Ei täällä Kalajokilaaksossa ole ollut tässä kuussa montaa poutapäivävää. Sateet ovat enimmäkseen 8-30 mm vuorokauteen . Viljat valmistuvat hitaasti viileillä keleillä . Tuoresäilöttävää viljaa puhtaisiin ,jos olis kelejä. Kuivattavat viljat ovat raakoja enimmäkseen .

Joo, nyt on 5 poutapäivää elokuussa ja 12 sadepäivää. 90mm yhteensä, toki nytkin tihuuttaa sumua taivaalta. Heinäkuun loppupuolen sateet tuohon päälle, niin on 2 poutapäivää enemmän ja 5 sadepäivää ja lisää millejä reilusti. Viljat on valmistuneet viimeisen kuukauden aikana tosi hitaasti, ei ole ollut auringon paistetta vaikka lämpöä on ihan ok. ollutkin.

Monet ukkoset meni ohi, joilla suurimmat millit vältettiin, toki tää jatkuva kosteus on tosi paha. Aikaista Verttiä puin hiukan ja kotolohkolla vielä korsi vihreää hyvästikin paikoin, kylvetty 4.5. Lämpösummaa oli puidessa aikalailla tasan 900 astetta ja olisi saanut olla pellossa vielä pidempäänkin, mutta osa alkoi jo painumaan peltoa kohti, olki lahoaa kosteuden voimasta. Sato oli ihan kiitettävä, ei vain ollut enää halua katsoa tulevia sateita, joita on jo kolmas päivä menossa puinnin jälkeenkin ja lisää luvassa useita päiviä. Toki ennusteet on ennusteita ja vaihtelee jatkuvasti, mutta vielä ei ole kuivemmaksi muuttuneet.

Ihmeellistä on näiden kelien  kanssa,  koko heinäkuu odotettiin sadetta ja sitä aina luvattiin hetken päästä mutta ei koskaan tullut. Sade tuli 25. heinäkuuta, ja sen jälkeen on välillä luvattu hyvääkin poutaa mutta ennusteet muuttuu päinvastaisiksi jossain vaiheessa. Nyt siis sataa, kuinka kauan lie.
Eilen lupaili loppuviikolle ehkä 3 päivän poutaakin, nyt 10 vrk ennusteessa viimeinen päivä olisi poutaa. Ei näihin oo uskomista, aamulla käsi ulos ikkunasta ja päivän päälle harkintaa mitä tekee. Kohta puidaan aina kun on keliä.

tänään ajelin hetken semmosen pikku claasin perässä.   pöytää veteli perässään ja hyin oli kulkevan näkönen.   en tiijä kuin pitkälle oli meossa..  kait jonnekin jo puimaan..

Miksipäs ei. Tänään minäkin vedin eka kertaa pöytää perässä ja oli tuo siinä edessäkin välillä

Omalla kylällä ensimmäinen, mutta kaveri aloitti puinnit jo yli 2 viikkoa sitten. Päivä keväällä, viikko syksyllä, tänä vuonna pitänyt ihmeesti paikkansa jotain tuonnepäin eli ainakin päivä päivästä. Huhtikuun kylvöjä puitu aiemmin, aikaisia ohria, mun puidut Toukokuun alussa kylvettyä Verttiä. Sato oli ihan mukava, sellainen boulin mainitsema huippusato joskus aiemmin mutta nykyään vain ihan jees.

Huomenna jos keli suo, hiukan lisää mutta on vähän nihkeää tuo kesken jäänyt lohko. Ennustetta kun kattoo, aika kurjalta näyttää. Mikäli huomenna olisi kuitenkin poutaa, seuraavaa voikin joutua odottamaan. Hakkeella kun kuivaa, niin ei niin valtavaa merkitystä onko kosteus 17 vaiko 22%. Jos 15 satsia on vähän tuoreempaa, ei valtavaa merkitystä kokonaisuuden kannalta vs. jos jäisi puimatta tai sitä optimia hakiessa joutuisikin puimaan vielä kosteampana. Laarissa oleva sato on aina poissa pellolta 

Toissapäivänä 13.75mm, eilen 17.75mm ja eilinen sade tuli melkoisen myrskyn kera. Tuli sitä lakoviljaa vihreisiin viljoihin, käytännössä kypsäkin ohra kallistelee parhailla paikoilla kun tähän saakka pysynyt pystyssä. Puutakin oli kaatunut metsissä, eli kyllä tuulet oli ihan jonkinmoisia.

