Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Yöllä kuulin katon kovan ropinan. 9mm kaasin aamulla mittarista. Ei enää ihan pintamaan kosteutta. Menee salaojistosta jo läpi. Syksy on aika metka, kuivuus kääntyy äkkiä, korjaten pohjavesien pintaa, ehkä. Olisiko 70mm suurin piirtein tässä kuussa.
Kiitos Agronautille vinkistä.
https://ibb.co/F4FYkzRnKuvassa perustamisvuoden kumina, kylvetty savimaahan toukokuun lopulla. Talouspaperipalasta saa vähän mittakaavaa juuristosta.
Ei ole kynnön voittanutta pohjaa syyskylvössä, näin se ikävä kyllä on.
Neuvokaas joku miten saan kuvan lisättyä kännykästä tähän. Juu, liitteenä toki, mutta tiedosto aivan liian suuri...
Niin sitten ehkä päästään asiaan.
Onko se vehnä jo pinnassa?
Kyllä.
Ja ilmeisesti ei kynnetty?
Onko se vehnä jo pinnassa?
Niinhän sitä sanotaan, että kuminalla kaikki tapahtuu ensimmäisenä vuotena maan alla. Mutta eihän tuo kuminan juuristo koskaan millään tasolla lähentele apilan juuristomassan laajuutta. Ja savimaalla taitaa ikävä kyllä jäädä kuminan paalu aika vaatimattomaksi kyllä ensimmäisenä vuotena.
Miten olis kumina ihan maanparannuskasvina? Ruokavirasto sen hyväksyy maanparannuskasviksi, mut mikä on siemenkustannus ja myydäänkö sitä maatalouskaupoissa tai esim. Naturcomissa vain maanparannustarkoitukseen? Tarkoitus vain 1 vuotiseen käyttöön, ei siis tarkoituskaan ottaa satoa. Olisko sen siemenkustannus halvempi kuin apilan? Ei viitsis apilaa kylvää, kun ei oo murskainta enkä siksi halua mitään valtavaa biomassaa riesaksi.
Kumina voisi olla kokeilunarvoinen. Sänki glyfolla keväällä ja sitten suorakylvö 30 kg/ha. Siemenkustannus siten luokkaa 90 €/ha, vrt puna-apila 8 kg/ha kylvömäärällä luokkaa 75€/ha.
Siemen ehkä kannattaa ottaa Carawayn kautta vaikka tulisi maanparannukseen?
Kylvetettäessä max 20% siemenestä typensitojaa. Kasvustossa vähintään 50% heinä tai nurmirehukasveja. Eiköhän juolavehnäkin ole heinäkasvi.
Tukikoulutuksessa 2025 keväänä Salon Lukiolla : "juolavehnäkin on heinäkasvi."
Tukikoulutuksessa 3026 keväänä Salon Lukiolla: "Juolavehnä ei ole heinäkasvi" .
Tämä jälkimmäinen voi tuntua epätieteelliaeltä toteamukselta, mutta asia, johon viitataan, tulee Ruokaviraston uudesta tulkinnasta suoraan: "Juolavehnää ei saa käyttää ilmoituskasvina, eikä sen olemassaolo pellolla täytä nurmiperustaisen kesannon tai luonnonhoitopellon vaatimuksia. Se on hallinnollisesti haitallinen rikkakasvi, jonka torjumiseen viljelijällä on velvollisuus"
-SS-
Oho, meinaatko että tuollaisia järjestetään silloin vieläkin?
No juu, ehkä ihan ymmärrettävää, ettei juolavehnä kelpaa...
Ja tuskimpa ens vuosi on enää satovuosi..
Ensi vuonna on taas pahamaineinen numeroon 7 loppuva vuosi.
Hyvä että muistutit.
Calispero 28,5%
Näyttää olevan samaa vikaa kuin aikanaan Drabantissa, syksyn edetessä kosteus vaan nousi ja lopulta joka jyvä oli semmoinen taikinapussi.
Toki paistan kuivaksi, maksoi mitä maksoi.
-SS-
Kyllähän se yksi sade riitti.
Calispero, puintipäivä 14.9.2026
Kosteus 12,3%
Valkuainen 14,2%
HLP 79,6
Sako 122
Don 1,2 mg/kg
Eli pitää nyt sitten sitä rehuvehnää tuputtaa erikseen kuormallinen.
-SS-
Ei ehkä ole tuossa calisperossakaan sitten sakoluvun kesto vanhojen laatuvehnien tasolla....?
Kyllä se kuuluu ja tuntuu. Silmällä katsoen roottori on suora. Aika arpapeliä on terien vaihto. Jos ottaa kaikki terät irti ja pyörittelee roottoria sitten niin selvinnee, onko vika terissä vai roottorissa itsessään...
Eli kananlannasta on kova kysyntä. Ja ilmeisesti kaikki menee käsistä helposti, sitten kun joku mattimyöhänen herää maaliskuussa kyselemään jotakin pikkumäärää, niin pelkää ei-oota on enää tarjolla?
Hakuopas 2026: "Voit kylvää maanparannus- ja saneerauskasvin myös jo edellisenä vuonna jonkin muun kasvin yhteydessä. Sinä vuonna, jolloin ilmoitat lohkolla maanparannus- ja saneerauskasvin toimenpiteen, lohkolla saa kuitenkin kasvaa ainoastaan maanparannus- ja saneerauskasveja."
Ahaa, tuo kohta jäi opusta lukiessa huomiotta. Eli kylvö suojaviljaankin siis onnistuu ja siitä voi perustamisvuotena sitten kerätä sen kerääjäkasvituen.
Paitsi että: "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista".
Otti piennarmurskain lievän osuman maakivestä. Vasarateriä ei katkennut, mutta pari terää lievästi vääntyi. Armoton räminä rupesi kuulumaan. Voiko olla, että terän lievä vääntyminen pisti roottorin epätasapainoon? Kun eivät ne nyt millekään satakasikympin mutkalle menneet, lähinnä kosmeettinen haitta...
