22 milliä tuli eilen ja tänäänkin joku pisko. Menee hetken kun vetää harmaaksi,no toki aamuisin voi olla harmaana kun on pakkasta mutta lämpeehän se sen jälkeen.

Sama 22 milliä tuli. Eilen aloiteltiin kyntöhommia loistokelissä, ja illansuussa loppui melkoisessa vesisateessa. Tänään on ollutkin märkää pelloilla ja lämpötilakin putos normi 3 asteen nurkille. Aika raikas kevät ollut ja lupaa raikkaita kelejä. 3,4,2,4 astetta, tulevien neljän päivän ylimmät lämpötilat ennusteessa. Ei sada mitään, joten kuivattaa kyllä mutta hitaammin. Sade oli ihan hyvä kuitenkin, vaikka vähän turhan paljon satoi. Sulattaa routaa missä sitä vielä on ja saa luonnon pikkuhiljaa vihertämään, kevään ruskea sävy nurmilta ja nurmikoilta väistyy tulevalla viikolla lopullisesti, vaikka lämmöt alhaalla.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.04.25 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.04.25 - klo:17:07

Juuri Lantmännenin myyjä kehui, että sen kun sirottelee Powermaxin vesisäiliöön sekoitus päällä, niin sinne liukenee. Huom. sanoi, ettei kannata kerralla kipata 10kg:n pussia säiliöön. Ei vielä omakohtaista kokemusta.

Lisäyksenä vielä, että tosiaan kehotti olla kaatamatta sen sihdin läpi. Mutta itse en käytä sitä muutenkaan.

Aika paljon tulee muutenkin käytettyä jauhemuotoisia torjunta-aineita. Ovat jotenkin mukavampia käsitellä.

Mä taas en tykkää niistä yhtään. Pienannosaineet menee vielä mutta semmoset missä käyttömäärät isompia on tosi ikäviä käsitellä nesteisiin verrattuna.

Joo, karmeita käyttää kun/jos enemmän määrää. Joku Acanto Prima, ihan kauheata pölyä ja ihan siitä syystä ei ollut edes vaihtoehtona, jossain urakkapaikassa piti käyttää. Powermaxia käyttänyt paljon, fillerin kautta kaataen menee kun päästää sen vettä täyteen ja sitten hanat sopivaan asentoon että siellä käy kunnon pyörre, sinne vain säkistä sopivaan tahtiin lorottaen, sanotaanko että 30 sekuntiin säkillinen. Tai sekoitus päällä ja säiliön päältä isosta luukusta, sinne virtaan kun norona kaataa, kaikki on hävinnyt. Suuri virhe kaataa pieneen vesimäärään ilman sekoitusta tai ns. kuivaan filleriin koko pussillinen kerralla. Sitä kuivaa kasaa kun kastelee, muuttuu tahmeaksi paakuksi ja hidasta sulateltavaa. Ihan kivaa käytettävää, riittää muutama pussillinen per ruuta ja pakkausjätettä jää vähän.

6 milliä tuli eilen ja yöllä. Hiljaista on,yksi naapuri kylvänyt vähän kevätvehnää. Kai täs on laitettava aurat perään ja aloitella kynnöt hernettä varten.Ohramaat ja kukkapellot sitten myöhemmin.

Pärkele ku sulais routa Ei vaan jaksa sulata kun öisin pakkasta ja päivisinkin hätäisesti plussalla, tänään taas raitista kun maksimit kolmen asteen nurkilla. Merellä jäät rannassa ja kun sieltä käy ilmavirta, ei se kovin kuumaa voi olla...

Vettä tai lunta, satanut huhtikuun aikana noin 7mm ja nekin alkukuun puolella, puolen kuun tietämissä tuli osa noista milleistä lumena. Vettä olisi kaivattu kovasti, kun sitä etelässä satoi. JOS viikko sitten olisi satanut vettä, nyt olisi pellot kyntövalmiina.

No, aloitellaan ku voi, lähipäivinä kai. Herne ois hyvä saada maahan aikaisin, se ei siitä pahaa tykkää vaikka maa olisikin nollan tienoilla. Kauraa voisi ehkä kylvää syyskynnetylle multa/rapamaalle, mutta sielläkin routaa ainakin paikoitellen. Ei taida hyvä heilua jos sinne kylvää ja tuleekin sateet, kylmän jatkuessa. Vaatisi kuivaa kelin jatkoa, että menisi nappiin ja siihen ei uskalla luottaa, kun jossain vaiheessa se sataa luvattuja vesiä. Tulevalle viikonlopulle arpoo ennusteet, sataako vähän vai tosi paljon.

Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.

Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?

Joo, kokemukset suorakylvön onnistumisesta on yhtä pessimistisiä kuin äsässällä 

Tuo syvälle menevä kapea piikki, voisi olla kova juttu mutta vaatii vetovoimaa, joten ei voi olla kovin leveä ja toisaalta tiheä piikkijako muokkaa aikalailla ts. pitää olla rungoltaan aika pitkä nostolaitekoneeksi, ettei tuki syksyn sitkeällä oljella. Kosteutta syksyisin yleensä riittävästi itämiseen.

Kylvökone mittaa pinta-alan tarkalleen, samoin traktori tietää gepsin perusteella missä mennään ja milloin piirtää karttaa eli kyllähän sen pinta-alan saa tietoon aika tarkkaan mutta ruiskutukset lähinnä mietityttää.
Omassa ruiskussa aikalailla kaikki tekniikka mitä tarjolla ruiskuihin, spot ruiskutuksen ohjelma pitäisi ehkä hommata mikäli aikoisi ajaa kartan perusteella, määrän säätöön voi(si) kartan tehdä traktorin (JD) ohjelmistolla. Silloin olisi ruiskutuksen tarkkuus suutinkohtaista ja voisi ajaa nuo isot lohkot rukiin ajouria pitkin, ruiskun hoitaessa että rikka-aineet menee kevätviljalle eikä jo tähkälle olevalle rukiille, ja toisinpäin sitten rukiille jotain ajaessa.
Manuaalisesti ruiskun lohkoja ohjaten voi olla liian epätarkkaa. Mutta en todellakaan ala hommaamaan mitään ylimääräisiä ohjelmia, täytyy kysäistä osaako oma ruuta tuon homman jos olisi kartta, esim. kylväessä tehty alue, joka pitää käsitellä. Ainakin apulannan levittimelle tuo toimii mutta kartta pitää tehdä manuuaalisesti, joko traktorin ohjelmistolla tai esim. Yaran ohjelmalla. Täytyis jaksaa perehtyä mutta ois vähän muutakin puuhaa ennen kuin pelloille pääsee, idea tuli himpun myöhässä 

Tekniikka on kivaa käytössä, ja oikeastikin säästää tuotantopanoksia, tehostaa käytännön työtä melkolailla ja ennen kaikkea säästää kuskia pitkinä päivinä, mutta tekniikan omaksuminen ja käytön opettelu jonkun tällaisen pikkujutun vuoksi aika turhauttavaa.

Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.

Kaveri haki levittimen reilu viikko sitten perään, että saa testata ennenkuin pääsee levittämään syysvehnille. Tulos kun kasvu alkaa paikoitellen ja järvet/jäät pelloilta lähteneet, ei tarvikaan levittää apulantoja. Mietinnässä mitä tekee rukiin kanssa, hybridiä joka talvehtinut laikkuina. Multamaalla kun renkaat painuu aina, sama vaikka kaks metriä leveästi puolellaan, nää painaumat näkyy kuolleina urina pelloissa. Myös hiemankin matalammat kohdat ts. ehkä 5-10 senttiä matalammat kymmenien aarien tai hehtaarien alueet täysin kuollutta, joissa vihreitä laikkuja joissa maa "pursunut" kylväessä. Alueita joissa parempaa enemmän kuin nollaa, jos kuvittelisi että paremmasta tulee kymppitonni, ja nollasta nollaa, missä menee raja rikkomiseen... Neljän tonnin keskiarvolla ei kannattane ruista rikkoa missään nimessä, vaikka tavoite ihan muuta, mutta kuinka tehdä päätös mitä jättää ja mitä rikkoo. Sekä mitä kylvää laikkuihin, jotka parhaimmillaan useita hehtaareja. Pahimmillaan kiilamaisia kolmioita, jotka kiilaa "nollaan", pinta-alaa kymmeniä aareja.  Jos 27ha ruismaasta, kahdesta vierekkäisestä lohkosta jättää kasvamaan vajaa puolet, sinne tänne, onko siinä sitten mitään järkeä... Rikkoo koko paskan ja kylvää uusiksi, vaikka paikoitellen kasvusto todella hienoa.

