Valkuaiskasvit, kuoritun kauran puute, rypsirouheen sivutuotteen, rypsiöljyn markkinavaikeudet, myös niitä sivuttiin kokouksen esityksissä. Jos rypsiöljy ei oikein mene kaupaksi, voisiko siitä tehdä jotain Neste My - dieseliä, palmuöljyn sijasta ?

-SS-

Valkuaiskasveja (Härkäpapua ja hernettä) saisi Suomesta enemmän jos niistä maksettaisiin enemmän. Mutta miten ihmeessä kuoritusta kaurasta voi olla puute   Eihän siihen tarvita kuin jyväkooltaan riittävän suurta kauraa eikä muistaakseni meneillään olevana satovuonna kukaan ei ole valittanut että kauran jyväkoko olisi pieni

Ei muuta kuin 10 tonnia/ hehtaari pellon omistajalle laadusta piittaamatta ja taimet kaupan päälle niin viljavuoret katoaa parissa vuodessa ja hiilinielut kasvaa  .

Suorastaan loistava ja asiallisin ehdotus tällä heikkalaatikolla esitettyistä ajatuksista    Ennenkin on peltoa metsitetty sen verran ruhtinaallisten tukiaisten kera että seuraavana vuonna ei enää saanutkaan enää niin paljoa tukea... Ja tuo on oikeastaan parhain tapa vähentää peltoa. Euromäärästä voi olla eri mieltä Ikävämpi tapa olisi vaikkapa hallinolta perua kaikki tuet viimeiksi raivatuilta pelloilta kunnes peltoala on vähentynyt 200000 ha tai määrätä soistettavaksi/metsitettäväksi tietyn maalajin pellot.

Ja siitähän tulee tuplahyöty kokonaisuuden kannalta sitten kun se etelän puolella olevan naapurin metsitetty pelto varjosaa sen verran että sitkeästi ohraa kasvattava kylvää vähintään 30 m leveän monimuotoisuuskaistan niin peltopinta-ala viljalta vähee entisestään. Vai oliko tuossa huolessa suurempi huoli siitä joku tyhmä naapuri ei ymmärrä että hänen pitäisi luovuttaa sovinnolla pellot minulle muodollista korvausta vastaan eikä suinkaan metsittämällä tehdä suurta palvelusta Suomen kansantaloudelle... 

Saako laittaa eli siis jättää  kaikki sänkikesannolle? Ei kuluja, toki tukikin on pieni ja ehkä tarvii loppukesällä glyfottaa, mut tosiaan, ei muita kuluja kuin mahdollinen glyfosaattikäsittely, tietääkö kukaan et saako laittaa koko pinta-alan? Siis ne jotka on jääny syksyllä sängelle, mulla suorakylväjällä sitä on paljon.

Jos tuollaista ihan vakavissaan harkitsee niin kannattanee hyvissä ajoin tarkistaa mikä hyväksytän kasvipeitteeksi ja mikä ei kelpaa vaikka pelto kasvipeitteiseltä näyttäisikin. Ja mielellään tämän vuoden tukisäännöistä eikä ainakaan luottaa minkään sortin keinoälyn vastauksiin.

Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..

Vaikkapa  https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/neuvojien-aineistot/12032026_ymparistositoumus.pdf
Mutta tarkemmat ohjeet kelpaisivat jo nyt.

Kyllä semmoinen juttu hiljakkoin oli. Ja etusivun otsikon mukaan myös mirrin kuluja saisi vähentää... Lukematta jäi enkä muistanut tilitoimistossakaan udella moisesta vähennyksestä.

Näyttää aika paljon samanlaiselta kuin viljankylvön jälkeen käytetyissä peltojyrissä se joka toinen kiekko on. Jos niiden harjat ovat tarpeeksi korkeita niin vanhoja jyriä luulisi vielä jostain löytyvän ja kai myös varaosina uusiakin pyöriä/kiekkoja saa.

18€ pysäköinti Jossain taisi olla etäparkki

Oikeastaan vähintään kaksi etäparkkia. Toinen Ideaparkin "raskaskone puolella" josta linja-autokuljetus edestakaisin 3€. Lisäksi yllytettiin tulemaan junalla. Asemalta oli/on myös kuljetus messuille ja takaisin vissiin ilmaiseksi. Ainakaan hintaa ei kovin nopeasti löytynyt.

En kuulu Fahr-kerhoon mutta voi olla että silppurin kytkin on esim. pultetilla vedetty kiinni asentoon jolloin silppuri pyötii aina kun moottorikin. Silloin kun sähköisiä silppurin kytkimiä tuli niin harmaiden muistikuvien mukaan ainakin osa kykimistä tehtiin jo tehtaalla sellaisiksi että ne sai helposti mekaanisesti kiinni asentoon sitten jos tai kun sähköt pettivät. Tai tuollainen muutos tehtiin itse.

