Itsellä jyrsimessähän on jyrä, joka jakaa traktorin etuakselilta painoa pois. Eli siinä jyrätään ensimmäisen kerran. Kylvökoneessa on pyöränvälijyrä. Eli ennen kuin kiekot osuu maahan, "jyrsös" on jyrätty jo kahteen kertaan. Sen jälkeen jyrätään vielä kylvökoneen takapyörillä. Tänä vuonna kävin vielä jyrälläkin jyräämässä.

Sanoisin, että jos ei onnistu jyrsin keulalla, ongelma on joko maan rakenteessa, tai liian märkää. Itsellä maat HtS ja HeS pääsääntöisesti. Tähän mennessä ei ole kyllä sellaista ongelmaa tullut vastaan, että oraat eivät pääse renkaanjäljestä ylös. Ennemmin oraissa näkyy pieninä värieroina edellisen vuoden puimurin tiivistämät jäljet pellossa.

Kyllä sitä itsekin alussa mietin, että miten mahtaa onnistua, mutta ihan hyvin se on onnistunut sekä syksyllä, että keväällä. Nopeasti saa lyhyilläkin poudilla jyvää maahan.

Jos googletat esim. Front (mounted) power harrow, niin löytyy kyllä materiaalia. Pelkkä jyräkin keulalla on kynnökseen jossain kylvetty, mutta varmaan maalajista riippuva juttu. En yritä markkinoida ajatusta kenellekään, enkä varsinkaan ota vastuuta sen onnistumisesta. 

Omasta mielestä jyrsimisen hyöty on nimenomaan siinä, että kevätkosteuden saisi hyödynnettyä parhaiten. Ja nuo puhaltumiset välissä kuulostaa siinä mielessä erikoiselta. Mutta jokainen laittaa tavallaan jyvät maahan ja virittää koneketjun sellaiseksi, mikä omaan elämään sattuu sopimaan. 

Itsellä vaakatasojyrsimestä savimaalla kokemuksia noin 5 vuoden ajalta. Jätin äkeen kokonaan pois valikoimasta, kun alkoi keväisin ahdistamaan, kun samaa lohkoa ajoi neljättä kertaa ympäri.

Oma kokoonpano siis sellainen, että 3m Maschio etunostolaitteessa ja takana 3m Multiva Forte / eForte perässä. välissä ollut New Holland T7.210 AC. Tehojen puolesta on täysin riippuvainen työsyvyydestä, mutta tuolla yhdistelmällä ajonopeus on ollut 6-12km/h. En ole kovin syvälle jyrsimellä mennyt, koska en ole kokenut tarpeelliseksi kylvökoneen takia. Vaihdoin itse kahden traktorin taktiikasta yhteen veturiin, kun aloin jyrsimään.

Sängellä omat kokemukset on ollut kyllä hyviä, mutta tosiaan en niihinkään kovin syvään ole mennyt, eikä ole uria tarvinnut tasailla.

Hyvät puolet:
- Jyrsin keulalla tasaa kultivoidun maan, eli kyyti on tasaista
- Kerta-ajolla kultivoituun maahan tai sänkeen (en ole itse kyntänyt, mutta toiminee samalla tavalla siinäkin).
- Kohtuullisen joustava systeemi. Jos on kuiva, voi vetää suoraan sänkeen jyrsimellä tai suorakylvää. Jos on kosteampaa, voi avata kultivaattorilla ja sitten yhdistelmällä perään. Syksyllä nahkean saven avaa kultivaattorilla ja kylvää seuraavana päivänä (vaatii tosin aurinkoiset 2 päivää).
- Jyrsin on aika halpa laite verrattuna hyviin äkeisiin.
- Ei tukkiudu herkästi

Huonoa:
- Tuollainen yhdistelmä on vähän kankea, kun mittaa alkaa olemaan ja tavaraa keulalla, niin vähän vaatii isommat päisteet
- Jos kalkitsee talvella, sänkiäestä kaipailee keväällä
- Rikkojen osalta verrattavissa suorakylvöön, eli torjunnan saa huolellisesti tehdä kemiallisesti.
- Kuivalla pölyä nousee niin paljon, että eteensä ei meinaa nähdä.

