Itse jakaisin viljelysporukan neljään karsinaan.
1. Persaukiset/velkaiset. Yleensä elukoitakin rasitteena. Ollut hyvät suhteet pikkupankkiin joka sitten rahottanut maakauppoja ja koneita.
2. Sivutoimisesti puuhaillaan perintömaiden kanssa. 70-luvun koneilla pärjää niin kauan kuin isännälläkin jalka nousee valtun kyytiin. Taloudellisesti tuet ja vahingossa myydyt jos sattuu jotain tulemaan kuittaa kaikki kulut.
3.sivutoimiset joilla vähän enemmän viljelyssä sanotaanko 100-200ha. Leipä tulee palkkatöistä tehtaalta tai koneurakoinnista. Järkevästi hoidettuna tuilla ja myyntituloilla saanut koneita päivitettyä ja lisämaatakin ostettua. Ihan kohtuulliseen hintaankin. Esim vanha isäntä ehtinyt vuokraamaan 20v edullisesti tietenkin ja vuokranantajien siirtyessä vanhainkotiin niin myyty koko roska kun tuo Hannu on noita peltojakin niin hienosti viljellyt. Hintataso -40% markkinatasosta.
4. Yleensä päätoimisia viljelijöitä joilla vähintään 100ha viljelyksessä. Vuokrapeltoja ei yleensä ole. Raha elämiseen tulee perämetsistä, osakesalkusta yms.
Tällaisia mietteitä tähän päivään.
 Kysymys tuosta väderstadin härvelistä. Paljonko tuommoinen vispilä maksaa leasingilla?
Eikai tuommosesta saa kun jonkun 50t vaihossa enää 10v päästä jos erehtyy ostamaan?

Eräässä kartanossa oli sotien jälkeen sellainen tilanne, että joutui luovuttamaan rintamamiestiloille alueita. Taloa piti silloin kaksi vanhaa piikaa siskoksia olivat. Selvittivät asiaa ja toinen otti isännän taloon sekä tulevan isännän veljeltä adoptoitiin poika. Tällä järjestelyllä maista taisi kymmeniä hehtaareja säästyä luovutuksilta.
Poika sai työpaikan palkkioksi tehtaasta, työnjohtajan pestiä hoiti.
Lienee tuokin kartano lyöty lihoiksi.

Lasketaan nyt kun kerran pyysit.
200/ha nettoa vaivaset 50v ja maksanut itsensä ole hyvä

Hei mikäs on sitten pellolle järkevä ostohinta, että maksaa itsensä takaisin? Olisi mielenkiintoista tutkia tuommoista 120ha tilan kirjanpitoa niin näkisi lukujen valossa asiaa.
Täällä joku heitti, että 10000/ha on liikaa.
Esimerkiksi 10ha lohko ja 8000/ha 10v maksuajalla 3,5%korolla loppusummaksi karkeasti 9500/ha..

Hienoa pohdintaa pojat.
Metsäjusssin listaukseen viimeiseksi kohdaksi lisäisin tulos/tila. Sen laskeminenkin onkin sitten kinkkisempi homma.
Maajusseillahan perinteisesti laskukaavat muuttuvat sen mukaan mikä lopputulos halutaan.

Ehdottaisin tukien saamiselle kannustimia. Perustuki 150e/ha ja 350e/ha lisää, jos myyntitulo yli 500e/ha. Viljelijän tuskaa helpottakseen laskettaisiin kaikki ha yhteen ja näistä keskiarvo.
Tilanne on täysin kohtuuton  on sitten 50 tai 500ha tila, jos myyntiä ei ole yhtään. Poikkeuksena tietenkin elukkatilat mutta näissä olisi simppeliä esittää laskelmat mitä pellosta saatu irti 

Googlen mukaan Suomessa 2,2miljoonaa hehtaaria peltoa. Noille 8500 aktiiville jaettuna rapiat 258ha.
Tässä taustalla täytyy olla, että mm. turvepellot tiputetaan pois tukien piiristä. Paljonkohan niitäkin on?
Ei tuo yhtälö muuten ole mitenkään uskottava.
Hiekkalaatikon ulkopuolelta siis ei viljelijän silmin katsottuna niin ainakin omalla paikkakunnalla ja vastaavissa lähikunnissa tilanne on se, että yli 150ha viljelijöitä on alle 5kpl per kunta..
Eikä olla missään sysisuomessa edes. Useampia kasvinjalostajia/ostajia löytyy alle 50km säteeltä.
Kova usko täytyy politiikoilla olla 

Ilkeääkö täällä esim joozeppi avata lukuja tarkemmin. Eli millä kulurakenteella ne myyntitulot raavitaan kasaan?