En kuulu Fahr-kerhoon mutta voi olla että silppurin kytkin on esim. pultetilla vedetty kiinni asentoon jolloin silppuri pyötii aina kun moottorikin. Silloin kun sähköisiä silppurin kytkimiä tuli niin harmaiden muistikuvien mukaan ainakin osa kykimistä tehtiin jo tehtaalla sellaisiksi että ne sai helposti mekaanisesti kiinni asentoon sitten jos tai kun sähköt pettivät. Tai tuollainen muutos tehtiin itse.

Tuolla korjataan Claysonin sähköistä kytkintä ja kuviin on päässyt myös tarra jossa neuvotaan mitä tehdä jos sähköongelmia tulee

https://juubi.hlan.net/index.php?page=farmingEquipment/Clayson8030/electmagClutch1

Nykyisessä puimurissa silppurin sähköinen kytkin pitää erikseen laittaa päällä mutta silppurin kytkeytyy päälle vasta sitten kun käynistää puimakoneen vaikka silppurin kytkimessä olisi virta päällä. Silppurin saa käynistää vain tyhjäkäynillä. 

Mun tulostin skannaa vaan yhteen läppäriin, (käytöstä poistettu ja näytön saranat hajalla)  en tiedä tai osaa miten sen voisi muuttaa toiseen.

Siirtyy lataamalla sopiva skannausohjelma toiseen koneeseen. Semmoinen saattaa löytyä hyvällä tuurilla tulostimen valmistajan sivulta ajurien joukosta tai jos on kunnon retrotulostin niin tulostimen mukana tulleelta levyltä tms.

Netissä on kyllä ilmaisia ohjelmia. Mutta mikä olisi luotettava ja pystyisi skannaamaan useita sivuja peräkkäin samaan pdf:ään? Vanhassa koneessa oli hyvä ohjelma mutta uuteen koneeseen en sitä ole vielä saanut asennettua kun kone mussuttaa ettei minulla olisi oikeuksia asentaa koneeseen kyseistä ohjelmaa.... Microsoftin puolipilipaliskanneri kyllä asentuisi 

Tästä Oksalle ihmeteltävää ja valinnanvaraa...

https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/tulostimet-ja-tulostustarvikkeet?filter=pim_printer_type%3ALasertulostin&sort=score%3Adesc

Sitten kun ostat niin mielellään tunnettu merkki esim. Brother, Canon tai HP vaikka saattavatkin tulla samassa tehtaasta kuin tuntemattomat merkit. Ja ennen kaikkea varmistat ostaessasi että sinulla jo on tai ostat oikean sortinen johdon tietokoneen ja tulostimen välille. Vanha johto ei välttämättä sovi ja nykyisin useimminten koneiden välistä johtoa EI tule printterin mukana.

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa  se kai olisi.

Odotat ainakin sen verran että taimien paakut ovat kunnolla sulaneet ja sulatat ne viileän varjoisassa paikassa. Ei ainakaan pannuhuoneessa tms. hyvin lämpimässä paikassa mitä on kuulemma jotkut ovat harrastaneet. Syynä siihen miksei jäisiä taimia saa isututtaa voi olla se että taimi ei saa vettä jos paakku on jäässä.

Missä tuo 0,05ha on mainittu. Eihän perkuumaita käytännössä tuolloin voi lainkaan olla. Miten sitten tuo alan vähennys tehdään jos on ojamaita esim 500m matkalla ja vaikka 2 metriä leveä valli meri ojan reunasta alkaen

Aikomuksenani on kaivaa ojaa viherlannoituslohkon reunaan jossa on jo kasvusto ja levittää maat kesäkuussa jos on kuivaa. Joten ajattelin päästä helpolla ja kysyin kunnan maatalousbyrokraatilta miten levittäminen onnistuu sääntöjen puitteissa.

