Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.04.26 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: iiro v - 03.04.26 - klo:11:43

Vain persut vie työautolla kersoja " firman piikkiin" harrastuksiin. Kuulostaa samalta kuin  Heinäluoman  hitas asunnot ,joista persut mölisee somessa ja ehkä syystäkin???

Onko tämä vassarin ajatus vai miten etta maatalon pakettiauto on maatalouden kalustossa ja vain työajossa. Mulla oli Transportteri T5 reilun 3 vuotta.Ajoin sillä 110 tkm sinä aikana.Kilometrit vähensin maataloudesta ja päätyöstä toki lain mukaan.Helppoa ja aina kelpasi verottajalle.

Oliko tässä joku ohje että jos kilometreistä yli puolet tulee maatalouden ajoa niin silloin se auto on maatalouden kalustoa?

Joo. Tosin näitä ohjeita taitaa olla yhtä paljon kuin niiden tulkitsijoitakin.

Uutena ja uudenkarheana pidin ajopäiväkirjaa pakettiauton matkoista, sen jälkeen vähennetty vain suorat kulut ja unohdettu kilometrit, auto on kuulunut aina kalustoon. Pakettiautoon tulee vuodessa 7-8tkm, henkilöautoon/autoihin moninkertaisesti. Kelpaa kirjanpitäjälle ja eipä oo verottajakaan perään kysellyt. Jos tulisi verotarkastuksessa jotain sanomista, niin verottajahan tässä mun systeemissä voittaa enkä minä. Enemmän saisi vähennyksiä lähes ilmaisella autolla ajaessa kilometriperustaisesti, mutta ei viitsi keksiä sopivia kilometrejä. Pakettiautolla ja henkilöautolla tulee ajettua kuitenkin oikeastikin sekaisin sekä omia että maatalousajoja, niin ajopäiväkirjan täsmääminen sellaista säätöä ellei sitä jatkuvasti pidä ajan tasalla. Kuitenkin noissa maatalouden kilometrimäärissä ei verottajalla oo mitään nokan koputtamista, niitä tulee kuitenkin todella vähän ja samoin kulut auton pitämisestä järkevällä tasolla. JOS auto olisi uusi tai kymmeniä tuhansia maksava, silloin verottajaakin voisi kiinnostaa mihin sitä kallista autoa käytetään kun vähennyksetkin toista luokkaa.

Moniko tarvitsee oikeasti 5 paikkaista autoa, tai farmaria tai maasturia jne

Farmari ei riittänyt, 8 paikkainen on riittänyt ja jää yks penkki kotiinkin, niin helpompi kulkea sivuovesta sisään ja ulos Kun riittäisikin se 5 paikkaa.
Usein riittää pakun kolmekin,  mutta onhan se pakun umpinainen kuormatila ehdoton valtti kun tavaraa mukana esim. metsässä kulkiessa. Mahtuu 450 litran polttoainesäiliökin tyhjänä kotiinpäin, samoin kaikenlainen varaosarompe ja remonttiin liittyvä kulkee mukana. Eikä tuo uutena ostettu Vito oo enää kuin tonnin, parin auto mutta raha on ollut tallessa, ei ole vuotta kohti paljoa kustantanut. Näin se on katoavaista, uudestakin autosta tulee joskus vanha  Teknisesti pitää kunnossa, muuten ei oo enää niin justiinsa, uutena piti vahata ja pestäkin usein Sanoisin että tuollaisen vanhemman transportterin tai viton käyttöarvo on huimasti isompi kuin sen rahallinen arvo, eikä ne oo ajettavuudeltaankaan ihan huonoja. 

Kuten yllä sanottua, ei välttämätön mutta turhempiakin hankintoja on. Ja vanha, edullinen pakettiauto on niitä järkevimpiä hankintoja useille tiloille.

juuu,  tietän viton joka sai hylsyn ekassa katastuksessaan ruostumisen takia.   pikkasen kuulema kyrsi kuskia!

