Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kilpailutin vakuutuksia Lähitapiolan ja Pohjolan välillä. Ei ole mahdottomia eroja . Olen kuullut Pohjolan olevan aika nuuka maksamaan korvausta kun vahinko on sattunut, liekkö perää väitteessä.
Onko raadilla näkemystä asiaan?
Jostain syystä Pohjola on ollut kokonaisuutena useamman sata euroa kalliimpi kuin lähitapiola -> maatilan vakuutukset lähitapiolassa, pohjolassa on muksujen vakuutuksia syömässä op-bonuksia, autot on ifillä joka oli niissä selvästi halvin vakuutusehtojen ollessa likipitäen yhteneväiset.
Lähitapiola on mukisematta maksanut ne korvaukset mitä sieltä on haettukin, kotivakuutuksesta ja metsäpuolelta. Ja Pohjola on mukisematta maksanut lasten terveysvakuutuksista. Muuten en tiedä miten maksavat mutta omalla kohdalla ei huonoa kokemusta kummastakaan siinä suhteessa. Vakuutusten myynnistä sitten löytyykin huonoa sanottavaa nimenomaan pohjolan puolelta...
Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?
En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. 
Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto.
Siis näinhän se pitäisi mennä, että pellon sijainti, kasvukunto jne vaikuttaa hintaan, mutta ei se ainakaan täälläpäin näin mene. Siinä katotaan alueella maksettua hintaa ja sama pitää saadaa. Oli pellot sitten sarkaojissa tai pH alle 4. Ja sitten vielä tulee joku kiimainen laajentaja joka tuon maksaa. Eihän siinä sama tukiraha siitä tulee oli se pelto 100ha läntti keskellä aukeaa tai 0,1ha pala metsän keskellä. Ongelmahan ei muutu mihinkään ellei tukieuroja aleta jakamaan jotenkin muuten kuin ab ja c/kohdentamisalue tai ei jaolla. Kyseinen peltojen eriarvoistaminen taas ei ole kovinkaan helppoa ja kuka sen sitten määrittää mikä se oikea tukieuromäärä on ja sitä kautta hinta? Toinen mahdollisuus on tietysti se helpompi, että tiputetaan tukieuroja reippaasti pois ja kielletään maatalouden ulkopuolelta tulevan rahan käyttö peltomarkkinoihin niin silloin alkaa tulemaan tarjontaa ja näin ei tarvitse kuoria kuin parhaimmat päältä ja tällöin parhaimmista maksetaan enemmän.
Nooh oikeasti tuokaan ei varmaan toimi. Joku kultainen keskitie voisi olla se, että niistä metsälänteistä tarjottaisiin joku könttätuki kun sen metsittää. Laajojen keskellä olevat pikkuläntit jotka ovat aikojen saatossa kulkeutuneet jostakin syystä muiden kuin ympärillä olevein maanomistajien haltuun niin voitaisii yrittää järjestellä muuten. Metsitystukea noihin ei tule soveltaa. Metsitystuki tosin on aika ongelmallinen, kun samaan aikaan kuitenkin raivataan tuetonta peltoa. Tukea näille ei ainakaan saisi kyllä myöntää millään tavalla.
Mitä tulee verovähennysoikeuteen niin mikäli kyseinen homma muuttuisi niin tuskin se peltojen hintaa laskisi, pikemmitenkin päinvastoin. Peltojen kysyntä on vain liian suurta tarjontaan nähden. Pelto nähdään joko hyvänä sijoituksena, kivana harrastuksena tai jotenkin muuten. Nykyhinnoilla bisneksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se että millä tästä päästäisiin niin onkin sitten sellainen asia johon ei vastausta taida olla edes Karhisella. Nyt kuitenkin on tilanne se, että oikeasti ne jotka tuottavat ruokaa tälle kansalle saavat vähiten potista ja niillä tekee eniten tiukkaa taloudellisesti. Rahaa jaetaan mielikuvien toteutukseen ja huuhaa viljelyyn samalla kun asiassa nähdään kiva sijoituskohde.
Jännä juttu kun jokuaikasitten olin jutulla sellaisen henkilön kanssa joka työkseen välittää kiinteistöjä ja eritoten maatiloja niin tuo höpötti että tässä loimaan nurkilla olisi kauppa tyrehtynyt kun ei myyjät meinaa saada haluamiaan hintoja ja ne hinnat millä pelto liikkuu on jo melko kaukana siitä 15k€/ha huipuista mitä joskus jotkut hullut maksoivat.
