Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.

Voi hyvinkin olla, maa harvemmin yhtä kuivaa kuin syyskynnöissä. Tällä viikolla kyntöjä juurikin multamailla eikä maa ole lainkaan liian märkää syvemmällä, kuivaa ennemminkin vaikka jossain pinnassa litsinlätsin. Kaikkiaan todella hyvät kyntökelit,  rautasiivillä tarttuisi kuin tauti siipeen, muovisiivellä menee tosi nättiin, josta kertoo mittarilta mittarille, 18km:n päässä tehty vajaa 19ha kyntö kolmelle peruslohkolle, käytännössä viidessä osassa piti kyntää ja kulutus 12.25l/ha. Sanoisin että hyvin kohtuullinen, kuivempana tai kosteampana kulutus isompi. Kevätkynnöissä maa lähes poikkeuksetta kosteampaa kun kynnöllä kuivatellaan maata, jankon ottaessa todennäköisesti osumaa. Mutta vaikka jankko ottaisikin osumaa, kasvuston saa kevätkyntöiseen lähes poikkeuksetta priiman jokaneliölle. Syyskynnetyillä voi olla joku märkä läikkä tai ihan liian kuivaksi päässyt kohta.

Tuohon kasvupeitteisyyteen, katellut kovasti järeä piikkistä kylvökonetta. Horschilta tyrkytettiin kokeiluun Focusta, oishan tuo mielenkiintoinen kokeilu. Voisi syksyllä "muokata" vaikka kaikki pellot ko. tyyppisellä koneella, kylvää syysviljaa ja keväällä päättää kuinka jatketaan, äestetäänkö ja kevätviljaa vai onko kasvusto säästettävä. Täysi kasvipeitteisyys muokatuilla pelloilla, kerta-ajolla perusmuokkaus ja kylvö.

Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.

Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..

Joo, kevätkyntö lämmittää maan ja tasaa kosteusvaihtelun pellon sisällä. Vuorokausi kynnöstä kylvöön, kun kylvöt on meneillään. Noilla oikeasti multa/turvemailla kevätkyntö ei taas ole optimivaihtoehto, jos edellisenä vuonna tullut normaali sato. Se olkisilpun määrä eristää ja muutenkin sängellä oleva maa sulaa hitaasti. Jääkameja lohkeilee vielä toukokuun lopulla, ellei ole ollut vahvaa lumipeitettä suojaamassa loppukevääseen saakka. Kun yleensä lunta on ja ei oo pitkin talvea, häipyen lopullisesti maaliskuun alussa ja yöpakkasten jäädyttäessä maan umpiroutaan, silloin haaveillaan kovista vesisateista vapun tienoille, sulattamaan routaa. Jos keväällä ei sadakaan, routa viipyy pitkään. Multamaan ollessa kynnetty, sen pääsee parhaimmillaan kylvämään roudan päälle. Jokatapauksessa routa sulaa nopeammin kuin olkien peittämältä sängeltä, ellei ole ollut sitä suojaava lunta jonka sänki mukavasti kerää.

Taas tuli viime yönä muutama milli lisää. Nämä "sateet" viimepäiviltä +30mm, paikasta riippuen. Pari viikkoa aiemmin kastui pellot melkolailla, kuivahtivat jotenkin välillä mutta ny on märkää paitsi ns. kotivainion maat. Niissä ei tietoakaan sateista, perunaa nostavat täyttä häkää eikä ongelmaa kuin päisteissä hiukan litsinlätsin, kuten aika useinkin. Kuulemma hienot nostokelit. Multamaata/turvetta pellolla hiemankin, ja pellot melkoista velliä tällä hetkellä.

Vähän kun kuivahtaa, ainakin ennusteessa, pääsee aloittamaan syyskynnöt.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 30.09.25 - klo:18:53

20-30km taitaa saada olla matkaa tukiasemaan, ratinpyörittäjä minimi, mieluusti venttiili, jos hyvän haluaa. Monta vuotta ollut AOG, tukiasema mieluummin centipedeen, taitaa olla vakaampi kuin rtk2go, vasta muutaman kuukauden olen käyttänyt Centipedeä. Oli kyllä halpoja, mitä lienee sisällä. Toki voi kaarevia ajaa mutta jos kylvät ajo urat ja eri vehkeellä kuin ruiskutat ja käytät automaattiohjausta on se helpompaa suoria uria käyttää. Glyfo ruiskutuksissa eihän siellä tarvitse olla kuin penkillä painona

Ratinpyörittäjä tai venttiili säästää uskomattomasti jumeilta kropassa. Mulla tulee jännitettyä hartioita kun ohjailen tarkasti. Nyt kun traktori ohjailee on paikat paljon vetreämmät.
Osaavat rakentaa tuollaisen RTK tukiaseman yhden koneen vuotuisen tarkennuslisenssin hinnalla. Naapurin poika rakensi sellaisen ja sitä saisi pienestä maksusta käyttää. En ehtinyt irtisanoa lisenssejä täksi vuodeksi.