Tasan 2 kuluneen viikon sateet tiistai-tiistai 85mm, kovin montaa poutapäivää ei ko. väliin ole mahtunut. Ja pahimmat ukkosmyrskyt ohitti kivasti, eilen ja toissapäivänä osui jo pahasti mutta ei enää ukkostanut, vaikka sade oli ukkoskuuron tyyppistä rajua piiskaamista. Todella isoja eroja muutaman kilometrin säteellä.

Elokuun sademäärä nyt 54mm ja yhteensä 3 poutapäivää.

Joku ennusti elokuun pudottavan vettä kuivan kesän kompensoinniksi oikein olan takaa. 1/4 kuukaudesta on kulunut, ja tässä toistaiseksi elokuun kertymä nolla millimetriä. En ihmettelisi, vaikka loppukuusta pudottelisi parisataa milliä. Tämän takia aikaiset lajikkeet osalle alaa ovat paikallaan, harvoin sataa neljää viikkoa putkeen, eli sateiden tullessa  voivat puimamiehet hiukan huoahtaa kun aikainen ohra ja ruis sekä syysvehnä pääsevät näinä päivinä korjuuseen.  Myöhäiset ovat hyödyksi, jos kasvukausi on kitkerän kuiva. Toisaalta, Vertti pärjäsi 2018 vuonna yllättävän hyvin. 2021 ei niinkään.

Lene ohra yllätti kyllä, kympin alempi kuivauskustannus (≈0) verrattuna johonkin 55g /1000 gramman kaksitahoiseen vihertävään palluraan syyskuun puolella sallii ainakin 500 kg alemman satotason. Sylvester kestää vielä vähintään viikon, valmistunee sateisiin. Kevätvehnistä Calisperot ym. ovat vielä aivan vihreitä.

-SS-

Ihan heinäkuun lopulla alkoi sateet ja nyt on 11 päivää satanut 15 edellisen päivän jaksosta. Millejä ei mahdottomasti mutta kasvusto lähes kokojan märkää, nää kaks viikkoa. Ohran kypsyminenkin hidastui loppumetreillä, näytti että puinnit alkaa ihan just mutta viileän sateinen keli on hidastanut kivasti. Oispa saatu vettä jo heinäkuun puolivälissä viimeistään, mutta ei nuo kasvustot hullummilta näytä ollenkaan.

Säätösalaojakaivoon kurkkasin, niin siinä kaivossa oli vesi lähes metrin alempana kuin ylimeno kaivossa ts. optimikorkeus. Ehkä tuuma vettä säätökaivon poistoventtiilin päällä, kaivon alaosissa. Että paljon saa sataa että kaivo täyttyy, mutta tuo saattaa olla niitä kaivoja että vaatii vettä reiluiten. Toisella pellolla meni yli vesi ylimenosta ts. vettä oli optimissa, mutta siinä hiekkatöyräs työntää vettä notkelmaan ja siinä vettä, vaikka ylhäällä kasvustot palaneet. Karkea hiekka läpäisee ja juoksuttaa vettä maan alla notkelmaan/"alaspäin", eikä ylhäällä oleva kasvusto pääse siihen käsiksi kun kapillaarinen veden nousu heikkoa.

Elokuun vesikertymä noin 25mm, vielä on hieman matkaa ns. normaaliin sademäärään, joka lienee 60 millin nurkilla. Heinäkuun sademäärä oli 60mm omassa asemassa, niin vain hyvinkin keskimääräiseen päästiin loppukuun sateilla. Tilastot on jälleen "reilassa", vaikka kuivuus olikin päällä mutta oireet jäi lievemmiksi kuin viime kesän paahteessa vaikka sadejakauma hyvin samanlainen, heinäkuulla pitkä sateeton jakso.

