Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
4kg englanninraiheinää piensiemenlaatikosta kylvön yhteydessä ja grammaakaan enempää ei kannata savimaalle kylvää. Aivan varmasti on syksyllä aikamoinen pöheikkö sänkimaalla.
Ääni kylmikselle täältä pohjoisempaa, samalla käytännöllä mennään
2,01 €/l 1500 litraa talvilaatua
Nurmea tietty kotitarpeiksi, viljojen kylvöalaa saattaa rajoittaa todennäköisesti tekemättä jäävien syysmuokkausten väliinjääminen. Ja ehkä tuo ohran kanssa taistelu kurkien ja varisten kanssa jää vähemmälle, kauran kanssa kilpailijoita on vähemmän…
Eilen alkoi ja tänään loppui. Kaurasta ehkä vain paras 20% oli laossa, ohrasta vain 10% enää pystyssä… valmiita olisivat olleet jo viikkoja, mutta jatkuvat sateet ja pehmenneet pellot. Multamaalohkoille ei puimurilla ollut asiaa vieläkään.
180 mm elokuu, 174 mm syyskuu. Puinnit pitäisi aloittaa, mutta 2-pyörävetoisella puimurilla ei tahdo päästä eteenpäin. Muutampi viherpaalikin olisi hyvä. Vaihteeksi taas tänä yönä sataa... Alinen Tornionlaakso on saanut vettä yli oman tarpeen, näin omana ja muutaman kollegan mielipiteenä.
Saattoi viime yön 20mm mittarissa ratkaista, että syysvehnä jäi taas säkkiin odottamaan vuotta parempaa. Muuten nurmea oäkäteille, kauraa ja ohraa. Markkinatilanne muuttumaton, mitä sitä hötkyilemään.
Kuinka myöhään Perämeren pohjukassa siis voi kylvää syysvehnää? Ja miten se oli tuon timotei-apila-nurmen niitto: naapuri kyseli niittelemään, mutta en oikein tohtisi nyt mennä, ettei häviä koko apila. Lokakuun puolella parempi?
Olis ensimmäiset syysvehnäkylvöt itsellä...
Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.
Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.
-SS-
Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?
Oma vähäinen syysviljakokemus täältä pehmeiden maiden alueelta: parhaiten toimi (kiekkovannaskoneella) suoraan kynnökseen kylvö, ainakin sateisena syksynä. Äestely heikensi talvehtimista.
Sata milliä meni tässäkin kuussa rikki tänään olen n.105mm.Heinäkuun loppupuolella yli 100mm,elokuulla yli 200mm ja syyskuu?En ole enää aikoihin kuullut kenenkään puhuvan kuivista maista,mutta liejusta kylläkin.
Täällä Perämeren pohjukassa elokuu 180 mm, syyskuu tähän mennessä 91 mm. Alkais jo riittää ..
Saattoi viime yön 20mm mittarissa ratkaista, että syysvehnä jäi taas säkkiin odottamaan vuotta parempaa. Muuten nurmea oäkäteille, kauraa ja ohraa. Markkinatilanne muuttumaton, mitä sitä hötkyilemään.
On taas se aika vuodesta, kun maataloustoimiston väki kyselee vuokranantajien puhelinnumeroita 
Multa kysyttiin 0,39 ha vuokraajan puhelinnumeroa jo juhannuksen aikoihin.
Multa pyydettiin kirjallisena todistusta lohkosta jonka ala 0.11ha. 🙄
Kun nyt meni kisaksi, niin viime kesänä toimitin 0,25 ha luonnonlaidunlohkolta (ei koskaan haettu tukia, "luomu valvonnan muu ala" ) neljän maanomistajan yhteystiedot...
Toukokuun 2. puolisko 51
Kesäkuu 41
Heinäkuu 53
Elokuu tähän mennessä 49
Ainahan voisi kirjoittaa joulupukille, mut se on jo oma lajinsa...
Jos on hyvä vaaka käytössä (ja aikaa), niin ihan keittiön uunisss yön yli noin 100 asteessa toimii myös…
Jaahas. Ennustetta reivattu takaisin sateisempaan suuntaan. Loppuviikosta oli et alkais kuivempi ja lämpimämpi kausi no nyt hetkellisesti viikonloppuna näyttäisi käyvän hellelukemissa mut sen jälkeen ollaan taas vajoamassa takaisin alle 20 asteen..
Otan osaa. Kymen veden sademittarissa (Karhula) kuulemma 103,5 mm heinäkuun alusta, omassa sademittarissa vain tämänaamuinen 9 mm...
Murskattu kasvusto haihduttaa lehdissä ja varsissa olevat kasvinesteet, mukana voi haihtua myös typpeä. Syyskasvi pystyy hyödyntämään liukoista typpeä parhaimmin, multaan sekoitettuna varmaankin. Maan pintaan jätetty kulottuva kasvusto ei paljon typpeä säilö, ja fosforikin voi valua vesistöihin pintavaluntana, kun pakkanen murskaa kuivuvan solukon.
Tuollaisessa paksussa viherlannoituskasvustossa kuulemma voi olla 200 kg typpeä, johonkin se vaan maasta kevääksi häviää, koska eipä noita viherlannoitettuja luomusyysrukiita voi päältä katsottuna oikein 200 kilolla lannoitetuksi uskoa. Semmoista läpinäkyvää ruisheinää lähinnä.
-SS-
Sen viherkasvuston hoidon voi todellakin tehdä monella tavalla. Luulen, että 101:n monen niiton (ei murskauksen) strategia on kyllä vähän eriä mitä tuossa maalailet. Kesän aikana niitetty ehtii olla madonruokana, hajota ja tulla uudelleen otetuksi kiertoon varsin hyvin. Kaikenlaisen viljelyn voi tehdä sekä hyvin, huonosti ja hyvin huonosti…
Mulla oli pieni ala lupiinia -12-kesänä ja tosiaan ei se oikein sovellut tämmösille jäykemmille hyvin kalkituille mailla. Vieressä kasvaneesta herneestä tuli karkeasti kolminkertainen sato.
Nämä lupiinit ovat biologialtaan ja ominaisuuksiltaan jo vähän soijan suuntaan. Jos vain löytyisi lajikkeita, niin tervetullut laadullinen piikki herneistä ja härkäpavusta monipuolisempaan suuntaan.