Ruiskutuksissa ollut rattirenki, sen jälkeen fiksummat ohjaukset käytössä vuodesta 2009 eli onkos nyt sitten takana 17 vuotta. Kylvössä, puinnissa ja ruiskutuksissa käytössä aina kun mahdollista/järkevää, omille ja rahtipelloille, sadoille lohkoille, valmiit urat tallennettuna. Vaatii vähän näpyttelyä kun lohkoa vaihtaa mutta ajaminen on niin käsittämättömän paljon keveämpää, etten voi ymmärtää heitä, kuka ei tätä voi ymmärtää  Tänä kesänä käytössä vajaa 2000 ha alalla, ja vain yhdellä antennilla kun tarkennus on antennikohtaista. Hehtaarikohtaista kulua kun alkaa laskemaan, huomaakin ettei se enää niin kallista olekaan, ettei mene päällekkäin eikä jää haukea peltoihin. Pelkästään tarkentuneella ajolla säästää kulut, mutta pääasia kuskin säästäminen ja fokus työhön eikä ohjaamiseen.

 Ohjaus nykyään traktorin ja puimurin sisään rakennettu, JD, eikä sillä pääse näitä edullisia tukiasemia käyttämään ilman isoja investointeja RTK palikoihin. Yhdellä vuosilisenssillä tekisi paljonkin näitä omia ohjauksia, mutta oma mielenkiinto ei riitä värkkäämiseen. JOS joku tietää kuinka jontikan saa pelaamaan edes Kareran tukiasemilla, saa laittaa viestiä.

Tänään tuli haettua salaojien huuhtelupäitä, kuinka hukkaan ne joutuukaan rehevällä maalla kolmessa, neljässä vuodessa... Omalla RTK tukiasemalla tämäkin ongelma olisi täysin tuntematon kun voisi rakentaa edullisesti samanlaisen kepin kuin maanmittareilla ja saisi tallennettua jokaikisen salaojien huuhtelupään, laskuaukon ym. sentin tarkkuudella sekä sivusuunnassa että korkeussuunnassa. Edelleen, vaatii sitä harrastuneisuutta, mutta jopa tätä varten voisi harkita omaa RTK asemaa. Sukulaisilla on moiset laitteet ja harrastuneisuutta, uskomattoman paljon voikin rakentaa kun on taitoa. KAIKEN mitä on kaupallisesti tarjolla maatalouteen ja maanrakennukseen/paikannukseen/koneohjaukseen.

Lähin avoin asema 22km:n päässä, naapureiden kanssa on ollut puhetta yhteisestä asemasta. Ellei jo sellainen löydykin, ainakin joskus oli eräällä tilalla mutta kantama kuulemma vain kilometrejä? Näillä nykyisillä mm/km tarkkuuden katoaminen. Voisiko olla rajatapauksessa, esim. 30km:n päässä kahdesta asemasta peilaus kumpaankin asemaan ja siten tarkkuus kohdallaan?

Eilen omat rypsit loppuun, puintikosteus puimurin mittarin mukaan keskimäärin 10.1%, mikä ei kauas heitä, kuivasaika oli mukavan lyhyt ja tehokasta toimintaa ku rypsin sato jää tänä vuonna heikoksi vaikka kuinka olisi hienon näköistä kasvustoa. Ainoa kasvi, joka oli pettymys, muista tulikin tosi hyvin ja taisi tulla uusi ennätys keskisatona, jääden hiukan joosepin keskisadosta.

Naapurille puin vielä illansuussa yhden 7.5ha rypsilohkon, 8.8% kosteus. Kerrankin rypsi puhdistaa puimuria ja sitä on vielä pariksi päivää puitavana.