^
  . Tämä toimii siten että joku  pyytää kauppiaita tekemään tarjouksen ja nokkamies jakaa sen porukan jäsenille.Sitä sitten kukin sisimmässään tutkii ja viestejä vaihdellaan tai naamatusten ja kun aika on kypsä niin sitten kukin tekee tilauksen kauppiaalle ja maksaa aivan omilla rahoillaan jonka määrää ei tiedä kuin pankki ja isäntä/ emäntä. Porukan vetäjän ei siis tiedä kenenkään saldoa tai mahdollisia maksujärjestelyitä.Eikä kukaan saa mitään korvausta spostien lähettelystä tai muustakaan.Parina viime vuonna on etukäteen kauppiaat pyytäneet määriä kun tämä apulantakauppa on mennyt vähän kiireiseksi.No tänä kesänä ei ole ollut kiire...

Täällä toimii 10 maamiesseuraa mistä löytyy koneita moneen tarkoitukseen ja urakoitsijoita lisäksi.Parin seuran koneita tulee vuokrattua ja yhteisiä koneita tässäkin on monella ja lisäksi puimuriporukoita on vielä hengissä.

Meillä toimii juuri noin, meillä on muutaman viljelijän porukka joiden ei tartte apulantaa erikseen tinkailla. Kauppias myy niin halvalla kuin pystyy, ja kaikille on sama hinta. Kauppias ei voi kusettaa kuin kerran, eli homma toimii luottamuksella. Hintoja kuitenkin vertaillaan, niin homma pysyy hallinnassa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan sitten yhdelle laskulle, ja osuuskunta sitten laskuttaa kaikkia erikseen aineiden mukaan. Kasvinsuojelukauppa vuosittain aika isoakin, ja halukkaita tulijoita olisi enemmänkin mutta pakko rajoittaa johonkin. Hinta ei välttämättä valtavan paljon halvempi kuin erikseen aineita ostamalla, mutta on siinä kuitenkin kaikki ilmat pois mitä saatavilla. Nyt ostettiin uutena syysrypsin siementä, halukkaat ilmoitti tarvitsemansa kilomäärän ja hiukan päälle, osuuskunta osti siemenet ja urakoitsija kylvi dronella. Urakoitsija nouti siemenet yhdeltä osakkaalta, kylvi etukäteen lähetettyjen karttojen mukaan pellot omavalintaisessa järjestyksessä ja dronen vaakalta näki käytetyn siemenmäärän per asiakas. Osuuskunta laskuttaa tuon mukaan meitä osakkaita ja ylijäämä jää osuuskunnalle seuraavalle vuodelle tai jopa palautuu takaisin kaupalle.

Paljon enemmän tässä yhteisessä toiminnassa merkitsee tieto, raha on ehkä toisella sijalla. Porukalla mietitään kasvinsuojelua, tehdään jopa yhteisiä peltokierroksia jonkun asiantuntijan kanssa, jaetaan kokemuksia, ideoidaan uutta ja lytätään toisten ideoita 

Tässä näkee ehkä sitä kulttuurieroa, täällä köyhällä pohjanmaalla on ollut aina vähän pakko tehdä yhteistyötä, jossain vauraammalla alueella se MINÄ ITTE on määräävä tekijä

No, se apulantakaupasta

  Sen verran voi asiaa sivuta, että karjatilat on ostaneet osan apulannoista, puhtaita viljatiloja vähemmän ja ehkä heillä enimmäkseen ostamatta. Kuten itselläkin. Odotan että hinta laskee, näillä tuotos/panos suhteilla en näe järkevänä "normaalia" panosten käyttöä sekä kasvivalikoimaa. Puidaan nyt eka viljat pois, niin näkee missä maailma makaa.

Tuota karttaa kun katsoo, niin näyttäisi ainakin tällä seutua seurailevan luomupitäjiä.