Ensimmäisten ohjeiden ja neuvojen mukaan valli saisi olla vain 0.05 ha jotta se voidaan laskea alaan. Sitä minäkin ihmettelin vastauksessani hänelle että eihän tuolle alalle mahdu käytännössä minkään sortin ojavallia. Tänään iltapäivällä tuli järkevämmät ohjeet: Lainaus sähköpostista "Ojan kaivuumaat voidaan säilyttää yhden vuoden ajan paikallaan niin että ne luetaan mukaan viereisen kasvin pinta-alaan => ei pinta-alarajaa" Tuo kuulostaa jo järkevältä ja tutulta jostain koulutuksesta.

0.05 ha raja koskee minun tapauksessani levittämistä. Jos levitän maat alkukesästä niin ohjeeksi annettiin tehdä levittämiseen tarvittavan alan kokoinen kasvulohko jonka ilmoittaa viherkesantona ja levittämisen jälkeen kylvää uudet heinänsiemenet.

Tarvitseekos ojamaita vähentää nykyään edes kasvulohkolta peltotukihaussa ?

Hyvin tuoreiden ohjeiden mukaan ojamaita ei tarvitse vähentää jos ne ovat pellon reunalla enintään yhden vuoden ja ne mahtuvat yhteensä 0,05 ha alalle. Vanhat ja yli 0,05 ha tilaa vievät pitää vähentää. Tuo pinta-ala on kyllä surkean pieni varsinkin jos/kun  ala lasketaan reunaojan puolivälistä alkaen.

Uutisissa oli kuvaa tuolta ja halli oli tosi pitkä, varmaan sata metriä ainakin.

Arvio- ja näköharhaa. Lehtijutun mukaan halli oli 60 m pitkä. Mutta sen lähellä on muita pitkiä ja matalia rakennuksia jotka säästyivät. Sopivasta kulmasta katsoen näyttää siltä että rakennukset ovat yhdessä vaikka olisi ihan kirkas päiväkin.

Liian suuret ajonopeudet eli ylinopeudet onnettomuuden syinä. Nykyautot ovat liian tehokkaita ja hiljaisia melutasoltaan. Auton pitäisi olla  niin meluisa, ettei sillä tahdo ajaa yli 80 km/h. Joku vanha Land Rover olisi varmaan hyvä siinä suhteessa.

Totta tuokin. Iltiksen jutua lukiessa kyllä ihmetti miten auton on saanut poikittain ellei ole todella leikkinyt tai ellei paikalle ole sattunut jokin sortin paikallinen lumikuuro tms jotain ihmellistä liukastetta.

Nämä kiemurat on kyllä ovelia,mutta nykyään ihmiset tekee edunvalvontasopimuksia,joka auttaa.Että kipinkapin Sepekin moista tekemään,jää pian omaisilta liiterin tuontilihat ostamatta.

Oikein hyvä neuvo mikä kannattaa toteuttaa niin että edunvalvojaksi tulee joku luotettava tuttu niin asioiden pitäisi hoitua suht helposti. Virallisten edunvalvojien kanssa asioiminen on hieman byrokraattista ja ennen kaikkea hemmetin hidasta. Jos tällä hetkellä omistaa metsää yksin tai jonkun kanssa niin kannattaa ottaa selvää miten se vaikuttaa hoitotaksaan yms. Eli onko siellä vielä pinta-alaverotuksen aikuisia haamuja laskennallisista tuloista vai suhtaudutaanko metsään kuten muihinkin tuloihin ja tukiin eli metsätulot vaikukttavat vasta sitten kun euroja tulee tilille.

Sitten täällä on jo alueita joissa elämää on yksinkertasesti jo nyt niin vähän,varsinkin pelloilla,hömppäheinä on se suurin,lähes ainoa viljelymuoto,omassa kunnassa mm.En tiedä todellakaan ,mitä järkeä on tukea viljelyä,joka ei koskaan tule tuottamaan muuta kuin korkeintaan energianurmea,jos sitäkään.

