Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.24 - klo:00:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... 

Eikä tuollaista seosta kannata jemmailla hetkeäkään ylimääräistä, riski homeiden lisääntymiseen melkoinen.

Polttoon kauppaat jollekin tutulle, jolla stokeri, vaikka sillä kaupalla että hän hakee em. erän. Juuri samanlaista lajittelujätettä sekoitellut hakkeen sekaan ja polttanut viime aikoina. Hyvä lämpöarvo, seassa hiukan muutakin kuin kaurankahuja, hlp. yli 55.

Muut lajittelujätteet käy kaupaksi putsattuna, mutta kaura on epäkiitollista myytävää heikkolaatuisena. Vielä olisi ehkä 5 tonnia em. pskaa poltettavaksi, niin eiköhän ne sinne painu.

Tänä vuonna tuli kuivurilta esiputsarijätettäkin noin 100 kuutiota, kaikki ajettu metsään mutta ehkä jatkossa pitää sekoitella kuivurin hakkeen sekaan, siellä ne palaa iloisesti. Ainoa negatiivinen seikka runsas tuhka, mutta liikkuvalla arinalla sulava tuhkakaan ei muodostu ongelmaksi, kuten tuossa pienemmässä stokerissa. Päivittäin pitää käydä poistamassa laavakakku palopäästä.

Ei tää niin paha sade ollutkaan. Lumen määrä taitaa jäädä alle puoleen ennusteesta. Ihan vesimärkää se lumi kyllä on ja tietty kun pohja on ihan sula osa sulaa maassa.

Oisko 3 senttiä lunta maassa, siellä missä sitä tuulen suojassa voi vähän arvioida. Oli luojan lykky että tuokin lumi on pakkaslunta, silti puuta on kaatunut kohtalaisen paljon. JOS olisi ollut märkää tuo lumi ja määrääkin, metsät ois lanautunut sileäksi. Aamulla puuskat 34m/s ja keskituulikin 28m/s, tuossa merellä olevassa mittauspisteessä. Aika rapsakkaa tuulta kun tuli "väärästä" suunnasta. Nyt enää normimyrskyä.

Muutama vuosi aiemmin samoihin aikoihin tuli sulaan maahan ja metsään märkää lunta ja tuuleskeli jonkunverran, silloin meni metsät kestävämpään kuntoon. Nyt on kaatunut lähinnä kuusia, kun toisenlaisella kelillä olisi mennyt myös mäntyä.

Toisaalta voi nyt kaikessa rauhassa käydä kuvaamassa ne niin sitten voi kevään viettää levollisesti valmistellen kylvöjä. 

En käynyt kuvaamassa, ainakaan toistaiseksi. Syy viime keväässä, kävin syksyllä kuvaamassa kaikki syysviljat ja keväällä piti kuvata uudelleen kun ei ne syksyn kuvat kelvanneetkaan. Oli toki noita hömppäpeltojen kuvailuakin samalla, ts. kasvuton säilytysvaatimus talven yli.  Ei viime keväänäkään liikoja kuvattava ollut ruisvehnän oraissa, lievästi juuresta vihertävät ruskeat kylvörivit. Nyt kasvustot talvea vastan eri jämerät, joten keväälläkin kuvattavaa vaikka talvi tappaisi täysin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.11.24 - klo:22:53

Vesi ei tahdo lähteä syyskylvöiltä pois. vaikka olisi tullut pikku tihkua. Ehkä jyräys kannatuspyörillä tekee maasta läpäisemättömän.

-SS-

Kuivakin savimaa turpoaa vedestä äkkiä läpäisemättömään kuntoon. Kyntö pelastaa tuolloin kun siinä on sen kyntökerroksen verran mekaanisesti tehtyä vesitilaa. Näin mä olen sen asian ajatellut.