Tuolla korjataan Claysonin sähköistä kytkintä ja kuviin on päässyt myös tarra jossa neuvotaan mitä tehdä jos sähköongelmia tulee

https://juubi.hlan.net/index.php?page=farmingEquipment/Clayson8030/electmagClutch1

Nykyisessä puimurissa silppurin sähköinen kytkin pitää erikseen laittaa päällä mutta silppurin kytkeytyy päälle vasta sitten kun käynistää puimakoneen vaikka silppurin kytkimessä olisi virta päällä. Silppurin saa käynistää vain tyhjäkäynillä. 

Mun tulostin skannaa vaan yhteen läppäriin, (käytöstä poistettu ja näytön saranat hajalla)  en tiedä tai osaa miten sen voisi muuttaa toiseen.

Siirtyy lataamalla sopiva skannausohjelma toiseen koneeseen. Semmoinen saattaa löytyä hyvällä tuurilla tulostimen valmistajan sivulta ajurien joukosta tai jos on kunnon retrotulostin niin tulostimen mukana tulleelta levyltä tms.

Netissä on kyllä ilmaisia ohjelmia. Mutta mikä olisi luotettava ja pystyisi skannaamaan useita sivuja peräkkäin samaan pdf:ään? Vanhassa koneessa oli hyvä ohjelma mutta uuteen koneeseen en sitä ole vielä saanut asennettua kun kone mussuttaa ettei minulla olisi oikeuksia asentaa koneeseen kyseistä ohjelmaa.... Microsoftin puolipilipaliskanneri kyllä asentuisi 

Tästä Oksalle ihmeteltävää ja valinnanvaraa...

https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/tulostimet-ja-tulostustarvikkeet?filter=pim_printer_type%3ALasertulostin&sort=score%3Adesc

Sitten kun ostat niin mielellään tunnettu merkki esim. Brother, Canon tai HP vaikka saattavatkin tulla samassa tehtaasta kuin tuntemattomat merkit. Ja ennen kaikkea varmistat ostaessasi että sinulla jo on tai ostat oikean sortinen johdon tietokoneen ja tulostimen välille. Vanha johto ei välttämättä sovi ja nykyisin useimminten koneiden välistä johtoa EI tule printterin mukana.

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa  se kai olisi.

Odotat ainakin sen verran että taimien paakut ovat kunnolla sulaneet ja sulatat ne viileän varjoisassa paikassa. Ei ainakaan pannuhuoneessa tms. hyvin lämpimässä paikassa mitä on kuulemma jotkut ovat harrastaneet. Syynä siihen miksei jäisiä taimia saa isututtaa voi olla se että taimi ei saa vettä jos paakku on jäässä.

Missä tuo 0,05ha on mainittu. Eihän perkuumaita käytännössä tuolloin voi lainkaan olla. Miten sitten tuo alan vähennys tehdään jos on ojamaita esim 500m matkalla ja vaikka 2 metriä leveä valli meri ojan reunasta alkaen

Aikomuksenani on kaivaa ojaa viherlannoituslohkon reunaan jossa on jo kasvusto ja levittää maat kesäkuussa jos on kuivaa. Joten ajattelin päästä helpolla ja kysyin kunnan maatalousbyrokraatilta miten levittäminen onnistuu sääntöjen puitteissa.

Ensimmäisten ohjeiden ja neuvojen mukaan valli saisi olla vain 0.05 ha jotta se voidaan laskea alaan. Sitä minäkin ihmettelin vastauksessani hänelle että eihän tuolle alalle mahdu käytännössä minkään sortin ojavallia. Tänään iltapäivällä tuli järkevämmät ohjeet: Lainaus sähköpostista "Ojan kaivuumaat voidaan säilyttää yhden vuoden ajan paikallaan niin että ne luetaan mukaan viereisen kasvin pinta-alaan => ei pinta-alarajaa" Tuo kuulostaa jo järkevältä ja tutulta jostain koulutuksesta.

0.05 ha raja koskee minun tapauksessani levittämistä. Jos levitän maat alkukesästä niin ohjeeksi annettiin tehdä levittämiseen tarvittavan alan kokoinen kasvulohko jonka ilmoittaa viherkesantona ja levittämisen jälkeen kylvää uudet heinänsiemenet.

Tarvitseekos ojamaita vähentää nykyään edes kasvulohkolta peltotukihaussa ?

Hyvin tuoreiden ohjeiden mukaan ojamaita ei tarvitse vähentää jos ne ovat pellon reunalla enintään yhden vuoden ja ne mahtuvat yhteensä 0,05 ha alalle. Vanhat ja yli 0,05 ha tilaa vievät pitää vähentää. Tuo pinta-ala on kyllä surkean pieni varsinkin jos/kun  ala lasketaan reunaojan puolivälistä alkaen.

Uutisissa oli kuvaa tuolta ja halli oli tosi pitkä, varmaan sata metriä ainakin.

Arvio- ja näköharhaa. Lehtijutun mukaan halli oli 60 m pitkä. Mutta sen lähellä on muita pitkiä ja matalia rakennuksia jotka säästyivät. Sopivasta kulmasta katsoen näyttää siltä että rakennukset ovat yhdessä vaikka olisi ihan kirkas päiväkin.