Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Kylvöhaaveita on maakunnassa vielä paljonkin ja itseasiassa pinta kuivunee ajokuntoon kyllä. Ongelma on siinä, että maa on kylvösyvyydestä ja sen alta erittäin märkää. Jos koneena on raskas takapyöräkone niin uumoilen tiivistysongelmia. Sama koski jo ennen sadejaksoa kylvettyjä. Pintamaa pölysi hurjasti, mutta alta märkää.

Noin 70mm satanu kymmeneen päivään kylvöjen päälle. Uskomattoman hyvin ne sen kestää. Suorastaan satkun oraita. Jos kevätvehnälle satais samat päälle ois laulu täysin valmis. Kauneusvirheitä löytyy lähinnä päisteiltä. Semmosia hyvin tarkasti piirtyneitä tyhjiä alueita joilla vesitalous ei ole riittänyt. Myös rapsimaahan suorakylvetty on riveillä mutten oo tarkemmin kierrelly. Ihmettelen jollei sieltä löydy huomauttamista ainakin samoista paikoista mistä vetinen talvi vei rapsin. Kuitenkin kokonaisuutena ihan positiivinen orastuminen.

Tuo satotason vakiointi ei taida helpolla onnistua. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että jos syysviljat kuolee riittää ilmoitusmenettely. Ja jos ne oraat on toukokuussa täynnä ni kyl siinä pitää glyfoa käyttää, että ne alle kolmen tonnin saa painettua. Kevätkylvöisten kasvien kanssa on toki täydellisen kadon riski. Ehkä semmosen 2tn x kylvöala kuitenkin uskaltaisi jo talvellakin allekirjottaa.

Sellastahan suositellaan et 1/3 kiinni etukäteen, 1/3 vaikka myis ennen joulua ja 1/3 seuraavana vuonna. Sillä pitäis aika hyvin päästä kauden keskihintaan kiinni. Syksyllä markkinahintaan heti kaiken myyntikään ei häviä aina. Näin kävi ainakin vuosien 2022 ja 2023 laskumarkkinassa. 2024 ja 2025 taas olleet niitä syksyjä kun viljaa ostavien on kannattanut ajaa hankkia puinneilta kaikki kattoa myöten täyteen.

Pitää ensin hahmottaa se, että viljaa voi myydä myös ennenkuin se on siilossa. Ihan samalla tavallahan juurikkaalle on hinta jo kylväessä. Sitten volyymi sen mukaan mitä oma kasetti kestää. Kyl porukka pikku hiljaa tähän oppii. Eihän ostaja siinä mitään turpaan ota, he voivat suojata itsensä futuurimarkkinoilla.

Ehkä tärkeimpänä etukäteiskauppaa pitäisin niillä, jotka joka tapauksessa tietävät myyvänsä puinneilta suoraan osan sadosta joko kassan tai siilotilan vuoksi. Silloin ei ainakaan ole dumppausmarkkinan armoilla elokuussa. Loppua satoahan voi pitää kuinka kauan huvittaa. Tuo mun keskiarvomyynti oli laskettu tämän hetken tarjouksille, koska muuta arvoa on vaikea käyttää. En kuitenkaan aion myydä rehuvehnää enkä kauraa 160€ hinnoilla, joten todellisuus on hieman parempi. Vähän niinku pörssiä tämä on. Jos ostit nestettä 20€/osake niin ei sitä tappiota pakko ole huomenna 16€ realisoida. Odota.

Kiinnityksissä ei kannata ajatella voitinko vai hävisinkö johonkin muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Se on sen hetken myyntipäätös. Sen tekee tai on tekemättä. Varmaan tärkeintä on olla sitä tekemättä silloin, kun saatu hinta tuottaa tappiota.

Jos nyt on useamman vuoden kiinnityshinnat olleet syksyn hintoja paremmat ei se sitä tarkoita, että ne ovat aina. On ihan ymmärrettävää, että ostajat tekevät myös tätä ennakkokauppaa. Silloin heillä on dataa jo aikaisin mitä viljaa heille on tulossa ja pystyy sen tiedon perusteella olemaan aktiivinen tai olematta päivän markkinassa. Vapaa vilja voi olla voittaja joskus kuten keväällä 2022, nyt se ei ole.

Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.

Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.

Ihan siis hehtaarilta saatujen myyntitulojen keskiarvo. Saadaan sato x hinta / kylvetty pinta-ala.

Luvussa ei ole menoja eikä tukia. Eikä hömppäalaa mukana.

Kannattavuus on sitten tilakohtaista eli kuinka paljon panoksia menee ja mikä on kiinteä kustannus. Itellä lannoitus, siemen, kasvinsuojelu, löpö ja kalkki n. 500-550€/ha. Sitten päälle vuokrat, rahdit, sähköt, huollot, varaosat, vakuutukset ja kiinteät kulut. Kyllä tonnin myynneille olisi hyvä päästä jos jotain meinaa viivan alle jättää.

Iso merkitys tietysti oman ja vuokramaan suhteella, vuokratasolla ja lainanhoitokuluilla myös. Jos on velatonta omaa yli sata ja investoi harkiten ni aika vaikea sillä on ittiänsä köyhdyttää.

Seuraavista kylvöistä en osaa neuvoa kun pitäisi tietää tuleva sato ja sille hinta. Ihan lottoo nykymaailmassa. Mut omat kulunsa ja myyntinsä kun laskee vaikka 10v ajalta niin niiden keskiarvoilla voi lähteä liikkeelle. Ne löytää verotuksen pääkirjoista erilleen tiliöitynä. Mun oli huonoin vuosimyynti 2020 640€/ha ja paras 2022 2050€/ha. Kyl siitä vähän eroa tulee kakkoslomakkeelle eikä kumpaakaan kylväisänsä tiennyt.

Sit toinen tapa, että saa konekulut mukaan on laskea niille semmonen kevennetty urakointitaksa. Löpö tulee laskettua jo tuolla ja oma palkka jätetään pois (on sitä viivan alle jäänyttä). Esim. kylvömuokkaus 30€, (lannanajo 40€), kylvö 40€, ruiskutukset 30€, lisälannoitukset 10€, puinti 80€, kuivaus 30€, rahdit kuivurille ja myyntiin 60€, perusmuokkaus 40€.

Nämä yhteensä 360€/ha. Suorakylvössä vähemmän, myös rahtia ja kuivausta 😀.

Kannattaa muistaa, että vaikka kylvää kaikki vuodeksi pariksi heinälle ei esim. vakuutuskulut ja kiinteät kulut muutu ellei koneita tai rakennuksia myy.

Tänään meni eka kaurapötkö. Paino jäi hiukan alle 56kg, siitä miinusta ja seulonta 1,1%, plussaa. Nää on niitä lantikalle 212€ kiinnitettyjä. Syysrapsin tililappu tuli myös, niille sai melko miellyttävät liki 70€/tn laatulisät lähinnä rajun öljyn avustuksella.

Laskeskelin tuossa myyntejä niin puimurikasveilla ollaan tasossa n. 1250€/ha. Siihen tulee vielä jurtit, mutta jäätäneen n. 1300€/ha keskiarvoon. Vähän riippuu miten myymättömät viljat arvottaa. Semmonen klassinen torjuntavoitto tähän markkinaan sanoisin.

Kun aloitin 2021 oli jurtti 26,5€ ja vilja melko samoissa kuin nyt. Toki vilja nousi kovin keväällä sodan alettua. Seuraava hinta 2022 oli sama kuin nyt eli 33€ ja pidin välivuoden kun viljoista sai 400€. Sen jälkeen ollut 42,42,35 ja nyt seuraava 33€.

2023 vuoden satoon sai julmat tuloslisät muuttuvahintasen kautta mut mulla oli kiinteää. Tänä vuonnahan kaikki on muuttuvaa (33€ pohjana), mutta tulos tuskin erikoinen kun sokerin hinta on dropannut.