Jos tuo olisi syysvehnää, olisi helppo kevätvehnällä paikkailla mutta milläs heikkoja kohtia rukiista paikkaa, ohraa ja myy sekulina rehuksi? Parhaat kohdat joko puhdasta ohraa tai puhdasta ruista. Pinta-alat sitten kylvökoneen mittarista, ruiskutukset onkin mielenkiintoisia 30m leveällä ruutalla Rikat pakko kuitenkin torjua, niitä multamaalla on tarjolla riittämiin. Puinti sitten seikkailua siellä täällä, kaksi isoa suorakaiteen muotoista lohkoa pilaten kuviokylvöillä...

Viime vuonna tuli jätettyä ruisvehnää tällä mielellä, ja koko kesän ketutti katella kun vettä ei keväällä tullut ennen kesäkuun puoltaväliä ja kasvu ei koskaan lähtenyt. Nyt talvesta selvinneet rukiit todella hienoja pensaita ts. lähtökohdat hyvät selvinneiden osalta, muuten talvi kuritti yhtä pahoin kuin edellinen, talvet olleet maksimaalisen heikkoja syysviljojen talvehtimiseen edestakaisin jäätymisen ja sulamisen lisätessä jääkantta loppukevääseen saakka. Kylvöaikaan täydelliset kelit ja oraat oli todella mallikkaat, alkutalvikin, kunnes Loppiaisena loppui talvi ja tuli jatkuva syksy/kevät.

On kuulunut kommentteja että eiköhän tää oo tässä, syysviljojen kanssa pelaaminen ja hommien kasaaminen... Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla. Koneitahan on, mutta riviväli tosi leveä näissä, onko lie kapeammalla rivivälillä koneita? Toimivalla täytöllä, nostolaitekoneella ilman apulantaa, tekisi urakoitsija paljon hehtaareja parissa viikossa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.03.25 - klo:10:35

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.25 - klo:10:26

Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.

Kyllä sumut ja yökasteetkin sen sulattavat, kunhan ei vaan tule semmoisia 20% suhteellisen kosteuden myrskypäiviä, viikkoja toisensa jälkeen. Millejä ei ole pitkissä ennusteissa tiedossa kovinkaan paljon, nyt maaliskuulla on kertynyt vasta 8 mm sademäärää, itselläni on semmoinen näkemys, että noin 15-20 mm kertakastelu tarvitaan lannoitteen painumiseen riittävän syvälle, ainakin kesällä pintalannoituksen jälkeen orasten väri ei ala tummua, jos ei sada riittävästi. Toivottavasti sataa sen verran ennen vappua vielä.

-SS-

Somessa oli Yaran lannoitusohjeita syysviljoille ja siinä todettiin sama että suuri ilmankosteus riittää vapauttamaan ravinteet mutta siihen että ne kulkeutuu juurten ulottuville tarvitaan sade. Vanha toteamus että kasvi ei "syö" vaan "juo" ravinteita on hyvä nyrkkisääntö. Toki jos pelto on pintaan asti hyvin kostea uskoisin että sade ei ole niin kriittinen ravinteiden kulkeutumiselle.

Viime vuosi oli täydellinen esimerkki, kun eka sateet tuli Juhannusviikon tietämillä. Ruisvehnät oli talven pahoin kurittamia, mutta ne parhaat säästetytkin oli loppupelissä täyttä pskaa. Nätin vihertävää kasvun alettua mutta ei vaan tullut vettä, joka olisi vienyt ravinteet alas. Lopulta ne ravinteet osasi alas ja tuli mieletön jälkiversonta, heikommat kohdatkin oli ihan täynnä lyhyttä jälkiversontaa.

