Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 22.08.25 - klo:19:55
Viljanhinta on nyt semmoinen, ettei ensivuonna viljellä kuin kuminan jämiä ja heinää.
Tuohon rastiin se teurashiehojen kasvatus perustuu. Teurashinta ei aina riitä kattamaan vasikka kuluakaan, erikoistuneissakaan kasvattamoissa. Mutta se on poikkeustapauksia. Teurastili menee muuttuviin kuluihin ja tuolla rastilla maksetaan navetta ja vaivankorvaus hommasta.
Ihmettelen näitä etenkin kauran lajike keskusteluita! Itselläni iankaikkisen vanha Ingeborg lajike joka antaa vuodesta toiseen laadukasta, isojyväistä, toksiinitonta, tasakypsää, painavaa elintarvikesatoa. Ohran kanssa hiukan ongelmia kun Propino tullut tautiaraksi. Sibelius vehnä tuottaa laadukasta satoa ja syysvehnänä Ceylon. Todella pienin tautiainekustannuksin saa laadukasta satoa. Näillä aion jatkaa.
Swalöfin Ingeborg on viisi vuotta Belindan jälkeen tullut, vuonna 2004. Ei siis mikään valtavan vanha lajike. Korkea hl-paino on silloin aikanaan mainittu
Kyllä tuo Ceylon tosiaan on kenttäkelpoinen syysvehnälajike ilman tautiainepanostusta. Urhon, Magnifikin, Olivinin, Gunbon jälkeen mikä tahansa syysvehnä tuntuu kenttäkelpoiselta. Skagen tietenkin olisi se satotykki, mutta omilla pelloilla ei ole mahdollisuutta niin voimaperäiseen viljelyyn, mitä Skagen vaatisi. Lisäksi Skagen vaatii sen kaksi tautiainekierrosta ja yhden korrenvahvistuskierroksen.
Toisaalta, Ceylon herkistää peräkkäisviljelyssä pellot heinille/luoholle/niittynurmikalle, koska on niin lyhyt. Sibelius kevätvehnää ei ole ollut, viimeinen toimiva kevätvehnä oli tosiaan Zebra, kunnes aika ajoi lajikkeen ohi, eikä sitä pystynyt enää uudistamaan ostamalla. Aikaisia ja keskiaikaisia lajikkeita on ollut en jälkeen montakin, eivätkä todellakaan ole loistaneet. Nyt myöhäisistä voisi löytyä ratkaisu, WPB Troy, Embla, Calispero, Linnea. Tyypillisesti ovat ulkomaisia jalosteita, ja lajikekokeissa pitää olla lähes 14% valkuainen, jotta ei tarvitse kierrellä pellolla koko kesää lisätyppilannoitteiden kanssa. Kevätvehnässä en kerinnyt kuin WPB Troyta kokeilemaan, ja ainakin valkuaissato oli luvatun suuruinen. Sakoluvulla oli kestävyyttä, mutta toksiinipitoisuus jäi huolestuttamaan. Katsotaan miten Embla ja Calispero toimivat rinnan. En ole vielä päättänyt, otanko pussillisen WPB Troyta vertailuun vielä. En säästänyt siementä sadosta, joka kilo kaavittiin laarin pohjalta sopimuksen täytteeksi.
Ohrasta meidän poutivilla savimailla olisi vain yksi lajike ajateltavissa, Elmeri. Se oli selvästi kestävin kuivuutta vastaan, jopa myöhäisten kaksitahoisten rinnalla. Elmerissä ominaista oli teräksenluja, sitkeä ja pitkä korsi. Lajikkeen siemenlaatu on kohtalainen, olihan se jokin viinanpolton erikoisohrakin. Nyt Elmerin tilalle on tarjolla vain Sylvester, johon Wish vaihtuu. Feedway jää verrokiksi. Feedway on kaksitahoisten parhaimmistoa happamuudenkestossa, joten ei ole ihme, että se vaatimattomilla mettäpelloilla suoriutui useana vuonna ihan hyvin. Mutta Feedwayn korsi ei ole kovin luja, se on heikompi puoli.
Sylvesteri kyllä ränsistyy vähän turhan nopesti, liekkö se näiden monitahoisten ongelma.
-SS-
Mitäs raati veikkaa miten käy peltojen vuokrauksen jos tuo Orpon esitys maatalousmaan vuokratulojen verotuksesta menee lävitse. Eli vuokratulot menee pääomaverotuksen piiriin eikä maatalouden verotukseen. Pistääkö vuokraajat (eläkkeellä olevat viljelijät) erotuksen vuokriin vai laittaako pellot myyntiin?
