Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 09.09.26 - klo:16:11

Agronautti kun tänne aikoinaan tuli viljelijäksi reittä pitkin käsittääkseni niin voi kertoa kuinka ne ekat keväiset hajakylvöt onnistui 
Savon hikeviltä mailta kun siirtyy kymen saville niin homma muuttuu.

No joo...sellanen Pehtoori-Trenki
Olihan se pienoinen järkytys silloin kun ekaa kertaa aloitti saven kynnöt

Tuossa pätkässä näkyy parhaiten erot, 25 syksyn syysviljojen muokkaukset:

https://youtu.be/Q7yvk9ASmAo?si=4mv2AxnaGbgieQlS

Rullaäes lohkolla esikasvit syysvehnä ja sitä ennen apila-vln... 
Jälkimmäisellä lohkolla  muokataan apilanurmesta kynnettyä, ja ehkä pikkasen kevyempää savea  ko. lohkolla

Kuka tai ketkä valvoo viraston toimintaa ?
Onko vasemiston linnake ,siltä vaikuttaa ,kun kun viljaa tuodaan ulkomailta.

Kuivurille pääsyä ootellessa ....

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimintaa valvoo ensisijaisesti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), jonka hallinnonalalla keskus toimii.

Toiminnan ohjauksesta, hallinnosta ja talouden valvonnasta vastaavat seuraavat tahot:

• Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Vastaa HVK:n tulosohjauksesta, strategisesta valvonnasta ja huoltovarmuuspolitiikan yleisestä kehittämisestä.
• HVK:n hallitus: Valtioneuvoston määräämä hallitus ohjaa ja valvoo keskuksen operatiivista toimintaa sekä Huoltovarmuusrahaston käyttöä.
• Huoltovarmuusneuvosto: Valtioneuvoston asettama neuvosto seuraa huoltovarmuuden tilaa, pitää yhteyttä sidosryhmiin ja tekee aloitteita toiminnan kehittämiseksi.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV): Valvoo riippumattomasti HVK:n ja Huoltovarmuusrahaston taloudenhoidon laillisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta.
• Ylimmät laillisuusvalvojat: Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri valvovat, että HVK noudattaa viranomaistoiminnassaan lakia ja hyvän hallinnon periaatteita.

Aika kasa kampaviinereitä menee kun nämä porukat kokoustaa..

Jos agronetin itkun perusteella valitaan huonoin viljelyalue niin ehdottomasti jaetun kärkisijan jakaa salo, ilmeisesti vanha Salo ja Kouvolan seutu , molemmissa on pääasiallinen maalaji savi.

Se Kouvolan savi pehmiää juurikin sillä että apilaa viljelykierrossa...

No eikö se nyt kumminkin ole ihan agronomisia perusasioita että monilajinen nurmi on parempi kuin yksilajinen.
Sitä voi ihan lähteä siltä pohjalta ajattelemaan että yksilajiset nurmet alkaa olla rehuntuotannossa aika lailla marginaalissa, kyllä ne samat perusteet miksi monilajisia suositaan yksilajisen sijaan pätee pitkälti myös viherlannoitukseen.
Se että montako niitä lajeja pitää olla on eri juttu, nyt sinne on valittu neljä mille kyllä varmasti löytyy muutkin perusteet kuin kyykyttäminen.

Apila valtaa viherlannoitusnurmen täysin, melko turhaa sinne niitä 3 muuta nurmikasvia yrittää...
 Ihan on SiemenSeppojen aikaan saamaa  vaatimus..

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 09.09.26 - klo:08:06

Onko tämä panikointi siis niitä jolla kaik nurmella ja vaa niittää. Et ei kai luonnonhoito ja vln korjata tarvi.

Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnumen ja viherkesannon kasvillisuusvaatimukset ovat käytännössä kiristyneet, erään maatalouden sisäisen ryhmän mieluhalujen mukaan. Tällöin aktiivitiloillakin olevat esimerkiksi vuokraamisen kautta tulleet hankalat kesantotyyppisellä pidolla olleet peltolohkot pitää mahdollisesti uusia tiheämmin ja niittää ahkerasti.  Näennäissatokasvi, vaikkapa jokin pitkäkasvuinen kaura,  on helpompi hallita, glyfosaatti ensin kunnolla vaikuttamaan ja suorakylvö kuloon. Eikä tungeta rumpupuimuria sinne koloon ollenkaan. Tepsii se murskain kaudraankin.

