Lukekaapa, mitä eduskunta tulikaan hyväksyneeksi vuonna 1994?

Sitaatit kahdesta laista, joilla eduskunta luovutti Suomen maatalouden päätösvallan maan rajojen ulkopuolelle:

HE 135-1994 vp, sivu 36:

1. ”5.1.3.1. Maatalous

Maatalouspolitiikan tavoitteet ja periaatteet"

"EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”


2. HE 149-1994 vp (CAPin voimaansaattaminen Suomessa)

Kohdasta ”1.2. Euroopan yhteisön (EY) yhteinen maatalouspolitiikka ja lainsäädäntö”:

Euroopan yhteisöjen lainsäädäntö

”EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty yhteisötasolla.

EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla, mutta myös direktiiveillä ja päätöksillä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa sääntelevät asetukset sekä niiden nojalla annetut päätökset ovat jäsenyyden toteutuessa sellaisenaan Suomea sitovia ja tulevat ilman erillistä voimaanpanoa välittömästi sovellettaviksi.”

Edyskunta ei siis saa edes äänestää!

Onko tuo demokratiaa, siis suomalaista kansanvaltaa?

Nyt kannattaa jättää turha jauhanta ja vaatia silloinen pääministeri Esko Aho valtakunnanoikeuteen.

'Valtakunnanoikeuteen olisivat kuuluneet presidentit Koivisto ja Ahtisaari. heidän kuoltuaan EU-valejäsenyyden toteuttajana Esko Aho on vastuussa!

Koska kyseessä on valtiopetos, ei Suomi ole ollut päivääkään EU:n jäsen.

Korkeaojan pääministerin ilmoitus
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=pi+2/2004
Korkeaojan paljastava puheenvuoro https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+76/2004+ke+p+1#PVUORO49

Virallinen pöytäkirja https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/poytakirja/Documents/PTK_76+2004.pdf

ja koko keskustelu https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+76/2004+ke+p+1
ja https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ptk+76/2004

Eduskunnan pöytäkirjasta:



"Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja:

Puhemies! Kun täällä on tavan takaa tullut esille kysymys tukioikeuden vahvistamisesta tässä siirtymävaiheessa, niin siitä on nyt todettava, että se perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen, joka on velvoittavaa oikeutta suoraan Suomessa ja joka muuten, toisin kuin täällä sanottiin, on määräenemmistöllä hyväksytty asia."

Kyseinen Suomen kansallisen päätösvallan (eduskunnan) ylittävä laki on Eurooppaneuvoston asetus 1782 vuodelta 2003.

Tuon esille taustaa.

Marttila ei tiedä, saako eduskunta edes äänestää kyseisestä asiasta, eli taitaapa olla jälleen kerran neuvoston asetus.
Eipä taida tietää kansanedustajatkaan...
Neuvoston asetuksesta annetaan pääministerin ilmoitus, josta eduskunta saa keskustella mutta ei äänestää!

Maatalousninisteri Juha Korkeaoja on kerran antanut  pääministerin ilmoituksen ...

Olen tutkinut taustaa ja laittanut kotisivulleni "Mikä on EU-asetus eli EU-demokratiaa"
Osoite
https://www.jormajaakkola.fi/eu-demokratiaa

Laittakaa jakeluun!

saammeko totella tehä mitä ite haluamma?    oli se sit maataloutta tahi muuta koskevaa...

Oksa oli ainoa asiallinen kommentoija.

Muut kommentoijat eivät olleet lukeneet alustustani.
Siis miten Suomen eduskunta käsittelee EU:n asetukset?

maan mainiossa yle areenassa kannattaa käydä  itse asiassa kuultuna haastatteluja kuuntelemassa, löytyy esimerkiksi heikki haaviston haastattelu ilman oikeistobropakandaa

Linkki haastatteluun on  tässä https://areena.yle.fi/1-63151700

Haaviston haastattelu ei liity alustukseeni.
Haavisto ei kertonut mitään maataloutta säätelevistä asetuksista.
Mahtoiko Haavisto edes tietää mitä EU:n asetukset ovat?
Muuten oli mielenkiintoista kuunnella.
Milloin haastattelu oli tehty?

maan mainiossa yle areenassa kannattaa käydä  itse asiassa kuultuna haastatteluja kuuntelemassa, löytyy esimerkiksi heikki haaviston haastattelu ilman oikeistobropakandaa

Kiitos vinkistä.

