiassa se on täysin turha.

Tuota voidaan pitää jo harhaan johtavana markkinointinsa. Perimmäinen tarkoitus tuolla on kyykyttää lisää tuottajia, ulkomainen herne ja vähemmällä lihalla saadaan halpaa moskaa kauppaan ettei tartte nostaa lihan hintaa enempää. Tuolla saadaan sitä mitä kauppa haluaa, halpa sisäänveto tuote.  Mutta jos tuotetta myydään lihana tai saman näköisenä. Esim. makkarat, juustot, nakit ynnämuut korvikkeet. Niin myytäisiin aitona lihana ja kasvikunnan tuotteet jonain muuna. Monelle

Joo, joo. Mulle sitä ja tätä, jusseille ei vieläkään aukea että kuluttajalle sitä ruokaa lopulta tuotetaan, ei siksi itse saa tuottaa lihaa.

Ei tässä pitäisi olla kahta sanaa, yrityksen asiat tapahtuu yritystilillä ja siviiliasiat jollain muulla tilillä. Jos yrityksestä tulee tuloa, niin se tulee luonnollisesti yritystilille. Sieltä saa sitten kauhoa yksityispuolelle miten lystää, eikä mikään ole sekaisin.

Yksi resurssi unohtuu, se on aika. Kun viljatila hömppäilee ja parantaa maan kasvukuntoa pienen työmäärän kasveilla, niin mitä tedään siitä vapautunut aika? Jos se vaan odotetaan jotain tapahuvan, niin harvoin mitään fiksua tapahtuu. Se vaan vaatii sitä jotain jonkun muun jutun tekemistä, jos maatilalta ei tule riittäväti tuloa, niin ehkä monialaiset maatilat on se juttu. Sitä tehdään, mistä roposia saadaan kerättyä.
Sellaiset sivutoimiviljelijät josta tekevät täyttä päivää palkkatöissä ja päälle hoitavat viljatilan vuosikymminestä toiseen  presiis-hyvin, on vähän. Se on viimekädessä raskasta, kuluttavaa ja sitovaa, ilman mahdollisuutta lomittajaan. Tai ainoa lomittaja jonka saa, lomittaa itseäsi puolison sängyssä kun itse on vain töissä.

Pinta-ala ja muut maajussiseksikkäät jutut on lopulta vain yksi resurssi mihin viljelijä käyttää aikaansa. Riippuen mitä siitä temuamisesta käteen jää, voi jäljelle jääneen käyttää itsensä sivistämiseen, kulttuuriin, omaan henkiseen hyvinvointiin tai nussimiseen. Jos noihin ei jäljelle jääneet resurssut riitä, sitten voi käyttää sitä tehdäkseen lisää rahaa, että saa torpan pysymään pystyssä.

Jutun loppupupuolella se oleellisin asia taitaa lukea;

Hautamäki kertoo, että yrityksestä on annettu ymmärtää, että hän olisi käyttänyt traktorissaan liian isoa hakkuria.
Kärjistäen kyse on siitä, kuinka monta kertaa moottorin voi vaihdattaa toisen piikkiin ennen kuin vilkaisee itse peiliin.