Näinhän se on. Kopkop, näyttää rukiit tällä hetkellä, mutta pahalta näyttää kun nyt meni keli nollaan ja lupaa pikkupakkasta sekä lumisateitakin. Tuleeko lumi täysin roudattomaan maahan, runsaisiin kasvustoihin. Lumihome jyllää...

Paras tapa perustaa syysviljat olisi rajuilla piikeillä oleva kultivaattori, jonka päällä kylvökone. Kerta-ajolla valmista, ilman polkemista. Edellyttää että jääntiviljat on idätetty  ja tapettu esim. kevyellä pintamuokkauksella sekä puhdasta peltoa. Ei saa olla kiviä eikä kantoja tms. häiritseviä tekijöitä, jotka jää kylvökselle odottamaan puimurin kitaa.

"Kymppien pellossa" on vipuvaikutusta suurempaan peltoalaan. Koska juurikaan yli puolta tilan viljelypinta-alasta ei voi tukien osalta hömppäillä, voidaan ajatella, että se kympin pelto monimuotona/saneerauskasvilla tuottaa 400-600 €/ha netto pohjavuokraa sille tonnin hehtaarihintaiselle huippupellolle, jolloin rahaviljelyn todelliset vuokrakustannukset jäävät kohtuullisiksi.

Nyt kun pakkokesannoinnista luovuttiin kohdentamisalueella, epäilen, että näitä metsänreunoja ja pikkupalstoja tulee tarjolle runsaasti; niillä on kohta vuokramiehen markkinat.

-SS-

Se on juurikin noin, itsekin ottaisin mielellään noita kymppien peltoja viljelyyn eli keräilemään tukia. Joskus olikin tuollaisia, mutta piti niistäkin 150 euroa maksaa vuokraa. Se tuntui naurettavan halvalta, mutta etäisyyttä oli jonkunverran ja ne pellot oli oikeasti melkoisia tilkkuja. Osa oli parempaakin maata, mutta edelleen tilkkuja, suurin järkevästi viljeltävä lohko oli vajaa pari hehtaaria. Isompikin oli seassa, mutta niin monimuotoinen sekamelska, ettei paremmasta väliä. Noin 10 vuotta oli "viljelyssä" ja pari kertaa kävin urakoitsijalle näyttämässä peltoja mitä niittää, muuten riitti karttapalvelut. Tarkastajatkin osas käydä itse Vuokrasopimus loppui kun naapuri oli kysellyt viljelyyn, ja luovuin tottakai ihan mielellään, kun joku niitä oikeasti halusi asuttavaksi.

Jos omia peltoja ajattelee, en osaa sanoa hintaa millä voisin luopua. Tonni hehtaarilta? Sitten kun eläkeikä on oikeasti lähellä, ja ellei jatkajaa, katsellaan enemmänkin sitä kenellä intoa ja osaamista, sekä tarvetta pellolle. Toisaalta jos nyt saisi vuokrattua pellot ulos vaikkapa 800€/ha hinnalla, voisi tehostaa "harrastustoimintaa" jota urakoinniksikin kutsutaan. Vuokrata pellot ulos ja tehdä edelleen työt 

Täällä Hämeiden rajoilla ei niin huonoa ja pientä peltoa löydy ettei 200€ hehtaarilta joudu maksaan jos on yleisessä tiedossa. Eturiviläiset soittelee aktiivisesti maanomistajia läpi jos seuraavaksi vuokraisit hänelle, vähän enempi voin maksaa kun mitä nyt saat.

Eiköhän tuollaisille eturiviläisille tuu loppu hommassa jossain vaiheessa?