Kolmisen vuotta sitten eräs MTK-aktiivi oli vakaasti sitä mieltä kaikki pellot on pidettävä viljelykelpoisessa kunnossa. Oli kyllä tyystin eri alueelta kuin Magia. Tuollaisten alueiden metsittäminen olisi järkevintä jos tai kun mitään tällä hetkellä maataloustoiminnaksi laskettavaa ei edes ole tulossa. Jos jonkin sortin korjuuvelvoite tulisi niin todennäköisesti jotain tapahtuisi varsinkin jos vielä vaaditaan että korjattu heinä käytetään rehuksi tai esim. samaan tapaan kuin suojavyöhykkeiden heinä.

Minun mielestäni MTK:n vaahtoaminen aktiiviviljelijän määritelmästä on täysin MTK:n itsensä keksimää pätemisen tarvetta ja metelöimään on alettu loppujen lopuksi aika pienestä ja typerästä asiasta joka saadaan näyttämään suurelta ongelmalta. Saattaa olla ihan tietoisesti valittu taktiikka että kärpäsistä tehtään härkäsiä jotta näyttää siltä että ajetaan tomerasti ja ahkerasti viljelijöiden etua. Saman tapainen "suuri ongelma" ilmeni tukikoulutuksen lopulla oli puhetta minkä sortin maa ei ole tukikelpoista. Listalla oli mm. puistot. MTK-aktiivi alkoi tiukkaamaan kouluttajilta missä on vilejelijän oikeusturva jos vuokraa kaupungilta tai kunnalta maata jota ei olekaan tukikelpoinen siksi että se on jo käytännössä puistomaisessa käytössä. Ikävä kyllä kouluttajat eivät suoraan sanoneet että asialla on kokonaisuuden kannalta olematon merkitys ja ihan oma moka jos vuokraa jotain tutustumatta kohteeseen ja maksaa siitä vielä paljon.   

Ilmastohämpän ja siihen läheisesti liittyvän tutkimuksen sekä keskustelun suurin vika on nimenomaan se että on poliitisesti liian värittynyttä ja liian mustavalkoista. Tällä hetkellä tuntuu siltä että varsinkin MTK ja muut eläintuoteuskovaiset eivät edes suostu kuuntelemaan mitään heidän mielipiteestään poikkeavaa. Järkevintä olisi vaikkapa eläintuotteiden kulutuksen vähentäminen muutamassa vuodessa sitä mukaan kuin viljelijöitä eläköityy ja ylimääräisen pellon metsittäminen varsinkin jos ollan turvemaalla. Se olisi samalla Suomen kannalta osa pienimmän riesan menetelmää ilmaston muutokseen liittyen. Eikä siitäkään mihinkään pääse että eläintuotteiden mukana tulee helposti paljon kovaa rasvaa ja useimmille järkevin tapa alentaa veren kolesterolia ja/tai pitää paino kurissa olisi syödä eri tavalla.  Ilmastokotkotus ei mihinkään katoa ellei Putin hyökkään Suomeen. Ja jos niin käy niin sitten erittäin todennäköisesti syömme paljon vähemmän eläintuotteita koska niiden tuottaminen on aika suurta resurssien ja ihmiseille kelpaavan ravinnon tuhlaamista sekä riippuu Suomessa paljon tuontirehusta. Aika huonosti ne ruohonpurijatkin pelkällä nurmirehulla tuottavat.

Kyllä MTK on samalla tasolla ammattiyhdistysliikkeiden kanssa monin tavoin. Muutama viikko sitten posti kiikutti taas MTK:n ja MHY:n jäsenmaksuja. Tänä vuonna ei enää päästetty paikaillisia MHY:ä sotkemaan maksujen laadintaa joten ainoastaan MHY:n jäseniä vaadittiin suoraan maksamaan myös maataloudesta. Tunnustan olleeni yksi tottelemattomista ja reklamoin maksusta sekä maksoin vain MHY:n osuuden. Toisaalta jos on ollut pelkästään MTK:n jäsen ei edes yritetä pakottaa MHY:n jäseneksi. Siitähän on tarpeeksi selvä päätös että MHY jäsenyyden on oltava täysin vapaehtoista. Mutta tietääkseni Suomessa on myös vapaus valita kuuluuko ammattiyhdistysliikkeeseen vai ei joten asian pitäisi toimia toisinkin päin. Varsinkin jos MTK:n hokema tasapuolisuudesta pitäisi edes vähän paikkaansa.

