Pesälä sanoo asiassa oleellisen.  Kansallinen maatalouden tukipolitiikka oli soden jälkeisen neljänkymmen vuoden kuluessa muuttunut täysin.  Viljelyolosuhteiden eroja tasoittavasta tukijärjestelmästä oltiin siirrytty vähitellen puhtaasti aluepoliittisin perustein maksettavaan tukeen.  Virhe tapahtui, kun tällainen järjestelmä siirrettiin edelleen yksinkertaistettuna EU-maailmaan. Sitäpä ei enää pystyttykään mulkkaamaan uusiksi poliittisilla lehmänkaupoilla.

Nyt ollaan sitä vaille, että tunnustetaan asia.  Nykyisillä tukialueiden rajoilla ei ole mitään tekemistä tuotanto-olosuhteiden erojen tasaamisen kanssa. Vai mitenkä muuten ab-alueille kuvitellaan saatavan c-alueita korkeampaa, vaikeista luonnonolosuhteista kärsivien alueiden tukea, jolla 141n poistuminen on tarkoitus korvata?

Olenko väärässä, jos väitän että mtkta johtivat neuvottelujen alla ja aikana ulkoministeri Haaviston kummallakin puolella istuvat ensimmäinen (vt), toinen ja kolmas pj.? http://www.mtk.fi/mtk90/etusivu/kuvat/fi_FI/kuva10/

On niissä joskus ihan todellista asiaakin, kuten mm. se, että EU-liittymissopimuksessa jätettiin Etelä-Suomi heitteille. Sen Antti "unohtaa" kuitenkin mainita, että yksi suurimmista syllisistä tähän oli hänen C-alueen miehittämä ämteekoonsa.

Samoin saatesanoin voi moittia sinua sen unohtamisesta, ketkä muut olivat puheenjohtajina vahtimassa liittymissopimusneuvottelun valmistelua ja etenemistä.

Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen, silloin olisi voinut löytyä vaikka minkälaisia perusteita erilaiselle tukipolitiikalla. Olen siinäkin samaa mieltä, että täältä ihan etelästäkin löytyy jos jonkinlaista mäkeä ja kivenkoloa. Silti ollaan mukamas parhaimmilla viljelyalueilla. Jälkiviisaus on hienoa.

Mistä päättelet tai tiedät, ettei asioita valmisteltu ja mietitty? Mistä päättelet tai tiedät, ettei saavutettu neuvottelutulos vastannut valmistelussa asetettuja tavoitteita?