Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011653836.html
Artikkelin viimeinen lause. kepu-edustaja.
Orpo ei ole kantamassa vastuuta matkansa tähden.
kepu laisti vastuun otamatta osaa hallitukseen.
Siinä todellista venkoilua ja kyvyttömyyttä vastuun kantoon, kun olisi pitänyt kantaa vastuu omista aikaansaannoksista.
Eilen kuuntelin lenkillä eduskunnan kyselytuntia, kyllä jaksoivat poliitikot syytellä toisiaan.
Nyt tulee mahdolliseksi pitää myös saneerauskasvia kaksivuotta peräkkäin, tukitaso on satasen parempi kuin vln.
Savon kivipellot mettänsaarekkeiden välissä eivät taida Suomen ruokaturvaa turvata missään oloissa, näin se vaan on ja jos tukieurot loppuu, niin joku valintahan sitten on tehtävä, mihin vähät rahat kohdennetaan. Älkää ampuko viestintuojaa - en minä maantieteellisille tosiasioille mitään voi.
Näyttää pahalta. Asutus on levinnyt rannikolta itään, kunnes on tullut idän kirkko vastaan, nyt se kaikki tapahtuu käänteisessä järjestyksessä. Aikoinaan Ruotsin Kustaa Vaasa taisi myöntää jotain helpotuksia jos muutti lännestä itään. Osa tietysti oli ihan puhtaita veropakolaisia jotka muuttivat kaskeamaan välttääkseen kuninkaan verotusta.
Ihan oikein kepulaiselle rupusakille.
Rottiin ei auta kuin riittävän luja betoni ja intohimoinen siivous. Lisäksi isännän/ emännän on raaskittava luopua kaikista ylimääräistä rojuista, vaikka tietää niitä joskus tarvitsevan.
Kun noita pikkutilojen peltolänttejä on tullut vuokrattua , niin niillä on lähtökohdiltaan huonommat peltomaat mitä kantatiloilla. Parhaat viljelymaat ovat raivattu jo pelloksi aikoja sitten, viimeksi tulleet ovat saaneet sitten viljelyyn huonompaa maapohjaa.
Yritystiliä tarjottiin, en sitä kuitenkaan hyväksynyt. Ei ole perästä mitään kuullut. Op.
Jos metsitys alalle saisi normaali viljan ha tuen, reilu 400e ha vaikka seuraavat 20 vuotta olisi homma ihan ok. Niin taisi olla vielä vuoteen 95 asti.
Maastullin 26.11 mielipidekirjoituksen mukaan viljaa tulee kotimaasta nyt 1,5 kg ihmistä kohden. Valtaosa siitä menee eläimille rehuksi ,mikä muutetaan sitten huonolla hyötysuhteella lihaksi , maidoksi nahkakengiksi ja lemmikin ruoaksi. Jäljelle jää kuitenkin reilusti ylijäämää. Jos puoltamiljoonaa hehtaaria ei saada johonkin muuhun käyttöön, niin ei toivoa peltoviljelyn tulevaisuudesta paljoa ole.
No ei näytä vähenevän, syysviljaa menee maahan helvetillisiä määriä. Ne kun vielä onnistuu nii joutuu maksaa et joku hakee.
Itse jätin reilut 4t syysvehnän siementä säkkiin, mitkä oli varattu syksyn kylvöille.
Nyt oli pääkirjoitus oikeaan suuntaan. Olisi pitänyt olla suositus ettei, ensivuonna kylvetä viljaa ensinkään.
Meiltä lähtee sellaiset 150 lähinnä liharotuista vasikkaa kasvatukseen ja ne teurastetaan raporttien mukaan keskimäärin 350kg painossa (hiehot mukana keskiarvossa) eli tekee noin 50 000kg naudanlihaa niistä pari hävikkieläintä huomioiden. Lisäksi itseltä lähtee 15000-20000 kg teuraita vuoteen. Tuotetaan noin tuhannesosa suomen maidosta joten tällä matiikalla maidontuotannon sivussa saa 65-70 miljoonaa kiloa nautaa tuotettua ilman emoja. Jos seksatua lihasiementä käyttäsi suurimman osan niin ehkä 10-20% vielä lisää.
Eli Emolehmät, tuo karjatalouden hömppä.
