Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 16.02.26 - klo:20:31

Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt  jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.

Voin omalta osaltani avautua.

Kun tuli hetki että mun olisi pitänyt jatkaa lemmujen kanssa niin
- navetta oli loppu
- heinänkorjuukalusto oli loppu
- olin silloin yksin
- ja alustavasti homepölyallerginen
- eikä homma erityisesti edes kiinnostanut

Päätös ei ollut erityisen vaikea... opiskelin sitten vähän muita hommia, toimin vähän aikaa osa-aikaviljelijänä kunnes jäin 'vapaaksi ajattelijaksi' :-)

Oikeastaan en ole katunut. Rahaa tietysti on aina liian vähän mutta se ei korvaa elämässä aivan kaikkea.

-Navetta ei ollut vielä loppu, mutta jotain ois tarttenut tehdä ts. lyödä kaasu pohjaan navettainvestointiin. Irrottajat, kiskot, ruokkija oli ollut navetassa vuodesta -90 saakka, rehujen jako bobcatilla. Yksin pärjäsi navetassa ok. eikä mennyt koko päivää.

-Yksin joo, eläkkeelle jäänyt äiti oli palkollisena hetken aikaa tilakaupan jälkeen.

-Kalusto priimaa rehuntekoon kun muillekin tehtiin mutta oli helppo luopua siitä hommasta kokonaan, ruiskutusten kanssa samaan aikaan eikä samoilla silmillä voi mennä kolmea viikkoa putkeen, venyttäen vuorokautta 25 tuntiin...

-Ja tärkein, ei ollut mitään mielenkiintoa todellisuudessa lehmien lypsyyn. Homman olisi pitänyt olla niin isoa, että olisi saanut hypätä suoraan johtotehtäviin/tuuraamaan työntekijöitä.

-Rahaahan taitaa olla kaikilla liian vähän. Kuitenkaan tuloissa ei tapahtunut  notkahdusta, keskimäärin enemmän tienannut kuin lehmien kanssa ja ilman tulojen jakoa vaimon kanssa, yhtiöittäminen olisi ollut pakollista. Joten, miksi lehmiä, kun ilmankin pärjää? Laskelmia tehtiin myös 400 mullin loppukasvatukseen, mutta siitäkin olisi jäänyt todellisena lisänä nykyiseen vain pska ja päivittäinen työ Toki teurastamon laskelmat näytti hieman parempaa  Päivääkään en oo tehnyt töitä tilan ulkopuolella, siis verokortilla, kun lehmät lähti lähes 20 vuotta sitten. Toisille viljelijöille urakointi on suuressa osassa tilan tulovirtaa, nykyään hyvin vähän enää muille yrityksille tehtävää työtä.

-Laskimen käyttö taitaa olla useimmille elukat laittaneille se viimeinen niitti, huomataan että miksi tehdä paljon töitä jos vähemmälläkin pärjää. Raha ei ole kaikki kaikessa, elukat on ilman työvoimaa melkoinen taakka, ainakin lypsylehmät. Siitä pitää oikeasti tykätä ja paljon, että on valmis lähtemään lähes 350 kertaa vuodessa navettaan vaikka kuinka väsyttää tai on sairas, ja varsinkin viikonloppuisin. Sitten kun sen hypyn on saanut tehtyä omalla työvoimalla hoidettavasta 20-60 lehmän navetasta satojen lehmien navettaan, tilanne muuttuu inhimillisemmäksi suorittamisen kannalta, tilalle tulee sitten toisenlaista työtä ja stressiä.

-Tässä omalla aukealla on nykyään 8 maitotilaa, 40 vuotta sitten kymmeniä. Vielä parikymmentä vuotta sitten noin 20. Kato on ollut kova, mutta sanoisin että yhdenkään lopettaneen elämän laatu ei ole heikentynyt. Suurin osa jäänyt eläkkeelle mutta on muutamia aiemminkin lopettaneita. Lähes kaikki pellot on siirtyneet toisille viljelijöille, viljaa on jäänyt viljelemään äkkiseltään laskettuna 2 maitotilaa ja  yksi lopettanut lihasikala. Ei tue myyttiä että pellot siirtyy viljantuotantoon, kyllä ne menee muuhun, kannattavampaan tuotantoon. Pellon hinta ollut edelleen ihan liian korkealla tuottoon nähden, mutta konkurssejakaan ei oo toisaalta paria enempää ollut viime tällä vuosituhannella, niissäkin syy muualla kuin pellon hinnassa.

