Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mulla oli pieni ala lupiinia -12-kesänä ja tosiaan ei se oikein sovellut tämmösille jäykemmille hyvin kalkituille mailla. Vieressä kasvaneesta herneestä tuli karkeasti kolminkertainen sato.
Nämä lupiinit ovat biologialtaan ja ominaisuuksiltaan jo vähän soijan suuntaan. Jos vain löytyisi lajikkeita, niin tervetullut laadullinen piikki herneistä ja härkäpavusta monipuolisempaan suuntaan.
Mitä korkeammat korotusjalakset sitä helpommin jättää raitaa. Muutenkin pidempi sänki jättää helpommin raitaa.
Olikohan bingo? Rehun laadun ja jälkikasvun parantamisen hengessä ostin pari vuotta sitten korokejalakset… hinattava Elho on kyseessä, täytyy vielä kokeilla pudottaa vetokorkeutta vähän, jos saisi sillä lautasiin vähän ”ottavan” kulman, nyt olen koettanut tällä vetokorkeudellakin lisätä niittokorkeutta.
Aikoinaan lupiinia kylvettiin tien varsiin.
Kyllähän rehulupiinin siemeniä ainakin naturcom myy. Kylvin kerran yhdelle raiviolle seoskasvustona. Taisi pelto olla liian hyvin lääkitty kun ei kasvanut kun sinne tänne sellaisia jurovia yksilöitä.
Lienee ollut näitä yksivuotisia nuo Ncomin myymät. Lupiinia viljellään paljon Puolassa ja itäisessä Saksassa happamilla hiekkaisilla mailla. Korkea pH on sille myrkkyä.
Elhon ohjekirja esittää, että ajonopeus on liian pieni terien kierrosnopeuteen nähden. Eli lisää ajonopeutta tai vähennä pyörimisnopeutta.
Niin ehdottaa. Fordilla painan kuutosvaihteella, seiskalla ei jaksa enää, paikoin on sellainen heinä, että kuutosellakin pölläyttelee savuja... Ehkä pitäisi vielä testata lyhentää niitä teriä enemmän; hutera muistikuva, että ennen viimeistä vaihtoa oli vähän lyhyemmät. En kyllä ymmärrä asiasta mitää, mutta ehkei tarvikaan, jos vaan toimii.
Tuossa 280 niittomurskassa on 7 lautasta, eli toisessa reunassa kaksi lautasta pyörii samaan suuntaan. Alkuvuosina muistaakseni niitti puhtaasti, mutta nyt toisinaan jättää noiden lautasten väliin ”riivityn” raidan, erityisesti korkeassa kasvustossa. En ole keksinyt yhteyttä ajonopeuden tai kierrosluvun ja lopputuloksen välillä. Terät uudet, toisen teriä piti lyhentää noin 1 cm, jotta eivät kilkata yhteen. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuosta raidasta pääsee eroon?.
Itsellä Estren lieriöniittokone. Kun tekee karhoa, ei mielestäni käy kesantoniittoihin. Mutta tuo karhotusominaisuus tekee siitä ihanteellisen pyörtänöiden niittoon: tavaraa ei mene ojaan eikä myöskään roiski pellon puolelle. Ja vauhdista tinkimällä 3-4 cm puuvartinenkin katkeaa.
pääsylinterit todenäköisesti ruostuneet, mäntä ei palauta vaan jää jumiin osittain ja/ tai työsylinterit ruostuneet, uusii molemmat tai korjausarja, taas
kestää pitkän aikaa, jarruneste kannattaa vaihtaa vuosittain.
jarrusylinterit alkuperäisinä, tai se ikh parempilaatuinen gransling?, sillä tarvike mustalla ei tee mitään.
Ääni tälle. Edellisen sukupolven eli 803 laahausongelmaa selvitti parikin ammattilaista vaihtamalla jarrukotelon osia, kunnes lopulta pääsylinterin vaihto vasta poisti ongelman. Ei ole kallis, suorastaan halpaa, kun vertaa siellä pyörän lähellä operointiin...
Joo kyl ne hanhet osaa kaivaa ne jyvät sieltä pellosta et kannattaa tarkistaa kun linnut häipyneet et jokainen pelto sellaisella oraalla kun pitää. Tietysti jos jo oraalla niin syövät sen oraan. Pienellä piikillä niin lähtee jyvät sekä piikit. Et semmoinen tapaus. 
