Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ei tarvitse lähteä Saukoskelle asti, suurimmat alat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Rovaniemelle ajaessa voi oikaista Sompujärven tietä eli Simon Alakärpästä Sompujärven kautta Ossauskoskelle. Matkalla muutama onnistunut tapaus sadan hehtaarin yksinäisyyttä, sitten näitä Ruotsin- siirtolaisuuden siemeniä.
Oletteko tätä seuranneet? Tulee vaikuttamaan moneen maatilaan.
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/
Menee joko meidän (vuokra)laidunmaan alta tai sitten vähän etelämpää tuonne länsinaapurin puolelle. Seurataan ja ihmetellään...
Aika paljon riippuu ihan tekijöistä. Sellainen kilometrin verran paineviemärilinjaa vedettiin tuosta peltojen alta kymmenkunta vuotta sitten. Koneet aika paljon kevyempiä, talvella kaivoivat, vähän (en paljoa) motkotin parissa paikkaa jälkitöistä, muutaman kynnön verran täytyi arpoa, josko pääsee yli ja ohi, nyt ei enää juuri näy kasvustossa. Mutta eiköhän metrin putki vs. tuo aiempi 20 cm vaadi "vähän" enemmän maansiirtoja, näkynee pidempään myös maan päällä.
"Armando Mema sanoo, että hänen ajattelunsa on muuttunut radikaalisti siitä, kun hän oli mukana Nurmijärven vihreissä."
^
Näkyy olevan hinnoissa noinkin vähillä tunneilla.Siitä vain huutamaan....
Meinaakko, että jos olisi enemmän tunteja, niin olisi hintaakin...
Se laillinen kartelli eli tuottajaorganisaatio. Vaikkakin vertailukohta on ehkä huono eli lammassektori, niin siellä tuottajaorganisaatio on pystynyt tarjoamaan mukaan lähteneille ketjun seuraaville toimijoille palvelua, jonka myötä myös hintaa on saatu ylöspäin. Ehkä noista vihannes/hedelmäpuolen tuottajaorganisaatiosta voisi myös ottaa oppia.
Sitoutuminen. Se on tuottajapuolella avainsana. Kuten 101 kirjoitti, kotieläimien kanssa toimiminen opettaa ehkä sitoutumista eri lailla kuin sivutoimisena kasvinviljelijänä. Onko niin, että liian iso osa viljanviljelystä on osa-aikayrittäjyyttä, jolloin yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen jää tekemättä? Tuottajaorganisaatio ei ole myöskään takuu, että aina ja joka tilanteessa saa parhaan hinnan. Silloin sen sitoutumisen pitää kestää myös se ostajapuolen koepallo, jossa pistehinnoittelulla kiusoitellaan ja houkutellaan pois rivistä.
60 mm viikkoon. Vielä olisi kovasti kynnettävää, mutta vaatii jonkun päivän optimiolosuhteita, jotta voisi edes harkita. Maalajit on kyllä Ok myös kevätkynnölle, mutta tahtoo keväällä olla ajasta vielä enemmän pulaa...
Eli niittomurskalla vaan kapeampaa karhoa ... Ja vähän sik-sak -ajoa. Olkien paalaamisessa onkin sitten enemmän miettimistä. Olen ensin yhdistänyt 430 puimurikarhon jäljiltä kaksi karhoa, tuloksena ylileveä karho. Sen kaventaminen vanhalla kelapöyhimellä toimii silmävaraisrsti hyvin, mutta ehkä pitää koettaa karhotinpeltejä vielä soukemmalle. Tai sitten unohtaa tuon karhojen yhdistämisen.
Paalaimessa on peräportin sivussa alareunassa pari ylimääräistä reikää, ilmeisesti juuri 'jonkun' kiinnittämistä varten. Riittääkö pelkkä pultin kanta vai onko tähän joku erikoisosa?
Käärin (Kvernen 7512) toimii ongelmitta.