01/2001 rekisteröity oma vito, 185tkm mittarissa ja käynnistyksiä lie kuinka paljon kun ajo pätkäajoa, kaupoille matkaa 5km ja sitä väliä on sahattu paljon, peltoteillä sitten käytännössä loput. Taas meni heittämällä läpi katsastuksesta, ruostetta on mutta ei ole katsastajaa vielä haitannut. No, totuus että tänä vuonna eka kohta helmassa, joka pitää seuraavaan katsastukseen korjata. Kynnyskotelossa oli reikä jo vuosia sitten, mutta sen korjaamalla ei uusia ole tullut. Milloinhan lie oon viimeksi pessyt, kun on paremman näköinen harmaan kuraisena kuin ruosteet näkyen

Jos saisi yhtä luotettavan auton kun vaihtaisi tuoreempaan, vaihtaisin, mutta tiedostan että nykyautoista ei löydy enää yhtä luotettavaa kun tekniikkaa on huimasti enemmän. Ne uudempiin autoihin itsellä tulleet viat on lähes poikkeuksetta sellaisia, ettei niitä noihin vanhempiin voi tulla kun ei ole olemassakaan sellaisia varusteita. Viimeksi korjattu sähköistä seisontajarrua, sitä ennen talvella LED-valojen automaattista korkeussäädintä ja sivuoven sähköistä toimilaitetta...

Njotta mistäköhän saisi 160mm paksun teleskooppiputken kuivurin alapäähän. Keston pitää olla samaa tasoa kuin Opelin helmat eli vuosikymmen.

Antin verkkokaupassa on vain 1mm mehupillin paksuista tavaraa. 

Muistin nääs että sielä oli jo kottikärryllinen tavaraa tullut pienestä reijästä syksyllä.

Ellei näiltä kotimaisilta löydy, ulkomailta löytyy. Tornum välittää Saksalaisia putkistoja, kysyin kesällä tarjousta pitkään putkeen ja sieltä olisi ollut myös 6m salkona tarjolla. Rahti tietysti hirmuinen tuollaisille putkille, mutta tuollainen jämäkkä teleskooppi tulee pienemmälläkin lavalla.

Täällä Lahti - Kouvola välillä vaikuttaa että kaikki syysviljat ovat erinomaisia. Jopa omani  pintakylvetty. No syysohraa en tiedä olevan , sitä en siis osaa arvostella. Jopa märät painanteet ovat vielä vihreitä. Auttoi tietysti kun koko talvessa ei tainut olla yhtään suojapäivää välillä niin ei vettäkään alkanut lammikoitua ja muuttua jääksi.

Routaa tuntuu olevan kummalllisen vähän huolimatta talven rajuista pakkasista; tuossa risukuormia ajelin vielä lumisia metsänreunoja pitkin niin niissäkin jäätynyt pintakerros tuntuu jo kelluvan sulan maan päällä. Kynnös painuu ajaessa tasaiseksi vaikka pinta onkin yhä jäässä ja murikkainen.

Rumpuputket auratun tien alla ovat kyllä hyvin jäässä...

Juuri samoja huomioita ihan toisella laitaa, perämeren rannikolla. Rumpuputket normaalia enemmän jäässä mutta routa hassun heikkoa. Lauantaina piti pöyhiä  ojapenkkaa ja metsämaata metsän puolella, peltoaukean reunassa. Penkka noin 40 senttiä jonkunlaisessa jäässä, lähti kaivurilla melkolailla kuin tyhjää vain. Suuri yllätys talven kelien jälkeen, lunta tuli hiukan pitkän pakkasjakson jälkeen, oli pitkään vuoden vaihteen jälkeenkin täysin lumetonta.
 Ei tullut kokeiltua sänkipellolta, multa/turvemaata pinnassa jonkinlainen kerros kivennäismaan päällä. Tänään pitää käväistä samoilla nurkilla kaivinkoneen vieressä, täytyy ihan uteliaisuuttaan rouhaista pellolta testikoloa, jos kone kohtuudella roudan rikkoisi 

Pelloilta salaojista vettä tulee kohisemalla, lumet lähti, mitä nyt eilen illalla ja viime yönä tuli uutta valkoista ohut kerros. Ennusteen mukaan sulattelee routaa mukavasti, yöpakkaset lieviä ennusteissa eikä pakkasyötä ole ollut viikkoon? Olisi ollut syysviljan vuosi, kun sitä ei pitkästä aikaa ollutkaan kylvössä, johtuen talvehtimisen epäonnistumisista ja työteknisistä syistä.