Helsingin Sanomat uutisoiu eilen:
”Maa­talous­tuet on ymmärretty toimeen­tulo­tukena” – Uudistus­ajatuksille kannatusta suomalais­mepeiltä

Maataloustukia jaetaan väärin perustein, uskovat europarlamentissa istuvat Ville Niinistö ja Elsi Katainen. Syyllisiä tilanteeseen on meppien mukaan useita."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010944867.html

Sitaatti:
"EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa määrittelevän CAP-suunnitelman esitys on tulossa parlamentin käsittelyyn kesällä 2026. Sekä Niinistö että Katainen kertovat pyrkivänsä vaikuttamaan esityksen suuriin linjoihin."

Uudistamisesta tulee siis uusi asetus, josta Suomen eduskunta ei saa äänestää.

Ensiksi toivon, että tämä keskustelu pysyy asiallisena, sillä se on todellista tietoa Suomen viljelijöille.
Agronetin keskustelijoiden ja lukijoiden joukkoon on 20 vuoden aikana sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet 30 vuotta sitten EU-kansanäänestyksessä  vuonna 1994 äänestää.
EU:hun liittyminen oli Suomen silloisen valtiojohdon tekemä petos. Siitä olen omalla nimelläni kertonut jo yli 21 vuotta.

CAP eli yhteisön maatalouspolitiikka on kirjoitettu jo EY-aikaiseen peruskirjaan, joten EU:n maatalouden muutoksista on tehty yli 30 vuotta uusia asetuksia.

Olen pitkään etsinyt EU:n kotisivulta vuoden 1993 uudistuksesta löytynyttä rutiinitietoa siitä, mitä EU:n maataloustuet ovat. Linkki nimittäin hävisi bittiavaruuteen jo kauan sitten.
Linkin takana luki:

"YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN

Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:
-tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,
-maataloushintojen laskeminen
-ansionmenetyksen korvaaminen
-maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."

--
Edellä olevasta luettelosta kolme ensimmäistä eli tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, maataloushintojen laskeminen ja ansionmenetyksen korvaaminen tarkoittavat sitä, mistä EU-maataloustuet johtuvat.

Jotta elintarviketeollisuus saisi tuotteita halvalla ja jotta ylituotanto saadaan dumpattua jonnekin, pitää tuotteet saada tuottajalta alle tuotantokustannusten. Tuottajahintojen laskemisen kompensoimiseksi alettiin CAPin uudistuksessa maksaa "maataloustukia" . Tämä CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993.
 
Juha Korkeaojan ollessa maatalousministerinä tuo CAP-tukijärjestelmän uudistuksen teksti löytyi vielä EU:n sivulta.

Eilen löysin toimivan linkin, josta löytyy päivitettyä tietoa. Tässä on toimiva linkki
https://www.europarl.europa.eu/erpl-app-public/factsheets/pdf/fi/FTU_3.2.1.pdf

Keskusteluaihe siis on:
Oliko Korkeaoja huonoin maatalousministeri?

Vastaan tekemääni keskustelun aiheeseen:

Ei ollut.

Perustelen Korkeaojan eduskuntapuheella, joka löytyy eduskunnan pöytäkirjasta https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+76/2004+ke+p+1#PVUORO49
keskiviikkona 16.kesäkuuta 2004:

"Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja:

Puhemies! Kun täällä on tavan takaa tullut esille kysymys tukioikeuden vahvistamisesta tässä siirtymävaiheessa, niin siitä on nyt todettava, että se perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen, joka on velvoittavaa oikeutta suoraan Suomessa ja joka muuten, toisin kuin täällä sanottiin, on määräenemmistöllä hyväksytty asia."