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko. kasvien viljelyn kokonaan.
Jos voisi peukuttaa kuten naamakirjassa niin peukuttaisin. Mä olen tuohon tulokseen tullut jo kauan aikaa sitten. Syysrapsia tai rypsiä kokeilen vielä ehkä joskus mutta paljon saa vettä virrata kymijoessa ennenkuin noihin kevätlajeihin kosken.
Nämä kaikki erikoisemmat kasvit ovat sellaisia, että niihin tulee hetkellisiä hypetyksiä. Niinkuin herneellä on nyt ja pavulla taannoin. Sitten kun viljelijät huomaavat, että ekan vuoden aloittelijan tuurin jälkeen hommasta ei tulekkaan mitään palataan kiltisti takaisin perusviljoihin. Kaikkien näiden erikoisempien kasvien viljelyvarmuutta pitäisi saada nostettua aikalailla, että ne alkaisivat kiinnostamaan suuremmassa mittakaavassa.
Juu, se ei oikein piisaa että kerran 6vuoteen tulee sellainen oppikirjasato ja sekin periaatteessa väärin kylvettynä... Loput vuodet onkin sitten ollut pettymyksiä enemmän tai vähemmän. Tää vuosi on ollut helppo kun ei ole öljykasvien kanssa talostellut yhtään, eikä ole ikävä ollut sitä puuhaa. Ja rahakaura pistelee keskimääräisen kevätrapsisadon mennen tullen tänä(kin) vuonna. Joko öljykasvien hinta pitäisi olla ihan jotain muuta tai sitten sieltä pitäisi saada se 3 tn sato normi vuonna säännöllisesti ja huippuvuosina enemmän
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
Näin mäkin sen olen aatellut. Ja juuri nimenomaan niin, että sivutoimiviljelijänä koetaan pääsevän helpommalla kuin elukoiden kanssa pelaamalla. Ja näin sen uskon olevankin, mitä omaa ajankäyttöä olen seurannut. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä sitä marinaa sivuotoimisilta, että menee muka huonosti. Silti tällä seudulla nimenomaan sivutoimiset tuntuu olevan niitä jotka senkun porskuttaa..
Isoin kysymysmerkki on kuitenkin se että jos ajattelee vaihtamalla paranevan niin paraneeko se vai onko kyse siitä että pääsee tekemään jotain uutta mikä ainakin alkuun on mielenkiintoista ja innostavaa. Itse koen vieraalla käymisen lähinnä hankaloittavan yhtälöä kun vanhan isännän avustus alkaa vähemään, omissa nurkissa touhutessa olisi ihan eri lailla aikaa olla kuivurivahtina aamupäivisin ja öisin vs tilan ulkopuolelta töiss käyvänä.
Se huonosti meneminen tai menemättä jättäminen on tilakohtaista ja riippuvainen isännän vaatimustasosta. Tää vuosi on tähän mennessä ollut ihan jees vaikka huippusatoja ei ole tullutkaan, mutta myyntitulot per hehtaari pelin ratkaisee. Tähän mennessä mitä on myyty on tulopuolella 950-960€/ha + tuet ja kulupuolella lähestulkoon vain tuotantopanokset ja lainan lyhennykset/vuokrat kun tuohon kalustoon ei ole tullut kovinkaan paljoa satsattua, kuivaus kulutkin olleet melko inhimilliset. Tähän mennessä olen itse tyytyväinen, noilla lukemilla homma pyörii, hehtaareita vain liian vähän.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Kyllä ainakin ylemmillä toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä on oltava tavoitettavissa lähes 24/7. Ainakin jos haluat hierarkiassa ylöspäin ja nostaa palkkaasi. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka kun pankkien järjestelmissä on vakava häiriö, pankkikortit eivät toimi. Jos operaattorit tms ruohonjuuritaso ei annetuilla ohjeilla saa hommaa toimimaan, mitä luulette että tapahtuu? No, se järjestelmästä vastaava, joka saa sen toimimaan hälytetään hätiin vaikka se olisi pukilla Pariisissa. Tiedän tapauksia, joissa on erikoisasiantuntijoita yksityislentokoneilla lennätetty auttamaan ongelmien selvittämisessä. Mutta riippuu täysin työstä ja työtehtävistä. Jos on ns kumipäähommia (vai oliko se parkkimittari?) niin silloin se voi olla noin että ovi kiinni. Hiukan vaativammissa töissä asia on ihan toinen.