Pääosin on tullut peltoon sijoitettua. Saisi niistä reilun pari miljoonaa, jos nyt myisi vapaille markkinoille ja eläimistä, koneista ja vähäisestä metsästä vielä jonkun satatonnia päälle. Käärinliinoissa ei ole taskuja, saavat mennä nimellisemmällä hinnalla jatkajalle.

Joo, kyllähän noista pelloista saisi melkoisen potin kun myisi mutta en oo nähnyt järkeväksi kasvattaa peltopinta-alaa näillä järjettömillä hinnoilla. On se toki kasvanut, mutta ei siinä määrin kuin omat ajatelmat ja visiot. Jatkaja pitäisi olla pomminvarmasti tiedossa hölmöihin peltokauppoihin. Tosin rajalta ei oo tullut myyntiin omalta kylältä, silloin on sitten kyseessä hölmö maakauppa taloudellisessa mielessä...

20 vuotta kun sijoittaa hehtaarin ostohinnan ihan muualle kuin maatalouteen, onkin jo ihan mukava pesämuna. Mitään eroahan tuossa ei ole peltokauppaan, kuin korkojen vähennysoikeutta ei ole. Maatalous on kuitenkin pääomien hallintaa, ellei sitä hallitse edes tyydyttävästi, hullusti käy vaikka kuinka osaisi viljellä.

Tosiasiassa viljelijöille on kertynyt varallisuutta juuri alan huonon kannattavuuden vuoksi, ei uskalleta investoida ja on vähän puolivahingossa ajauduttu sijoittamaan rahoja odottamaan sitä parempaa aikaa investoida. Sitä aikaa ei koskaan tullutkaan ja lopetetaan koko touhu. Sijoitettu omaisuus säilyy ja peltojen vuokrasta/myymisestä kertyy lisää. Illuusio maatalouden varakkuudesta säilyy, sitten toisessa päässä kannattavuuden kanssa kamppailevat, isosti investoineet tilat, joilla ei ole varaa todellakaan sijoitella mitään minnekään . Osa pääsee jaloilleen, osa kaatuu. Ala voi entistä heikommin, mutta ulospäin näyttää hyvältä    Heikoin kun putoaa pois, jää vähemmän jakajia ja niille jatkajille riittää himpun vähemmänkin, silti näyttää että kannattavuus vain paranee tilaa kohti

Tulevan kesänkin viljan viljelyn kannattavuudella tulee lisää peltoa tarjolle, enemmän viljelijöitä jotka huomaa kannattavuuden heikkouden. Polarisaatio jatkuu Suomen maataloudessa, idässä ja pohjoisessa pelto puoli-ilmaista, lännessä ja etelässä edelleen hinnat pitää ja löytyy jatkajiakin. Osan laskimista patterit hukassa ja homma rokkaa 

Sen verran huonoja kiinnityshintoja tarjotaan, jos tarjotaan ja mm. apulannan sekä koneiden hinnat huitelee pilvissä, että alkaa kamelin selkä katkeamaan entistä suuremmalta porukalta. Kevään kylvöjä mietitään ihan tosissaan, olisiko viimeisten mohikaanienkin aika laittaa hiukan kiertoon jotain muutakin kuin vilja-lumi-vilja kiertoa