Kuminassa lienee paha rikkakasvi kuten sanottua, herneessä ihan mahdoton mikäli sopivan heikkoa kasvustoa. Jostain syystä tää näyttää olevan saunakukan vuosi, tiedä mistä ihmeestä sitä tulikin hernehömppäpeltoon. Herne kylvetty keväällä ajatuksella jospa siitä puitaisiin, komea kasvusto parhaissa paikoin mutta kuivimmat kohdat pouti pahoin. Toisaalta sitten kosteat ja metsänvarjossa tallaantuneet päisteet nuutui toukokuun sateista tms., kun ovat herkkiä vähän kaikelle. Niissä täysin valkoinen saunakukkamatto nyt, tai oli, eilen ne meni niittokoneella maahan.
Hernettä myös "oikealla" pellolla ja sielläkin näkyy yksittäisiä saunakukkia kun osaa oikeen hakea, päisteessä olevan tienlaidassa ilman ojaa, siinä komea kasvusto kapeana nauhana.

Tää vuosi ollut saunakukalle jostain syystä suosiollinen? Viljakasvustoissa tuota ei toki ole kun suuri osa saanut kaksivaiheisen rikkatorjunnan tai riittävän myöhään kertatorjunnan "kunnon" aineilla. Rypsikasvustoon ei pääse katsomaan mitä siellä alla kasvaa, kuten ei herneeseenkään, mutta pellon laidalta voi näissäkin tehdä jotain huomioita.

Sellainen huomio yleisesti, että Etelä-Suomessa on rikkakasveja pelloilla huomattavasti enemmän kuin pohjoisempana. Kaikenlaista rikkaa, mutta juurikin näitä savimaiden vitsauksia valvattia ja ohdaketta näkyy vähän siellä täällä.  Samoin on myös viljelemätöntä hömppäpeltoa paljon laajemmin näkyvissä, ehkä nää korreloi keskenään. Joko mennään pihistelylinjalla tai sitten rikkapaine kasvanut hömppäilyn myötä ja vaatisi vanhaa, totuttua rikkatorjuntaa jämäkämmät otteet.
Omassa viljelyssä kaksivaiheinen rikkatorjunta tullut kuvioihin vasta viime vuosina, savikka ym. pakko torjua aikaisin, valvatti ja orvokki myöhemmin sopivilla aineilla.
Voi olla tuo rikkojen määrä etelän savikoilla myös osittaista aistiharhaa suhteessa pohjoisen multavampiin/keveämpiin maihin, joissa rikkaa paljon mutta ehkä siellä kasvuston juuressa piilossa, kuten vesiheinä.

Ijasjan seudulla näyttää nyt sadekartan mukaan satavan aika reippaasti.

Joo, 15mm kasassa eilisestä illasta lähtien. Tänä aamuna noin 10mm. Erittäin nättiä sadetta, ei puussa lehtikään värähdä Tää sade täydellinen kesäsade, millejä toki sais tulla enemmän mutta tämäkin jo vähän kastelee ja saa viimeisiä ravinteita irti myöhäisimpiin kylvöihin. Paljonko lie vielä satelee päivän aikana, äkkiäkös sitä yks 5mm tulee. Oikein toivottu sade, ennen parin päivän hellettä. Perjantaille lupailee sitten helteiden jälkeen ukkosta, vielä ei ole tänä kesänä ollut ainoatakaan varsinaista ukkossadetta, vain jyrinää alkukesästä. Niitä sateita ei tosin kukaan kaipaa, koskaan, niistä seuraa lähes poikkeuksetta enemmän negatiivista kuin positiivista.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.07.26 - klo:20:42

Kuivaahan tuo on edelleen, vielä olisi apua mutta aikaisimmat, vapun jälkeen kylvetyt Vertit on hyvinkin lähellä puintihetkeä ja vesi niille täysin turhaa. Tänään ja eilen tullut noin 9mm, heinäkuu yhteensä 26.5mm. Kaverin mittarissa muutaman kilometrin päässä 10.5mm, nämäkin sateen rippeet osui vähän paremmin tuohon omaan kuin kaverin mittariin. Kesäkuun sademäärä oli hieman enemmän, mutta ei näillä kuuhun mennä.