Viherlannoitusnurmiin saattaa tulla ensi kaudelle vieläkin laajempi seosvaatimus, vaikkapa kymmenen sertifioitua kasviljajia, luonnonhoitonurmissa ja kesannoilla pitää nurmen kunto vähintään tiheästi uudistettavien korjuunurmien veroinen, eli puhdas nurmikasvusto,  luonnonhoidolla puhdas nurmi on saavutettava ilman laajaa kemiallista kontrollia. Nurmikasvustoa pitää olla yli 50 % kasveista, ja juolavehnä ei ole nurmikasvi.

Nuo säännöshuhut ovat todellisia, käynnissä on järjestäytynyt tukipolitiikan keikaus, matalan intensiteetin nurmien ylläpito tehdään tarkoituksella hankalaksi; niistä peltotilkuista ei enää ole kyse, vaan tosiasiassa melko vähäisten tukieurojen uudelleen suuntaamisesta tehokkaammille maatalousyksiköille.

-SS-

 
Voi pörriäisparat nääntyyvät nälkään kun ei enää kukkivia monimuotoisia kesantoja...
Selitä siinä sitten traktorin viereen meuhkaamaan tulleelle risuparta-viherhipille miksi murskaat alas niittypellon...

Mietin vaan että ekojärjestelmätukea ei makseta jos luonnohoitonurmen osuus tilan pinta-alasta ylittää 25%.
Eihän sitä kai varsinaisesti muuten kielletä etteikö ala voisi olla suurempi, siis vaikka koko pinta-ala? 
Tuissa toki kärsii verrattuna siihen että osa olisi satokasvia mutta vastaako erotus taas sitä että siihen alkaa rääpimään näennäisviljaa?

Talviaikainen kasvipeitetuki jää pois. Oliko se nyt 40e /ha, eli ei kauhee menetys....

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 07.09.26 - klo:20:49

Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.

Meni siinä toista tuntia ja 35 km tuli auton mittariin. Olis tullu pyyntö viikko sitten niin olis käyny kolmannen sadon niitolla kuvauksetkin.

Aina kun nurmi katkee, kuvat Vipuun... Ensi kesänä vedetään viraston palvelimet tukkoon kuvista

217 e ha näkyy olevan etelässä.

Niittää karholle ja antaa kuivua riittävästi. Sitten vaan ajaa kuivana siiloon ja levittää joskus kompostin pellolle.
Eikös se ole kiertotaloutta 

Ja ainahan harrastukset maksaa.

Tai jos nurkista löytyy jo niittokone ja pyöröpaalain niin paalisilppurilla vetää syksyllä muokattaville sängille rehunurmelta kerätyt (muutamat) paalit

Korjuu tuo aika paljon lisäkuluja pelkkään niittoon verraten..

Talviaikaisen kasvipeitetuen on saanut rehunurmelle, vln yms. ei saa.

Kylvöseos vapaampi, vln 20%+ typensitojaa, kesannot taas ei saa olla apilaa >20%.
 Ja jos SS:ää on uskominen kesantoja tutkitaan suurennuslasilla ettei vaan mitään rikkaa kasva
Päivämäärissä ei muuta muistettavaa kunhan niittää 15.9 mennessä.

Tuossa naapuristossa  lopettiiin lehmän pito, niin laittoi kaikki nurmelle ja niittelee vaan alas, eli varmaan max. kesannot ja loput rehunurmella... näinköhän laittaa viljalle osan jatkossa...

Viime keväänä yhdellä lohkolla sängen avaus lapiorullalla->liete (sellaista laimeaa)->kvehnän kylvö pneumalla (Mpö kulutus MF:n tietisikan mukaan 1l/ha)->peittomuokkaus s-piikki (4,2m)-> jyräys (kivet).

Apulantaa vasta rikkaruiskutuksen jälkeen kasvustoon kahdessa erässä (N-lannos 26-0-0).  Typpeä yht n. 80kg..
Ihan samalta kasvusto näytti kuin kynnetyssäkin samoilla panostuksilla...
Tämä siis Savon hietamailla...
Punnitukset ja analyysia ei vielä ole mutta 4000-4500kg/ha. 

mutta ei hirveesti säästä tuokaan noilla tulevien löpöjen hinnoilla...     eiköhän tuohonkin halvempia poistolaitteita..

