Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Vanha Claasin RC46 ei tahdo millään päästää paalia ulos, jos materiaali sattuu olemaan just sellaista säilöheinää, johon illanhämyssä tulee ensimmäinen pintakosteus vielä lisänihkeyttämään. Jättämällä paali hieman vajaaksi (ei siis maksimitiheys) ongelma on vähäisempi, mutta ei nuo nyt muutenkaan liian tiukkoja ole... Peräportin avaamisen jälkeen paali jää siihen "suulle" killumaan, pyörimättä enää telojen mukana.
Muistinvaraisesti luulen, että joskut ovat laittaneet kammion sivuseiniin muutaman pultin(kannan), jotka jollain lailla helpottavat sitä ulostuloa? Onko näin, vai jotain muita kikkakolmosia? Se käärintätraktorin paalipihdeillä ulosveto on paitsi työlästä, myös krouvihkoa. Toisinaan hiljaa nitkuttamalla paalin alareunaa saa vähitellen ajettua ulospäin, mutta hidasta ja fyysisesti (paalaajahenkilölle) erittäin raskasta.
Olipa viime 3. päivän Maaseutulaisessa juttu, kuinka pystyy rekisteröitymällä/lisämaksulla saamaan tietoturvallista lisäaikaa 10:lle.
Jutun "tuorein" WIN10 -versio oli KB5065429. Oma Windows Update kertoo itselläni olevan jo menossa versio KB5066198, viimeksi tänään (12.10.) aamupäivällä päivittynyt versio.
On sekä MaasTullin että myös yhden YLEn jutun mukaan mahdollista ladata ESU eli Extended Security Updates.
https://www.microsoft.com/fi-fi/windows/extended-security-updatesNyt ei vaan latausta mahdollistavaa linkkiä ilmesty. Ohjeiden mukaan "Laitteissa on oltava Windows 10:n versio 22H2 Home, Professional, Pro Education tai Workstations. " Kun omassa käyttisversiossani lukee "Windows 10 Pro", niin oliko se tässä vaí onko noiden versioiden nimeäminen sittenkään kirjaimen päälle?
Kyllä tuo Kankaan esillenostama ongelma on ihan todellinen. Hän on kuitenkin isokokoinen keski-ikäinen valkoihoinen yrittäjämies. Monen nuoren poliitikkonaisen saama palaute on huomattavasti rajumpaa. Sellaiseen kielenkäyttöön syyllistyy useimmiten Kankaan aatetoverit; toivottavasti hän saisi sitä hieman hillittyä!
Tieteen vapaus ei tarkoittane, että kansalta pitää pakkolunastaa rahoitusta ihan mihin ta V6hansa bullshittiin. Tieteen vapaus ei tarkoita etuoikeutetun rälssin vastikkeetonta elinkorkoa, tutkijanviran varjolla.
-SS-
Nyt puheena olevat ja kritisoidut hankkeet ovat promilleluokkaa tieteen julkisesta rahoituksesta. Näiden kuriin saattamiseen tarkoitettu hypoteettinen järjestelmä johtaa äkkiä 'ajatusrikos'tuomioistuimiin, joista ainakaan Euroopan historiassa ole kovin hyviä referenssejä tarjota.
Itse käytännöllis-luonnontieteellisen mankelin läpikäyneenä tietty nieleskelen näiden kanssa myös, mutta näiden pois sulkemisen vaihtoehtoisistannus kyllä hirvittää.
Akana-ruuviseulalla lähtee savikka ym. piensiemen tehokkaasti viljan joukosta. Itse täytän lampolan ruokintasiilot sellaisella; eipähän lähde ruskean kullan mukana kiertoon uudestaan. Oikeastaan ainoa, jonka se jättää viljan joukkoon, ovat ohdakkeen kulut. Triumfi on sähköistettynä sekin, kylvö siemen puhdistuu sillä hyvin, kunhan vielä viitsisi laitella ruuvit syöttöön ja puhtaan kuljetuksiin. En oikein jaksa uskoa puimurin käynnistämisen (kustannus)tehokkuuteen tässä lajissa.
Kolmisen viikkoa sitten pyörin eteläisessä Virossa ja sadekuurojen välissä puitiin ainakin syyskasveista ihan käypäisiä satoja. Liekö se silloinen sadekuuroilu jatkunut sitten vakavampana?
Kuinka tuo Stubbis muuten toimii multa- tai kevyillä kivennäismailla? Sekottuuko olki?
Oma kokemus, että kaikki lauttaa karkeilla mailla, ehkä joku syysvehnä menee läpi.
Jos sitä juolaa on vain kohtuudella, kierrekärki kyllä sekoittaa mukavasti
Adam Smith -nimimerkillä tällä oli vuosia sitten aktiivinen foorumilainen, joka oli kans tämmönen isosti investoiva, nuori ja yritteliäs maidontuottaja, miten mahtaa tyypillä mennä nykyään?
Joku (en tunne yksityiskohtia) heitti pyyhkeen kehään.
Etelä-Virossa on täysi vauhti päällä, syyskasveja puidaan mitä sadekuurot vain antavat myöten. Komeita kasvustoja näin matkalaisen silmin, ruisvehnää yllättävän paljon. Täällä on olosuhteet kohdillaan, maaperästä lähtien.