Viljanhinta on nyt semmoinen, ettei ensivuonna viljellä kuin kuminan jämiä ja heinää.
Tuohon rastiin se teurashiehojen kasvatus perustuu. Teurashinta ei aina riitä kattamaan vasikka kuluakaan, erikoistuneissakaan kasvattamoissa. Mutta se on poikkeustapauksia. Teurastili menee muuttuviin kuluihin ja tuolla rastilla maksetaan navetta ja vaivankorvaus hommasta.
VK vasikka oli järkyttävän hintainen ainakin A:lla kun viimeksi asiaa tutkailin. Ovat saaneet kasvattamoille vähän enemmän katetta.
Ihmettelen näitä etenkin kauran lajike keskusteluita! Itselläni iankaikkisen vanha Ingeborg lajike joka antaa vuodesta toiseen laadukasta, isojyväistä, toksiinitonta, tasakypsää, painavaa elintarvikesatoa. Ohran kanssa hiukan ongelmia kun Propino tullut tautiaraksi. Sibelius vehnä tuottaa laadukasta satoa ja syysvehnänä Ceylon. Todella pienin tautiainekustannuksin saa laadukasta satoa. Näillä aion jatkaa.
Swalöfin Ingeborg on viisi vuotta Belindan jälkeen tullut, vuonna 2004. Ei siis mikään valtavan vanha lajike. Korkea hl-paino on silloin aikanaan mainittu
Kyllä tuo Ceylon tosiaan on kenttäkelpoinen syysvehnälajike ilman tautiainepanostusta. Urhon, Magnifikin, Olivinin, Gunbon jälkeen mikä tahansa syysvehnä tuntuu kenttäkelpoiselta. Skagen tietenkin olisi se satotykki, mutta omilla pelloilla ei ole mahdollisuutta niin voimaperäiseen viljelyyn, mitä Skagen vaatisi. Lisäksi Skagen vaatii sen kaksi tautiainekierrosta ja yhden korrenvahvistuskierroksen.
Toisaalta, Ceylon herkistää peräkkäisviljelyssä pellot heinille/luoholle/niittynurmikalle, koska on niin lyhyt. Sibelius kevätvehnää ei ole ollut, viimeinen toimiva kevätvehnä oli tosiaan Zebra, kunnes aika ajoi lajikkeen ohi, eikä sitä pystynyt enää uudistamaan ostamalla. Aikaisia ja keskiaikaisia lajikkeita on ollut en jälkeen montakin, eivätkä todellakaan ole loistaneet. Nyt myöhäisistä voisi löytyä ratkaisu, WPB Troy, Embla, Calispero, Linnea. Tyypillisesti ovat ulkomaisia jalosteita, ja lajikekokeissa pitää olla lähes 14% valkuainen, jotta ei tarvitse kierrellä pellolla koko kesää lisätyppilannoitteiden kanssa. Kevätvehnässä en kerinnyt kuin WPB Troyta kokeilemaan, ja ainakin valkuaissato oli luvatun suuruinen. Sakoluvulla oli kestävyyttä, mutta toksiinipitoisuus jäi huolestuttamaan. Katsotaan miten Embla ja Calispero toimivat rinnan. En ole vielä päättänyt, otanko pussillisen WPB Troyta vertailuun vielä. En säästänyt siementä sadosta, joka kilo kaavittiin laarin pohjalta sopimuksen täytteeksi.
Ohrasta meidän poutivilla savimailla olisi vain yksi lajike ajateltavissa, Elmeri. Se oli selvästi kestävin kuivuutta vastaan, jopa myöhäisten kaksitahoisten rinnalla. Elmerissä ominaista oli teräksenluja, sitkeä ja pitkä korsi. Lajikkeen siemenlaatu on kohtalainen, olihan se jokin viinanpolton erikoisohrakin. Nyt Elmerin tilalle on tarjolla vain Sylvester, johon Wish vaihtuu. Feedway jää verrokiksi. Feedway on kaksitahoisten parhaimmistoa happamuudenkestossa, joten ei ole ihme, että se vaatimattomilla mettäpelloilla suoriutui useana vuonna ihan hyvin. Mutta Feedwayn korsi ei ole kovin luja, se on heikompi puoli.
Sylvesteri kyllä ränsistyy vähän turhan nopesti, liekkö se näiden monitahoisten ongelma.
-SS-