Siis:
.. se perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen, joka on velvoittavaa oikeutta suoraan Suomessa[

Kyseinen Suomen kansallisen päätösvallan (eduskunnan) ylittävä EU-laki on neuvoston asetus 1782 vuodelta 2003.
Linkki asetukseen 1782-2003, joka on päivätty 17.12.2003.

Milloin Korkeaoja pitikään pääministerin ilmoituksen?
Kesäkuun 16. päivä vuonna 2004


Asetus on kaikkein kovinta EU-säännöstöä, sillä asetuksesta ei minkään jäsenmaa äänestä.

Asetus on sellainen EU-säädös, josta eduskunta saa pääministerin ilmoituksen jälkeen vain keskustella, mutta ei saa äänestää .

Kysynkin:
Onko tämä todellista demokratiaa, jos Suomen  eduskunta ei saa siitä edes äänestää?

Tässä on määritelty EU:ssa säädetyn asian käsittely 31.12.1994 säädetyssä Suomen valtiopäiväjärjestyksessä, laki 31.12.1994/1551::

54 b § (31.12.1994/1551)

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan.

Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu. Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

54 c § (31.12.1994/1551)

Puhemiesneuvosto voi päättää 54b §:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."



Siis Juha Korkeaoja ei maatalousministerinä voinut mitään neuvoston asetukselle EU:n maatalouden uudistuksessa!

Samoin 141- ja 142-tuet olivat huijausta, sillä EU.n asetukset eivät sellaisia tukia edes sisältäneet.



Kokosin dokumentointia asetuksesta myös kotisivulleni https://www.jormajaakkola.fi/eu-demokratiaa

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 06.01.25 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 05.01.25 - klo:21:12

mitäpä se jaakkola tuumii, pitäisikö eläkemummojen säästöillä vähän silotella jussin tappioita

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5b2f014f-13dd-4039-8469-3053fddd9b4b

Ei.

Kun korot laskivat, seurasi, että pankin saamat korkotulot vähenivät.
Niinpä pankit keksivät palkata sijoitusneuvojia, jotka ehdottivat säästöjen sijoittamista rahastoihin ja osakkeisiin. Ja ottamalla pankilta myös lainaa lisäsijoituksiin.

Onpa minuunkin otettu pankista yhteyttä, mutta riskien vuoksi en ole tällaiseen sijoittamiseen osallistunut.

Halla-aho kirjoitti:
"Halla-aho myöntää, että sijoittamisen sisältyy riskejä. Hän vertaa tilannetta myös 1990-luvun alun pankkikriisin, jolloin moni suomalainen joutui vakaviin taloudellisiin ongelmiin taattuaan muiden ottamia lainoja.

– Joku voi ajatella, että tyhmyydestä sakotetaan ja "olisit lukenut pienellä präntätyn tekstin sopimuksesta". Todellisuus kuitenkin on, että ei tavallinen ihminen niitä lue."

Halla-aho ei ilmeisesti tiedä Koiviston konklaavista.
Ei ollut ollut ollenkaan kyse pienestä präntistä sopimuksen perässä, vaan pankkien tekemästä yksipuolisesta koronnostosta.

eli jaakkola on jokseenkin koeviston linjoilla, vakavarainen pankki ei voi vaarantaa vakavaraisten  maltillista tuottoa  hakevia asiakkaita  nöiden kuuta taevaalta tavoittelevien nousukkaiden tähden 

Icefarmer on ymmärtänyt lukemansa väärin.

Icefarmer kysyi:
"mitäpä se jaakkola tuumii, pitäisikö eläkemummojen säästöillä vähän silotella jussin tappioita "

Vastasin: Ei.
Siis ei kenenkään tarvitse rahoillaan siloitella Halla-ahon tappioita eli auttaa pankkia.

Halla-aho oli kirjoittanut "olisit lukenut pienellä präntätyn tekstin sopimuksesta".
Halla-aho, kuten hyvin monet edelleen luulevat, että 1990-luvun lamassa lainaa ottaneet olisivat joutuneet vaikeuksiin velkakirjan perässä lukevan pikkupräntin vuoksi.

Näin ei ole.
Koiviston konklaavissa on kyse laittomasta koronnostosta.
Pankki siis nosti velallisen korkoa, vaikka sellaista mainintaa ei pikkupräntissä lukenut.