Eipä oo tarvinut ennen paria edellistä vuotta kuin haaveilla lisäpellosta. Lisämaata tarjottiin ja sanottiin hinta, sillä se on otettava mitä vuokranantaja haluaa pelloistaan. Hinta ei sentään ihan kymmenkertainen mitä tuossa Oksa sanoi hintojen olevan, kunnostuskuluineen taitaa ollakin. Väitän että kannattaa viljelyssä edelleen paremmin kuin ne kymppien maat, ellei ne ole oikeasti hyvää maata ja alueella ei ole lainkaan kysyntää. Joka kuulostaa uskomattomalta, kun omalla alueella ei ole lainkaan tuollaista hintatasoa, minkäänlaisesta pellosta, on siinä tuet tai ei. Kysyntä määrittää hinnat edelleen, kuten asuntomarkkinoillakin. Se vaan tuntuu hassulta, että eikö noita kymppien peltoja vuokraten pitäisi kylpeä rahassa mikäli pellot tuottaa samaa satoa kuin "paremman" hinnan alueellakin?

Semmonen 60tn ollut tässä vakio tosi monella. Aika mukava sesongin alku. 94-95% puhtaudet mitkä on savelta hyviä lukemia. Sokeri itellä 15,5% ja 16,2% korkein mitä kuullut. Nämä Iberiasta molemmat.

Kyl se tästä viä kurasemmaks saadaan. Oli kyllä munaus viime vuonna olla ottamatta muuttuvahintaista. Niin korkealla liihotti sokerimarkkina et tekihän ne tiliä väkisin. Nyt mulla on kolmannes.

Keväällä oli jo melko selvää, et jurtti on ykköspyssy ja painotin sitä niin paljo ku pystyin. Nyt se on sitten jo satavarmaa et jurtin katteet aivan omassa luokassaan. Mulla tyyliin 40ha ja työlukuna 100k myynnit plus 50k tuet. Ihan varastamisesta seuraavaks parasta hommaa.

Peruna? Miten vertautuu jurttiin kulurakenteeltaan?

Pari päivää sitten oli puhetta että tärkkiperuna 12 senttiä kilo, sitä jos tulee 45 tonnia hehtaarilta, tekee 5400€ myyntituloa. 800€ tuet, 6200. Melkeen 250 tonnia tulopuoli, mutta on rajut myös kulut, mm. rahti haukkaa heti sentin, puolitoista, siemen kolmanneksen myyntituloista jne. ja kuka nostaa, istuttaa ym. ym.

Tässä nurkilla oli jurttia isosti pari vuotta sitten mutta sen jälkeen ollutkin kai hiljaisempaa. Joskus aikojen alussa "kaikilla" ollut jurttia, meilläkin, mutta aikaa siitä 60 vuotta tjsp.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 28.09.24 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: ht - 28.09.24 - klo:20:30

Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle

Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14

Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.

Hinattavissa ja pitkäojasvälisissä leveyssäätö oli 14"-18". Hinattava pitäojasvälisessä taisi olla maksimi 22" Semmoinen ohje niissä oli, että 2" pienempi vannas kuin viilunleveys.

Mulla 22" vannas, ja yleensä sama myös työleveys. Maksimi 24 tuumaa. En oo huomannut mitään haittaa, vaikka toisinaan menee 13 tuuman leveydelläkin kun kiiloja oikoo, paras työjälki tulee noin 16 tuuman säädöillä tuolla kvernen 34 muovisiivellä, puukoilla ja kuorimilla. Toki jälki on nättiä myös noin 20 tuuman säädöillä, kun vannas on pitkä ja siipi tarkoitettu leveään työleveyteen. Huima ero polttoaineen kulutuksessa millä työleveydellä ajaa, juuri loppuviikosta sain kynnettyä 17ha lohkon, jolla meni pellolle siirtymisineen tasan 190l polttoainetta. Ei paha mielestäni, reilu 11 litran kulutus hehtaarille, 22-23 sentin työsyvyydellä.  Pienemmillä auroilla ja pienemmällä kotimaisella veturilla ei pääse millään samaan hehtaarikulutukseen eli kynnössä jos missä, työleveyden lisääminen vähentää pääsääntöisesti polttoaineen kulutusta ja saa jotain päivän aikana valmiiksikin. Käännökset vähenee, samoin päisteet nopeammin kynnettynä, enemmän aikaa itse työhön. 