Juu kyllä.
Mutta selittäkää nyt joku, että miksi sivutoimisuus lisääntyy ja elukkatilat vähenee, jos kerran sivutoimisuus on perseestä ja elukkatiloilla pyhkii hyvin?
Sivutoimisuus lisääntyy varmastikin, ainakin osittain, siksi että porukka ikääntyy eikä halua enää lähteä isoihin investointeihin mitä tarvittaisiin, osa vaan yksinkertaisesti kyllästyy ja alkaa tehdä jotain muuta sen viljanviljely lisäksi. Ja osa varmasti kuvittelee sen tilan ulkopuolella töissä käymisen jotenkin helpommaksi ratkaisuksi kuin ne elukat, jotkut saattavat olla oikeassa ja osa väärässä ja se väliin jäävä porukka on se kun huomaa että ongelmat vaan vaihtuivat. Omakohtaisesti ei into riitä tehdä sitä miljoonaluokan velkaa pelkkään eläinrakennukseen kun ei ole pohjalla mitään, suunnitelmissa on hyödyntää sitä mikä on jo olemassa eli metallintyöstöön soveltuvat tilat ja niihin hommiin on ammattitaitokin hankittuna kun taas elukkahommat joutuu aloittamaan alusta oppirahoineen päivineen ja tämä suuntaus on varmasti ihan joka paikassa - hyödynnetään sitä mitä jo on ja tästä syystä varmaan harvemmin vilja tilat siirtyvät eläinpuolelle kun taas eläinpuolelta siirtymä pelto puolelle on helppo koska tuotantotarvikkeet on jo olemassa . (tätähän sä kysyit tuolla aiemmin)
Kukaan ei kai muuten ole väittänyt että niillä elukkatiloilla pyyhkii hyvin sen kummemmin kuin viljatiloillakaan oli sitten pää- tai sivutoimisia, molemmilla omat murheensa.
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Ihan samalla tavalla kun sillä elukkatilallakin. Joku voi käyttää elukoitten hoitoon tunnin päivästä tai toinen kymmenen tuntia jonka jälkeen on sitten vapaa niihin peltotöihin eli riippuu elukkatilastakin..
Muusta en tiedä, mutta elukkatilat vähenee ja sivutoimiviljelijät lisääntyy, että kai tuokin jotain kertoo mikä on kannattavaa ja mikä ei..
Tää juttu alkaa kiertää taas kerran kehää, ensin ihannoidaan osa-aika jussia kun sillä ei ole elukoita riesana ja lopulta todetaan että se taitaakin olla melko sama kaava loppujenlopuksi. Erona tuossa on vaan se että vaikka siellä palkkatöissä ei olisi mitään tekemistä niin siellä pitää silti olla työnantajan käytettävissä, tai vaikka hyvin voisit siirtää jonkin homman minkä tekeminen ei ole juuri nyt välttämätöntä sadepäivälle ja lähteä puimaan - niin yllätys tuohan ei käy toisin kuin päätoimisella Jussilla onnistuu.
Pistä hyvä ihminen ne töpselikärsät korkeelaitaseen ja mene ulkopuolelle töihin niin näät sen onnen ja autuuden mikä sieltä on saatavilla. Tosiasia taitaa van olla se että pääset sekä ajallisesti että rahallisesti helpommalla kun vaan pidät ne elukat ja jatkat osa-aika Jussin kadehtimista sillä tässä maassa (eikä missään muussakaan) ei olisi yhtä ainutta maatilaa ei eläimillä tai ilman jos sieltä ei saisi sitä leipää pöytään. Laskennallisesti saadaan mikä tahansa kannattamattomaksi jos vaan halutaan, todellisuus on toinen.
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
Joo vieraalla olet tietyn tuntimäärän töissä, mut kun sen työpaikan oven suljet perässäsi niin ei sinnepäin tarvitse ennen seuraavan työvuoron alku vilkastakkaan.
Tuo nyt taas riippuu ihan työpaikasta ja työtehtävästä.
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään .
No se onkin täysin selväksi tullut, että asioiden ymmärtämisellä ja Sorkkiksella ei ole mitään tekemistä keskenään.
-SS-
Itse kehittelet ihme teorioita joilla ole mitään todellisuus pohjaa .
