Ensimmäiseen ajoon pyydettiin 2/3 mut sain 75% menemään. Et aika tarkka tieto alkaa olla kokonaisuudesta. Yks kaheksan rekan auma jäi.

Syysvehnä nyt 168-171€ paikasta riippuen.

Lokakuulle 11kk päähän Berner Dec26 basis -24€ tekee tänään 189,5€. Eroa se työlukuna 20€. Korko luokkaa 10%. Uskon kyllä, että leipälaadun markkinahinta nousee tässä kaudenkin mittaan.

Mut siis niille alle satasen pelkääjille ensi puinneille tarjolla 170-190€ vilja kuin vilja. Rehuherneelle kilahti tarjous kännyyn Naantali syksy26 227€/tn.

Jurttia ei silti uhkaa mikään. Tänä vuonna tuli 54tn puhdasta. Laatuhyvät 1,3€. Kokonaishinta 36,3€/tn (plus leikekorvaus, aumauskorvaus ja mahdollinen lisätili Sucros tuloksesta). Ha-myynti 1960€ kolkuttelee jopa syysrapsin lukemia.

Hinnat on tosiaan auki ensi syksyyn niinkun kuuluukin. Ne on korkeammat kuin nyt niinkuin kuuluukin, koska Dec26 on 19€ korkeammalla kuin Dec25 vehnäfutuuri ja ostajat suojaavat kauppaansa niillä.

Jos tulee katovuosi nuo tarjoukset eivät riitä. Jos tulee hyvä vuosi (myös euroopanlaajuisesti) ne voivat hyvinkin olla yli ensi syksyn päivän hintojen. Siitä sitten miettimään kylvääkö vai eikö ja myydäkö nyt vai eikö.

Yks ohje voisi olla ohjenuorana. Jos tietää kylvävänsä ja sitten myyvänsä viljaa suoraan puinneilta ei osan kiinnitys ole välttämättä huono tapa toimia.

Ps. 20€ korko 10kk ajanjaksolle on yli 10% vuosituotto. Ne huolii tämänkin vuoden viljaa ensi elokuussa.

Myös A-rehun takuut on auki. Eli pohjahinta mut nousussa mukana.

Niin ihan vaan sillä et paperinhaaskaamista tarjota niin pieniä vuokria vampula/huittinen alueella.

Ei sotketa tähän jenkkien Mag7 kehitystä 10v aikana sit tulee jo todella paha mieli.

Nimenomaan tuota kautta kuuluu ostohintaa peilata. Opon tuoton kautta vuokraamalla pois. Jos päästään 4-5% tasoon se voittaa jo monta muuta omaisuusluokkaa. Eikä tule parvekeremonttia. Jos ite viljelemällä voittaa poisvuokrauksen tuoton niin hyvä. Niin kuuluukin tietysti eihän muuten kannata siellä kikkaretta käännellä vaan laittaa vuokralle ja siirtyä laitureille.

Kasvinviljely on volyymilaji, koska kiinteälle kululle olisi hyvä olla mahdollisimman iso jakaja. Ongelma on siinä, ettei se kiinteä kulu per ha laske pinta-alan lisääntyessä jos investoit koneisiin lisää. Eli jos tuplaat pinta-alan ne tars sit samoilla vehkeillä hoitaa jotta kaava toimii.

Pinta-alan kasvussa on aina haasteita, jotka tekevät lisähehtaareista kannattamattomampia kuin ensimmäisistä. Ensimmäinen juttu on LHK leikkuri 150/300ha kohdalla. Toinen on se fakta, että lisämaa harvoin on yhtä viljavaa kuin oma tai pitempään jo vuokralla ja hoidossa ollut. Kolmanneksi ajoitukset kärsii ja satotasot sitä myötä. Saman aiheuttaa kun on pakko oikoa kasvivalikoimassa, jotta sadonkorjuuta saa jaettua. Ja pahimpana jos niin paljon kasvat että tarvit palkkatyövoimaa pellolle. Sit häviää jo loppukin kate.

Kannattaa silti muistaa, että pelkkä pinta-ala ei kerro sen kaluston määrää minkä tarvit. Joku 100ha tila kylvää pelkkää viljaa eikä voi kasvaa kun se vaatisi kuivaamo- ja siiloinvestoinnin. Toisella on 300ha luomussa ja pärjää samalla kuivurilla. Seuraavalla on 300ha tavista, mutta kierrossa myös juurikas, pakasteherne, rapsi ja viherlannotusnurmi. Ja pärjää taas samalla kalustolla kuin se 100ha tila joka junttaa pelkkää viljaa.