-Laskin ollut kädessä kevään kylvöjä suunnitellessa, ja omalla kohdalla yllätyin ettei hömppä edelleenkään ole järkevää oletetuilla/saaduilla sadoilla. Ilman kalustoa, heikkokuntoisilla pelloilla, ilman muuta hömppää. JOS/KUN peltoihin on satsattu, samoin kalusto olemassa, ei hömppäily poista kiinteiden kustannusten rasitusta. Sopivaan "loppuliukuun" ilman jatkajaa, mikäs sen parempaa kuin 10 viimeisen viljelyvuoden hömppäily,  nykytiedolla. Samoin ihan kaikki metsänurkat/kainalot, pienet tilkut jne. luonnollisesti hömpälle.

Hammaslukkoja on vielä käsitykseni mukaan pienemmissä nyykkäreissä (Fiatin peruja), kun isommissa on hydr. levylukko. Samaten pienemmissä ferguissa on edelleen käsitykseni mukaan hammaslukko. Punavanteissa ei kait koskaan ole ollut...?

Nyykkäreiksi kun viiatit muuttui, satakymppi viiattikin sai jossain vaiheessa levylukon eteen. Meillä oli -91 vuosimallin, jossa vielä hammaslukko. Etukuormaajaa ei ollut, eikä kestävyydessä ongelmaa vaikka voimaakin oli aika rutkasti enemmän kuin vakiona eikä renkaissakaan ollut muuta vakiota kuin musta väri  Oisko luokkaa -95 kun noihinkin tuli levylukko etuakseliin, lie kestävyydellä osansa. 80-90 fiiatteja meillä ehti olla useita, yhtä vaille kaikissa oli etukuormaaja eikä koskaan tehty akseliremonttia vaikka ne olikin karjatilalla ykköskoneena. Käyttäjällä lienee vaikutusta, renkaita ei oo pakko kääntää linkkuun etukuormaajassa iso kuorma, vaihtaa suuntaa vauhdilla renkaat linkussa jne. Tiedän kyllä noita rikkoutuneen ihan lähipiirissä, mutta sanoisin että käyttäjällä ollut iso merkitys siinäkin 

Tuo ässässän kommentti että peltikeulaista Valtraa, niin miksei jos vanhempaa konetta hakee mutta etukuormaajan kanssa ei koskaan. Ja muutenkin parempia vaihtoehtoja löytyy useita, mutta se hintaluokka on, kuten tuossa Valtrassakin, ihan toista kuin noilla aloittajan haaveilemilla koneilla. Poskettoman ylihinnoiteltuja nuo kotimaiset peltikeulat. 6400 jontikka, siinä ois kone aloittajankin tarpeisiin mutta hintaa vähän enemmän, ominaisuudetkin riittää pitkälle. Harmittaa toisinaan kun tuli oma 6410 JD hävitettyä vaihdossa mutta mitäpä noita keräilemään.

tulee takasin lumesta ihan kuin sinne menikään.   mutta lukot huomaa tuossa ns. ristiriipunnassa.  esim. ojan yli viistosti mennessä.   metässä huomaa kun on joku kuoppa yhen pyörän alla ja keinuliike täys..  kaikki pyörivät.           huomasin lukon puutteen just metässä kun ojan yli pyrin vallun kanssa..  meinas jäähä siihen.

Viiateilla tehty mehtähommat 70-luvulta saakka, jolloin tuli myös eka neliveto. Metsäajossa ollut 6850 Valtra nyt viitisentoista vuotta ja tuo yllä oleva totta. Viiateissa ei ollut ketjuja mutta Valtraan ne piti hommata. Aiemmin metsässä keveämpi 80-90 fiiatti, mutta hakkas kyllä etenemiskyvyltään Valtran mennen tullen tietyissä olosuhteissa. Mutta kokonaisuutena tuo Valtra ehdottomasti parempi, ketjut takana riittää ok. ja hytti parempi, enemmän myös painoa plussana. Vanha isäntä ajaa edelleen kaikki puut mitä edellä hakkaan eikä hänellä ikävä fiiattia muuten, kuin etenemiskyvyltään paikoissa joissa etuakselin keinun varat loppuu. Ja ketteryys toki, siinä valtava ero.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.01.26 - klo:12:32

jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.