Ominaisuuksia:
- Syvemmältä jyrsiessä hitaanlaista ja tehoa ottaa. Toisaalta saa yhdellä ajolla saa ajettua, jos kylvökone mukana. Itse olen 3m yhdistelmällä muokannut ja kylvänyt 12-20ha/päivä.
- Naapurit puhuvat, että se on hidasta ja pääsee pellolle niin myöhään, kun pitää olla todella kuivaa, että voi jyrsiä. Itse en ole huomannut kumpaakaan. Aika nahkeakin savi onnistuu, kun ei vaan yritä liian syvälle. Helposti saa kikkailijan maineen, kun ei tee niinkuin muut.
- Mitä nopeampaa ajaa, sitä karkeampi jälki. Jos haluaa hienompaa jälkeä, laskee nopeutta.
- Enemmän seurattavaa ja vipujen vääntämistä kylväessä, eli helposti tulee myös huolimattomuusvirheitä. Eli tarkkana saa olla ja vähän erilaista kun äestäminen "nollat taulussa".
- Mitä paremmassa kunnossa maat, sen helpompaa.
- Juolavehnän osalta ilmeisen toimiva systeemi hyvän rikkatorjunnan kanssa yhdessä. Ei ole juolavehnät enää vaivannut, enkä ole glyfon kanssa paljoa lätrännyt.

Suorakylvön rinnalla ihan toimiva systeemi kyllä, mutta varmaan saa olla tarkempana olosuhteiden kanssa. Suorakylvöstähän tuo olosuhteiden kyttääminen varmaan tuttua jo olisikin.

Sellainen kuva on jäänyt, että herneestä jää se 30kg/ha typpeä. Kyllä sen eron näkee kaikilla kasveilla, kun herne on esikasvina.

2tn/ha paikkeilla oli ruisvehnän sato. Syysvehnien osalta n. 3tn/ha. Oraat oli keväällä (syysvehnät oli, ruisvehnät ei niinkään) huiput yhden talven ja kahden takatalven jälkeen. Toukokuun sää jätti kasvustot harvoiksi ja kasvutahti oli niin nopea, että rikkoja nousi erittäin paljon sateiden jälkeen harvaan kasvustoon. Valvattia oli lopulta niin paljon, että sitä ihmeteltiin moneen kertaan. Paljon joutui poimimaan tavaraa pöydälle sieltä täältä ja ruisvehnän osalta jäi valvatin vaivaamia alueita reilu kolmasosa peltoon.

Lisäksi yhdellä lohkolla oli eläimet talloneet harvinaisen paljon valmiiksi harvaa kasvustoa nurin. Niillä lohkoilla millä näitä ongelmia ei ollut, oltiin 4tn/ha tasolla. Sellainen syysviljavuosi tällä kertaa. Paremmalta vaikutti, mutta lopputulos oli tällä kertaa tämä.

29.5. jälkeen sadelotossa on tullut vettä joka viikko. Kuun vaihteessa tosiaan mittariin 42,5mm muutamassa osassa. Osalle lohkoista tuon 42,5mm sijaan 70-90mm. Sen jälkeen 9,5mm, 10,75mm, 13,25mm ja 6,5mm. Mittariin yhteensä 82,5mm, ja osalla lohkoista se 100-120mm. Hyvin pitkälle vedet tullut tarkkarajaisista kuurorintamista, jotka lähteneet liikkelle melkein suoraan omien peltojen päältä. Ja isoimmat sademäärät ukkosen kera. Joku isompikin rintama tuosta pyyhkäisi yli. On kyllä todella harvinaista herkkua meilläpäin, jos alkukesästä vettä tulee tällaisia määriä.

Parilla lohkolla hyvä n. 12,5ha ohran oras meni kuun vaihteen sateiden jälkeen aivan keltaiseksi. Jos niille olisi vielä joku kuuro osunut, homma olisi viimeistelty kyllä. Keltaista/valkoista/harmaata oli jo ennen sateita, kun kirpat vaivasivat kuivuuden kera. Nyt näyttää kaikkien koettelemuksien jälkeen nekin yllätävänkin hyviltä.