Lainaus käyttäjältä: pyh - 19.09.25 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.25 - klo:07:11

Tais olla jotain 40 penniä kilo jurtti kun ensimmäisen oman sopimukseni tein 1981.

Ja 1984 uus Fiat 80-90 makso 155000 markkaa /euroina 26000 inflaatio korjauksella 82000€. Onko nämä rattoreiden hinnat pysyny samana näin teidän mielestä?

Taitaa olla 155 000 mk nykyarvossa 66 000 €...

Silloin oli lypsylehmiä ja peltoa murto-osa nykyisestä. Joka kolmas vuosi vaihtui uusi tuollainen viiatti, ja puimuri uuteen lähes yhtä usein, joskus jopa yhtä usein. Verotus oli silloin suurin peikko?

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.25 - klo:10:34

Olen laskuttanut Väderstad Rexus+ Biodrill 30 €/ha +alv

Syysrapsia taitaa olla hyvä laitella tuolla. Onko siemensäiliö viljalle vähän pieni ?

-SS-

Kun vain saa kiertokokeen tehtyä, että ei valtavasti holahda siementä.

Onkohan olemassa tuollaista kylvöyksikköä, johon menisi vaikka 400kg vehnän tms. siementä? Kun ois juuri hankittu 8.2m rexius, joka tarttee kevääksi jonkun kylvöyksikön. Syyskylvöä ois aika makea kokeilla tuolla, kyntö ja päisteet sileäksi jyrällä, sitten kylvö kertavedolla suoraan kynnökseen. Kevään oli ajossa metriä kapeampi Dalbo ja sillä tuli hienoa jälkeä kynnöksistä, niin voisi kokeilla kylvöäkin. Pskaa jos saisi syyskynnön alle, sitten kertaveto jyrällä jossa menee siemenkin. Ei tarttis sotkea kylvökonetta ja jos(kun) talvi vie kylvökset, ovat olleet kuitenkin kasvipeitteisiä ja keväällä helppo lähteä jatkamaan kylvömuokkauksia tasaiselta, kertaalleen muokatulta kynnökseltä.

Tuo siemensäiliön koko tarvis olla tuota luokkaa että pääsisi esim. 800m pitkän pellon edestakaisin, täyttö jokaisella kierroksella.

Reilu 60ha puimatta, omia suurin osa. Eilen tuli puitua ohraa multamaalta märkänä sateiden välissä, ja peltokin oli oikeasti jo märkä pahimmissa paikoissa, raidetta alkoi tulemaan ja ruiskutus"urissa" oli vettä, niissä kahlattiin kesällä yhdellä ruiskutuskierroksella kun oli takana reiluja sateita. Tuo peltojen märkyys kummastutti nyt, sateitahan on tullut ns. jatkuvasti mutta ei kuitenkaan millejä, ilmeisesti tuonne oli osunut joku reilumpi 10-20mm kuuro viime päivinä. Vehnä olisi ollut eilisen puintipäivän vaihtoehtona, mutta nuo ohrat oli saatava pois kun ennusteen mukaan kantavuus pellossa katoaa, vehnäpelloilla parempi tilanne. Rypsiä onkin 27ha lohko, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen hienosta hiekasta multa/turvepintaiseen maahan. Voi olla ongelmia tiedossa pitkästä aikaa puimurin kantavuuden suhteen. Pitääkö tässä alkaa kattelemaan paripyörien välikiekkoa, taitaa 20.8R38 passata sopivasti 900/65R32 rinnalle, juuripyörä kantaisi ja avuksi tulisi paripyörä kun tarvetta. Vai pitäisikö laittaa ns. sopivammat 520/85R42, ne olisi kehältään ja vierintämatkaltaan sama ku juuripyörä mutta rasittaako konetta liikaa. Puimurista tulee kyllä armottoman leveä, mutta puitavaa vielä sen verran, että ehkä jotain tarttee tehdä että homma varmistuu.

Edelleen, onkin ollut melkoisen pskat puintikelit kuurosateineen, osumia on tullut vaikka sisämaassa muutaman kymmenen kilometrin päässä on puitu täyttä häkää päivästä toiseen. Edellinen pouta oli kolmisen päivää, joista pari päivää loistavaa puintikeliä.  Eilinen sysipaska, puimurin kosteusmittari tapitti 30%, välillä kävi alle ekalla 10ha alalla. Loppupuinnit oli jo hieman kuivempaa mutta kyllä noista sellaisia 12h satseja hyvinkin tuli... Niin, puimurin kosteusmittarin maksiminäyttö tuo 30% Menee hiukan enemmän haketta, mutta ei harmita lainkaan että tuli puitua puoliväkisin, nuo ois kentälle siunattuja näiden sateiden jälkeen.