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.09.24 - klo:23:27

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.09.24 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.09.24 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 05.09.24 - klo:16:41

Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.

On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä,  Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.

Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.

Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.

Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..

Omasta mielestäni tärkein se, ettei suorakylvetty vehnänsiemen ole missään kylpylässä, vaan pellon tulisi viettää johonkin päin, kuten kynnetyssäkin. Talvi ratkaisee myöskin. Ja hanhet.

Harmi kun ei oo vielä riistalintu tuo valkoposki, vaikka vuosi sitten uutisoitu, että saattaa muuttua lain asetukset.. Katselin jo isompaa pataa..

Joo ei se jyvä saa uida. Muutama lähisyksy ollut niin älyttömän märkä että kaikki ui eikä vehnäkään olisi ollut pokkeus. Itse ajelin joskus jankkurilla notkopaikat niin se auttaa paljon. Oltava vain keliä kun se kylvön jälkeen tehdään.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 10.09.24 - klo:17:31

Kuinka paljon yleensä vuokralaiset tai vuokranantajat ylläpitävät pHoota, KVK:a tai hiilitasetta? Ojituksesta puhumattakaan.

Tottakai vuokramaat kalkitaan ja ojituksia kunnostetaan samoin kun omillakin mailla. Pitkillä vuokrasoppareilla alkuun ja jatkokausia on saatu ilman että asiasta on tarvinnu edes keskustella

Just näin. Omat ja vuokramaat on samalla viivalla, ja käytännössä osa myös samaa peltolohkoakin iloisesti sekaisin omat ja vieraat. Kun peruslohkoko on pieni, useamman omistajan peltoja yhdistelemällä saa järkevämpiä lohkoja. Ainoa harmitus näissä hommissa ettei niitä ole tehty osassa peltoja jo kauan sitten, yli 40 vuotta kun on ollut osa vuokralla ja yhdistämiset tehty vasta 15 vuotta sitten, jotain on opittu. Toki kummankin pitää luottaa toiseen osapuoleen, sekä vuokralaisen että vuokranantajan.

Lainaus käyttäjältä: fote - 02.09.24 - klo:16:49

jos on vihreitä jyviä mukana paljon ,parempi kun  kuivaa käsikäytöllä jäähdytys asia erikseen

Hygrostaatin kärjet on vaikea saada auki, jos puintikosteus on 13 nurkilla, ja pyrkii 13,5%, että pari tuntia pitäisi saada lämmitettyä. Parin päivän päästä on kuitenkin yli 14% , jos ei kuivaa.  Käytän siinä tapauksessa aikakuivausta, joka on automatiikalla valittavissa. Hygrostaatin voi valita käsin vaihtokytkimellä on/off. Lämpötilaraja poistossa on aina aktiivinen, jotta ei tule karkeaa ylikuivausta vaikka liian pitkän ajan valitsemisen takia.

Nykykuivaamot ovat paljon hienompia, niissä on vaa'at ja kaikki. Mutta kyllä melko yksinkertaisilla rensseleillä saa vanhankin kuivaamon sellaiseksi, ettei tarvitse siinä vieressä nuokkua jyviä pureskelemassa.


IFM electronics I/O -yksikkö ja näyttö, ohjelmointi Codesys

-SS-

Hienot on systeemit.

Tuo kello Hygrostaatin/termostaatin lisäksi on pakollinen. Noin 10 vuotta Mepulla kuivailin, kunnes sain sellaisen hommattua. Todella monesti kuivurilla käväistessä kosteus 14.5 tms. ja tietää että vielä hetki kuivausta. Termostaatilla täyttä arvontaa useinkin, kelloon kun laittaa puoli tuntia, tietää tasan tarkkaan että kuivaus loppuu just oikeaan aikaan. Vanhalla Jaakollakin hyvin usein kuivailtiin kellolla, vaikka mielestäni hygrostaatti on tarkempi kuin poistoilmatermostaatti.