Valitat kuin kurjaa on osa-aika viljelijällä vaikka varmaan helpompaa kuin karjatilalla jossa tehdään pitkiä päiviä karjan kanssa ja peltohommat päälle . Osa-aikaviljelijälle maksetaan työttömyyskorvaustakin jos sattuu menemään työpaikka . Itse kotona asuessani odotti toinen työpäivä töiden jälkeen mutta en pitänyt tuollaista rutinaa .
Nooo ei se kummempaa taida olla kuin se vieraalla töissä käyminenkään, eroa tulee siinä että kun saat elukat hoidettua voit lähteä seuraavaan hommaan - vieraalla olet sen tietyn tuntimäärään oli töitä taikka ei. Ja mitä noihin työttömyyskorvauksiin tulee - jos on verotettavaa tuloa näyttää maataloudesta niin kovin hankala on saada työttömyyskorvausta senttiäkään varsinkaan jos ei ole täyttä työvuotta takana. Eli suomeksi jos teet palkattomalla vapaalla tilan töitä sinut tulkitaan herkästi päätoimiseksi yrittäjäksi jolloin ei saa työttömyyskorvausta.
Ja ei, en valita siitä että joutuu käymään vieraalla vaan ennemminkin siitä että joku kuvittelee sen olevan onni ja autuus.
>viljatilalla jää sitä aikaa aika paljon jota voi sitten käyttää muuhun rahakkaampaan hommaan..
Mitä ne ovat nuo rahakkaammat hommat ja miten sitä aikaa niihin jää,kun nytkin joutuu skippaamaan hommia kun aika ei riitä.Taidat olla semmoinen satusetä.
Kyllä tällä seudulla on monta viljatilallista jotka tekevät jotakin muuta, kuka ajaa mettäkonetta, toinen kaivuri, joku on paperitehtaalla ja joku vaan lorvailee. Eiköhän se ole oman ajankäytön hallintaa ja siinä jotakin pielessä jos ei viljatilalla jää aikaa tehdä muuta..
Aiheesta en sen enempää ala kinaamaan, tästä on väännetty jo ihan riittämiin... Mutta alkaa näyttää siltä että alkaa ympyrä sulkeutumaan, ensin arvostellaan sivutoimiset siitä kun käy tilan ulkopuolella palkkatöissä. Sitten seuraavaksi ihmetellään jos ei jää aikaa käydä muualla töissä. Totta on se, että tavallisella viljatilalla oli sitten pieni tai suuri, jää aikaa tehdä muutakin ja kysymys kuuluukin että kuuluuko esim 200ha tilallakaan saada koko vuoden elantoa? Siitä meinaan riemu repeäisi päätoimisten kohdalla...
mistähän muuten johtuu että nykyään lantamannet on eronnu hinnoissa selvemmin toisiin, kalliimpana. ja osalta huonompana saatavuutena.
Oliskos tuo kauppiaskohtasta? Paikallisella Lantmannella on ehkä hiukan kalliimpaa apupaskaa, mutta rahti taas halvempi kuin muualla ja rahoitus edukkaampi kuin muilla.
On noihin tehtaalla ainakin tehty vetovarustuksia maansiirtokärryille, en sitten tiedä miten onnistuu vanhaan koneeseen.
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella.. 
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
Jos en nyt ihan väärin ole ymmärtänyt niin sen prosenttirajan jälkeen tuet tippuu melkolailla. Tuskin valtaosalla vilja tiloista antaa rahatilanne tai pankki sitä myöten... Ja ihan oikeasti, mistä pirusta jonkulle on tullut tuollainen ajatusmalli ettei viljatilalla olisi vilja tulolla merkitystä. Toki on varmasti sellaisia tiloja jossa ulkopuoliset tulot ovat moninkertaiset tilaan verrattuna eikä näin ollen ole niin suurta merkitystä, mutta nämä on marginaaliin osuvaa joukkoa.
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.
Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".
Toimii ehkä velattomalla tilalla tai ainakin sellaisella missä ei kaikki hehtaari ole velkana. 7500€ osto hinnalla lainaa täytyy lyhentää se 500€ vuodessa 15v maksuajalla ja siihen korot päälle, myel maksut, verot, vakuutukset jne. Ei taida ihan eurot riittää pitämään kaikkia tyytyväisinä pelkällä tuki taloudella vaikka kulut ja työmäärä olisikin mitätön. Ja sitten vielä se kysymys että saako sitä peltoa tuohon hintaan vaiko ei.