No jos jollain traktorivetoisella silppurilla lentää 12m niin ehkä sitten... Vaihtoehto on että silppurilla kuivalannan levittimeen ja toiselle lohkolle levitys.. Tuossakin pitää sitten olla 2 traktoria, tarkkuussilppuri ja levitysvaunukin joku muu kuin Pitkä-Esa.. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.08.26 - klo:11:18

Agronautilla jäi kuti piippuun?
Kyl siinä raportissa oli se et rehunurmille sadonkorjuu velvoite...

Mä en toki sitä raporttia ole lukenut ja tuo oli uusi tieto et maanparannuskasvien alan rajoitus poistuisi. Voiko tulevaisuudessa sit laittaa vaikka 100% apilaa joka lohkolle. Määrärahat eivät tuohon kyllä riitä.. 

joo se haku ei löytänyt sitä kohtaa/raporttia missä maininta rehunurmesta.. mutta siellä facen maatalous ryhmässä oli kuvakaappauksia siitä raportista... jota en itse kylläkään ole onnistunut löytämään...
Onkohan nyt varmasti noi saneeraus yms. alat muuttumassa ettei rajoitusta.. 

On kyllä niin salamyhkäistä toimintaa ruokavirastoilta ja "seurantakomissiolta a'la USSR" , lehtiinkään ei vielä mitään ole saatu...

No nyt:
https://mmm.fi/-/muutoksia-suomen-cap-suunnitelmaan-vuodelle-2027

Luonnonhaittakorvaukseen valmistellaan vaatimusta rehunurmiksi ilmoitetun kasvuston vuosittaisesta ylläpidosta laiduntamalla tai koneellisella poistolla.

eli tässä tapahtuu koneellinen poisto
https://youtu.be/NeYzlwPppLk

Loput Kurnat pois äsken juuri ennen sadetta... kauraa jäi reilu ha , mutta sen ottaa puimaukko joskus omiinsa kuha kerkiää...

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 07.09.26 - klo:15:59

Lainaus käyttäjältä: psymbiote - 07.09.26 - klo:14:46

Taas otin kuvat jokaisesta lohkosta heti niiton jälkeen. Ei selvityspyyntöjä.

Tuo kait se järkevintä olisi, vaikka tukikoulutuksessa keväällä sanottiin, että kaikkea ei kannata kuvata. Helppo olis vastata, kun kuva olis jo otettuna, eikä tarttisi lähteä erikseen kuvaamaan.

Mutta ennemmin tuo kuvaaminen, kuin tarkastajat paikan päällä. Lisäksi on hyvä tietää, että niistä sateliitin kuvista ei saa mitään selvää, niin paskan ajot sun muut työt ei kyllä niillä näy. Toki ilmakuvissa ne näkyy, mutta niitäkään ei kait joka vuosi oteta ja onko niissä edes kuvaamis päivä tiedossa kellään.

Muistaakseni jossain keskustelussa aiemmin joku kyllä mainitsi, että "niillä" olisi tarkemmat kuvat käytössä kuin vapaasti tuolla olevat kuvat.

AI kertoopi että:
*****

Copernicus-ohjelmassa satelliittikuvien tarkkuus (erotuskyky) jakautuu maksuttomiin Sentinel-satelliitteihin ja kaupallisiin täydentäviin satelliitteihin (Contributing Missions).

---

Ilmaiset satelliittikuvat (Copernicus Sentinel)

Copernicus-ohjelman omat Sentinel-satelliittidatat ovat täysin ilmaisia ja avoimesti kaikkien käytettävissä.

• Sentinel-2 (Optiset värikuvat):
   
  • 10 m / pikseli: Näkyvän valon värikaistat (punainen, vihreä, sininen) ja lähi-infrapuna (NIR). Tällä tarkkuudella erottuvat pellot, metsäkuviot, vesistöt ja suuremmat rakennukset, mutta ei yksittäisiä autoja.
  • 20 m / pikseli: Kasvillisuus- ja lyhytaaltoinfrapunakaistat (SWIR).
  • 60 m / pikseli: Ilmakehän korjaukseen ja vesihöyryn mittaukseen käytettävät kaistat.
• Sentinel-1 (Tutkakuvat / SAR):
   
  • 5–20 m / pikseli: Läpäisee pilviverhon ja pimeyden, soveltuu muun muassa maankohoumien, merijään ja tulvien seurantaan.
• Sentinel-3 & Sentinel-5P (Merenkulku, ilmasto ja ilmakehä):
   
  • 300 m – 5,5 km / pikseli: Soveltuvat laajojen alueiden pintalämpötilojen, merialueiden ja ilmanlaadun (esim. typpidioksidi, otsoni) seurantaan.