Tähänastinen ensimmäinen syysviljakokeiluni (ruisvehnää) antoi sadesyksynä tulokseksi, että suoraan kynnökseen (multava maa, aura esiauroilla + veitsileikkureilla) kylvö voitti kertaalleen äestetyn 6-0. Kylvö sivupyöräkoneella. Tuo muokkausretikka voisi antaa hieman lisätwistiä jatkokokeiluihin?
Kuukauden satamattomuus ja läheisen sääaseman Suomen ennätyksen rikkoutuminen (26 peräkkäistä hellepäivää) päättyi. Kolmeen päivään tulleet 45 mm ovat imeytyneet "jälkiä jättämättä" - mitä nyt osa ohrista on vähän kyykännyt. Tuossa sateen keskellä 20 mm jälkeen kävin ajamassa kesantoja ja pölyä riitti yhä.... Nyt näyttäisi suursäätyyppi muuttuneen, pääsee toista rehusatoa taas tähtäilemään sateiden väleissä.
Vastaavassa tilanteessa ollut....
Toisessa kohteessa Kvikup ei toiminut lainkaan. Vaati minulla, että menee normaalista kultivaattorista läpi suosiolla. Sen jälkeen roottori kyllä nostaa juolat pintaan paljon peruskultivaattoria tehokkaammin ja torjuu juolaa paremmin.
Kyllä tämä, kun ottaa aikaa... Alkaa olla juuristo jo 70-95 % irti. Itse ajattelen, että tuolla KvikUp -roottorilla saisi sitä juolaa vähän pienemmäksi liikaa pilkkomatta, jolloin solahtelisi jo kultivaattorista läpi. Mutta vaikka se onkin ihan huippuvehje, ei sekään mahdottomiin pysty.
Kvikup tuli uitettua Jyllannista viime talvena, mutta löytyi sellainen nelimetrinen nostolaitekone, joka on omalle kalustolle liian raskas. Nyt pitää ottaa isomman traktorin omistaja ajamaan; ensi talvena pitää rakentaa sille roottorille pelkkä kiinnitysrunko tai hinattavuus, niin saa sen lähemmäksi traktoria ja tällaiselle nelitonniselle 100 hv vetäjälle sopivamman.
Wibergs tai varmaankaan oikein mikään piikkimuokkausväline ei oikein toimi. Savimaassa kyllä pystyy ajamaan kerran, sitten toisella kerralla alkaa lauttaamaan. Multamaassa ei toimi sängelläkään hyvin.
Sanoisin, että silppurilla murskaus lyhyeen sänkeen, lapiorullaäkeellä mullokselle, sitten parin viikon välein kultivaattorilla ensin matalahkoon, sitten aina muutaman sentin verran kerrallaan syventäen.
Lapiorullalle vaihtoehto on lautasmuokkari. Lapiorulla tuntuu tekevän multaa vähemmillä ajokerroilla.
Tai kyntöaurat ? Kynnöksen vihertyessä äestää aina vikruutit pois kuivumaan.
-SS-
Lapiorullalla saisi varmaan hienonnettua sitä piikkiä varten... joskus oli Kronoksen päällä puulaatikossa kiviä just sen verran, että vielä uskalsi Valmetilla tielle. Lisäpaino auttoi aika lailla siinä möyhennyksessä.
Tuli tilusjärjestelyssä lohko, jonka juolavehnäisyys on "yllättänyt". Vanha nurmi, todella tiukka "huovasto". Kemia ei ole vaihtoehtojen listalla. Multamaa, vain satunnaisia (jalkapallonkokoisia) kiviä.
Tähänhetkinen Wibergin Stubbis kierrekärjillä ei toimi. Piikki ei jaksa tunkeutua huovastoon ja kun sitten vetää juuristo alapuolelta, kasvusto-juuristo irtoaa isoina lauttoina, jotka eivät enää "solahtele" piikkien (korkeus 65 cm, piikkiväli 75 cm) läpi vaan tukkivat kultivaattoria. Kivennäismaakohdilla ei ole ongelmaa, koska juuristo pysyy paremmin pohjamaassa kiinni ja sen saa vähitellen hajoteltua pienempiin osiin. Tulossa on juolannostin (KvikUp) roottoreineen, mutta sielläkin ongelmaksi tullee tuo tukkoisuus kultivointivaiheessa.
Mikä noista yleisesti käytössä olevista piikeistä on riittävän jäykkä tunkeutuakseen juolavehnäistön juuristoon? Aiempaa kokemusta on noista silmukkapiikeistä ja Kongskilden Vibroflexistä, mutta kun ei ole vertailukohtaa, niin en viitsisi investoida piikkeihin ilman jonkinlaista varmuutta lopputuloksesta. Kärjen mallistakin voisi ottaa jonkun kommentin.
Ja sekin on tiedossa, että keväällä ajoissa aloittamalla pääsee asiassa paremmin liikkeelle, mutta nyt olisi halua voittaa yksi kasvukausi, vaikka tänä kesänä kultivointihenkilö (katsotaan peiliin...) onkin torkahtanut onnensa ohi.
Kesäkuu 96 mm, Heinäkuu 12 mm. Heinäkuun sademäärästä 10 mm ensimmäisen viikon aikana. Vielä ei näy selkeitä kuivuusoireita, mutta ei tarvinne odottaa pitkään... alinen Tornionlaakso