Ps. Loimaan kaupungin maista osa oli kierroksella. Mulla ollu tässä starolla yhen kiekan 2016-2020 n. 10ha. Nyt tarjosin 530€/ha kun sijainniltaan hyviä jurttimaita asvaltissa kiinni. Ei johtanut toimenpiteisiin. Tästä 15km pohjoseen vampulan puolelle tommosta ei kannata edes jättää. Siinä teille taas kriisiä.

Tuskimpa pahemmin on ja oletan, että kauden mittaan hintaero hieman venyy. Syysvehniä tosiaan valkuaisesta paljon rehuksi ja leipävehniä jo syyskuun alkupuoliskolla puituna sakosta, lopuista nyt puhumattakaan niissä ollu luokkaa kops eli 60 ja risat. Lisäksi kun messuilla kattelin raision analyysien keskiarvolistaa niin rikkajyvistä on mennyt varsinkin aikaisempia yli hylkyrajan eikä kaikilla riitä valkuaisetkaan.

Esim. uuden huippulajikkeen Hilkan rikkajyvien ka oli n. 12% kun rehuksi mennään 7% ylityksestä ja toki miinuksille paljon aikaisemmin. Jos otat muutaman euron miinukset sakosta (180-220) ja rikkajyvistä alkaa olla aika sama kelkkoa rehutehtaalle. Sielläkin on valkuaishyvät.

Suomessa on tällä hetkellä ihmeen hyvä viljan hinta suhteessa eurooppaan. Leipävehnällä ei voida puhua itämerivähennyksestä ollenkaan. Satarehukin maksoi messutarjouksena rehuvehnästä (kaikki paikat täynnä) 170€ mikä on alle 20€ vähemmän kuin lähin futuuri.

Myynnit on nyt myyty ja mökit täynnä. Kaikki odottaa jotain ihmettä tai ainakin marraskuuta et pääsee verottajaa vuodella karkuun. Semmonen hintaihme voi hyvin tullakin. Jos esim. iso tulivuori purkaantuu ja tuhka peittää auringon kolmeksi vuodeksi niin viljan hinta nousee tästä. Tai jos Suomessa ei sada yhtään välillä vappu-juhannus niin hinnat nousee kyllä enne puinteja. Mut jossain vaiheessa pajatso laukee hinnalla millä hyvänsä kun suurin osa ei pysty tuplasatoa varastoimaan.

Tottakai eri lajikkeita on. Ihan heti alkuunsa ns. normaaleja ja convisoa. Convison osuus Suomessa jo yli puolet. Se on vähän niinku Clearfield-öljykasvi jollei tiedä mitä se tarkottaa.

Lajikeominaisuuksia on mm. satoisuus, sokeripitoisuus, taimipoltteenkesto, juuren muoto (hyvä listittävyys) ja herkkyys kukkavarsien muodostukselle. Aikaisia tai myöhäisiä ei ole, koska juurikas ei tuleennu koskaan. Se vaan nostetaan joskus pois kasvamasta. Nyt odotuksena on, että 10pv kylmä poutajakso nosti sokeripitoisuuksia, jotka olivat nostojen alussa alhaiset jurttien imettyä itseensä syyskuun puolivälin sateissa vettä ja sitä kautta painoa lisää.

Juu kyntömaat kesti sen sateen ja myös syysrapsiin suoraan vedetty on ihan hyvä ja tyytyväinen että tuli tehtyä. Huippuja ovat kuitenkin vaan heinämaista tai vln kynnetyt. Niissä on päisteetki ihan sata.

Ihan mielenkiintoinen testisyksy. Ekoja vehniä kylvettiin täällä elokuun viimeisellä viikolla ja viimeisiä 4.10.

En oikein osaa tuohon yhtyä. Meinattiin et ehkä jotain nelosella alkavia tulee mut useassa paikkaa nostettu 50tn+ nostokoneen satomittarin mukaan. Puhtaana tehtaalla toki yleensä hiukan tuon alle. 59tn paras tässä saviseudulla mitä kuullu ekoista nostoista. Kyl yli 50tn täytyy ihan tyytyväinen olla. Mun alotetaan vasta viikon päästä. Ehtii vetämään vielä kelit märäksi siihen mennessä.