Etana syysvehnät eivät vettä keväällä saaneet ja ne näytti kyllä todella hailakoilta, mutta muuten tiheiltä. Sateiden jälkeen täytyy sanoa, nyt kun on tähkät näkyvissä, että on tähkän pituus ja tiheys kuitenkin ihan hyvä. Puidessa niiden osalta näkee sitten, miten kävi, mutta ei näillä näkymin ainakaan katastrofi.

Sinnikäs kasvi tuo syysvehnä kyllä, kun ensin kesti syksyllä kovat sateet (kellastui), syksyn hanhet, sen jälkeen talvi, pari takatalvea, napakat yöpakkaset, kevään hanhet ja lopulta vielä tuo kuivuuden myötä ilman lisätyppeä toukokuun loppuun. Silti ne näyttää ihan hyviltä. Ohra meinasi luovuttaa ensimmäisiin sateisiin...

Kyllä se mittari näköjään toimii jossain määrin. Ilmeisesti vaan aika tarkkarajaisia nuo kuurot. Torstaina illasta tuli ensimmäiset kuurot, josta mittariin ei osunut mitään, mutta kartan ja raportin mukaan vettä tuli reilusti ainakin tien toisella puolella. Naapurilla / naapurikylällä osui 70mm. Sen jälkeen 14mm perjantaina. Lauantaina 1mm, sunnuntaina yöllä meni taas kuuro, josta tuli 15mm ja tänään illalla vielä 15mm. Yhteensä mittarissa reilu 40mm ja sitten nuo torstain sateet päälle. Jos sama homma jatkuu niin kivillehän tämä homma menee näinkin. Jos tuosta torstain kuurosta osui vaan tuo parikymmentä omille lohkoille, niin toivoa on. Ensi viikolla taas katsastamaan, katastrofista toiseen!

Sain raportin, että tänään kehittyi ukkosrintama suoraan lohkojen päälle ja tuli ravakasti vettä. Ikävä kyllä sääaseman mittarissa on jotain hyönteisiä niin lukemia ei ole tarjolla. Vähän sivumpana meiltä mittariin näytti tulleen 70mm. Sadetutkasta päätellen sinne osuikin suurimmat sateet. Itselle lohkosta riippuen varmaan 10-30mm. Tämäkin sade tosin oli aamulla peruttu, mutta tälläkin kertaa tuli vedet ennustamatta. Tuli kyllä tarpeeseen, mutta katsotaan miten käy lopulta. Ennusteessa on edelleen ukkosia ja sateita, mutta ei pariin päivään.  Muutama vuosi sitten tuli päivässä 110mm ja sen jälkeen vielä joka päivä yhteensä parisenkymmentä mm ja silloin kyllä ojat tulvi ja viljat hukkui sateisiin. Jos tällä kertaa tulisi sopivasti...

Kauroissa ei peittausta, ohrissa oli. Sama ohran siemen iti kyllä sillä 27ha osalla ihan hyvin, tuo nurmeen suorakylvö ainoa, jossa ei ole ehtinyt mitään tapahtunua. Kyllä se vaan taas omaan piikkiin menee, kun jäi liian pintaan. Maa oli kovaa, mutta olisi sen saanut syvempäänkin. Mutta ehkä parempi näin, kuin epätasaisesti itänyt. Pitää nyt vaan useampi päivä tulla vettä putkeen, että maa olisi kosteaa sinne pohjakosteuteen asti, että juuret pääsee hakemaan vettä syvemmältä. Kyllä sitä vettä taas jossain vaiheessa tulee.

Viereisillä lohkoilla (siis myös naapureiden) on kynnettyjä (tasattuja ja äestettyjä), kultivoituja, sänkiäestettyjä ja tämä suorakylvetty (jonka myös jyräsin seuraavana päivänä). Parhaat oraat on sänkiäestetyssä ja syvään kylvetyssä, mutta kaikki näyttää kuitenkin vähän huonoilta...

Ohrasta 27ha on orastunut ihan hyvin. Niitä on tosin kirpat syönyt enemmän kuin koskaan ennen. Aivan keltaisina. Loput 13ha suorakylvin nurmeen, ja niissä ei ole tapahtunut toistaiseksi minkäänlaista itämistä, vaikka mullassa ovat. Hyvin oli kosteutta kylväessä, mutta heti kun kiekot osuivat maahan, kosteus katosi kuin ilmapallon olisi poksauttanut. Jos sitä vettä lopulta tulee, niin ainakin on sitten tasaisesti itänyt.