-SS-

 

Juu, kyllä sai viimeiseen hakupäivään, iltaan, saakka venyttää tukihakemuksen tekemistä ja jättämistä. Onhan tuossa kuitenkin toteutusaikaa eikä koko projektia oo pakko tehdä kerralla. Säätösalaojakaivoja normiojituksiin, lisäojituksia muutamalla hehtaarille ja ihan täysin uusiksi muutama hehtaari. Nää uudet vuokramailla, kuten hiukan uusintaojitustakin. Kustannusarvio 69 tonnia, hehtaareita projektissa vajaa 35.

Kovasti mietityttää, mutta, peltoonhan ne paukut pitää laittaa jos sinne on jotain parannettavaa. Löysääminen peltojen jatkuvassa parantamisessa on lopun alkua. Alkaa olla jo viimeisiä hifistelyjä nuo säätökaivot. Toisena riskinä ennallistamisasetus, pitääkö nuo parhaat ja tasaisimmat pellot sadontuotoltaan vielä vettää tulevaisuudessa. Mihin raja vedetään, mikä on turvemaata ja mikä ei, vieläkään ei kukaan tiedä kuin arvauksia.

Mitenhän nuo säätökaivot, saakohan niitä asentaa itse ja nostaa ns. asennustuen?

Säätökaivoja voisi laittaa muutaman kotipelloillekin, missä ojitus antaa siihen mahdollisuuden, voiko noita asentaa noin vain ilman suunnitelmaa ja hakea vuosittain säätösalaojitukselle tukea? Vai pitääkö olla virallinen suunnitelma?

Lainaus

sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää

Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.

Niin, tämän itsestään selvyyden unohdin kokonaan  Toissa vuonna oli jatkuvaa sateen tihuuttelua heinäkuulla, ja valtavat homeet. Viime vuonna helleputki alkoi juuri sopivasti, jos näin voi sanoa kun leikkasi myös satoa, kun kaura tuli röyhylle. Homeista oli lievää ongelmaa vain lakokasvustoissa multamailla. Samaa lakoa oli myös karkeammilla mailla ja ne puhtaampia doneista.

https://vyr.fi/wp-content/uploads/2025/05/Kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonnaytteiden-DON-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa-2016-2024-1.pdf

Ainakin tuollainen aineisto löytyy.

Tääkin aineisto vääristynyt, kuten muutkin vastaanottoanalyysit. Kun menet vastaanottoon kuorman kanssa, siitä otetaan analyysit ja jos homeita niin paljon ettei kelpaa edes rehuksi, erä menee hylkyyn ja siitä ei jää mitään merkintää minnekään. Näin ainakin satamassa. Lisäksi viljan lajikkeen ilmoitus ei ole pakollista, se on tai ei ole siinä viljapassissa.  Toissa vuonna kun homeita oli armottomasti ja jatkuvasti meni kuormaa hylkyyn, useita päivässä, ei noista jäänyt mitään tietoa minnekään. Eli alueen tietty valtalajike saattaa olla papereissa puhtaampi kuin todellisuudessa onkaan, kun ne pahimmat erät seuloutuu kokonaan ulos järjestelmästä.

Jos joku altistava tekijä olisi selvä lajikkeen lisäksi, sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää. Kasvustot tiheitä ja homeilla kasvualustaa, kosteus läsnä jne.

Kuivuri paras donien hävittäjä, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Pienet jyvät pitää ihan ekana saada erästä pihalle. Esiputsari sopivalla säädöllä ja syöttölaite täysillä, kierroksia tulee kuivurissa viljaerälle useita ja siemenet hioutuu/ pinta putsaantuu samalla kun pienet ja keveät siemenet poistuu.

Kysynpä nyt kun viestiketju noussut  ylös...

Kuinka kauas tuollainen T.Junkkari tai Elhon vastaava jaksaa rehusuihkun heittää ?

 Hinattava  JF 900 olisi tietysti parempi mutta niitä ei juurikaan suoraniittopäällä ole käytetyissä näkynyt...

n. 12 metriä pitäs lentää...