Jos tuo hinnanlasku jatkuu, niin voi vasikkaruuhkakin venyä.
Kova hinnanlasku marginaali eläimellä, pikkuhieho. Tuskin noita alle 170 kiloisia paljon tulee normaalisti…. Rupeeko lypsykarjoissa olemaan teuraaksi tulevaa vasikkaa jo vai miksi moinen hinnanlasku??
Itsekin ihmettelin sitä, että jos ja kun lihaa on liikaa niin mikä juttu siinä on että tavoitellaan enemmän lihaa hiehoista? JA niin huonosti alle 170kg on maksettu jo valmiiksi että ei niitä ole kukaan tarkoituksella varmaan myynyt.
Eihän naudanlihasta ole suinkaan ylitarjontaa tässä maassa, omavaraisuus aste on 80-85%. Tällä hetkellä on ruuhka ja kohta hetkellinen tasapaino ja sitten kirkuva pula.
Itse olen edelleen sitä mieltä että naudanlihantuotannossa pitäisi päästä tiiviimpään ketjuohjaukseen. Lähes kaikelle nuorelle naudalle voidaan vaikka välityspäivänä lyödä lukkoon sen teurastuspäivä ja todennäköinen teuraspaino. Lypsylehmien teuraaksi tuloa ei tietenkään voi ennustaa, mutta kai niitäkin valtakunnantasolla vuodesta toiseen tulee samanlaisia määriä kuukausittain. Nehän sen teurastuksen rungon muodostavat ja nuorinauta täydentää ohjelman. Vähänhän enään nuortanautaa kasvatetaan syntymä tiloilla teuraaksi ja villit loppukasvattamot rupeaa olemaan melko harvassa. Ongelman tuohon ketjutukseen tuo tilanne jossa kysyntä sakkaa pahemman kerran, kuten nyt. Jos tehtäisiin jauhelihaa niin paljon kun markkina vetää näillä kauppojen tarjous kamppanijoilla niin ei olisi ruuhkaa. Toki tilityshintakin olisi huono😉
Atria lobbaa jo investointitukien avausta loppukasvattamoille, taitaa olla hätä kädessä. Jännää nähdä innostuuko investoinneista muut kuin kultapossukerholaiset.
Yhdessä koulutuksessa ennen joulua puhui johtaja Pohjois-Karjalan osuukaupasta, joka on yksi menestyneimmistä ellei menestynein alueosuuskauppa lähiaikoina. Tosi monista viimeisen 5-10 vuoden projektista joista hän kertoi, tuli jossain kohtaa ilmi että "ei tämä sinällään varnsinaisesti ole kovin kannatava ratkaisu mutta me haluttiin kuitenkin tämäkin tehdä kun kukaan muu ei tehnyt." Ja siitä että tekee innostuneesti ja kasvaa miettimättä liikaa koko ajan kannattavuutta, tulee lopulta jotakin. Se että jämähtää paikalleen uskaltamatta tehdä juuri mitään, johtaa taantumiseen kuten vaikka Turun Osuuskaupalle tuntuu vähän käyneen.
Tarkan talouden jäähdyttelystä voi tulla ihan hyvä taluodellinen tulos jollain aikavälillä mutta ei se varsinaista yritystoimintaa samalla tavalla kuin innokas kasvuhakuisuus jossa siinäkin toki pitää kokonaisuuden kannattavuutta vahtia.
Lantmännen tuottajaosuuskunnan hallinnossa kasvua pidetään tärkeämpänä kuin kannattavuus. Lopputulemana se että ruotsalaisten tuottajien 100% omistama Lantmännen tekee yli 5 miljardin liikevaihtoa ja satojen miljoonien tulosta tuottajaomistajiensa eduksi. Suomalaiset tuottajaosuuskunnat eivät tee juuri muuta kuin omistavat sen siivun teollisuudesta minkä ovat aina ennenkin omistaneet. Metsäliitto poikkeuksena, ja vaikka jotkut seikkailut ovat menneet puihin niin kokonaisuutena sen toiminta on ollut kasvavaa ja kannattavaa.
Kaiken voi laskea kannattamattomaksi mutta ei sen tekemisestä sinällään ole mitään hyötyä, paitsi että voi hyvällä omatunnolla olla tekemättä mitään.
Kotieläintuotanto pitäisi syynätä uudestaan. Tehdäänkö Suomessa jotain väärin? Tuotetaanko tappiolla korkeilla kustannuksilla, ainakin meijerit ja teurastamot tykkää kun jostain vaan tulee halvalla litroja ja kiloja.