Tänään tultiin etelän reissulta, tuli nähtyä kasvustot Hämeen nurkilta Turun seudulle, saaristo rengastieltä ja sitten siitä ylöspäin. Selkeitä kuivuuden merkkejä näkyi oikeastaan vain saaristossa ja aikalailla omilla nurkilla. Oli komeita kasvustoja ja vähemmän komeita, mutta tais jälleen kerran eepee vetää tässä pisimmän korren, toki Loimaa-Turku-Pori seuduilla makean näköistä myös. Jossain Lapuan nurkilla näytti ettei väliä isännällä, kaikki kasvustot laidasta laitaan komeaa kateltavaa. Jos ovat kärsineet kuivuudesta, se "kärsiminen" on hyvin suhteellinen käsite 

Lakoviljaa oli ihmeen vähän, siihen nähden millaisia sateita oli viikko sitten. Kuivuudesta kärsivät viljat lakoontuu hyvinkin herkästi, ehkä siitä syystä pohjanmaan rannikolla oli huomattavan paljon lakoviljaa, ollut kuivaa ja räppäs kunnolla vettä. Tänäänkin tuli vettä paikoitellen ihan maahan asti. Jos sateinen ja kuurotyyppinen sää ukkosilla terästettynä jatkuu, eiköhän sateita saada myös kuivimmille alueille. Nurmikon/nurmien palaneet alueetkin herännee tulevalla viikolla henkiin mutta viljan palaneet alueet on menneitä tältä kesää.

Ajelitko kt 66:sta kotia mennes vai vt 19:sta kun Lapuan ohitte ajelit?  Tuosta kuivuudesta....kasvukauden alussa joillain taisi kuivahtaa vähän käsiin mutta osa oireista johtui lähinnä kylmästä maasta.Mutta vettä on sittemmin tullut. Eilen tuli vielä 10 mm lisää ja nyt on heinäkuu 120. Joka päivä näkyy vähän lisääntynyttä lakoa ja huomiseksi lupailee ukkosen kera jotain 30 milliä lisää.Mutta tällä mennään.

Menomatkalla ajelin ohi, tultiin 63 kautta Evijärven suunnasta ja kurvattiin kuuskutosta kohti sisämaata. Siinä Haapakoski-Tiistenojalla oli tosi komeaa kasvustoa, tai no, ylipäänsä Lapuan itäpuolella. Eikös sielläkin ole tullut vettä enemmän itäpuolella kuin länsilaitaa? Tai ainakin aiemmin oli näin, mikäli oikein muistelen jonkun sanoneen. 

Lapualla oli komeimmat kasvustot mitä missään, noin keskimäärin. Ei heikkoa ollutkaan Kotiinpäin valuttiin kasitietä, niin olihan Porissa esim. Lattomeren aukea komean näköistä. 1611km tuli auton mittariin reissulla, ehti katella monen näköistä maisemaa ja kasvustoa, nehän ne kiinnostaa kun kesäaikaan viljelijä liikkuu  Hämeen seudulla noin keskimäärin sellainen fiilis, että voiko siellä epäonnistua viljelykset, sen verran lempeä ilmasto ja paikoin taitaa olla maalajitkin aika sopivia. Toisaalta paljon vaihteluakin.

Suuret sateet oli juuri ohi kun lähdettiin liikkeelle viikko sitten sunnuntaina. Maanantaina käväistiin aamusella Torisevan rotkojärvillä Virtain nurkalla, siinä huomasi veden olevan korkealla kun laiturin vieressä puutkin vedessä ja puro solisi iloisesti, tuskin kuivaan aikaan samalla lailla virtaa. Muuten tuntuu kuin isoja sateita ei olisi ollutkaan, pl. lakoontuneita viljapeltoja.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.07.26 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.07.26 - klo:13:00

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.07.26 - klo:12:19

Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.

Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05)  kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin  muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-

Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan.

Kylläpä siellä on vilja-aitan viljavuudet, kun tässä Hermannit ja Vertit antoivat todella kuivina vuosina sen tuhat kiloa pelkkiä tähkäntuppia. 4,5 t sato on bumper crop tässä, silloin kun on satanut ainakin kerran.  Muuten, 64 kg hl-paino on rehuohralla kauppakelpoinen ja perushintainen (Hankkija) , eri asia on oikeasti kuivan maan kauran 40-42 kg hl-painot, koska alle 50-kiloista eivät ota vastaan kuin poikkeustapauksissa.