Tonnin perällä, hiukan vajailla kierroksilla pyörittäen kunnon karheesta puhaltaa voimalla. Ehkä jopa enemmän kuin 900 JF, ainakin muistikuvan perusteella näin. Mutta ei sittenkään niele karhetta sinnepäinkään kuin 900 JF ja kestävyys täyttä pskaa ainakin Luoko-Junkkarilla.  Nopeammin pyörittäen kesti paremmin, vakio 540 kierroksilla hyvässä heinässä 240 leveältä niitetty karhe oli vain yksinkertaisesti liikaa, ei meinnanut mahtua koneen nieluun ja syöttöruuvia tukki jatkuvasti. En sekaantuisi noihin, mikäli karheelta puhaltelee. Pystykasvustosta tuo oli ihan ok. kone. Kokonaisuutena voisin väittää että paskin kone mitä meillä on ollut 80-luvun jälkeen, remonttia remontin perään eikä ehtinyt olla kuin noin 4 vuotta tjsp. Odotukset oli ihan liian korkealla kelasilppurin jälkeen. Tuon jälkeen tuli 900JF ja olihan se kuin taivaspaikka olisi auennut. Ei remonttia, nielee 320 karhettakin ihan ok. kun malttaa ajaa silppurin ehdoilla ja voimaa riittävästi edessä ettei kierrokset putoa. Oi niitä aikoja, vieläkin tutun turbon vihellyksen kuulen 

Totta kai paras talvi on sellainen, että marraskuussa pitää pari viikkoa pakkasta ja sitten sen jälkeen lasettaa kerran viikossa 10 senttiä lunta, joka vasta kevätahavien jälkeen sulaa pois. Kaiholla voi muistella näitä talvia.

Nyt on 10–15 senttiä pakkaslumen höytää oraitten suojana. Varmaan ihan hyvä, jos ensi viikonkin keskilämpötila jäänee alle –10 °C:een.

On hienoa katella pihalle kun pakkanen paukkuu 20 asteen molemmin puolin jo useana päivänä, tänään kävi jo 25 nurkillakin. Lunta noin tuuma, alla pelloilla paikoitellen jäätä kun sulamisvedet ei ehtineet jokapaikassa sulattaa aiemmin routaantunutta maata. Maa siis vesimärkää, joka kalahtanut jäähän kuin kivi. Siksi hienoa katella näitä kelejä, kun ei ole aariakaan syysviljaa tänä talvena.

Viime talvena oli paljon ruista ja vain parhaat paikat säästin, siellä täällä muutama hehtaari laikkuja. Tuhot oli melkoiset. Viime talvena näytti vielä ennen loppiaista tosi hyvältä, vähän lunta ja pakkasia. Sitten tulikin kesä keskelle talvea jäädyttäen kaiken edestakaisella humpaamisella, sulamisvesistä kertyi paksuja kerroksia peltojen laidoille, keräten pellolle enemmän ja enemmän vettä. Joku tuossa kertoi ettei ole paha jos jäätyy syksyllä veden alle ja keväällä sulaa pois. Pari kohtaa pellolla oli juuri tällaisia, joitakin neliöitä oli ollut lätäköllä jo jäätymisvaiheessa eikä talven edestakaiset sulamiset niitä kohtia sulattaneet. Ne olivat matalimmat laikut jään alla olleissa pellon osissa, ja niissä oras oli keväällä moitteeton, ja nätti ruis tuli, kun uteliaisuutta ne jätin kasvamaan, ympärille kylvin ohraa. Samoin kaikki kohdat mitkä ei olleet välillä veden ja jään alla, säilyivät mukavasti talvesta vaikka kelit oli tosi haastavat. Kun pellolla on kaatoa promilleja, eikä prosentin osia sadoilla metreillä suuntaansa, talvituhot on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toiveikkaana kylvää mutta talvi korjaa. Kevätviljalla ei mitään haasteita noilla mailla, ellei lakoriskiä lueta sellaiseksi Joten tyhmäähän se on tasaisille maille lähellä perämerta kylvää syysviljaa, jo muutama kymmenen kilometriä sisämaahan tekee olosuhteista paljon helpommat, lue talvisemmat sekä pelloissa kaatoakin, ja onnistuminen todennäköisempää.
Siinä on vain jotain, ruispellon lainehtiessa tai syysviljan ollessa kuin seinää, pulleat tähkät kiinni toisissaan    Omalla siemenellä, ilman lannoitusta, riski kuitenkin pieni. Kunhan vain keksisi tavan kylvää nopeasti muokattuun maahan puintien ollessa kiivaimmillaan. Siinä se ongelmista suurin, kuitenkin, kun puinnit vie kaiken ajan kuivauksineen ja vähän enemmänkin. Syysviljan työtä k(t??)asaava vaikutus on vain liian suuri, lyödä päätä seinään ja haaveilla keveämmästä keväästä. Siinäkin sitten apulannan levitykset kesken kylvöjen aloitusten, ruiskutuksia ehkä kesken kylvöjen jne. Samassa ajassa kun tekee työtä syysviljojen väärän rytmin työvaiheille, kevätviljaa puuhaa sarjatyönä isoja aloja. Ja keskimäärin paremmalla satotasolla.