Jännä kun 200000 porolla kova hiilijalanjälki, mutta 120000 vieraslaji valkohäntäkauriin hiilijalanjäljestä ei puhu kukaan mitään. 

Kivääripuolueen aikaansaannoksia tuokin. Heidän mielestään mistään riistaeläimestä ei ole oikeastaan mitään haittaa ja niiden määrää voidaan lisätä. Mutta kaikki petoeläimet ovat pahasta ja ne pitää hävittää viimeistä yksilöä myöden. Varmaan luit SSSanomista muutama viikko sitten jutun villisioista jossa haastateltiin myös metsästäviä viljelijöitä jotka vissiin olivat kivääripuoleen aktiiveja. Rivien välistä minusta kuulosti siltä että kyseiset erikoisjoulukinkut toivotettiin melkeinpä tervetulleiksi kuin että niiden levitäminen ihan oikeasti estettäisiin tai edes vakavissaan yritettäisiin estää.

Nurmivuosien kertymiseen on tullut muutoksia. Joten paras on mennä sinne koulutukseen ja olla siellä tarkkana tai lukea Filosofin tapaan riittävän huolellisesti ohjeita. Ja unohtaa kertymisvuoisen osalta suurin osa vanhoista opeista ja käytännöistä. Se jäi mieleen että todennäköisesti pysyvän nurmen ala nousee reippaasti muutosten vuoksi.

Kuhan aurinko paistaa on herneen puinti tuntunut onnistuvan.

Auttaa kummasti. Semmoinen ongelma minulle tuli hernettä puidessa että herneen varret alkoivat kietoutua vuosikerta TC54:n kolakuljettimen yläakselin ympärille. Kyllähen ne sitten sai helposti irti kun katkaisi puimurin. Olivat sen verran tiukassa paketissa että muuta kautta oikein onnistunut. Mutta ylimääräistä vaivaa tuosta tuli. Kuivaaminenkaan ei ole ihan sujunut niin kuin pitäisi. Herneitä on pomppinut uuniin asti vaikka puhallin on ollut kuivuria täyttäessä ja tyhjentäessä koko ajan päällä. Seuraavana syksynä taidan sovinnolla kiivetä kaapin lämpöpäätyyn ja viedä sopivan vanerin ilmaputken aukon suojaksi ja imuroida karkulaiset sen päältä pois ennen kuin päätyvät uuniin asti...

Jos härkäpapua haluaa kokeilla niin virallista kasvuaikaa ei taida kannattaa kovin paljoa katsella. Härkäpapu taitaa useimminten "tuleentua" sitten että suklaalaikku (vai mikä se kasvitauti olikaan....) tappaa kasvuston ihan kohtuu aikaan syksyllä. Jossain oli hijattain joku pikkujuttu jossa härkäpavusta oli saatu ihan kunnon sato ulkomaan lajikkeella.

Nyt mä alan ymmärtämään miksi joillain tahoilla ollaan niin kovasti kiinnittämässä hintoja. Olen ilmeisesti päässyt eturiviin kun oikein soitettiin ja kyseltiin olisiko myytävää. No ei ollut kun tuli jo myytyä. Seuraavaksi kysyttiin et jos kiinnittäisin ensi syksyn satoa. Sanoin et en ole kiinnityksiä tehnyt kun pitäisi se tavarakin vielä saada eikä ole vielä edes kylvetty. Mulle todettiin ettei tarvitse, ei ole toimituspakkoa. Hinnan ja määrän voi silti lyödä kiinni.

Nyt ymmärrän.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin sinä luomuilet. Siinä tapauksessa en yhtään ihmettele että soitellaan olisiko viljaa myytäväksi. Varsinkin jos aikaisempina vuosina on myynyt elintarvikelaadun täyttävää tavaraa.