Puintien alkupuolelle pitää saada aikaisempia lajikkeita, ei siitä mihinkään pääse. Murskeviljojen puinnitkin painottuu loppupäähän puinteja, kun isännät kylvää sillä mielellä ettei hätää korjuun kanssa, niin jotain tarttee tehrä että sais puida ruuhkaa alkukaudesta eikä loppukaudesta... Tosin ensisyksyn puinnit ainakin omalta osalta keveämmät, ellei myyntihintoja saa kiinnitettyä jollain ihmeen tavalla riittävän korkealle tasolle.

Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Siksi puintikelalle kannattaisi ehkä säilyttää mekaaninen voimansiirto. Samoin nykyinen hydrostaattinen ajovoimansiirto on ihan toimiva.
Mutta suurin osa muista puimurin hihnakäytöistä on kuitenkin melko pienitehoisia ja siksi ne pystyisi kyllä siirtämään sähkölle helpommin. Ja juuri ne yleensä aiheuttavat sekalaisen sijaintinsa vuoksi sen 'hihnahelvetin'.

Ehkä 10 vuoden kuluttua näemme ensimmäisiä yritelmiä aiheesta.

Tänään oli eka kertaa ongelmia JD:n purkupuolella, murtopultti paukkui heti päivän ekalla säiliöllisellä. Puitu tänä vuonna suht paljon murskeviljaa, ja Sunnuntaina 12ha hernettä, joka 2 aaria vaille maata myöten ja multaa on pöydällä ihan jatkuvasti, maat kun ei oo mitään kovia savikoita. Tänään samaa mullan puintia lakokaurassa, oli puolenpäivän jälkeen vielä liian nihkeää ja ehkä se aiheutti murtopultin katkeilua. 3h meni näppärästi hyvää puintiaikaa kun hain lisää pultteja kaupasta ja valutella niistä valurautakulmavaihteen pienistä luukuista viljaa pois. Lumikauhallinen riitti, kun sai hieman pyörähtämään ruuviakin pultin päästä pitkällä varrella.  Tuo tyhjennys on käytännössä kaikissa puimureissa se heikoin paikka kun puidaan kaikkea muutakin kuin kuivaa viljaa eli ruuvit tahmaantuu. Katoin viime viikolla että 100hv vie tyhjennys paikallaan kun oli nihkeetä sekulia tyhjennyksessä, ei ihme että heikko huokaa kun lakoista kauraa pui ja samalla vauhdista tyhjentää multamaalla. Eläkeläinen eilen kysyikin että miks ajoin niin hiljaa tyhjentäessä, ihan kaikki oli pelissä kokoajan

Sanoisin ihan samoin, että puintikelat ja ajovoimansiirto voisi olla mekaanisella vedolla kuten nytkin, hydrauliikalla tai kardaanilla mutta tuohon tyhjennykseen kaipais kovasti vaikka hydrauliikkaa. Kaikissa puimureissa mitä ollut, tyhjennyksen vetoon on tehty remonttia, puitavat kun ei oo useinkaan niitä helpoimpia. Rosvottaisiin sitten hydrauliikkaa vaikka ajovoimansiirrolta, sinne enemmän kapasiteettia. Vai onko hydrauliikan hyötysuhde niin karmean huono, ettei mitään järkeä vs. hihnalla toimiva suora veto. Se hihna ainakin tuossa omassa koneessa melkoisen lyhyt ja suoraan kampiakselin vaiko vaihdelaatikon päässä, hihnapyörä pyörii aina ku moottorikin. Sähköllä toimiva esim. 50kw tehoinen paketti varmaan melkoinen möykky, vaikka olisikin taatusti varmatoiminen ja ennen kaikkea säädettävissä miten haluaa.

Mitään vinkki vitosta kuinka saisi puimurin tyhjennyspuolen putsattua takaisin puhtaan kiiltäväksi, kuivurilta ei viljaa saa kierrätettyä säiliöön ja sieltä purkupuolen kautta takaisin. Liekö tekoälyn tuottama video/kuva, jossa puimureita rivissä, ensimmäiseen pumpattiin vettä järvestä tms. ja sitten purkutorven kautta puimurista seuraavaan jne.  Vois arvailla että kestovoidellut laakerit ei tykkää vesikylvystä.