Tää talvi oli samaa luokkaa kuin edellinen, täysi katastrofi syysviljoille. Vieläkin on lumenriekaletta metsänreunassa mutta vähänkin aukeammalla ei lunta ole ollut suojana pitkiin aikoihin, mutta jäätä ja vettä senkin edestä, tammikuulta saakka ollut jääkansi päällä. Sulattanut osittain todella moneen kertaan, jäätyen taas uudelleen ennenkuin ehtii sulaamaan. Maa roudassa, ettei tapahdu vieläkään muuta kuin pintavaluntaa ja sitähän luonnollisesti ei ole tasaisilla mailla. Viiden-kymmenen sentin korkeusero kun on pellolla väärässä kohtaa vaikkapa kynnön lopetuksen vuoksi, sen taakse voi jäädä hehtaarin vesilammikko jossa oraat näkyy jään/veden läpi. Toki tuo jatkuva edestakainen sulatus ilman että kaikki jää lähtee, on paatanut jäätä ojia myöten ja "nostanut" pellon laitoja jäällä. Todella pienestä ollut kiinni, ettei jäät ole sulanneet kokonaan, toisaalta toisinkin päin, kylmemmillä keskilämmöillä vesi olisi pysynyt lumena.

Pari viikkoa sitten käväistiin keikka Suolahdessa, eikä perämeren rannikolta tarvinut mennä kuin 30km ja maisema alkoi muuttumaan lumisemmaksi. Haapajärvellä täys talvi, Suolahdessa kuin olisi Vuokattiin tullut. Ihmetyttää miksei noilla seuduilla viljellä enempää syysviljoja, talvehtimisen edellytykset loistavat, on lunta läpi talven ja kumpuilevia peltoja.

Edelleen mietinnässä mitä rukiin tilalle kesäksi kasvamaan, kumina kiinnostaisi, mutta tästä kesästä tulisi ns. välivuosi. Erittäin talvituhoherkkiä maita tosin, että selviääkö kuminakaan? Lievää muotoilua ehtisi tekemään ennen kuminan kesäkylvöä, multamailla ongelmana maan painuminen pellon eri osissa, priima pellon muotoilu vaatii säännöllistä pellon tasaamista ja jos edellisestä  muotoilusta aikaa jo joitain vuosia, kostautuu talvehtivien kasvien kanssa tällaisina talvina.

No, tyytyväinen pitää olla että kasvu ei ole vielä alkanut ja maat jäässä sekä pinnasta läpimärkiä. Tuleville päiville luvassa suht koviakin kelejä, läpi vuorokauden kestävää pakkastakin. Maa jäätyy uudelleen sulanneelta osin mutta etelän kasvuun lähteneet syysviljat voi olla ihmeissään, mikäli sielläkin pakkaset painuu öisin 5-10 asteen välille? Mikähän lie kriittinen raja, kun talvikaraistuminen hävinnyt ja kasvu alkanut ihanteellisissa oloissa, käsittääkseni?

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 21.03.25 - klo:08:17

Ei ole luomu, ja peräkäisinä kesinä alkukesän rikkojen idättömyys, kun ei vaan sateita tulleet. Ja sitten ihan tavallisia ristikukka jne niin mcpa ja joku muu nyt kostautuu. Joitain syksyjä ihastellut nämä, ihquja kukkia siinä seassa ja pölyttäjillä hommaa, kivaa? Se vielä useta keväitä peräkkäin nyt onnistunut hyvin jyrsin kylvö suoraan sänkeen, ei mitää perus  tai kylvömuokkausta muuten. Se peltopähkämö lauttat sen kun suurenee vuosi voudelta.

Eikö tuo ole ihan siitä kiinni kun hätäilee sen rikkatorjunnan kanssa? Jättää sen torjunnan sinne ihan loppumetreille. Jos oikein muistan niin monia rikka-aineita sai ruiskuttaa vielä lippulehdellekkin tuolloin jo hitaamminkin lähtävät rikat ovat liikkeellä.. 

SS tuossa mainitsikin millä saa puhdasta ts. jaettu käsittely, ottamatta kantaa tuohon aika ärhäkkään "kasvuohjelmaan" rikoille. Ensin puoli litraa MCPA tms. hivenien kanssa, riittävän myöhään toinen käsittely jolla lähtee ongelmarikat. Jos kerran ajaa myöhään, ja maassa kasvukuntoa ja voimaa, savikka ja vesiheinä on vallannut pellon totaalisesti, muitakin ns. helppoja voi olla mattona. Vesiheinä sinänsä ongelma, kun se innostuu kasvamaan MCPA käsittelystä, tarvii jotain muuta mikäli vesiheinä ongelmana. JOS lähtee pienellä tosi pienellä määrällä liikkeelle, toisessa käsittelyssä tarttee sitten ärhäkämpää annosta toisentyyppisellä aineella, ettei jää resistenssiä kasvattavaa kantaa henkiin. Sitä jota on "kasvatettu" tuolla ensimmäisen ruiskutuksen kiusauksella.