---

Maksulliset satelliittikuvat (Copernicus Contributing Missions)

Kun tarvitaan erittäin korkeaa erotuskykyä (Very High Resolution, VHR), hyödynnetään kaupallisia satelliitteja (kuten Pléiades Neo, WorldView, PlanetScope).

• Tarkkuus: Parhaimmillaan 0,3 m – 2 m / pikseli (30 cm – 200 cm per pikseli).
   
  • 30–50 cm / pikseli (esim. Pléiades Neo, WorldView): Kuvista erottuvat yksittäiset ajoneuvot, teiden merkinnät, kattojen yksityiskohdat ja yksittäiset puut.
  • 1–3 m / pikseli (esim. PlanetScope, SPOT): Yksittäiset rakennukset ja pienet maastonmuutokset.
• Maksullisuus ja tilaaminen: Yksityishenkilöille ja yrityksille nämä ovat maksullisia tilaustuotteita, joita ostetaan neliökilometriperusteisesti satelliittioperaattoreilta tai jakelupalveluista (kuten Sentinel Hub).
  (EU:n viranomaiset, pelastuspalvelut ja tietyt tutkimushankkeet voivat hakea erikseen maksutonta käyttöoikeutta osaan VHR-aineistoista viranomais- ja hätätarkoituksiin).

---

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.09.26 - klo:08:26

Eli pakotetaako tuossa nyt sitten kaikki ruiskuttavat jussit hankkimaan joku kaupallinen ohjelma johon kirjataan ja sen kautta lähetetään jonnekkin ruokaviraston rekisteriin?

Vai tuleeko ruokavirastolle, tai jopa vipun kylkeen,  joku nettisivu minne käydään kirjaamassa..

Siellä on jo Minun Maatilani lobbarit olleet suunnittelemassa. Jos muiden suunnitteluohjelmistojen markkinoijat eivät ole olleet tarkkana, tällä kaapataan markkinaosuus. Varmasti viranomaiset on saatu vakuutetuksi siitä, että itse tehty järjestelmä, joka tekisi aivan samat raportoinnit, on ympäristölle tosi vaarallinen.

-SS-

AI oli sitä mieltä ettei kaupallista ohjemaa tarvitse ostaa:



Sähköinen kasvinsuojelun käyttökirjanpito – Pakolliseksi 1.1.2027

Moni on varmasti jo kuullut huhuja tai uutisia tulevasta muutoksesta, mutta tässä tiivistetysti faktat siitä, mitä sähköinen kasvinsuojelukirjanpito käytännössä tarkoittaa ja pitääkö tästä taas alkaa maksaa jotain vuosimaksuja.

Keskeiset asiat pähkinänkuoressa:

• Pakollisuus alkaa 1.1.2027: Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien (viljelijät, urakoitsijat ym.) on siirryttävä paperisesta tai vapaamuotoisesta vihkokirjanpidosta sähköiseen muotoon.
  
• Ei ostopakkoa commercial-ohjelmille: Kaupallisen viljelyohjelmiston (kuten Wisu) ostaminen ei ole pakollista. Lain vaatimus täyttyy, kunhan tiedot ovat sähköisessä ja koneellisesti luettavassa muodossa – esimerkiksi ilmainen Excel tai Google Sheets riittää.
  
• Uudet tarkat tietovaatimukset: Pelkkä aineen nimi ja litramäärä ei enää riitä. Jatkossa pitää merkitä:
  
  • Valmisteen 4-numeroinen rekisterinumero
  • Kohdekasvin EPPO-koodi
  • Viljelykasvin BBCH-kasvuaste ruiskutushetkellä
  • Käsittelypaikan paikkatieto (lohko)
• Viranomaisten ohjeet tulossa: Tukes on ilmoittanut julkaisevansa tarkat tekniset vaatimukset ja viralliset ohjeet sähköisen kirjanpidon toteuttamiseen vuoden 2026 loppupuolella. Sieltä on lupa odottaa myös ilmaisia pohjia käyttöön.
  

Kaupalliset ohjelmat tietenkin mainostavat itseään sillä, että ne hakevat nuo EPPO- ja BBCH-koodit automaattisesti, mutta ilmankin pärjää, jos viitsii naputella tiedot taulukkoon itse.