Kyllä Loimaata siunataan sateilla nyt. Täällä  viikonloppuna noin 6 mm ja viime yönä 3,5 mm, ja sankka sumu.

Doneja on kuulemma ihan pystykasvustostakin löytynyt.

-SS-

Mulla kauraa noin 50ha eikä lakoa ole lainkaan. Donit 0.25-7.5+. Viime vuonna aloitin puinnit komealla pystykauralla, odotukset ennätyssadosta mutta ei tullut sitä, eikä lainkaan elintarvikelaatua. Kaikki meni rehuksi. Viimeisenä puin toista lajiketta, joka pahoin laossa. Se oli lähes elintarvikelaatua. Todettua monella suulla, että lakoviljalla ja doneilla ei oo korrelaatiota, tai hyvin vähän. Kyllä se taitaa maalajeista ja kesän keleistä lähteä, lajikekin tärkeä. Ei muuten voi selittää miksi kovilla mailla tulee vähän doneja, mutta multamailla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, mikäli vähänkin altistavat olosuhteet. Tänä vuonna olosuhteet oli viime vuoden kaltaiset. Röyhylle tulon jälkeen sade oli käytännössä päivittäistä, millejä ei kerry mutta kasvusto pysyy kosteana. Mä uskon että reilummat kertasateet putsaa kasvustoa pöpöistä,  mutta tuollainen hautova tuhnu on tosi paha. Tarkoittaa että ne millitkään ei merkkaa, vaan se kuinka ne kasvukauden aikana kertyy.

23/37 sadepäivää kesäkuun lopulta elokuun loppuun.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.08.24 - klo:15:58

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?

Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.

Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.

Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni...

Mitä tuossa satamaan kauroja kelkkoessa ja muita viljelijöitä jonossa haastatellessa, tulee rahakasvien viljelyyn huima lisä Siinä kun kaurakuorman kanssa tulee näytteenottoon, ja tunnin, puolentoista jonottamisen jälkeen saakin lähteä saman kuorman kanssa takaisin kotiin ihmettelemään mitä näille tekis ku homeet kiusaa, niin alkaa kiinnostamaan varmemmat keinot tässä ylikuumentuneessa ylituotantotilanteessa. Siinä ei paljoa lohduta 240 kiinnityshinta, jos 60 euroa saa ko. kauroista jonnekin mullitilalle kippaamalla. Ehkä.

Toinen vuosi putkeen, että kauroissa ongelmia Donien suhteen. Tähän lisäksi että varastot pullollaan myös 2023 satoa, sekä rehua että vientilaatua. Niin mitäpä olisi ensivuodelle tarjolla kauran viljelyyn, ei ainakaan parempia ehtoja kuin tänäkään vuonna. Se on joko ok. hinta vientilaadusta tai vielä nykyistä noin 150 rehulaatua alhaisempi hinta, eikä rehulle luvata soppareissa mitään hintaa. Kuilu niin iso, ja sattumalla suuri merkitys mitä sattuu pellosta saamaan. Hömppä alkaa kiinnostamaan paatuneempaakin "yrittäjää" 

Rehuohra näillä nurkin ykköskasvi, menekki varmaa ja myös sadot aikalailla varmoja, laatu vaatiikin sitten enemmän. Täällä mainittuja, savikoiden 2-3 tn. satoja ei "normaalilla" viljelyllä helpolla saa aikaiseksi jos perusasiat pellolla kunnossa, kevään kosteus riittää tasaiseen itämiseen eli lähes kaikki saa nätit oraat, joka onkin jo iso tekijä kohtuulliseen satoon pääsemisessä.  Iso ohrasato vaatii isoja panoksia/riskejä, hinnan ollessa heikko, onko järkeä siinä isossa riskissä jos parhaimmillaan saa omat pois ja vähän voita leivän päälle.