Syysvehnän kylväjiä ollu useempiakin liikkeellä vielä tänään.

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Kylvöhaaveita on maakunnassa vielä paljonkin ja itseasiassa pinta kuivunee ajokuntoon kyllä. Ongelma on siinä, että maa on kylvösyvyydestä ja sen alta erittäin märkää. Jos koneena on raskas takapyöräkone niin uumoilen tiivistysongelmia. Sama koski jo ennen sadejaksoa kylvettyjä. Pintamaa pölysi hurjasti, mutta alta märkää.

Noin 70mm satanu kymmeneen päivään kylvöjen päälle. Uskomattoman hyvin ne sen kestää. Suorastaan satkun oraita. Jos kevätvehnälle satais samat päälle ois laulu täysin valmis. Kauneusvirheitä löytyy lähinnä päisteiltä. Semmosia hyvin tarkasti piirtyneitä tyhjiä alueita joilla vesitalous ei ole riittänyt. Myös rapsimaahan suorakylvetty on riveillä mutten oo tarkemmin kierrelly. Ihmettelen jollei sieltä löydy huomauttamista ainakin samoista paikoista mistä vetinen talvi vei rapsin. Kuitenkin kokonaisuutena ihan positiivinen orastuminen.

Tuo satotason vakiointi ei taida helpolla onnistua. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että jos syysviljat kuolee riittää ilmoitusmenettely. Ja jos ne oraat on toukokuussa täynnä ni kyl siinä pitää glyfoa käyttää, että ne alle kolmen tonnin saa painettua. Kevätkylvöisten kasvien kanssa on toki täydellisen kadon riski. Ehkä semmosen 2tn x kylvöala kuitenkin uskaltaisi jo talvellakin allekirjottaa.

Sellastahan suositellaan et 1/3 kiinni etukäteen, 1/3 vaikka myis ennen joulua ja 1/3 seuraavana vuonna. Sillä pitäis aika hyvin päästä kauden keskihintaan kiinni. Syksyllä markkinahintaan heti kaiken myyntikään ei häviä aina. Näin kävi ainakin vuosien 2022 ja 2023 laskumarkkinassa. 2024 ja 2025 taas olleet niitä syksyjä kun viljaa ostavien on kannattanut ajaa hankkia puinneilta kaikki kattoa myöten täyteen.

Pitää ensin hahmottaa se, että viljaa voi myydä myös ennenkuin se on siilossa. Ihan samalla tavallahan juurikkaalle on hinta jo kylväessä. Sitten volyymi sen mukaan mitä oma kasetti kestää. Kyl porukka pikku hiljaa tähän oppii. Eihän ostaja siinä mitään turpaan ota, he voivat suojata itsensä futuurimarkkinoilla.

Ehkä tärkeimpänä etukäteiskauppaa pitäisin niillä, jotka joka tapauksessa tietävät myyvänsä puinneilta suoraan osan sadosta joko kassan tai siilotilan vuoksi. Silloin ei ainakaan ole dumppausmarkkinan armoilla elokuussa. Loppua satoahan voi pitää kuinka kauan huvittaa. Tuo mun keskiarvomyynti oli laskettu tämän hetken tarjouksille, koska muuta arvoa on vaikea käyttää. En kuitenkaan aion myydä rehuvehnää enkä kauraa 160€ hinnoilla, joten todellisuus on hieman parempi. Vähän niinku pörssiä tämä on. Jos ostit nestettä 20€/osake niin ei sitä tappiota pakko ole huomenna 16€ realisoida. Odota.

Kiinnityksissä ei kannata ajatella voitinko vai hävisinkö johonkin muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Se on sen hetken myyntipäätös. Sen tekee tai on tekemättä. Varmaan tärkeintä on olla sitä tekemättä silloin, kun saatu hinta tuottaa tappiota.

Jos nyt on useamman vuoden kiinnityshinnat olleet syksyn hintoja paremmat ei se sitä tarkoita, että ne ovat aina. On ihan ymmärrettävää, että ostajat tekevät myös tätä ennakkokauppaa. Silloin heillä on dataa jo aikaisin mitä viljaa heille on tulossa ja pystyy sen tiedon perusteella olemaan aktiivinen tai olematta päivän markkinassa. Vapaa vilja voi olla voittaja joskus kuten keväällä 2022, nyt se ei ole.