Koivisto siis määräsi, että pankin oli perittävä korkeampaa korkoa kuin mitä velkakirjan pikkupräntissä luki.
Koivisto määräsi Korkeinta oikeutta, että pankin on voitettava oikeudessa laiton koron nosto

Halla-ahon tapauksessa kysymys on kyse ihan eri asiasta eli pankin bisneksestä, jossa sijoittajalla voi olla suurikin riski.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 05.01.25 - klo:18:28

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 05.01.25 - klo:16:46

Rupeekohan nyt tulemaan rumihia.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010943892.html

Eläkelläisviljelijä kirjoittelee taas ihan omiaan, koska teksti ja linkki ei liity käynnistämääni keskusteluun millään tavalla.

näetkö että koivisto yksin on ainut syyllinen vai eikö  pankinjohtajilla, velallisella ja takaajalla ollut mitään tekemistä asian kanssa 

Koiviston konklaavi oli seuraus Tampereen Alue-Säästöpankin tekemästä yksipuolisesta koronnostosta - siis laittomasta koronnostosta.

Tuosta Halla-ahon tapauksesta:
Se, että pankki suosittelee rahojen - vieläpä lainarahojen - sijoittamista rahastoihin, on pankin bisnestä.

Kirjoitin tässä enemmän, "koivistolaiset lennätti mestarin lankaan"
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=102178.msg1754539#msg1754539

Jokainen voi perustella, miksi Etelä-Pohjanmaa on c-aluetta.

Latasin eilen 37 sekunnin mittaisen videon youtubeen.
Täältä löytyy linkki https://www.jormajaakkola.fi/141n-ja-142n-ey-oikeudellinen-luonne

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 06.01.25 - klo:11:02

mutta salolaisen pöljä kehui kuin hyin osasimma jakaa suomen tukialueisiin....   ja olikos tuo joku kokoomuslainen???  vai kepu??

Demu. Kuulema...    🎅

Juu, Pertti Salolainen on demari, joka Helsingin työväen uimarina ui Kokoomukseen myyräksi.

Kalevi Sorsa ja uintiselostaja(avustaja) Kauko-Aatos Leväaho olivat Ylen päätoimittajalle suositelleet Salolaisen ottamista Yleen töihin.

Tänään iltapäivällä -lähetyksessä noin vuonna 2000 kerrottiin, että Salolainen teki gradunsa Euroopan yhdentymisestä.

mitäpä se jaakkola tuumii, pitäisikö eläkemummojen säästöillä vähän silotella jussin tappioita

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5b2f014f-13dd-4039-8469-3053fddd9b4b

Ei.

Kun korot laskivat, seurasi, että pankin saamat korkotulot vähenivät.
Niinpä pankit keksivät palkata sijoitusneuvojia, jotka ehdottivat säästöjen sijoittamista rahastoihin ja osakkeisiin. Ja ottamalla pankilta myös lainaa lisäsijoituksiin.

Onpa minuunkin otettu pankista yhteyttä, mutta riskien vuoksi en ole tällaiseen sijoittamiseen osallistunut.

Halla-aho kirjoitti:
"Halla-aho myöntää, että sijoittamisen sisältyy riskejä. Hän vertaa tilannetta myös 1990-luvun alun pankkikriisin, jolloin moni suomalainen joutui vakaviin taloudellisiin ongelmiin taattuaan muiden ottamia lainoja.

– Joku voi ajatella, että tyhmyydestä sakotetaan ja "olisit lukenut pienellä präntätyn tekstin sopimuksesta". Todellisuus kuitenkin on, että ei tavallinen ihminen niitä lue."

Halla-aho ei ilmeisesti tiedä Koiviston konklaavista.
Ei ollut ollut ollenkaan kyse pienestä präntistä sopimuksen perässä, vaan pankkien tekemästä yksipuolisesta koronnostosta.

Konklaavin käynnistämä kiista liittyi Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuoliseen koronnostoon. Pankki hävisi kaikissa oikeusasteissa.