Itsellä on sellanen tavoite että joka hehtaarilta pitäisi saada 800€ myyntiä ja tuet päälle (on toki pakollista kesantoa ja metsänreunoissa riistapeltoa peurahoukuttimeksi). Tarkoittaa 6tn 135€ kauraa tai ohraa, tai sitten 5tn 160€ mallasta tai pullavehnää. Ihan realistisia lukemia kohtuullisella panostuksella. Loput kulut on sitten tilakohtaisia mitä sitä katetta saa jäämään, osa tuollaisissa katelaskelmissa on täysin laskennallisia kuluja jotka ei näy muualla kuin siinä paperilla jos sellaisia haluaa laskea - käytäntö on toinen vaikka mitä väitetään.
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella..
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Mikäs sen höpöheinän rajoittaa?
Jos en nyt ihan väärin ole ymmärtänyt niin sen prosenttirajan jälkeen tuet tippuu melkolailla. Tuskin valtaosalla vilja tiloista antaa rahatilanne tai pankki sitä myöten... Ja ihan oikeasti, mistä pirusta jonkulle on tullut tuollainen ajatusmalli ettei viljatilalla olisi vilja tulolla merkitystä. Toki on varmasti sellaisia tiloja jossa ulkopuoliset tulot ovat moninkertaiset tilaan verrattuna eikä näin ollen ole niin suurta merkitystä, mutta nämä on marginaaliin osuvaa joukkoa.
Viljanviljelijöiden enemmistölle ei viljan hinnalla ole juuri väliä, koska päätoimisia viljanviljelijöitä on niin vähän. Kun on muita tulolähteitä varmistamassa toimeentuloa, niin huonokaan viljanhinta sitä ei vaaranna. Korkeintaan huono viljanhinta lisää hömppäheinän viljelyä.
Saat paljon ystäviä tolla kirjotuksella..
No mutkun tuon asian on havainnut käytännössä. Viljojen hinnoista kyllä itketään, mutta ei se mitään muuta käyttäytymisessä.
Samalla lailla toimitaan niin kuin ennenkin.
Kerros mitkä on viljatilalla potentiaaliset vaihtoehdot, höpöheiniä ei määräänsä enempää voi laittaa kuitenkaan. Ja siksi toisekseen ihan sama touhu on elukkatiloilla, kuorossa huudetaan huonoa kannattavuutta tai kriisiä eikä siltikään tapahdu mitään radikaalia muutosta asioihin.
Te sitten edelleen meinaatte että se elukan pito on niin hyvää hommaa, että niitä tukia ei tarvita palkaksi siitä elukkahommasta...
Parempi se tietysti olisi jos ne maksettaisiin ihan vaikka ey kautta eikä hehtaareiden kautta.
Ymmärrän sen jotenkuten siihen asti kun syötetään ne oman pellon tuotteet omille elukoille, mutta kun niitä ruvetaan myymään tilan ulkopuolelle pitäisi tuet olla samat kuin normi kasvitilalla ilman eläinkorotuksia. Jos yksiköt riittää voi eläintila saada lisähehtaareille edelleen sen korotetun tuen eikä työmäärä eläimistä lisääntynyt mihinkään. Toisaalta myös monet pitää minimimäärän elukoita jotta se korotettu tuki tulee, joka välissä valitetaan huonoa kannattavuutta mutta silti niistä elukoista ei luovuta. Ehkä tuossakin pelataan teollisuuden ja yhteiskunnan pussiin kun sitä raaka-ainetta on saatavilla halvalla näiltä harrastusmielessä elukoita pitäviltä.
Oikeudenmukaisinta olisi maksaa ne eläintuet eläinyksiköille ja lopettaa hehtaareiden kautta maksu. Selkeyttäisi myös pelto markkinoita.
Miksi sitten kasvinviljelytilan pitäisi saada tukia kun myy kaiken ulkopuolelle? Rahasiilon rakentamista vartenko?
Jos nyt vaikka luet alkuun tuon kirjoittamani tekstinpätkän ihan ajatuksella - enkös nimenomaan sanonut että sille elukkatilalta ulos myytävälle viljalle tms sama tuki kuin kasvitilalla koska lopputuote ja myyntipaikka on sama kuin viljatillakin ja omaan käyttöön tulevalle jotenkuten ymmärrän sen korotetun tukiosan vaikka mielestäni sekin pitäisi maksaa eläinyksiköiden mukaan eikä hehtaareiden.