-SS-

Nii, ei noita aikaisia ohria saa kylvääkään minnekään poudan arkaa lähelläkään olevalle maalle. Vain hikeville pelloille. Ja siinä tulee sitten se kysymys, että haluaako "tuhlata" hyvän pellon kapasiteettia jo lähtökohtaisesti satotasoltaan heikommalla lajikkeella.  JOS ohra saa kaikki lääkkeet ja paino jää täyden kauppakelpoisuuden rajalle, on se vain pska lajikkeena. Paremmalla lajikkeella ei tarvi jännittää jääkö hiirenkynsiksi, samoissa olosuhteissa, puhumattakaan todellisesta lakoherkkyydestä. Kasvaa kuin heinä, pitkäksi ja heikkokortiseksi ja vaatii paljon korrensäätöä. Samaan satoon pääsee toisella lajikevalinnalla pelkällä rikkatorjunnalla, on se sato sitten 2.5tn/ha tai 5tn/ha.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.07.26 - klo:12:19

Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.

Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05)  kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin  muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-

Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan. Toissa vuonna samalla lohkolla oli Onervaa rinnalla, josta tuli parempi sato vaikka senkin hylkäsin susipskana pois. Vertti jaksaa multamailla näillä leveyksillä edelleen, kohtalaisen hyvin pysyy pystyssä, aikainen, hyvä hlp. ja sato vähintäänkin tonnin parempi "samanlaisesta" kasvustosta kuin nuo edellä mainitut.  Sellaisia lajikkeita kaikki, että kuivimmille maille ei sovi lainkaan. Vertti on pahimmillaan jäänyt tosi lyhyeksikin kun kuivuus sekä kuumuus nipistänyt oikeaan aikaan. Savimaille ei tulisi mieleenkään kylvää näitä, vaikka noita maita ei itsellä olekaan

Tänä vuonna kylvin harvinaisesti Vertit ihan ekana, ja ensimmäisenä olin kylvöillä muutenkin omilla nurkilla. Puintiin aikaa maksimissaan pari viikkoa, näyttää ihan hyvältä, mitä nyt kuivuus on kurittanut. Ehkä myöhäisellä kylvöllä olisi vesi riittänyt pidempään ja _jos_ tulee vettä lähipäivinä, se olisi täyttänyt jyvää myöhäiselle kylvölle. Ei voi tietää, muut ohrat huomattavasti myöhäisempiä lajikkeita ja myöhemmin kylvettyjä, niihin ei voi verrata. Toki näyttää samaan aikaan kylvetty kaksitahoinen ohra ottaneen hittiä kuivuudesta sekin, mutta sen jyvä vasta täyttymässä kun Vertti olisi jo lähiaikoina murskeviljaksi soveliasta puitavaa, toiset vasta vihreää taikinaa.

Kaverilla aikaisin kylvettyä Katria, sen puinnit alkanee tulevalla viikolla. Olleet pellossa jo yli 3kk, joten kasvupäiviä on takana jo paljon vaikka lämpösummaa ei vielä pitäisi ollakaan riittävästi. Ne kevään kylmät, kun lämpösummaa ei kerry lainkaan, ne pitäisi ehkä saada aikaisillakin lajikkeilla talteen mikäli vesi on se minimitekijä kesällä. Kevään kylmässä kevättöitä tehdessä ei haihdu kevätkosteutta taivaan tuuliin kuten touko-kesäkuun vaihteen kylvöissä. Lisäksi jokainen sade toukokuussa tulee ns. talteen, sitä ei tarvi enää kuivatella kuten myöhäisemmissä kylvöissä. Noissa kylvöissä vain se riski, että isompia sateita/märkyyttä ei saisi tulla kylvöjen jälkeen ellei lämpöäkin. Ohran voi kylvää vaikka jääkylmään maahan, kunhan se on kuivaa, kyllä se sieltä ponnistaa. Jos on vähänkin kosteaa ja kylmä maa, näkyy puinteihin saakka eikä ne kohdat korjaa lainkaan. Vehnä tai kaura porskuttaisi samoissa oloissa komeasti.

