Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Angelica

Muistaakseni nautojen hallinnan siirroissa puhutaan, että ainoastaan sille, joka on taloudellisesti vastuussa eläimistä, voidaan myöntää tukia. Omistussuhdehan ei siis ratkaise asiaa.
Kasvattajalle pitäisi sysätä taloudellinen riski eläinten kasvatuksesta, muuten ei tukia heru. Omistaja käytännössä pääsis tosi helpolla...
Jos olet kirjannut lohkomuistiinpanoihin rehua (esim. paalien määrät), niin tulee vastaan se, että rehukirjanpito pitää säilyttää viisi vuotta. Toki rehut voi kirjata erikseenkin, siis jos niitä tuottaa.
Asennekysymyshän tuo laiduntaminen on. Aloittaminen on aina hankalaa, mutta monet olleet tyytyväisiä kun ovat alkuun päässeet. Helpottaa töitäkin, tosin vasta kun lehmät ovat tottuneet ulos menoon ja sisälle tuloon.

Ja olen nähnyt myös paikkoja jossa niitä sonneja laidunnetaan. Sekin on loppuen lopuksi vaan kiinni siitä, viitsiikö niitä opettaa aitoihin. Jollaikin on aikaa ja halua, vaikka ei ole edes pakko.

Ja nautoja löytyy, jotka ei koskaan opi. Tai sitten telovat itsensä ennen kuin oppivat. Mutta jos on vaikka 20 eläintä, niin tuskin ne kaikki samanlaisia ovat. Valtaosa oppii hyvin laiduntamaan. Meillä aikanaan uusi siitossonni säikähti lehmiä niin pahasti, että otti jalat alle ja pinkoi kolmesta aidasta läpi metsään. Kun lopulta saatiin se takaisin, niin johan se rauhottu muiden joukkoon.

Kivahan se on katsella maalaismaisemaa, kun lehmät laiduntaa.
Ehdottomasti pääset helpommalla, jos annat sonnin hoitaa hommat, etkä ala itse kiimoja katseleen ja soitteleen siementäjää. Menee työaikaa ja siementäjäkin maksaa. Sonni taas voit käyttää pidempään, jos siltä tuntuu (tekee työnsä ja vasikat on ok).

Hieholle kävis hyvin mun mielestä hereford. Meillä hereford ja charolaissonni, pääsääntöisesti hf hiehoilla ja ch emoilla. Emoissa taas löytyy lähes kaikki rodut, muutama puhdaskin joukkoon on eksynyt. Ei ole talossa ainoatakaan kantakirjattua nautaa, ja hyvin on tullut tähän asti pihvilisät. Kun ei ole tarkoitus jalostuseläimiä myydä, vaan tuottaa teuraita ja uudistuseläimiä itselle, niin en ole nähnyt järkeä lähteä kantakirjaus touhuun. Nykyinen rekisteri kuitenkin antaa sukutiedot aika hyvin ja omista on pidetty kirjaa alusta asti.
Sivuja: [1]