Tietysti syvempään kylvetyt jyvät enemmän turvassa kuin kahteen senttiin vedetyt. Jos kylvösyvyys ollut kaksi senttiä ja hanhet ilmasntuvat lohkolle niin en konetta pesisi ennenkuin hanhet häipyneet ja oraat oikeanlaisena pinnalla.
Ihmettelen tuota, täällä päin kun on kans vuosikaudet valkoposkihanhet viipyilleet pelloilla keväin ja syksyin, niin ei ne ole koskaan olleet mulloksella olevilla pelloilla, ne viihtyy vain pelloilla missä on viljan orasta tai nurmea tai sänkeä. Ei ne mun näkemyksen mukaan siemeniä kaivele vasta kylvetyistä pelloista, ehkä muut lajiit, kuten kurjet, tekee sitä, tosin omakohtaisia havaintoja ei tuosta ole.
Oma kokemus siementen kaivamisesta on vain kyyhkysistä; oli taannoin Florida-vihantahernettä kylvettynä seokseen. noin 5 ha lohko ja kyyhkysiä "joitain satoja". Aika harvaksi jäi herne... sittemmin lajike vaihtui Arvikaan, jonka siemen on kitkerä ja siihen eivät kyyhkyset ole osoittaneet kiinnostusta. Kurki pui syksyllä ohraa, tili pitää hakea valtiolta, jos pystyy sen huolella dokumentoimaan...
Tuttuni teki uuden talon, tietoisesti off-grid. Kun auto vaihtui johonkin sähkö-Kiaan, se vähäinen bensa-aggregaatin käyttö käytännössä loppui.
Kommunistihan tuo Jalonen on, joten hänen jorinoillaan ei ole merkitystä, eivät ole puolueettomia.
Tämä agronet-jutustelu tietty toimii samalla logiikalla kuin muukin paskanpuhuminen, ei anneta faktojen häiritä hyvää tarinaa. Mut varmin tapa jättäytyä kelkasta on jäädä sille tasolle, keskustella vain samanmielisten kanssa…
Todella hyvä kirjoitus Jarkko Tontilta, joka antaa kunnolla turpiin punikeille sanallisesti
https://www.verkkouutiset.fi/a/vasemmiston-suuri-vedatys/#62dd7356
Kyllä se onkin parempi antaa nyrkkien puhua kun yrittää keskustella…
Ei löydy valmiina, mutta löytyy kapean pieni takapotkutraktorin eturengas (5.00-15), siitä vuollaan reunimmaiset kuviot pois ja keskimmäisen päälle vulkanoidaan kapeasta nauhasta vähän lisää korkeutta. Tämänhetkinen suunnitelma. Katson vielä, lähteekö asiakkaani mukaan projektiin.
Vipu mobiilissa laitat kaverin numeron mobiilivarmenteeseen ja hän kirjautuu sisään ja sitten sinä pääset ottamaan kuvat ..
Eli vaatii mobiilivarmenteen käyttöä, ei onnistu(ne) pankkitunnistautumisella?
Lukematta ohjeita: voiko millään kuvata "kaverin puolesta"? Eli harrastaja asuu hevon jeerassa (täältä katsoen) ja tuli kuvauspyyntö. Minulle ei olisi ohiajaessa mikään ongelma, mutta voiko millään valtuuttamisella tehdä tätä vai onko kaverin ulkoilutettava puhelimensa tänne?
Triumphin muuttaminen sähkökäyttöiseksi tapahtuu jollakin 0.75 kW pikkumoottorilla. Puusta voi tehdä pienen hihnapyörän, ja vasemmalla puolella on iso puusta tehty vauhtipyörä, jota voi pyörittää jollakin pitkällä hihnalla. Pieniä kiilahihnapyöriä myös saa jostakin kierukoista, jolloin voi pitkällä kiilahihnalla pyörittää. Oikean puolen syöttölaitteen pyöritys tehdään vaikka ruuviliitteisellä lto-hihnalla, jota saa metritavarana.
1-vaihesähkömoottorilla voi toimia halvan aggregaatin perässä.
-SS-
Itsellä pultattu sen puisen kylkeen 300-millisestä rumpuputkesta tehty kiilahihnapyörä, moottori taitaa olla vieläkin pienempi.