Oikeasti kuivuutta kärsinyt vilja ei lakoudu kun pituutta on 20 cm ilman jarruakin. Haasteellinen saada pöydälle kun joutuu kelan säätämään ihan taakse ja lavat ottavaksi. 1992 kuulosti aika erikoiselta kun joka puolelta kuului puimureista pling pling ääni kun senajan metalliset kelan lakopiikit soivat syöttökierukan lehteen. Nyt  jarruttamaton ohra ulottuu sentään melkeen polveen.

Kevään kosteus riittää "aina" kasvattamaan viljaan korrenkin, kuivuus tulee useimmin vasta kesän päälle. Toki kuivana kevätkesänä korrensäätöä ei välttämättä tarvita samoin, mutta hyvin usein sitä vettä tulee kuitenkin korrenkasvun loppuvaiheessa ja jarruttamaton ottaa kasvuspurtin. Kuivaa kun on sen jälkeen riittävän kauan, niin että vilja alkaa kellastumaan ja pahimmat paikat palaa jyvättömiksi, vesisade tuossa vaiheessa ilman nestejännitystä olevaan kasvustoon niittaa sen nurin. Jos nestejännitys normaali, yllättävän hyvinkin kasvustot kestää vettä ja tuulta. Toki nuo kuivimmat kohdat jäi polven alapuolelle pituudeltaan, eikä niitä kaada mikään kun ei niihin tuu tähkään painoakaan. Vaikka niitä ei ole jarruteltukaan, sen verran kuivaa oli jo jo jarruja ajaessa.

Metrin nurkilla taitaa olla viljan pituus, ilman jarrutuksia, tänäkin vuonna paremmilla mailla. Ihan liikaa, jarruteltuna sitten vähemmän mutta vieläkään ei tiedä kumpi on sitten oikea tapa ennen kuin kaikki on puitu. Aikaiset kasvustot kohta puintikypsiä ja lievälläkin jarrulla pysyneet pystyssä mikäli lujakortinen lajike. Myöhäisemmät lajikkeet/myöhäisempi kylvöaika, niillä vielä hyvä mahdollisuus kaatua.

Niin, ja onhan siinä tietysti sekin ero ettei etelämpänä ole ainoatakaan pitkää viljakasvustoa vrt. pohjoisempana kasvaneet. Valon määrä ja sopiva lämpö, eli paljon valoa eikä liian kuumia päiviä, vilja venyy kovasti. Kuumaa ja lyhyemmät päivät, viljat jää luonnostaan järkevämpään mittaan. Tekevät niitä jyviä eikä kortta

Kuivaahan tuo on edelleen, vielä olisi apua mutta aikaisimmat, vapun jälkeen kylvetyt Vertit on hyvinkin lähellä puintihetkeä ja vesi niille täysin turhaa. Tänään ja eilen tullut noin 9mm, heinäkuu yhteensä 26.5mm. Kaverin mittarissa muutaman kilometrin päässä 10.5mm, nämäkin sateen rippeet osui vähän paremmin tuohon omaan kuin kaverin mittariin. Kesäkuun sademäärä oli hieman enemmän, mutta ei näillä kuuhun mennä.

Tänään tultiin etelän reissulta, tuli nähtyä kasvustot Hämeen nurkilta Turun seudulle, saaristo rengastieltä ja sitten siitä ylöspäin. Selkeitä kuivuuden merkkejä näkyi oikeastaan vain saaristossa ja aikalailla omilla nurkilla. Oli komeita kasvustoja ja vähemmän komeita, mutta tais jälleen kerran eepee vetää tässä pisimmän korren, toki Loimaa-Turku-Pori seuduilla makean näköistä myös. Jossain Lapuan nurkilla näytti ettei väliä isännällä, kaikki kasvustot laidasta laitaan komeaa kateltavaa. Jos ovat kärsineet kuivuudesta, se "kärsiminen" on hyvin suhteellinen käsite 

Lakoviljaa oli ihmeen vähän, siihen nähden millaisia sateita oli viikko sitten. Kuivuudesta kärsivät viljat lakoontuu hyvinkin herkästi, ehkä siitä syystä pohjanmaan rannikolla oli huomattavan paljon lakoviljaa, ollut kuivaa ja räppäs kunnolla vettä. Tänäänkin tuli vettä paikoitellen ihan maahan asti. Jos sateinen ja kuurotyyppinen sää ukkosilla terästettynä jatkuu, eiköhän sateita saada myös kuivimmille alueille. Nurmikon/nurmien palaneet alueetkin herännee tulevalla viikolla henkiin mutta viljan palaneet alueet on menneitä tältä kesää.