Korkein oikeus teki 3,4.1992 ratkaisun KKO 1992:50, jossa pankin katsottiin nostaneen perusteettomasti asuntolainan korkoa. Pankki siis hävisi oikeudenkäynnin.
Yksipuolinen - laiton - koronnosto oli (vain) yksi pankin keino nostaa vakavaraisuuttaan ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitetun 8 %.n vakavaraisuuden saavuttamiseksi.

Koivisto oli seurannut oikeuskäsittelyä Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolisessa koron nostossa.
Kun kiista oli tulossa Korkeimman oikeuden käsittelyyn, oli Koivisto ottanut yhteyttä Korkeimman oikeuden presidenttiin Olavi Heinoseen toivomuksella, että pankin pitää voittaa.

Heinonen ei toteuttanut Koiviston toivetta, vaan sitävastoin toivoi oikeuspoliittista seminaaria, jossa hän mukaan tulevien juristien tuella sanoisi Koivistolle, että oikeuslaitos on riippumaton. Siis ettei Koivisto voi määrätä Korkeinta oikeutta.

Niinpä Korkein oikeus Koiviston toivomuksesta huolimatta teki 3.4.1992 ratkaisun KKO 1992:50, jossa pankki hävisi.
Tästä Koivisto hermostui ja määräsi Heinosen puheenjohtajaksi 6.5.1992 pidettävään seminaariin ja lisäksi määräsi Heinosen ilmoittamaan tilaisuuteen kutsutuille juristeille "tilaisuuden luonne Koiviston toivomalla tavalla".

Miksi konklaavin asiakirjat salatiin?

Siksi, että presidentti Koivisto rikkoi oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

Pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi oli keksitty muitakin keinoja heti, kun EY:ssä oli huomattu Suomen pankkien huono vakavaraisuusaste.

Heti, kun Esko Aho oli nimitetty pääministeriksi, Ahoa oli informoitu tilanteesta. Muutama henkilö oli saanut tehtäväkseen laatia keinoja pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi. Niistä kerron videollani.

 Keinojen pohjalta alettiin valmistella lakeja, joilla pankkien vakavaraisuutta voitaisiin nostaa ja muutenkin ratkaista sekä myös takautuvaa lakia jo käytössä olevaan yksipuoliseen koronnostoon.
Lakien oli oltava voimassa 30.4.1992, sillä Pertti Salolainen ja kumppanit olivat 2.5.1992 menossa Portoon allekirjoittamaan ETA-sopimuksen.

Valtion vakuusrahasto (VVR) on kahdella tavalla laiton laki.
Valtion vakuusrahastoon ja Suomen Säästöpankkiin liittyviä asiakirjoja on määrätty salaisiksi 25 vuodeksi, 50 vuodeksi ja sadaksi (100) vuodeksi.

Viimeinen sata vuotta salassa pidettävä vapautuu julkiseksi vasta vuonna 2106. Tämä ilmeisesti liittyy Aktiv Hansa-kaupan jälkipuintiin.

Minulla on todisteena kuvakaappaus Säästöpankkisäätiön asiakirjojen salaamisesta.

Kaiken tämän takana on presidentti Koiviston tekemät määräykset, joilla ETA-sopimuksen ehdot täytettiin.

Rupeekohan nyt tulemaan rumihia.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010943892.html

Eläkelläisviljelijä kirjoittelee taas ihan omiaan, koska teksti ja linkki ei liity käynnistämääni keskusteluun millään tavalla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006369771.html     

Kiitos linkistä.
Tämä ei kuitenkaan liity käynnistämääni keskusteluaiheeseen " Helsinki-syndrooma ja Koiviston konklaavi".
Timo Paunonen ei tiedä kaikkea, Koivisto yritti nimittäin vuonna 1990 yksipuolisesti purkaa YYA-sopimuksen. Dokumentit löytyvät salaisista Operaatio PAXin asiakirjoista. Operaatio PAX meni Moskovassa myttyyn ennen kuin se ehti edes käynnistyä, joten  asiakirjat päätettiin salata.
Tästä pitäisi käynnistää ihan oma keskustelunsa.