Melkoiset tuhot metsissä, isän muistin mukaan ei oo samanlaista aukkoa tullut metsiin mitä nyt tuli eli aika pitkään aikaan, muistanee ajan 70 vuotta taaksepäin. Tarkoittaa että ihmeen kaupalla säästytty pahimmilta lähes poikkeuksetta. Nyt on puuta nurin siellä täällä, sahamiehelle olisi tosi tiukka rupeama vaikka pinta-alaa ei normaalia enempää olekaan. Motolla lähden kiertelemään harvennettuja metsiä, harvemmin tulee tuulenkaatoja tms. keräiltyä mutta nyt on jo "kannattavaa" touhua kun pahimmillaan kuorman kerää suht pieneltä alueelta. Suurin, käytännössä puhtaaksi mennyt pläntti hitusen alle hehtaarin, siinä puuta 200+ kuutiota hehtaarilla. Kiinnosti metsäfirmaakin kun sattuu olemaan tiessä kiinni.
Pikaisella kierroksella vahingot liian suuria, jokunen kohde vielä tsekkaamatta joissa voi olla paljonkin puuta pötköllään, sinne kun ei autolla päässyt lähellekään eikä päivä riittänyt kaikkeen. Piti käydä ensimmäisenä aamupäivällä kattomassa mitä on tapahtunut lähialueella, ja olihan sitä tapahtunut. Ainakin kolmea isoa kuusiaitaa tiedän kaatuneen juurineen, villin näköistä kun tukkipuukokoinen kuusiaita kaatunut kuin yksi puu, juuret yhtenäisenä läpipääsemättömänä mattona pystyssä Talojen päälle kaatuneita puita, irti repeytyneitä kattoja jne. Sähköttömiä talouksia kunnan alueella edelleen reilu 1000, ja sähköt katkes suurimmalla osalla kuuden jälkeen lauantai-iltana.  Omalla kylällä ei ensimmäistä räpsäystäkään, suuria eroja miten on linjat maassa vai onko avojohtoa jossain kohtaa. Yksi alue kuin keskityksen jälkeen ja siellä avolinjaa kilometrikaupalla.

Kesällä tuli pihaan Antin elevaattori viljasiilojen täyttöön, nyt löytyi moottorin suojakupu kaatuneen pihakuusen vierestä pellolta. Ei oo tuuleen tarkoitettu nuo suojat, kun repes irti pulttien mentyä kotelosta läpi. Onneksi elevaattori pysyi pystyssä.

Se tuli kerrasta Hanneksen toimesta kiintiöt täyteen metsäfirmoilla. Ainakin kaatuneiden pihapuiden perusteella ollut pahin myrsky ns. miesmuistiin. Mauri-myrsky lie ollut samaa tekoa tämän puhurin kanssa. Aamulla tarkastetaan vahingot mutta pahalta vaikuttaa kuvien perusteella+oman pihan vahinkojen, että puuta on nurin metsissä reilusti.

Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.

