Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kaverini oli 80-luvulla harjoittelijana Jenkeissä, naapuritilalla oli työntekijä (meksikolainen) kuollut juurikin viljasiilossa avokierukan repimänä. Isäntä oli kuulemma kovasti huolissaan, kaverilleni tosin jäi epäselväksi, johtuiko se kuolintapauksesta johtuvasta järkytyksestä vaiko siitä, että työntekijä oli ilmeisesti paperiton eli pimeästi tilalla…
Tässä kun niitä tukioikeuksia jaellaan myös sen mukaan että kuinka kauan on ollut "jonossa" niin kuinka pitkään olette hakeneet/odottaneet?
Minulla vuokralohko viljelyssä ollut edellisellä koko EU:n ajan mutta tukia ei hakenut jostain syystä .
Itse hakenut vuodesta 2011 asti.
20 vuotta viljelty, nyt tuli muutama lohko korvauskelpoiseksi. Yhteensä 4 ha. Joku 100+ vuotta ainakin ollut viljelyssä, vaan ei noin 1990-2004. Kohta ”rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu…”
eli siis ulkomaille mahtaa mennä tuonkin tuotot kun ostaa nuita artikkeleita. mikä mahtaa olla vielä suomalaisomistuksessa noilla kivennäisillä?
Kärki-Agri, Justi-kivennäinen. Tekevät myös omalla reseptillä, kun tilaus >500 kg. Meillä kyllä lammaskivennäinen, mutta eiköhän naudoillekin löydy...
Uusi metsästyslaki, joka mahdollistaa tämän kohutun suden metsästyksen, hyväksyttiin eduskunnassa äänin 135-35. Vastustajina vihreät. Jopa usea demarikin äänesti puolesta, siitä heille kiittos. Nyt sitten vihreät nillittää asiasta somessa. Todistaa erittäin vahvasti että vihreät ei hyväksy demokratiaa eikä demokraattista päätöksentekoa lainkaan. Emme tarvitse yhteiskuntasopimusta, koska vihreät ei kuitenkaan siihen suostu. Lopulta vihreät haaveilee vihreästä diktatuurista, missä vihreät yksin haluavat päättää asioista.
Muistakaa siis. Ei vihreitä eduskuntaan, ei vihreitä minnekkään. He ovat niitä todellisia fasisteja.
Mikä puolue EI nillitä oman kannan vastaisesta (eduskunnan) päätöksestä?
Meillä vedettiin tuolla kanssa 4.5 Väderstadin äestä. Äkkiä tuli lämpeneminen vastaan
Samat kokemukset, "lämpömittarin mukaan" pitää 803sta ajaa.
Tuollainen 803 on itsellä pihassa ja töissäkin. Tyytyväinen olen, mutta etsin napsun verran tehokkaampaa ja painavampaa. 4,5 metriä äestä tulee perässä, mutta ei tahdo aina massa riittää ja pehmeässä ei voi antaa rengille, hyytymiseen on reagoitava varsin nopeasti…
Kyllä kolminumeroisten teiden vesiuria ovat täällä pyhkineet puhtaaksi viljelijät itse. Semmoisia maatilakokoluokan pyöriviä koneita kun on joka talossa melkein.
-SS-
No jos tarkkoja ollaan niin ei saisi kyllä pyyhkiä. Ai mistä tiedän no siitä et kun asiaa kysyin niin homma on yksiselitteisesti niin et jos valtion tie niin sen ojiin ei mennä sorkkimaan omin lupineen. Luvan olisi saanut mut olisi pitänyt tehdä suunnitelmat ja hyväksyttää ne. En jaksanut nähdä vaivaa...
Puolenkymmentä vuotta sitten tehtiin kyllä ihan omatoimisesti ja kysymättä (paitsi kaapelinäyttö tilattiin) vajaa puolikilometrinen kaksinumeroisen tien vartta. Ja kolmeen liittymään tehtiin "ohitusleikkaus" 240 mm putkella sen (liian ylhäällä olevan) betoniputken viereen. Eli keväällä on virtauskapasiteettia sen ison betonirummun ansioista, tuo oma muoviputki sitten laskee kuivatussyvyyden tarpeelliseksi.
Vähän tiemestari motkotti jälkikäteen, mutta selvisi suullisilla nuhteluilla. Tien kuivatukseen riittävä oja ei näillä nurkin ainakaan riitä viereisen pellon kuivatukseen eikä viitsitty tehdä omaa ojaa omalle puolelle. No, jätettiin kuitenkin se ojan tien puoleinen reuna koskemattomaksi ja lisä/puhdistuskaivuu tehtiin kokonaan pellon puolelle. Ja omakustanteinen kaivurimies teki siististi työtä käskettyä.
JD:n jätin listasta pois; yksi lievästi hydrauliongelmainen kävi jo kokeilussa, mutta korjauttaminen olisi maksanut enemmän kuin koneesta maksoin ja hukkasin sen eteenpäin.
Ei John Deeressä pitäisi mitään hydrauliikka epidemiaa olla. Käytetytovat aina yksilöitä.
Ei varmaan epidemiaa, mutta matalapaine hydepumppu (siellä jossain vaihdelaation/perän uumenissa) vaihto olisi kustantanut kohtuuttomia...
Yksilöitähän nuo on, ja osien saatavuus aina mietityttää. Siksipä nuo 1102/3 tai 1203 Valmetit ei oikein innosta.. ja 8000-sarja olisi kyllä hieno juttu, vaan Suomessa pilviin hinnoiteltu.
