Eikö se ollut näin että rajavyöhykkeellä maanomistaminen on ulkomaalaiselle mahdotonta. Juju tässä on se ettei venäjän rajavyöhykkeen laajuutta ole vielä määritelty 

Luulen että noiden ulkomaalaisten yritysten maanomistuksessa se porsaanreikä liittyy nimenomaan siihen että ulkomaalainen yksityishenkilö ei saa omistaa maata, ovathan kiinalaiset hyvinkin onnistunein tuloksin liisanneet puolet siperiasta. Onhan se venäjänkin etu saada ulkomaalaista pääomaa alueilleen. Noista viron maakaupoista oli vuosi sitten paljon puhetta, eikös siellä muutamat isommat suomalaiset yritykset käyneet pyörähtämässä mutta tulivat sitten takaisin kun meininki oli liian kontorolloimatonta.

Itse uskon kyllä että itäblokissa, venäjällä ja sen entisessä vilja-aitassa tulee merkittävää roolia näyttelemään länsimaalaisten (tai kellä nyt on rahaa sijoittaa, kiinalaiset ??) hallinnoimat syöttökeskukset. Niihin sijoittaminen tällähetkellä takaisin melkein väistämättä valtavat voitot.

Hmmm... Mihin perustatte tuon, että luonnonlaitumella kasvatettu eläin tuottaisi enemmän päästöjä kuin feedlotissa kasvatettu?

Kasvuun luonnonlaitumella vaadittava pidempi aika, jolloin fosfori ym päästöjäkin ehtii syntyä enemmän per eläin? Polttoainepäästöihin? Luonnonlaitumet ovat vaikkapa Australiassa lähes poikkeuksetta useiden satojen kilometrien päässä teurastamoista ja eläimiä joudutaan kuljettelemaan pitkiä matkoja josta luonnollisesti syntyy päästöjä.

Kuitenkin ainakin omien kokemuksieni mukaan luonnonlaitumella kasvatetut eläimet nauttivat minimaalista huoltoa ruokinnan jakelun, ylläpidon, jätteistä huolehtimisen, ruoan tuotannon aiheuttamien päästöjen suhteen. Emolaitumet tätäkin vähemmän lukuunottamatta vuosittaisten erotusten aiheuttamaa kulua polttoaineessa. Samalla logiikallahan voitaisiin syyttää poroja ja valtion lehmää - hirveä varsinaisiksi saastutusmoottoreiksi  Tai sitten en ole pysynyt teikeläisten ajatuksenjuoksussa mukana

Itse en näkisi naudanlihantuotantoa kuivilla, vedenpuutteesta kärsivillä alueilla ympäristöä ja sen resursseja uhkaavana ihmiönä. Tietysti ylilaidunnus lisää eroosiota, mutta ravinnon ja veden niukkuus pitää tämän ongelman suhteellisen kurissa. Päinvastoin vaikkapa sanotussa australiassa kuivilla aavikkoalueilla emolehmälaitumet takaavat sen, että ihmisillä on intressejä hoitaa vesiresursseja kestäviksi pitkällä tähtäimellä. Ongelmaksi esim siellä on muodostunut kaivos ym teollisuus, joka vaatii myös osaansa niukista resursseista ja ilman karjataloutta (tai sen kanssakin, tarpeeksi korkean tarjouksen ollessa kyseessä) vesivarojen myynnistä seuraa peruuttamattomia ongelmia. Erilaiset lait mahdollistavat vesivarojen "vuokrauksen" maanomistajan "liisaajan" toimesta, ja rahakas vuokrasopimus jatkuu luonnollisesti niin kauan kuin on jotain vuokrattavaa. Tämänjälkeen maa-aines on väistämättä tuhoutunut eikä aluetta voida käytännössä enää käyttää yhtään mihinkään.

Eiköhän tuohon suomalaisten raivausintoon ole vaikuttanut maan syrjäinen sijainti, ihmisten vähyys ts omavaraistalous kuten myös satokaudesta johtuva niukka sato --> lisää aareja peliin. Useissa maissa Keski-Euroopassa on nykyään maan omistaminen yksityishenkilöltä kielletty liikakansoituksen vuoksi! Näin mm. Hollannissa. Tästä syystä mielestäni ei Suomen ja eteläisemmän Euroopan peltopinta-aloja voida verrata. Olisi tosin mielenkiintoista tietää mikä tilanne on itäisessä vilja-aitassa tai vaikkapa lähialueillamme Ruotsissa ja raja-Venäjällä.