Kaurojen osalta 20ha on ihan ok, 10ha tyydyttävää, 10ha ei itänyt. Herneet taimettuneet aika hyvin. Herneen sänkeen kylvetyissä kauroissa on niin paljon saunakukkaa ja kortetta, että en ole taas koskaan nähnyt. Kyllähän tuo kieltämättä korpeaa, kun hernettä lukuunottamatta kaikki panokset on ostettua. Viimeiset kylvöt toki minun osalta, mutta olisihan se ollut komiaa lopettaa jotenkin säädylliseen viimeiseen vuoteen. Nyt sellaista ei ole näkyvissä.

Meiltä nuo ennustetut sateet katosivat taas yön aikana ja vettä ei ole tosiaan tullut toukokuussa käytännössä juuri mitään. Onneksi tänä vuonna on aika pitkälti kaikki ostettua siemenestä lannoitteisiin.

Hakemukseen ainakin vaativat liitteeksi ammattilaisen tekemät suunnitelmat. Myös liiketoimintasuunnitelma on pyydetty liitteiksi, mutta en tiedä vaativatko sitä aina.

Tarkennuksena vielä, että vireilletulon jälkeen työt saa aloittaa, omalla riskillä.

Ne suunnitelman tekijät (itsellä oli Mittakolmio) tietävät aika hyvin nuo oman maa-aineksen asiatkin, kun tekevät tarvittaessa tukihakemuksenkin. Oma maa-aines hyväksytään omarahoitusosuuteen näköjään ehtojen mukaan, mutta mistään ei löydy summia... Mutta seulottuahan sen tulisi olla urakoitsijan mukaan, ettei niitä kivikasoja ole siellä ojituksen jälkeen.

En muista miksi minulle jäi sellainen kuva, että sorat ei olisi kuuluneet. Tämä saattoi olla tosiaan väärää tietoa.

GPS kartoitus 50€/ha
Salaojasuunnitelma 105€/ha

GPS kartoitus tuntityönä n. 75€/h

Pienemmissä plänteissä varmaan enemmän.

Mielestäni voi hakea samalla hakemuksella useampaan pienempään plänttiin. Muistaakseni likwit tarvitaan, kun investointituki kyseessä.

Ei saa aloittaa ennen hyväksymistä.

Soraa ei muistaakseni hyväksytä kustannukseksi.

Glyfon määrästä en tiedä, mutta jos siellä on itämättömiä, niin ne varmaan ennemmin ongelmaksi tulee. Omat kokemukset valkomesikästä parilta vuodelta sellaiset, että Lentagran + Fenix läpi ainakin sitä nousi herneellä. Viljojen rikkaruiskutusten jäljiltä niitä ei ole näkynyt, että ilmeisesti "normaalit rikka-aineet" tehoaa... Mulla ehti muutamalla lohkolla siementämään ennen murskausta, mutta en sen enempää alkanut selvittää kun ei ongelmaksi muodostunut.

Ja vielä muokkauksena, että näköjään nuo vuosileimat olivatkin vuodelta -23, että toista vuottahan se sielä kasvaakin. Kyllä se kasvu lähti heti kelien lämmettyä 2. vuonna. Jos ei ole siementänyt, niin tuskin tulee ongelmia, ja uskon, että tottelee glyfoa hyvin...

Oraita en ole vielä käynyt katsomassa, kun ei niille enää tässä (jyräämisen jälkeen) oikein mitään voi tehdä ilman sadetusvehkeitä. Todennäköisesti huonoja ovat. Vettä on tullut kolmeen otteeseen. Kaksi kertaa alle 1mm ja kerran 1-3mm riippuen lohkosta. Sateet ovat tulleet silloin, kun ennusteessa ei ole mitään. Ja kun ennusteessa on sadetta, ne ovat jääneet kauas. Useinhan meidän seudulla on kuivaa keväästä alkukesään, mutta harvoin ehkä ihan tällaisia olosuhteita.

Kaverin isä aikanaan sanoi, että ei ole yhtään sellaista hommaa, joka ei jotenkin olisi mennyt. Eli turha murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Pätee varmasti taas tähänkin hommaan hyvin.