Voi hyvinkin olla, maa harvemmin yhtä kuivaa kuin syyskynnöissä. Tällä viikolla kyntöjä juurikin multamailla eikä maa ole lainkaan liian märkää syvemmällä, kuivaa ennemminkin vaikka jossain pinnassa litsinlätsin. Kaikkiaan todella hyvät kyntökelit,  rautasiivillä tarttuisi kuin tauti siipeen, muovisiivellä menee tosi nättiin, josta kertoo mittarilta mittarille, 18km:n päässä tehty vajaa 19ha kyntö kolmelle peruslohkolle, käytännössä viidessä osassa piti kyntää ja kulutus 12.25l/ha. Sanoisin että hyvin kohtuullinen, kuivempana tai kosteampana kulutus isompi. Kevätkynnöissä maa lähes poikkeuksetta kosteampaa kun kynnöllä kuivatellaan maata, jankon ottaessa todennäköisesti osumaa. Mutta vaikka jankko ottaisikin osumaa, kasvuston saa kevätkyntöiseen lähes poikkeuksetta priiman jokaneliölle. Syyskynnetyillä voi olla joku märkä läikkä tai ihan liian kuivaksi päässyt kohta.

Tuohon kasvupeitteisyyteen, katellut kovasti järeä piikkistä kylvökonetta. Horschilta tyrkytettiin kokeiluun Focusta, oishan tuo mielenkiintoinen kokeilu. Voisi syksyllä "muokata" vaikka kaikki pellot ko. tyyppisellä koneella, kylvää syysviljaa ja keväällä päättää kuinka jatketaan, äestetäänkö ja kevätviljaa vai onko kasvusto säästettävä. Täysi kasvipeitteisyys muokatuilla pelloilla, kerta-ajolla perusmuokkaus ja kylvö.

Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.

Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..

Joo, kevätkyntö lämmittää maan ja tasaa kosteusvaihtelun pellon sisällä. Vuorokausi kynnöstä kylvöön, kun kylvöt on meneillään. Noilla oikeasti multa/turvemailla kevätkyntö ei taas ole optimivaihtoehto, jos edellisenä vuonna tullut normaali sato. Se olkisilpun määrä eristää ja muutenkin sängellä oleva maa sulaa hitaasti. Jääkameja lohkeilee vielä toukokuun lopulla, ellei ole ollut vahvaa lumipeitettä suojaamassa loppukevääseen saakka. Kun yleensä lunta on ja ei oo pitkin talvea, häipyen lopullisesti maaliskuun alussa ja yöpakkasten jäädyttäessä maan umpiroutaan, silloin haaveillaan kovista vesisateista vapun tienoille, sulattamaan routaa. Jos keväällä ei sadakaan, routa viipyy pitkään. Multamaan ollessa kynnetty, sen pääsee parhaimmillaan kylvämään roudan päälle. Jokatapauksessa routa sulaa nopeammin kuin olkien peittämältä sängeltä, ellei ole ollut sitä suojaava lunta jonka sänki mukavasti kerää.

Taas tuli viime yönä muutama milli lisää. Nämä "sateet" viimepäiviltä +30mm, paikasta riippuen. Pari viikkoa aiemmin kastui pellot melkolailla, kuivahtivat jotenkin välillä mutta ny on märkää paitsi ns. kotivainion maat. Niissä ei tietoakaan sateista, perunaa nostavat täyttä häkää eikä ongelmaa kuin päisteissä hiukan litsinlätsin, kuten aika useinkin. Kuulemma hienot nostokelit. Multamaata/turvetta pellolla hiemankin, ja pellot melkoista velliä tällä hetkellä.

Vähän kun kuivahtaa, ainakin ennusteessa, pääsee aloittamaan syyskynnöt.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 30.09.25 - klo:18:53

20-30km taitaa saada olla matkaa tukiasemaan, ratinpyörittäjä minimi, mieluusti venttiili, jos hyvän haluaa. Monta vuotta ollut AOG, tukiasema mieluummin centipedeen, taitaa olla vakaampi kuin rtk2go, vasta muutaman kuukauden olen käyttänyt Centipedeä. Oli kyllä halpoja, mitä lienee sisällä. Toki voi kaarevia ajaa mutta jos kylvät ajo urat ja eri vehkeellä kuin ruiskutat ja käytät automaattiohjausta on se helpompaa suoria uria käyttää. Glyfo ruiskutuksissa eihän siellä tarvitse olla kuin penkillä painona

Ratinpyörittäjä tai venttiili säästää uskomattomasti jumeilta kropassa. Mulla tulee jännitettyä hartioita kun ohjailen tarkasti. Nyt kun traktori ohjailee on paikat paljon vetreämmät.
Osaavat rakentaa tuollaisen RTK tukiaseman yhden koneen vuotuisen tarkennuslisenssin hinnalla. Naapurin poika rakensi sellaisen ja sitä saisi pienestä maksusta käyttää. En ehtinyt irtisanoa lisenssejä täksi vuodeksi.

