Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kannattaa muistaa et suurin hyöty tulee maanpinnan alapuolisista osista. Onko sillä merkitystä millä se kasvin maanpinnan yläpuolinen osa hoidetaan?
... Myös apilan korsisadossa on vähintään toinen puolisko kerätyistä ravinteista. Tässä on mahdollisuus, että jos korsisato jää talveksi maan pintaan, varsinkin maasta pumpatun fosfaatin kohtalona on tulla pestyksi pintavalumiin.
Siksi leudonkin talven oloissa on muualla maailmassa viime aikoina otettu puheeksi kerääjien ja peitekasvien maanpintakasvillisuuden poistaminen talveksi esimerkiksi bioreaktoreihin (tai eläintalouteen), jotta vesistövalumia voitaisiin välttää ja saada kasvimassasta suurin ravinnehyöty irti.
-SS-
Niinpä... siksipä näin:
https://youtu.be/NeYzlwPppLk?si=u7biyJUArG4Ev7nZKyntö ja syysvilja perään..
Täyttänee myös sadonkorjuuvelvoitteen jos sellainen tulee rehunurmille 27 alkaen kuten jotkin tahot sellaista väittävät... Itse en usko että tulee..
On onnistunut xcover7 ja crome.. vaika aika kökkö tuo systeemi on
Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia. Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.
-SS-
Muutaman kerran facen puolella on tullut vastaan ns. "tietäjiltä" että rehunurmellekin tulisi korjuuvelvoite alkaen 27..
Se joka meinaa tulevaisuudessa viljoja kuivatella, saa laittaa hakelämpökeskuksen. Ei tuosta öljystä tule ikinä enää sellaista lämmitysmuotoa, että sen kanssa pärjäisi.
Rehuviljassa propionihapposäilöntä voisi olla hyvävaihto... siis tilojen välisessä kaupassa. Ei tarvitse ilmatiivistä säilöntää, ja alle 20% puintikosteudessa toimii lähes kuten kuivattu vilja.
Ongelma on se hapon syövyttävyys...peltipönttö ei sovellu säilytykseen ellei muovipinnoitettu.. Mutta vanhat laakasiilot?
Kalustokulut pienet :viljaruuvi,hapotin,varasto...
Joo kättä lippaan miehille SS aiheuttaa unettomia öitä
Oevoe menipäs Qurna tiheäksi..Claasin vihreää, kun kylvöä ennen sai vain lorauksen laihaa lietettä, mutta nyt rikkojenruiskutuksen jälkeen levitän rikkisalttua ja ehkä vielä sitten myöhemmin lisää....
Kuva:Ei näy kylvörivit 
1000 kpl/m2 kylvötiheys? Onneksi tuo kääpiölajike Quarna ei voi lakoontua...
Vähän päälle 300kgha ja Tossia...ja hajakylvö...
Laskin jotain 700 tähkää/m2, jyväluku aika pieni n. 35
Kova on ollut rummutus mediassa/somessa viime aikoina että maatilojen ahdinko syvenee... tai siis maitotilojen.... muista ei kai nyt niin väliä..
mutta miten tuokin massa kannattais hyötyntää jotta ois parempi?
Heti kustannukset nousee jos pitää alkaa muualle kärräämään.
Ehkä voisi silppuroida kuivalantavaunuun (tarkkuus sellainen) ja käydä viereiselle lohkolle levittämässä, siis puidulle ennen kyntöä/kultivointia
Mitenkähän tuollaisella kaksoissilppurilla onnistuisi silppurointi; lentäisköhän rehumassa vaadittavat 12m.., siis Tuplajunkkari tai Elho (olikosenyt) Superluoko...
Tai sitten JF900+ niittopäällä..
Unohtakaa muut lannoitemarkkinoijat. Esimerkiksi Fazerin Viljavisio-viljelysopimuksessa mainitaan:
kohta 4:
• Yaran mineraalilannoitteet typen osalta
Ei voisi selvemmin ohjata tietyn yrityksen tuotantopanoksiin.
-SS-
Paljonkohan toi fasun sopimuslisä sitten on?
Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.
-SS-
Jeps.. Meidän kylällä oli 80-luvun lopulla tälläinen kyläkauppias joka teki myös maatalouskauppaa. Omalla kuorkilla ajeli tarvikkeet, eikä myynyt "ei oota".
Perustaa vihantaviljaan..
Perustamisvuonna niitto heinäkuun alkupuolella kun suojavilja (vehnä) tähkällä ja rikat kukalla -> 1v. rikat kuolee.
Jos ei tarvetta em. sadolle niin murskalla vaan maahan, nurmi kyllä lähtee kasvuun..
Periaatteessa voi vielä syksyllä ottaa odelmasadon tai murskata senkin alas.. Kovin pitkäksi ei saisi jäädä talveksi.
Seuraavana vuonna puhdas, oljista vapaa nurmi..
Vappuna kylvetyt ovat saaneet toukokuussa 27,5 mm, kesäkuussa 40,3 mm. Yhteensä 67,8 mm. Riittää mainiosti heinäkuun alkuun. Huhtikuussa satoikin vain 12,5 mm, jolloin syysvehnä kärsi kovin,. Ceylon kyllä yllättävästi lopetti kuolonhorroksensa ja alkoi kasvaa vasta toukokuun 20 päivän tienoilla, sen yhden isomman sadekuuron jälkeen.
Kuva: Ceylon 20.06.2026. Hajakylvetty kevytmuokkaukseen.
-SS-
Monta jyvää Ceylonin tähkässä siis. parhaissa... Ceylonin pisimmistä tähkistä laskin että 60-66...
Mä ajan perustetut apilat murskalla kun paskaruohot kukalla tai tulossa kukalle... eli nyt kuun vaihteessa. Ja vähän ylempää että apila jää ehjäksi.