Olihan paskaa keliä pari viime päivää ja sunnuntai-iltakin. Pellotkin kostui lisää, ja tänään oli lakokaura melkoisen litimärkää illansuussakin vaikka iltapäivä olikin kuivattavaa keliä. Jospa huomenna parempaa keliä. Puinnit hyvällä mallilla, viimeinen kolmannes/neljännes alussa. Vielä puolitoista viikkoa huippukeliä, niin ois kaikki pois. Ennuste ei tosin lupaa kuin vajaa kaks päivää, perjantaille jo sadetta illasta ja sitten ei oikeaa poutaa ole luvassakaan. Onneksi 60ha rypsiä puitavana, ne ei aiheuta jännitystä vielä tässä vaiheessa alkusyksyä.

On ollut hyvin polarisoituneet puintikelit, sekä loistavaa keliä että jatkuvaa sateen tihuutusta. Lakopaikat luonnollisesti itää, ne jotka on pötköttäneet heinäkuun ukkosista mutta valitettavasti viime aikoina tullut lisää lakoa kauraan. Vielä reilu viikko sitten näytti isoin kauralohko kivan pystyltä, tänään sitä aloittaessa karu tilanne että lakoa onkin riittämiin. Lie ukkosen jyrinällä eilenkin aamulla jotain osaa ja arpaa, kun ei kuivana jyrissyt...

Alkais pikkuhiljaa riittää tämä jatkuva kuurottelu. Antais nyt ihmisten tehdä puinnit rauhassa... 

Ku pääsis edes puimaan niin paljon, että ois kuivurille enemmän kuin kaapillinen silloin tällöin. Asiaa ei edesauta jatkuva kuurottelu, toissapäivänä tuli 13mm aamupäivän/yön sateista, ja senkin jälkeen tullut reilumpia kuuroja sinne tänne. Eilen satoi ehkä 5mm luokkaa, sääasema pimeni, niin tuo valistunut arvaus viereisten mittausten perusteella. 10 päivää edellisestä 12 ollut sadepäiviä, ja tää on se 12. päivä eikä keli miltään varmalta poudalta näytä, ei sitten ollenkaan. Milloin lie ollut näin sateista puintiaikaan, ettei edes täyttä päivää ole satamatta näinkin pitkällä aikajaksolla. Ennusteisiin ei voi luottaa lainkaan.

Satelee vähän joka päivä....viimeisen 7 päivän aikana on satanut kuutena päivänä edes vähän,kuuroja. 85 milliä elokuu eiliseen asti ja tänään 5 ja vielä yksi sade näkyy tutkassa.

Sama juttu, viime perjantaina alkoi sateet eikä sen jälkeen ole kuin maanantai, ettei satanut. Reilummasta sateesta alkoi, pikkukuuroja sitten päivittäin. Tänäänkin puinti loppui sadekuuroon kesken parhaan iltapäivän, aloittamaankin pääsi vasta pitkälle iltapäivän puolella kun oli niin kosteaa. Vettä oli rahtipellolla kosteammassa päisteessä, parilla pellolla toisaallakin tullut vähän jälkeä ts. puimuri meinaa jo suttailla. Pikkuhiljaa vois kuivahtaa kun puinnit alkaa ihan tosissaan, edelleen ollut sellaista närkkimistä.

18,4 x26 ja 11,5 x15 rengastus nyt, Katoin mixhelinin xm kuormitetavuus taulokkoa tolle 600/65 x28, jotka mulla on puoli jouten, jos kelit niin vaatii, niin yllä manittu fahr ja yllämaintut michelin renkailla etuakseli painon voi pitää jopa alta puoli baaria, luulis että puhdistuis ja kantais.

Minulla on alavia multapeltoja jolla ei ihan ole asiaa liian painavilla pilaa taas salaojitukset.

Ja nyt tänään ne haluaa iltapäivä kuuroja..... ja huomenna, ja sunnuntaina.

Tuollainen 1080 oli kasarin lopulta ysärin loppupuolelle. Sen jälkeen tuli 58 Claas, ja paljon tuli takapakkia monessa asiassa, jos jotain edistystäkin.