Mut jokainen sijoittakoon niinkuin haluaa. Tähän on laskureitakin olemassa ja noheva laskee ilman mitään laskureita. Tietysti jos itsekin olisin se parikymppinen nuorukainen joka laittoi kaikki rahat autoihin, bensaan, viinaan ja naisiin. Olisi ymmärtänyt laittaa osan tuollaisiin indekseihin niin nyt myöhemmin olisi jo kiva pesämuna odottamassa. Mut tyhmä kun on ja kukaan ei juuri neuvonut eikä nettiäkään ollut olemassa niin minkäs sille voi. Nykyinen vanhempana sijoitustuhraaminen on sit lähinnä huvia. Eläkettä ei sieltä ehdi enää kerätä näillä pääomilla mitä siihen on tällä hetkellä irroittaa..

Minä sijoitin 22 vuotiaana auton myyntirahat rahastoon. 1999-2000 vuoden vaihteessa. 20 000 markkaa. Siitä kertyi pesämuna, josta sai myydessä, olikohan 660 euroa  Eli juuri se sijoitusaika merkitsee valtavasti. Ostin melkolailla huipulta, ehti nousta noin 30% ennenkuin lähti rajuun laskuun. Kovilla tuotoilla noita silloin myytiin, mutta kuten tiedossa, historiallinen tuotto ei ole tae tulevista.

Tuo oli erittäin opettava ja silmiä avaava opetus. Tapahtui vuosien kuluessa ja ajatus kyti. Ajoitus on kaiken a ja o, kun sijoittaa. Oikealla hetkellä ei voi oikeen osua hutiin, toisaalta väärällä hetkellä sijoittaessa ei osumaa saa millään. 08-09 paluu isommin markkinoille ja siitä saakka tullutkin sijoitettua mutta ei pennin jeniä rahastoihin, vaan kaikki suoria osakeostoja. Jälkiviisaana itäisten maiden rahastot olisi olleet ihan ok. sijoituksia mutta eipä ole ollut mitään rahastoon liittyviä negatiivisia juttuja pohdittavanakaan.

Viime vuoden huhtikuu olisi ollut hyvä hetki ostaa osakkeita isosti, mutta tämäkin vain tämän hetken tiedolla. Mistä tietää vaikka pahempi romahdus vielä edessä tämän vuoden aikana, sitä on jo pidempään povattu eikä niissä otettu huomioon Trumpin toilailuja/olemassa oloa sotkemassa markkinoita. Kuitenkin huhtikuusta Hexikin noussut 8800 tasolta 13000 pisteeseen, ja moni osake luonnollisesti paljon enemmän.
Pelottava ajatuskin jos pitäisi just nyt sijoittaa vaikka 500 000 euroa, kummasti alkaisi jonkinlaiset hybridirahastot kiinnostamaan, niin että tapahtuupa markkinoilla mitä tahansa, olisi omaisuus tallessa ja oikealla hetkellä sijoitettavana. Kutina ettei nyt oo oikea hetki, ellei oo tiedossa varmaa uutta akkuteknologiaan, energiaan tms. liittyvää ihmeyhtiötä. Donut lab ei ole sellainen

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 20.02.26 - klo:16:41

eiks enne vanhaan kylvetty routan päälle?   ite muistan kuin voortilla pääs suopellolla just kun ajeli nuota kauroja routan päälle ettei tarvinna upota...

Kyllä kauraa voi ihan nykyäänkin kylvää roudan päälle.

Jep, olosuhteet kuivana keväänä silloin parhaimmillaan. Roudan sulatessa pelto menee pehmeäksi mutta jos silloin siemenet jo pellossa, on homma aika mukavalla mallilla. Sulavan roudan tuottama kosteus jää itämiseen kun maa lämpenee, eikä tarvetta enää muokkaamalla kuivatella peltoa sekä hukata kevätkosteutta.