Tänään tähän mennessä 0.75mm. Tiukassa meneekö koko milli rikki...

Viimeiset 5 viikkoa 51mm, kaverin asemaan muutaman kilometrin päässä 38.5mm sama ajanjakso. Kevätkesä oli melkoisen sopivaa mutta sitten ei niinkään. Missään vaiheessa ei ole ollut maassa vettä riittävästi, sen jälkeen kun routa sulasi. Siinä vaiheessa oli jopa märkää.

Ei lupaa vettä seuraavaan 15 päivään eli puinnit alkanee melkoisen märissä olosuhteissa. Jos pitää ennustaa ja olla realisti.

Näin pääpiirteittäin kuitenkin taitaa valtaosass suomea ollut tullut vettä tänä kasvukautena enemmän kuin monena muuna. Itse olen tähän nyt ainakin tyytyväinen. Nyt aurinkoa ja shunttia isommalle. Kuten taisin jo kirjoittaa niin seuraavan kerran saisi sataa joskus lokakuussa lumena...

Joo, enemmän on tullut kuin monena kasvukautena, mutta ne on olleet totaalisen kuivia kasvukausia. Tällä hetkellä näkyy jo selvästi peltojen kuivimmat kohdat, peli alkaa olla menetetty ts. poutivat pahasti. Kasvusto jäi niissä lyhyeksi muutenkin ts. vesi loppui kesken jo korrenkasvuvaiheessa. Kaikista rehevimmät pellot kasvaa komeasti, mutta useilla pelloilla vedenpuute näkyy. Alkukasvukausi oli liiankin hyvää, niin juuristo jäi pintaan ja nyt se näkyy. Sadosta on vielä turha sanoa mitään, jos tulee 20-30mm vettä viikon sisällä, paljon on vielä pelastettu ja vähintään keskimääräiseen satoon mahdollisuus. Ellei tule, sitten jäädään jo alle alueen tavanomaisen sadon.

Menneen 4 viikon sademäärä yhteensä 41.5mm, yksi 10mm sade, muut sellaisia pikkutirauksia. Toki tuokaan ei kastellut maata. Toki kiitollinen saa olla noistakin sateista, usein ei tuu noinkaan paljoa.  Kaverin cordulus muutaman kilometrin päässä 28.75mm, omaan on sattunut tämän nurkan suurimmat millit.

Ajattelisin, että lohkokorttiin johonkin huomautuksiin ihan vapaasti kirjattuna riittäisi, eikä ruiskutusalaa tarvis välttämättä pienentää.

Mitkä ne vesistöjenvarsien rajoitteet tarkalleen ovat? Suutin ja etäisyys? Vai ainekohtainen sekin. Itsellä neljä vesistöön (Loimijokeen) rajoittuvaa peruslohkoa. Valtaojathan ei enää merkkaa mitään.

Joo, kyllä varmasti riittää huomautuksiin kirjattuna ko. ala. Agrineuvoshan laskee esim. lietteenlevitykseen oikean pinta-alan automaattisesti, jos lohko vastaa vesistöön. Suutin, etäisyys ja ainekohtainen. Eli voi vahingossa lipsahtaa sitä samaa rikka-ainetta reunaa myöten seoksessa, paperilla, jota toisaallekin lohkolla. Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta. Lisäksi nuo suuttimet, sinne huomautuksiin oon kirjannut että ID suutinta käytettiin tottakai ojan varressa. Mulla nuo vesistöt on nimenomaan ojia,  näihin tuovat valtaojat sitten näitä joihin ei tartte nykyään suojakaistoja sen kummemmin. Valuma-alueahan nuo vesistöjen määritelmät tekee, vaikka oja olisikin oikeasti aikalailla samankokoinen kuin muutkin valtaojat. Kirjaamisvaatimukset vain eritasoa, tai lähinnä virhemahdollisuuksia enemmän.