Lainaus käyttäjältä: kylmis

Ei se pötkö itsessään ole mikään autuus

Palataan realismiin. Seuraava kuva näyttää esimerkiksi yhdestä maakunnasta, miten lannan ravinnemäärä laskettuna alueen eläinmääriin jakautuu, alueella olevan peltopinta-alan mukaan.

Kuinkahan paljon tuosta fosforikartasta on turkiseläinten lantaa? Paikallisesti paljon, Kalajoki erottuu tummana pisteenä tuossa kartassa mutta silloin oli vielä turkistalous voimissaan. Melkoinen määrä on kadonnut fosforia kierrosta, jota ei takaisin saada 

Olikin mukavaa ainetta, silloin kun sitä sai. Lukemat jos/kun oli niin punaisella kuin vain olla voi, 2 kertaa reilulla levitysmäärällä eikä 10 vuoden jälkeenkään tarvitse levittää fosforia lannoitteen mukana. Tosin tuo teoriaa kevätkylmillä karkeilla hieta/multamailla, fosforia pitää saada nopealiukoisena rakeena siemenen viereen, niin että on mistä ottaa kun tarve on suurin. Tuo maahan sitoutunut fosfori irtoaa kasvin kannalta myöhässä. Toki yltäkylläisyydestä jotain irtoaa, mutta kevätkesästä nopeammin lämpenevillä savimailla paremmin ja täyteen pumpattu maa ei välttämättä pussista enää starttifosforia tarvitsekaan?

Lainaus käyttäjältä: Pesä - 24.02.25 - klo:21:29

Herneen puinti ei useimmiten ole herkkua, jopa ihan puimureita isostikkin hajotettu lakoherneeseen. Käsittääkseni härkäpavun puinti on ihan siedettävää hommaa kunhan vain valmistuis edes pääosin viimeistään syyskuussa? Se ei ainakaan mene liimalakoon. Nyt myös tuo härän parempi hinta hankkijalla houkuttais koittamaan, mutta varmaan se olis sit oltava noita myöhäisimpiä lajikkeita.

Uudemmat hernelajikkeet kestää kohtalaisesti pystyssä, kunhan niitä ei liikaa typellä lannoita. Puinnille on silti mentävä heti kun kasvusto antaa myöden. Herneen varsi mätänee pikkuhiljaa tuleentumisen edetessä, joten liimalako tapahtuu väistämättä jossain vaiheessa.

Mun kokemuksella lannoituksella ei ole mitään vaikutusta herneen lakoontumiseen, muut kasvutekijät tekee kasvustosta lakoontuvaa. Omissa olosuhteissa maasta irtoava typpi innostaa hernettä kasvamaan liikaa vartta. Toki satoakin tulee hyvin, mutta puinti on sitten takkuisempaa, riippuen keleistä jne. Herneellä on saatu edelliseen puimuriin näyttöön hassuja tekstejä, kuten puintikela ei pyöri sekä viljaelevaattori ei pyöri Eka kosteen noustessa, viimeisellä kierroksella imaistu pöydän kulman keräämä iso kasa ja toinen viljaelevaattorin yläpään muurautuminen umpeen päivän herneen puinnin seurauksena. Rajua leikkiä, mutta silti, viljelyn helppous viehättää Puin paljon rahtia ja tiloilla olisi halukkuutta viljellä hernettä, mutta olen luvannut etten koske niihin kasvustoihin kuin ehdottoman kuivana ja pystynä kasvustona ts. en pui "koskaan" muille. Jos hernettä viljelee, rahtipuimuria ei ainakaan näiltä nurkin puintiin helpolla saa, sen veran on kokemuksia kaikilla  Omalla ajalla ja koneella saa tehdä niinkuin tykkää.