Tänä vuonna on tällä menolla niin raju routa, että vettä tarvitaan huhtikuun loppupuolelle ja paljon. Lunta hiukan yli 10 sentti ja tänäänkin oli aamulla -26 astetta pakkasta. Routaa lienee vähintään puolimetriä, vuoden vaihteen jälkeisillä kovilla pakkasilla oli pitkät tovit ettei lunta ollut kuin nimeksi eli kuuraa. Silloin jämähti kaikki kovaan jäähän, eikä tää nykyinenkään lumipeite kovin mahdottomia eristä kun pakkaset reippaita. Se hyväpuoli ollut, että ei oo tarvinut tänä talvena tehdä lumitöitä, vielä ei oo kertaakaan tarvinut putsata pihatietä eikä autotallin edustaa. Asfalttipihaa on pitänyt vähän putsailla, että saa tenaville vähänkään lumikasaa 

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 20.02.26 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: Make - 20.02.26 - klo:08:51

Vähän kosteassa materiaalissa kukku homehtuu kun lämmetessä kosteus tiivistyy siihen. Hakkeella käy helposti noin. Pysyy paljon parempana kun kukun huipun tasoittaa.
Maailmalla on arvostettu suomalaista kuivattua viljaa. Eivät taida myyjät siitä kuitenkaan lisähintaa saada. 

Clarksonin farmissa kun kattoo viljan käsittelyä niin  oevoe.. 15 % ja vähän yli niin puidaan, kippaillaan asvalttiplatalle ja siitä kauhotaan rekan kyytiin.. taisi yhdessä jaksossa jäädä osa yön yli sateeseen... Niin ja glyfollakin kypsyttivät viljan

Nooh suomessa hifistellään tuon viljan kanssa. Isossa maailmassa homma on suuripiirteisenpää 

15% säilyy kyl ihan ok, kosteampikin. Laakavarastossa vielä paremmin. Sade menee viljakasasta läpi ei se pahemmin sitä kastele...

Kuten sanoin niin suomessa turhaan hifistellään viljojen kanssa.

Ei tartte mennä sen kauemmaksi kuin satamaan, niin se hifistely alkaa kokemaan inflaatiota. Halli kun alkaa olla täynnä ja satelee vettäkin, siihen nippanappa sisälle kippaillaan, vanteiden sisällä tulee pihalle viljaa lisäksi pyöräkoneen mukanakin. Siinä kun kuormia tuodaan ja pusketaan kukkuun pyöräkoneen kurottajalla, niin ei oo niin tarkkaa kun laatu on jo tarkastettu ennen kippiä    Kun hallissa on aina 5000 tonnia tjsp.., ei se etuosan hieman sotkuisempi tavara tunnu missään. Sama koskee tuolla ulkomailla viljan käsittelyä,  ei oo niin väliä vaikka yks 30 tonnin puolikas onkin 16% kosteaa kun päälle tulee 300/3000 tonnia 14% tavaraa. Pienellä muistutuksella tilityksessä homma hoidettu. Täällä et saa kippilupaa kuten Make sanoi, vaikka ylitys olisi 0.1% pikanäytteessä.

Kerran sai puhua kovasti, että ottivat vastaanotossa viljavalla vastaan 9.3% tjsp. rypsikuormat heidän näytteenoton perusteella. Sanoin että teidän mittarit heittää, meillä näytti kotona toista ku lastattiin, ettei ero voi olla noin iso. Ottivat sitten vastaan, mittasivatko jollain käsimittarilla laboratoriossa vai millä, ja lopullinen tilityskosteus oli reilusti alempi, 7 alkuinen.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 16.02.26 - klo:20:31

Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt  jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.

Voin omalta osaltani avautua.

Kun tuli hetki että mun olisi pitänyt jatkaa lemmujen kanssa niin
- navetta oli loppu
- heinänkorjuukalusto oli loppu
- olin silloin yksin
- ja alustavasti homepölyallerginen
- eikä homma erityisesti edes kiinnostanut

Päätös ei ollut erityisen vaikea... opiskelin sitten vähän muita hommia, toimin vähän aikaa osa-aikaviljelijänä kunnes jäin 'vapaaksi ajattelijaksi' :-)

Oikeastaan en ole katunut. Rahaa tietysti on aina liian vähän mutta se ei korvaa elämässä aivan kaikkea.

