En pidä todennäköisenä varastomerkintöjen kytkemistä tukiehtoihin. Se edellyttäisi viranomaisilta korvamerkkien tapaan erillisen rekisterin perustamista ja ylläpitämistä. Tuotantoeläinten korvamerkintähän liittyy tukien maksun seurantaan, rehuissa vastaavaa tarvetta ei ole. Muutoinkin ylimääräisen byrokratian aiheuttamaa lisätyötä ja lisäkustannuksia ei haluta lisää. EU:stakaan painetta tuskin syntyy, koska siellä vastaavaa alan yhteisesti laatimaa ohjeistusta ei ole.

Viivakoodi merkin kyljessä mahdollistaa varastotunnustietojen siirtämisen rehuntoimittajan järjestelmiin sähköisessä muodossa. Näin kuormakirjan viivakoodi ja siilon viivakoodi voitaisiin helposti yhdistää. Tällä hetkellä tietääkseni kenelläkään toimittajalla ei ole valmiutta viivakoodin hyödyntämiseen. Viivakoodi otettiin mukaan siksi, kun tilanne voi muuttua lähivuosina. Näin merkintä olisi siinä jo valmiina.

Tervehdys!

Osallistuin rehuvarastojen merkintää valmistelevaan työryhmään ja samalla yksi syypää postissa tulleeseen esitteeseen. On hyvä, että merkintäasia on noteerattu ja keskustelua käydään vilkkaana. Ajattelin kuitenkin kommentoida joitakin palstalla esiintyviä väärinkäsityksiä ja tarpeettomia pelkoja.

1. Rehuvarastojen merkintäohjeet ovat todella vain ohjeet. Niitä ei ole pakko noudattaa ja varastot voi merkitä muullakin tavalla. Yhtenäiset ohjeet on laadittu helpottamaan rehuvarastojen merkintää, jos muuta tapaa ei tilalla ole käytettävissä. Rehun toimittajat toivovat, että uusia merkintöjä otettaisiin mahdollisimman kattavasti käyttöön.
2. Ohjeet on laadittu rehualan toimijoiden kesken, ei viranomaisten vaatimuksesta. Evira ja MMM ovat vain jelpanneet työryhmää Hyvän käytännön ohjeiden laatimisessa.
3. Uudet merkintäohjeet vähentävät byrokratiaa, eivät lisää sitä. Kun rehutilaukselle ilmoittaa siilotunnuksen, se tulostuu kuormakirjalle automatic. Kun säästää kuormakirjat, kirjanpito tulee näin hoidettua itsekseen. Tilalla ei enää tarvita erillisiä merkintöjä, ruutuvihkoja ja  exceleitä ostorehujen kirjanpitoon.
4. Kotoisten rehujen merkinnöissä pärjää maalaisjärjellä. Viljasiilot voi tilalla merkitä siilokohtaisesti tai kuivurikohtaisesti. Paaleja tuskin kannattaa viivakoodilla yksilöidä, mutta navetan yhteydessä toimiva varastotila/-alue tulisi merkitä jotenkin. Laakasiilot kannattaa merkitä loossi-kohtaisesti, etenkin jos niissä varastoidaan erilaisia rehuja.
5. Ohjeissa mainittu valmisteilla oleva lainsäädäntö on tosiaan vasta tulossa. Ns. toiminnanharjoittaja-asetus edellyttää jo nyt rehukirjanpitoa, mutta uuteen asetukseen tulee lisäyksenä varastojen yksilöinti jollain tavalla. Kun uusi asetus astuu voimaan, se ei enää muuta näitä rehuvarastojen merkintäohjeita.

Tällä hetkellä vain 15%:ssa rehutilauksissa on maininta, mihin siiloon rehut pitää toimittaa. Rehukuljettajat antavat kovasti arvoa kuormakirjoille, joihin siilotunnus on valmiiksi merkitty. Kun merkinnät on kunnossa, toimitukset sujuvat vähäisimmin häiriöin ja purkukaan ei enää edellytä viljelijän paikalla oloa.

Kun tilailette uusia varastomerkkejä irtorehusiiloihin, suosittelen samalla tilaamaan täyttöputkeen tukevat kiinnikkeet (2 kpl/merkki). Jos merkkitoimituksissa tai tilaamisessa tulee ongelmia, kannattaa antaa palautetta suoraan toimittajalle tai allekirjoittaneelle.

Jussi Salomäki, Movere Oy