 Tulevana kesänäkin hernettä tulossa kylvöön, nyt NOS Impact, haaveissa että pysyisi paremmin pystyssä kuin edelliset Ingrid ja Astronaute. Lannoiteeksi ehkä kalisuolaa viskalla ennen kylvöä (syö kylvökoneen syöttölaitetta ku rotta, mikäli kylvökoneen kautta) , mutta varmuudella pikkuripaus starttifosforia. Typpeä ei yhtään enempää mitä vähän startista tulee. Herneen oma typentuotanto riittää loistavasti herneelle hyvin soveltuvilla (liian rehevillä) mailla, edes starttityppeä ei tarvitse.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.01.25 - klo:14:19

Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti  kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei  kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.

Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
 Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.

27.1 oli tilanne tuo. Sen jälkeen ollut plussakeliä ja "oikeaa" talveakin hetken aikaa, luntakin tuli jäätiköiden päälle. Nyt se lumi sulannut täysin pois, jäätikötkin vähenee pelloilla mutta edelleen ruis opettelee elämää iglussa joka vedessä. Vettä siis hyvin laajasti pelloilla, sekä jäätikköä.
Eilenkin tuli käytyä kävelemässä ruispelloilla ja kattomassa salaojakaivoilta vetävätkö pintavettä. Kaivot vetää jos vettä ympärillä. Ojastot joissa ei kaivoa pellolla pintakaivona/välikaivona, ovat täysin kuivia vaikka pelto järvenä. Ei mee vesi salaojiin routaantuneen maan läpi, kynnetty, muokattu ja kylvetty pelto tasaisemmin jäässä kuin vieressä pelkästään kynnetty. Kynnetyllä pellolla ei ole ko. järviä ts. roudassa on reikiä alaspäin ja vesi pääsee pois pelloilta.
Nollakaadolla olevilla pelloilla lanaamalla pyöristetyt pellot  tai matalammat päisteet jne. vedelle tehdyt reitit jäätyneet edestakaisin seilaavilla keleillä nostaen päisteeseen jääpatin, josta vesi ei pääse veto-ojiin.
Toiveissa että plussakelit jatkuisi vielä muutaman päivän, mutta taitaa perjantain kelin jäähtyminen nollan kahtapuolin pysäyttää hyvän edistyksen. Yöpakkaset stoppaa sulaamisen eikä vesi haihdukaan tähän vuoden aikaan vaikka päivällä sulattaa. Silti, sanoisin että tilanne on tämän lämpimän jakson loputtua parempi kuin viime talvena, jolloin nää jäätiköt pysyi kevääseen asti ja syksy oli todella märkä. Nyt kasvustot lähtökohtaisesti todella hyvässä kasvukunnossa ja nuo pahimmat jäätikköjärvet pienenee vain isoiksi talvituholaikuiksi, mikäli tuhoutuvat.
Ehkä ei tarvi tilata rypsin siemeniä mutta jotain noihin laikkuihin pitää ( toivoen ihmettä, että selviää talvesta ) kylvää, ehkä raiheinää että kestää rikkatorjunnan ja estää rikkojen lisäkasvun?

Puolen prosentin kaato, edes sellaisen kun saisi pelloille, olisihan se jotain ihmeellistä ja syysviljojen viljely helppoa ku heinän teko 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.01.25 - klo:21:48

Kaurat ei kelpaa minnekään, ja sillä kaurasadolla piti maksaa viime vuoden lannat jne.

Omituista, että tuollaista mahdollisuutta joku miettii. Minut tuolla naulattiin SEVO-seinään, kun totesin, ettei se viimeksikään hinnasta eikä tarjoamisesta ollut kiinni, vaan siitä, että täällä ei viljaliikkeissä vaan tikkua ristiin tehty ostamisen meiningissä. Kyllä se etukäteinen kauppasopimus tulee tehtäväksi, joka lajista ja 3 t määrällisestä sadosta.

Kyllä vilja kaupaksi menee, ei todellakaan ole ollut mitään ongelmaa. Ongelma on noilla kauroilla, joita isännillä varastoissa vaikka kuinka, ja niissä DON 7.5+. Ne ei kelpaa oikeen minnekään. Karjatilat otti puintiaikaan vastaan ja maksoivat noin puolet rehukauran käteishinnasta. Edullista evästä, jos sellaisia elukoita, joille voi syöttää. Tuota sun mainitsemaa sopimusviljelyä jne. tukkoista kauppaa ei ole vielä havaittu, laadukkaalle tavaralle löytyy aina osoite. Hinnasta voidaan olla myyjän ja ostajan kanssa kahta mieltä. Jos laatu klikkaa tms., sitten voikin olla vaikeampaa. Olen polttanut talven aikana stokerissa hakkeen seassa kauran lajittelujätettä viime keväältä. Onkin melkoista ruutia eli tässä voisi olla isommankin markkinoinnin paikka. Polttoarvo on kuitenkin melkoinen vrt. hake, ja seoksena menee missä tahansa laitoksessa.