-Navetta ei ollut vielä loppu, mutta jotain ois tarttenut tehdä ts. lyödä kaasu pohjaan navettainvestointiin. Irrottajat, kiskot, ruokkija oli ollut navetassa vuodesta -90 saakka, rehujen jako bobcatilla. Yksin pärjäsi navetassa ok. eikä mennyt koko päivää.

-Yksin joo, eläkkeelle jäänyt äiti oli palkollisena hetken aikaa tilakaupan jälkeen.

-Kalusto priimaa rehuntekoon kun muillekin tehtiin mutta oli helppo luopua siitä hommasta kokonaan, ruiskutusten kanssa samaan aikaan eikä samoilla silmillä voi mennä kolmea viikkoa putkeen, venyttäen vuorokautta 25 tuntiin...

-Ja tärkein, ei ollut mitään mielenkiintoa todellisuudessa lehmien lypsyyn. Homman olisi pitänyt olla niin isoa, että olisi saanut hypätä suoraan johtotehtäviin/tuuraamaan työntekijöitä.

-Rahaahan taitaa olla kaikilla liian vähän. Kuitenkaan tuloissa ei tapahtunut  notkahdusta, keskimäärin enemmän tienannut kuin lehmien kanssa ja ilman tulojen jakoa vaimon kanssa, yhtiöittäminen olisi ollut pakollista. Joten, miksi lehmiä, kun ilmankin pärjää? Laskelmia tehtiin myös 400 mullin loppukasvatukseen, mutta siitäkin olisi jäänyt todellisena lisänä nykyiseen vain pska ja päivittäinen työ Toki teurastamon laskelmat näytti hieman parempaa  Päivääkään en oo tehnyt töitä tilan ulkopuolella, siis verokortilla, kun lehmät lähti lähes 20 vuotta sitten. Toisille viljelijöille urakointi on suuressa osassa tilan tulovirtaa, nykyään hyvin vähän enää muille yrityksille tehtävää työtä.

-Laskimen käyttö taitaa olla useimmille elukat laittaneille se viimeinen niitti, huomataan että miksi tehdä paljon töitä jos vähemmälläkin pärjää. Raha ei ole kaikki kaikessa, elukat on ilman työvoimaa melkoinen taakka, ainakin lypsylehmät. Siitä pitää oikeasti tykätä ja paljon, että on valmis lähtemään lähes 350 kertaa vuodessa navettaan vaikka kuinka väsyttää tai on sairas, ja varsinkin viikonloppuisin. Sitten kun sen hypyn on saanut tehtyä omalla työvoimalla hoidettavasta 20-60 lehmän navetasta satojen lehmien navettaan, tilanne muuttuu inhimillisemmäksi suorittamisen kannalta, tilalle tulee sitten toisenlaista työtä ja stressiä.

-Tässä omalla aukealla on nykyään 8 maitotilaa, 40 vuotta sitten kymmeniä. Vielä parikymmentä vuotta sitten noin 20. Kato on ollut kova, mutta sanoisin että yhdenkään lopettaneen elämän laatu ei ole heikentynyt. Suurin osa jäänyt eläkkeelle mutta on muutamia aiemminkin lopettaneita. Lähes kaikki pellot on siirtyneet toisille viljelijöille, viljaa on jäänyt viljelemään äkkiseltään laskettuna 2 maitotilaa ja  yksi lopettanut lihasikala. Ei tue myyttiä että pellot siirtyy viljantuotantoon, kyllä ne menee muuhun, kannattavampaan tuotantoon. Pellon hinta ollut edelleen ihan liian korkealla tuottoon nähden, mutta konkurssejakaan ei oo toisaalta paria enempää ollut viime tällä vuosituhannella, niissäkin syy muualla kuin pellon hinnassa.