23.1/26 renkailla, muistaakseni eivät olleet vyörenkaat ja "mammuttirenkaina" myytiin uuteen koneeseen. Joku 600/65R28 tai 30, jos vain mahtuu, taitaa olla loistava valinta. Mulla nykyisessä puimurissa takarenkaina 600/65R28 , etenemiskyky ihan eriluokkaa kuin tuolla Fahrilla aikoinaan. Mutta on sitä painoakin, varmaankin enemmän taka-akselilla täydellä säiliöllä kuin Fahrilla koskaan etuakselilla

Sellainen pikkujuttu noista isommista renkaista seurasi, että taka-akselilla olleet leveämmät renkaat hajotti akselin navan. Muistan hyvin kun isä vei konetta latoon etäämmälle talvisäilytykseen ja lähes perillä putosi toinen takarengas Edessä ei ollut mitään ongelmaa, kai paino kertoo riittävästä järeydestä. -91 oli todella märkä vuosi ja yhdellä multamaalohkolla puitiin kauraa "vedestä", niin että vedin pahimmissa paikoissa 110 fiiatilla leikkuupöydän nurkan alta puimuria eteenpäin. Silloin oli sadolla jotain arvoakin, mutta sitä en tiedä oliko hommassa mitään järkeä.

Toiko kesko ns. loppuun saakka Fahrien rinnalla Claysonia/nyykkäriä, kunnes vaihtui Claasiin? Ja siksi ei koskaan tuotu isompia fahreja? Loppuajasta ts. ysärillä ei tuotu enää lainkaan 1080 kokoluokkaakaan, vaan pienempiä malleja. Olisi ollee kovia pelejä, ne isommatkin koneet, ja haluttuja vaihtokoneita. Kuten on 1080, legendan maineessa ainakin näillä nurkin.

Lainaus käyttäjältä: ht - 15.08.25 - klo:16:57

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 15.08.25 - klo:14:06

Viime vuonna oli kiva kaurasoppari, viimeinen kuorma sai mennä samalla hinnalla vaikka ylittyisikin. No, traktorilla soppari suht täyteen ja sattuikin rekkakuorma viimeiseksi, ylitys yli 40 tonnia, 100 tonnin sopparissa 

Viimosen päälle pohojalaasta toimintaa

Eiköhän tuokin ole niin sanotusti pärstästä kiinni... 

Eikai, kyllä se sopimus oli sama kaikille. Mielestäni en tehnyt mitään väärin, noudatin vain sopimuksen antamia reunaehtoja ja hintaero tuolla rekkakuormalla oli merkittävä päivän hintaan nähden, useita kymmeniä euroja parempi tonnihinta. Sattui vain sopivasti rekkakuormallinen viimeisenä puinnin aikaan toimitettavia, niin totta sen laittaa matkaan parhaalla hinnalla

Itse vieden tuo 5% ylitys on sitten vielä helpompi tehdä kun jokainen tietää kärrynsä ja ainakin ekan kipin jälkeen tietää mitä niissä on. Toki kaikissa autoissa ei varmaan ole vielä vaakoja eikä ne ihan joka lastauspaikalla näytä tarkasti.

Onko lie "oikea" vaaka joissakin autoissa? Ainakin näillä nurkin autoilijat kattoo painemittarista ja laskee siitä kilot, mitä millekin akselille näyttää. Tarkasti saa kuormat, mutta edellyttää tosiaan tasaista ja suht vaaterissa olevaa lastauspaikkaa. Jos joku akseli on kuivurin sisällä korkeammalla kuin toinen pääty, kysyykin jo autoilijan ammattitaitoa arvioida kuorman paino ko. lukemista. Autoilijoita on moneen lähtöön, osaa ei ilmeisesti kiinnosta mitä kyytiin ottaa, onneksi sattuu olemaan tilausrahdin autoilijat näillä nurkin kiinnostuneita, JOS tarttee täsmätä kuormaa johonkin painoon.

Viime vuonna oli kiva kaurasoppari, viimeinen kuorma sai mennä samalla hinnalla vaikka ylittyisikin. No, traktorilla soppari suht täyteen ja sattuikin rekkakuorma viimeiseksi, ylitys yli 40 tonnia, 100 tonnin sopparissa  Toinen sopimus oli taas sellainen, ettei saanut ylittyä lainkaan, ei ollut toleranssia yli, alle sai jäädä.