mutta ootteko huomannu kuin vähän apupaskoja ostellaan?   just tänään myyjä kyseli miulta meinaanko ostella.. ja kerroin et ehä miä nuita tartte...    valitteli et on kauppa aikas hiljasta..  ja kyseli siementarvetta...

Normaalimäärä kauppaa tehtynä vuoden vaihteessa, näin omalla alueella kauppiaiden puheiden perusteella. Sillä erotuksella, että heinäkuussa tuli kauppaa normaalimäärä ihan hetkessä ja sen jälkeen onkin ollut hipihiljaista. Viime aikojen maakaasun hinnan nousu ja apulannan nousu perässä ehkä hiukan piristi kauppaa jos oli jaettua kauppaa. Ne jotka ostaneet aina keväällä, heillä voi olla se seinä edessä? Kaurat ei kelpaa minnekään, ja sillä kaurasadolla piti maksaa viime vuoden lannat jne. Tulevaisuuden ennustaminen on niin hirveä hankalaa, niin parempi ku tekee niinkuin itse parhaaksi näkee ja kokee. Sekä yrittää mennä vastavirtaan, sillä pärjää useimmin paremmin kuin sopulina 

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 28.01.25 - klo:14:11

>Onko jossain ollut uutinen tai jopa oikeaa tietoa, että valtio pienentää varmuusvarastoja??

Kirjoittanut: Filosofi
: tänään kello 13:14
>https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/f9b1a840-2a06-4e1a-978c-a84a40455026

Kyse oli kylläkin oikeista uutisista eikä mistään MT-valheista.

Mistään ei löydy mainintaa tuosta kuin korkeintaan kopsattuna .

Anteeksi, olisin kyllä linkannut Seiskan uutisen, jos se uutisoisi jostakin muusta kuin uhkeista näyttelijättäristä.

Joo, ihan tosiuutinen näkyy olevan. Tänään vasta näin ko. aviisin, postia haetaan hyvin harvoin kun ainoita paperilehtiä maastulli ja onneksi ollut muutakin puuhaa kuin ihmetellä tällaisia. Aika paska uutinen, sekä viljelijän kannalta että koko kansakunnan, uhkiin ja riskeihin peilaten onko koskaan tehty hölmömpiä temppuja kuin tämä varmuusvarastojen pienentäminen just nyt. Syyt tulikin jo aiemmin ilmi, ei ainakaan paranna ahtaalla olevien viljelijöiden viljelyintoa kun hinnat saattaa romahtaa. Varastot pienenee just nyt ja tuotanto ensi kesänä. Kuulostaa lupaavalta mikäli joku kähinä syntyy

Laskinkohan oikein, 110 miljoonaa  kiloa, 200 euron tonnihinnalla olisi 22 miljoonaa euroa. Pieniä rahoja valtiolle, mutta kuinka suuren sählingin sillä saakaan aikaan. Päätöksen tehneet desantit 

ja kuinkahan paljon tuohon meinaa hallituksen päätös tuosta varmuusvaraston pienennyksestä?    alkaako kohta joka puolella,  - myös etelä-suomessa olemaan pajukoita peltoina...?

Onko jossain ollut uutinen tai jopa oikeaa tietoa, että valtio pienentää varmuusvarastoja?? Eikös ne myy viljaa ja vähän muutakin, mutta ainakin oman tiedon mukaan ostetaan myös tilalle eli kierrätetään varastoja. Elintarvikkeita ja tuotantopanoksia ei voi säilöä määrättömästi, niiden varastoa pitää säännöllisesti myös uudistaa. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei taida olla yhtään ainoaa tyhmempää ideaa kuin varmuusvarastojen myyminen vapaille markkinoille. Uudistamisen kiireellä ymmärrän taas fiksuna varautumisena, jos joku onkin aiemmin hölmöyttään "säästänyt" pitämällä varastot sellaisenaan.

Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti  kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei  kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.

Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
 Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.