Pidän 33€ tason kohtuu hyvänä verrattuna viljaan ja lisään alaa ensi vuodelle vaikka osa jääkin sitten jo kuljetustuen (de minimis) ulkopuolelle. Saan P ja K hyvin itseltä, joten pystyn lannoittamaan sen melko edullisesti. Tärkein syy itselläni on kuitenkin sen kasvukauden töitä tasaava vaikutus.

Jurtilla on omat riskinsä, mutta niin on kaikilla muillakin kasveilla. Itse olen vakuuttunut jurtin satovarmuudesta kunhan ei alussa töpeksi ja saa ne elävänä taimelle. Pakkanen, karppa ja kirppa pitää yrittää välttää.

Tässä on nyt yleistynyt semmonen kierre joka tämän otsikon allekin sopii. Tilojen pinta-alat ovat kasvaneet ja syksyllä loppuu joko aika, miehet tai kalusto. Tästä seuraa se, että syksyn ainoa toimi on sadonkorjuu. Saatetaan hiukan ehtiä jotain raapaseen mullalle tai glyfottaa mut kun ulos katotte ni ymmärrätte, että nekin työt menivät jo haasteellisiksi. Syyskylvöt jäävät tekemättä kokonaan. Joskus syyskuu on ollut erittäin kuivakin, mutta nyt mennään märkien syksyjen putkessa.

Mitä tästä seuraa. Pellot sängellä eikä syysviljaa. No ensinnäkin täällä savella satokärki tulee ei aina mutta usein syysviljoista. Toiseksi kevätkylvöille päästään selvästi myöhemmin. Nämä molemmat toteutuivat tänä vuonna ja tuo keväthomma vielä aika pahasti kun sateet jatkuivat. Näillä tiloilla on edelleen viljaa pellossa.

Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle. Tai sitten ihan viherlannoitusnurmen kautta.

Näin kovien sateiden jälkeen pellon kasvipeitteiseksi jättö on oma haasteensa ihan puimurin ja kärryjen jättämien urien vuoksi. Sitä en kiellä ollenkaan, etteikö sänki olisi edelleen poutakeväänä paras joko avaten tai suorakylväen ja jätän sitä itsekin. Tämä vuosi vaan osoitti, että jotain muutakin voi vastaan tulla. Ja kierre jatkuu.

Ei sitä kuutta läpi voi ikuisuuteen laskea jos se hyvänä vuonna tulee ja kun syysviljat talvehtii kunnolla. Viis tonnia voi ja sitä käytän itse jos jotain yritän laskea.

Ennemmin täytyy tuosta eläinkeskittymästä tai ainakin sen jälkihöyryistä sitä syytä hakea. Sama juttu EP. Ravinteita on muuallakin kuin säkeissä ja aikanaan se laajentumisen lannanlevityskiima näitä hintoja nosti eikä savimaan satotasot.

Nykyään harva enää lanta-alasta hakee syytä kiimalleen. Sikapaikoilla toki joku ala itsellä oltava ja muutamilla nautatiloilla ymmärrän pellon tärkeyden säilörehuntuotannossa.

Meidän alueen avoimet peltokaupat, joita on edelleen tosi vähän on tehty väliin 14-17k€. Kupla-alue alkaa kaakosta Koskelta ja jatkuu tästä yli luoteeseen Sastamalan rajoille. Oripää kuuluu samaan. Hurjinta seutua on Huittinen ja se säteilee Punkalaitumelle asti. Huittisissa on säätiön maat (n. 150ha ?) avoimen kilvan alla kolmen vuoden välein ja 800€ tasoja on nähty. Mulla vuokramaat on 500-600€/ha. Alastaron kunnan maat menee talvella uusiksi ne on nyt jollain luokkaa 570€. Ei siis mulla. Yhtä kovia vuokratasoja on kuulunut sektorilta Kangasala/Pälkäne ettei tämä tähän jää. Pohjanmaalla sit tietysti oma keskittymänsä ja vihannesmaat on tästä pakko jättää pois se on oma maailmansa.