Vanha Claasin RC46 ei tahdo millään päästää paalia ulos, jos materiaali sattuu olemaan just sellaista säilöheinää, johon illanhämyssä tulee ensimmäinen pintakosteus vielä lisänihkeyttämään. Jättämällä paali hieman vajaaksi (ei siis maksimitiheys) ongelma on vähäisempi, mutta ei nuo nyt muutenkaan liian tiukkoja ole... Peräportin avaamisen jälkeen paali jää siihen "suulle" killumaan, pyörimättä enää telojen mukana.
Muistinvaraisesti luulen, että joskut ovat laittaneet kammion sivuseiniin muutaman pultin(kannan), jotka jollain lailla helpottavat sitä ulostuloa? Onko näin, vai jotain muita kikkakolmosia? Se käärintätraktorin paalipihdeillä ulosveto on paitsi työlästä, myös krouvihkoa. Toisinaan hiljaa nitkuttamalla paalin alareunaa saa vähitellen ajettua ulospäin, mutta hidasta ja fyysisesti (paalaajahenkilölle) erittäin raskasta.
Olipa viime 3. päivän Maaseutulaisessa juttu, kuinka pystyy rekisteröitymällä/lisämaksulla saamaan tietoturvallista lisäaikaa 10:lle.
Jutun "tuorein" WIN10 -versio oli KB5065429. Oma Windows Update kertoo itselläni olevan jo menossa versio KB5066198, viimeksi tänään (12.10.) aamupäivällä päivittynyt versio.
On sekä MaasTullin että myös yhden YLEn jutun mukaan mahdollista ladata ESU eli Extended Security Updates.
https://www.microsoft.com/fi-fi/windows/extended-security-updatesNyt ei vaan latausta mahdollistavaa linkkiä ilmesty. Ohjeiden mukaan "Laitteissa on oltava Windows 10:n versio 22H2 Home, Professional, Pro Education tai Workstations. " Kun omassa käyttisversiossani lukee "Windows 10 Pro", niin oliko se tässä vaí onko noiden versioiden nimeäminen sittenkään kirjaimen päälle?
Kyllä tuo Kankaan esillenostama ongelma on ihan todellinen. Hän on kuitenkin isokokoinen keski-ikäinen valkoihoinen yrittäjämies. Monen nuoren poliitikkonaisen saama palaute on huomattavasti rajumpaa. Sellaiseen kielenkäyttöön syyllistyy useimmiten Kankaan aatetoverit; toivottavasti hän saisi sitä hieman hillittyä!
Tieteen vapaus ei tarkoittane, että kansalta pitää pakkolunastaa rahoitusta ihan mihin ta V6hansa bullshittiin. Tieteen vapaus ei tarkoita etuoikeutetun rälssin vastikkeetonta elinkorkoa, tutkijanviran varjolla.
-SS-
Nyt puheena olevat ja kritisoidut hankkeet ovat promilleluokkaa tieteen julkisesta rahoituksesta. Näiden kuriin saattamiseen tarkoitettu hypoteettinen järjestelmä johtaa äkkiä 'ajatusrikos'tuomioistuimiin, joista ainakaan Euroopan historiassa ole kovin hyviä referenssejä tarjota.
Itse käytännöllis-luonnontieteellisen mankelin läpikäyneenä tietty nieleskelen näiden kanssa myös, mutta näiden pois sulkemisen vaihtoehtoisistannus kyllä hirvittää.
Akana-ruuviseulalla lähtee savikka ym. piensiemen tehokkaasti viljan joukosta. Itse täytän lampolan ruokintasiilot sellaisella; eipähän lähde ruskean kullan mukana kiertoon uudestaan. Oikeastaan ainoa, jonka se jättää viljan joukkoon, ovat ohdakkeen kulut. Triumfi on sähköistettynä sekin, kylvö siemen puhdistuu sillä hyvin, kunhan vielä viitsisi laitella ruuvit syöttöön ja puhtaan kuljetuksiin. En oikein jaksa uskoa puimurin käynnistämisen (kustannus)tehokkuuteen tässä lajissa.
Kolmisen viikkoa sitten pyörin eteläisessä Virossa ja sadekuurojen välissä puitiin ainakin syyskasveista ihan käypäisiä satoja. Liekö se silloinen sadekuuroilu jatkunut sitten vakavampana?