-Laskin ollut kädessä kevään kylvöjä suunnitellessa, ja omalla kohdalla yllätyin ettei hömppä edelleenkään ole järkevää oletetuilla/saaduilla sadoilla. Ilman kalustoa, heikkokuntoisilla pelloilla, ilman muuta hömppää. JOS/KUN peltoihin on satsattu, samoin kalusto olemassa, ei hömppäily poista kiinteiden kustannusten rasitusta. Sopivaan "loppuliukuun" ilman jatkajaa, mikäs sen parempaa kuin 10 viimeisen viljelyvuoden hömppäily,  nykytiedolla. Samoin ihan kaikki metsänurkat/kainalot, pienet tilkut jne. luonnollisesti hömpälle.

Hammaslukkoja on vielä käsitykseni mukaan pienemmissä nyykkäreissä (Fiatin peruja), kun isommissa on hydr. levylukko. Samaten pienemmissä ferguissa on edelleen käsitykseni mukaan hammaslukko. Punavanteissa ei kait koskaan ole ollut...?

Nyykkäreiksi kun viiatit muuttui, satakymppi viiattikin sai jossain vaiheessa levylukon eteen. Meillä oli -91 vuosimallin, jossa vielä hammaslukko. Etukuormaajaa ei ollut, eikä kestävyydessä ongelmaa vaikka voimaakin oli aika rutkasti enemmän kuin vakiona eikä renkaissakaan ollut muuta vakiota kuin musta väri  Oisko luokkaa -95 kun noihinkin tuli levylukko etuakseliin, lie kestävyydellä osansa. 80-90 fiiatteja meillä ehti olla useita, yhtä vaille kaikissa oli etukuormaaja eikä koskaan tehty akseliremonttia vaikka ne olikin karjatilalla ykköskoneena. Käyttäjällä lienee vaikutusta, renkaita ei oo pakko kääntää linkkuun etukuormaajassa iso kuorma, vaihtaa suuntaa vauhdilla renkaat linkussa jne. Tiedän kyllä noita rikkoutuneen ihan lähipiirissä, mutta sanoisin että käyttäjällä ollut iso merkitys siinäkin 

Tuo ässässän kommentti että peltikeulaista Valtraa, niin miksei jos vanhempaa konetta hakee mutta etukuormaajan kanssa ei koskaan. Ja muutenkin parempia vaihtoehtoja löytyy useita, mutta se hintaluokka on, kuten tuossa Valtrassakin, ihan toista kuin noilla aloittajan haaveilemilla koneilla. Poskettoman ylihinnoiteltuja nuo kotimaiset peltikeulat. 6400 jontikka, siinä ois kone aloittajankin tarpeisiin mutta hintaa vähän enemmän, ominaisuudetkin riittää pitkälle. Harmittaa toisinaan kun tuli oma 6410 JD hävitettyä vaihdossa mutta mitäpä noita keräilemään.

tulee takasin lumesta ihan kuin sinne menikään.   mutta lukot huomaa tuossa ns. ristiriipunnassa.  esim. ojan yli viistosti mennessä.   metässä huomaa kun on joku kuoppa yhen pyörän alla ja keinuliike täys..  kaikki pyörivät.           huomasin lukon puutteen just metässä kun ojan yli pyrin vallun kanssa..  meinas jäähä siihen.

Viiateilla tehty mehtähommat 70-luvulta saakka, jolloin tuli myös eka neliveto. Metsäajossa ollut 6850 Valtra nyt viitisentoista vuotta ja tuo yllä oleva totta. Viiateissa ei ollut ketjuja mutta Valtraan ne piti hommata. Aiemmin metsässä keveämpi 80-90 fiiatti, mutta hakkas kyllä etenemiskyvyltään Valtran mennen tullen tietyissä olosuhteissa. Mutta kokonaisuutena tuo Valtra ehdottomasti parempi, ketjut takana riittää ok. ja hytti parempi, enemmän myös painoa plussana. Vanha isäntä ajaa edelleen kaikki puut mitä edellä hakkaan eikä hänellä ikävä fiiattia muuten, kuin etenemiskyvyltään paikoissa joissa etuakselin keinun varat loppuu. Ja ketteryys toki, siinä valtava ero.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.01.26 - klo:12:32

jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.