Kuivurissa toiseksi viimeinen erä pyörimässä, ei haittaa vaikka ois päivä poutaa että sais kuivurin pariksi kolmeksi päiväksi tukkoon :/ Puintikosteudet olleet tosi alhaisia. Eilinen mukaanlukien edelliset 8 päivää, niistä 7 sadepäivää.Silti, hyviä, kuivattavia kelejä. Jatkuvaa sateen uhkaa tai sadekuuroja ollut, mutta silti puinnit on jollain tavalla edenneet. Tosin ei yhtään ainoaa puintipäivää koko syksynä, että olisi aamulla 10-11 maissa saanut aloittaa ja puida iltaan saakka. Silti puinnit kohta puituna, enää noin 70ha jäljellä.

Ohrat olleet puituna jo jonkun aikaa, vieläkin jäi silläkin keskisato alle tavoitteen. Tosin lähellä oli, ja ilman omaa typerää valintaa, sato olisi ollut tavoitteen mukainen. Onerva on vain paska lajike, nyt sen uskon kun kahtena vuotena "täydellisistä"  kasvustoista rehevillä mailla sato jää reiluun viiteen tonniin. Vieressä Vertti huomattavasti parempaa, puhumattakaan Bredosta tai Mairesta. Onkohan Tuomas ohrasta millaisia kokemuksia?

Kauraa kaksi kolmannesta puituna, Donit kiusanneet mutta on ollut myös yksi täysin puhdas erä. Sadot aikalailla tavoitteiden mukaisia mutta painot olleet matalahkoja, kuivurissa kuivausta 2-3 tuntia lämpö päällä jolla menee jo 12 nurkille kosteus, jäähdytystä 4-6h ja koko ruljanssi syöttölaite täysillä sekä esiputsari sopivalla asetuksella .Tällä hieromisella saa painon parhaimmillaan 59 luokkaan, "normaalilla" käsittelyllä jää 54-55 nurkille ja ainakin niissä erissä donit paha ongelma. Lajikkeista Niklas oli heikoin, Ringsaker vaikuttaa tosi hyvältä, Hurjaa suht vähän puituina mutta siitä toistaiseksi parhaat sadot. Odotukset siitä ehkä enemmänkin, kun kesällä näytti Atfarm 160kg typenottolukemia röyhylle tullessa, kasvustot oli synkkiä. No, parhaat vielä pellossa ja kävikö niin, että niistä tuli näiden sateiden myötä jälleen kerran heikoimmat. Ei vaan kuivuri vedä määräänsä enempää, ja näin hektisenä korjuukautena toivoisi olleensa hidas kylvöjen suhteen ts. jotain myöhäisiä kylvöjäkin. Kaikki lajikkeet ja lajit kypsyi kerralla.

Ruisvehnästä siemensadoksi tarkoittettu lohko puituna, talvituhot oli armottomat ja kesäkuun 10. päivään saakka jatkunut kevään pouta viimeisteli tilanteen. Heräsi osittain henkiin vasta kesäkuun lopulla, heinäkuulla ja puidessa aukkopaikatkin melko täynnä lyhyttä vihreää kasvustoa täynnä vihreää tähkää. Sato yli 11 tonnia, mutta hehtaareita monta  40-50 ha kylvöalasta säästyi koskematta ainoastaan tuo yksi lohkon osa, loput säästetyistä ja ohralla osittain paikatuista olisi pitänyt ehdottomasti rikkoa kuten suurin osa. 10ha tuota paskaa odottaa puintia, sato-odotukset jossain 3 tonnin nurkilla hehtaarilta, sekin lähinnä tuon paikkaohran vuoksi.

Ruisvehnän siementä peitattuna ja pusseissa odottamassa noin 8 tonnia. Ehtis ja jaksais tehdä sille maata valmiiksi, niin ehkä sitä pitää kuitenkin hiukan kylvää. Että saa pettyä