Aikalailla nuo jo myytiin nelikkoina, mutta kyllä niistä joskus takapotkukin löytyy. 705 ja 805 Valmetit, ainakin loppupuolen koneet olleet luotettavia.
Totta, 805 mahtuu tuohon kriteeriin, ehkä 705:täkin saisi kutiteltua ne tarvittavat lisätehot osaavalla pajalla... Tiedän kyllä, että nelikot tuolloin olivat jo valtavirtaa, mutta niistä joutuu sitten maksamaan. Ja kun suunniteltuun käyttöön ei etuvetoa tai -kuormaajaa tarvitse. Apevaunun veto lienee aika monen tällaisen kohtalo?
Menee ehkä vähän off-topic, mutta henkisesti ollaan samassa jamassa: haussa olisi noin 100 hp (tai 100+) takapotku. Käyttö olisi lähinnä äkeen/kultivaattorin vetoa sekä niittomurskaus/paalaus. Takaset olisi tarkoitus vaihtaa moderneihin, vähintään 600 mm leveisiin matalapainerenkaisiin.
Tavoitteena olisi saada vain edullista veto/ulosottovoimaa. Huippunopeudella ei niin väliä, kuljetuksiin talossa on nopeampia. Mahdolllisimman vähän sähköisiä tai hydraulisia hienouksia, koska edullisuus. Takapotku riittää näihin, on pienillä lohkoilla vielä ketterämpi. Ja se hinta. Ehkä takapotku on ollut kevyemmässä käytössä kuin nelikko. Peltorit on talossa.
Tähän asti olen bongannut mm. otsikon CaseIH:n, Fordin 7xxx-8xxx, Fiat 90/100/110-90, MF 26x0, mutta lista ei varmaankaan ole täydellinen. JD:n jätin listasta pois; yksi lievästi hydrauliongelmainen kävi jo kokeilussa, mutta korjauttaminen olisi maksanut enemmän kuin koneesta maksoin ja hukkasin sen eteenpäin.
Löytyykö listaan jatketta - ja sitten suosituksia tai haukkuja saa laittaa!?
Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole. Jatkossa: jos se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.
Osaatko sanoa, miten siemenen ymppäys vaikuttaa puna-apilan siementuotantoon? Sitä on tullut tässä harrasteltua joitain vuosia, osin maanparannusmielessä, mutta myös rahankiilto silmissä. Satoa on saatu vaihtelevasti, nollasta neljäänsataan kiloon/hehtaari.
Meillä peehoot on järjestään yli kuuden eikä apilaa näillä pelloilla ole kasvanut sitten 70 -luvun alun. Kierrossa on myös hernettä, mutta sillä taitaa olla eri bakteerikanta juurissaan.
Veikkaan, että samalla lailla kun kasvuun yleensäkin. Typensidonta on voimakkaimmillaan, kun vegetatiivinen kasvu on aktiivisimmillaan: palkokasvit eivät sido typpeä "varastoon", vaan aina senhetkiseen kasvuun. Varsinkin palkoviljoilla typensidonta lakkaa (samalla kun myös biomassan kerääntyminen lakkaa), kun siemenet alkavat tuleentua. Silloin kasvi lähinnä siirtää typpeä + muita ravinteita näihin lisääntymisen kannalta kriittisiin kohteisiin.
Herneen bakteeri on eri biotyyppiä, eri nystyröintigeenit, jotka ovat kasvilajispesifejä. Lähisukulaiset kasvit nystyröityvät toistensa bakteereilla (esim. apilat, herne-virna-härkäpapu, mailaset-mesikät). Lähisukulaisten sisälläkin on hieman yhteensopivuusjuttuja; maksimaalinen typensidonta vaatisi juuri ko. lajikkeelle valikoidut bakteerit.
Kannattaako käytännössä? Jos kyseisellä lohkolla ei ole kasvanut apilaa sitten 1960-luvun? Kokemuksia?
Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole. Jatkossa: jos se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.
Ennen resistenssiä on suurin ongelma kun kananhirssi itää vasta juhannuksen jälkeen. Axxialia ei ainakaan syysvehnälle voi enää ruiskuttaa heinäkuun 10. päivän tienoilla, jolloin torjunnan voi aikaisintaan tehdä. Aika hankala siitä on kelvollista säilörehusatoakaan saada.
Joo, Eesti-keikalla kävin luomutiloilla, mutta tuo kasvurytmi ja kasvun nopeus teettää - kuten Make tässä vähän epäilee - siitä tosi hankalan hallittavan millään viljelykasvilla ja herbisidillä.
On, mutta ovat etujärjestötukijoidensa vankeja. Etujärjestöt puolustavat lyhytnäköisesti saavutettuja etuja, eivät useinkaan kykene pitemmän aikajänteen strategiseen päätöksentekoon.
Parin viikon takaisessa Virtasen taloushistoriassa (YLE Radio 1) toimittaja haastatteli Juhana Vartiaista Suomen ja Ruotsin sosialidemokraattien eroista. Vartiaisen mukaan koska Ruotsissa demarit ovat hallinneet hegemoniaa jo vuosikymmeniä, he eivät ole tarvinneet tukea "politiikan ulkopuolelta" ja näin säilyttäneet kykynsä tehdä pitkäjänteisteistä politiikkaa. Meillä demarit ovat taas tarvinneet (hakeneet ja saaneet) tukea nimenomaan ammattiyhdistysliikkeeltä, joka etujärjestön tapaan puolustaa välittömiä saavutettuja etuja. Tämä on vanginnut Suomen demarit uudistuskyvyttömään tilaan.
Mielenkiintoista poliittista logiikkaa!