-SS-

 

Juu, kyllä sai viimeiseen hakupäivään, iltaan, saakka venyttää tukihakemuksen tekemistä ja jättämistä. Onhan tuossa kuitenkin toteutusaikaa eikä koko projektia oo pakko tehdä kerralla. Säätösalaojakaivoja normiojituksiin, lisäojituksia muutamalla hehtaarille ja ihan täysin uusiksi muutama hehtaari. Nää uudet vuokramailla, kuten hiukan uusintaojitustakin. Kustannusarvio 69 tonnia, hehtaareita projektissa vajaa 35.

Kovasti mietityttää, mutta, peltoonhan ne paukut pitää laittaa jos sinne on jotain parannettavaa. Löysääminen peltojen jatkuvassa parantamisessa on lopun alkua. Alkaa olla jo viimeisiä hifistelyjä nuo säätökaivot. Toisena riskinä ennallistamisasetus, pitääkö nuo parhaat ja tasaisimmat pellot sadontuotoltaan vielä vettää tulevaisuudessa. Mihin raja vedetään, mikä on turvemaata ja mikä ei, vieläkään ei kukaan tiedä kuin arvauksia.

Mitenhän nuo säätökaivot, saakohan niitä asentaa itse ja nostaa ns. asennustuen?

Säätökaivoja voisi laittaa muutaman kotipelloillekin, missä ojitus antaa siihen mahdollisuuden, voiko noita asentaa noin vain ilman suunnitelmaa ja hakea vuosittain säätösalaojitukselle tukea? Vai pitääkö olla virallinen suunnitelma?

Lainaus

sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää

Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.

Niin, tämän itsestään selvyyden unohdin kokonaan  Toissa vuonna oli jatkuvaa sateen tihuuttelua heinäkuulla, ja valtavat homeet. Viime vuonna helleputki alkoi juuri sopivasti, jos näin voi sanoa kun leikkasi myös satoa, kun kaura tuli röyhylle. Homeista oli lievää ongelmaa vain lakokasvustoissa multamailla. Samaa lakoa oli myös karkeammilla mailla ja ne puhtaampia doneista.

https://vyr.fi/wp-content/uploads/2025/05/Kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonnaytteiden-DON-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa-2016-2024-1.pdf

Ainakin tuollainen aineisto löytyy.

Tääkin aineisto vääristynyt, kuten muutkin vastaanottoanalyysit. Kun menet vastaanottoon kuorman kanssa, siitä otetaan analyysit ja jos homeita niin paljon ettei kelpaa edes rehuksi, erä menee hylkyyn ja siitä ei jää mitään merkintää minnekään. Näin ainakin satamassa. Lisäksi viljan lajikkeen ilmoitus ei ole pakollista, se on tai ei ole siinä viljapassissa.  Toissa vuonna kun homeita oli armottomasti ja jatkuvasti meni kuormaa hylkyyn, useita päivässä, ei noista jäänyt mitään tietoa minnekään. Eli alueen tietty valtalajike saattaa olla papereissa puhtaampi kuin todellisuudessa onkaan, kun ne pahimmat erät seuloutuu kokonaan ulos järjestelmästä.

Jos joku altistava tekijä olisi selvä lajikkeen lisäksi, sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää. Kasvustot tiheitä ja homeilla kasvualustaa, kosteus läsnä jne.

Kuivuri paras donien hävittäjä, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Pienet jyvät pitää ihan ekana saada erästä pihalle. Esiputsari sopivalla säädöllä ja syöttölaite täysillä, kierroksia tulee kuivurissa viljaerälle useita ja siemenet hioutuu/ pinta putsaantuu samalla kun pienet ja keveät siemenet poistuu.