Kyllä nyt on aistittavissa sellasta et laajentumisen rajat alkaa tulla osalla vastaan eli lisämaat ei kiinnosta kuin korkeintaan aivan vieressä. Ja ne ketkä ei oo tähänkään mennessä riehuneet eivät tähän markkinaan todellakaan ole kiinnostuneita. Tavallaan tasojen kuuluisi tulla alas, mutta kun tarjontaa on vähän ja seudulla paljon aktiiveja niin ainakin tähän mennessä se maksaja on aina löytynyt. Uskon myyntihintojen pysyvän korkealla ihan vaan maanhimon ja heikon tarjonnan vuoksi, mutta vuokratason hieman laskevan jatkossa.

Olet oikeassa, että Suomessa on yhtä korkealla yhtä hyviä viljelyalueita, joissa sekä osto että vuokraus on puolta halvempaa. Siksi puhun täällä kuplasta.

Meilläpäin nuo isommat tilat ketkä irrottaa 2000-5000 hehtoa päivässä pelaavat vallan tasovarastoilla nykyään. Vieläkin niissä on viime viikon poudalla puituja viljoja. Osa käyttää laakasiiloelementeistä tehtyjä yksilappeisia useammalla osastolla. Osa konehallin nurkkaa ja jotkut myös pikipihaa. Ihmeesti ne siellä säilyy vaikka kosteutta pikkasen jyvässä olisikin. Ja ihan kauppaviljaa niistä tehdään. Joustava systeemi. Tehokkaalla puimurillahan ei tee mitään ilman riittävää vastaanottokapasiteettia.

Edit. Siis ei pihalla sentään sateella pidetä mutta jos varmaa poutaa. Jos tasovaraston osastoja on useita voi kuivana puidut jättää pitkäksikin aikaa. Kun ison ja pitkän tasovaraston ongelmahan on se, että joskus tars saada kuivattua ne takimmaiset eikä vaan joka päivä puida lisää eteen.

Hieno piirre, että lähimmäisestä huolehditaan.

Mitään kehua en tuosta löydä. Faktoja tämän hetken tilanteesta. Vai hakeeko mielesi niitä tavallaan joka paikasta oletko ajatellut sitä niin. Onko avoin lähestymistapani se mikä on liikaa? Yrittäjän on pakko pystyä siihen. Kuulus vaan olla ja ihmetellä, omisa oloisans.

Runttas muuten taas 10mm. Vielä ei vetet kyllä seiso. Kylätiet alkaa olla kamalassa kunnossa. Tavallista uittoo rupee olemaan. Ehkä tämän vuoden jälkeen se on jokapuolella osoittanut, että sataakin edelleen osaa. Jos vuosikymmenen alku vähän muulta tuntuikin.

Ajatuksiani viljanhinnan kehityksestä tulevalle 10kk jaksolle:

Kotimaassa nähdään pieni tasokorjaus syksyn dumppausjakson jälkeen kun viljaa yritetään liikkeelle. Tämä tapahtuu maailmanmarkkinasta riippumatta.

Talvella saadaan satotietoja eteläiseltä pullonpuolikkaalta. Jos siellä ei kohdata pettymyksiä pörssi ei korjaa.

Keväällä nähdään pohjoisen puolen syysviljojen tilanne ja kesän edetessä satotietoja. Näillä voi olla vaikutusta matifiin tai sitten ei.

Kotimaassa voi tulla 2kk pouta alkuun ja satonäkymät sakkaa. Tämä yhdistettyinä alentuneisiin viljan kylvöaloihin nostaisi tämän laadukkaan sadon kysyntää. Paras myyntihetki siis voi olla heinäkuun loppu. Tai sitten pellot pursuaa ja porukka myy silloin varastojaan tyhjäksi hinnasta välittämättä.

Itse en luovu tällä hintatasolla osasta kauraa ja rehuvehnää ollenkaan vaan jätän varastoon. Nykyhetkeen ei kannata silti liikaa tuudittautua. Kuka olisi 2020 uskonut nämä kaikki markkinaliikkeet mitä viiden vuoden aikana on tapahtunut niin raaka-aineissa, konekaupassa kuin viljan hinnassakin.