Ruiskutuksissa ollut rattirenki, sen jälkeen fiksummat ohjaukset käytössä vuodesta 2009 eli onkos nyt sitten takana 17 vuotta. Kylvössä, puinnissa ja ruiskutuksissa käytössä aina kun mahdollista/järkevää, omille ja rahtipelloille, sadoille lohkoille, valmiit urat tallennettuna. Vaatii vähän näpyttelyä kun lohkoa vaihtaa mutta ajaminen on niin käsittämättömän paljon keveämpää, etten voi ymmärtää heitä, kuka ei tätä voi ymmärtää  Tänä kesänä käytössä vajaa 2000 ha alalla, ja vain yhdellä antennilla kun tarkennus on antennikohtaista. Hehtaarikohtaista kulua kun alkaa laskemaan, huomaakin ettei se enää niin kallista olekaan, ettei mene päällekkäin eikä jää haukea peltoihin. Pelkästään tarkentuneella ajolla säästää kulut, mutta pääasia kuskin säästäminen ja fokus työhön eikä ohjaamiseen.

 Ohjaus nykyään traktorin ja puimurin sisään rakennettu, JD, eikä sillä pääse näitä edullisia tukiasemia käyttämään ilman isoja investointeja RTK palikoihin. Yhdellä vuosilisenssillä tekisi paljonkin näitä omia ohjauksia, mutta oma mielenkiinto ei riitä värkkäämiseen. JOS joku tietää kuinka jontikan saa pelaamaan edes Kareran tukiasemilla, saa laittaa viestiä.

Tänään tuli haettua salaojien huuhtelupäitä, kuinka hukkaan ne joutuukaan rehevällä maalla kolmessa, neljässä vuodessa... Omalla RTK tukiasemalla tämäkin ongelma olisi täysin tuntematon kun voisi rakentaa edullisesti samanlaisen kepin kuin maanmittareilla ja saisi tallennettua jokaikisen salaojien huuhtelupään, laskuaukon ym. sentin tarkkuudella sekä sivusuunnassa että korkeussuunnassa. Edelleen, vaatii sitä harrastuneisuutta, mutta jopa tätä varten voisi harkita omaa RTK asemaa. Sukulaisilla on moiset laitteet ja harrastuneisuutta, uskomattoman paljon voikin rakentaa kun on taitoa. KAIKEN mitä on kaupallisesti tarjolla maatalouteen ja maanrakennukseen/paikannukseen/koneohjaukseen.

Lähin avoin asema 22km:n päässä, naapureiden kanssa on ollut puhetta yhteisestä asemasta. Ellei jo sellainen löydykin, ainakin joskus oli eräällä tilalla mutta kantama kuulemma vain kilometrejä? Näillä nykyisillä mm/km tarkkuuden katoaminen. Voisiko olla rajatapauksessa, esim. 30km:n päässä kahdesta asemasta peilaus kumpaankin asemaan ja siten tarkkuus kohdallaan?

Eilen omat rypsit loppuun, puintikosteus puimurin mittarin mukaan keskimäärin 10.1%, mikä ei kauas heitä, kuivasaika oli mukavan lyhyt ja tehokasta toimintaa ku rypsin sato jää tänä vuonna heikoksi vaikka kuinka olisi hienon näköistä kasvustoa. Ainoa kasvi, joka oli pettymys, muista tulikin tosi hyvin ja taisi tulla uusi ennätys keskisatona, jääden hiukan joosepin keskisadosta.

Naapurille puin vielä illansuussa yhden 7.5ha rypsilohkon, 8.8% kosteus. Kerrankin rypsi puhdistaa puimuria ja sitä on vielä pariksi päivää puitavana.