Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
onkohan muuten nykyään vielä vaihtoautoissa net sähköpiuhat tehtaan pussissa käyttämättömänä ?
Monessa työsuhdeautossa varmaan on. Sehän on sitä valtion tukemaa vihertämistä. Omalla autolla ajava ei ole niin tyhmä että tankkaisi kallista bensaa jos halvemmallakin voi ajaa.
Voi muuten olla että Outlander kuuluu niihin jotka toimivat. Se ei ole liian edistyksellinen :-)
Nämä eurooppalaisten premium-merkkien rakennelmat ovat suuremmalla riskillä.
Plugarin pieni akku joutuu paljon kovemmille kuin täyssähkön.
Sähköllä ajettaessa lataussyklejä tyhjästä täyteen tulee paljon enemmän samaan ajomäärään. Voi olla luokka x10.
Pientä akkua puretaan suhteessa paljon suuremmilla virroilla, mahdollisesti ladataankin rajusti jarrutuksissa.
Akuissa tämä on pyritty ottamaan rakenteessa huomioon ja siksi ovat suhteettoman kalliita varaosana.
Lisäksi kaikki hybridit ovat kovin monimutkaisia kun samassa autossa on niin polttomoottori- kuin sähkötekniikkakin. Vikaantumismahdollisuuksia on vaan yksinkertaisesti enemmän.
Jos plugarilla ajetaan lähinnä vain sellaista lyhyttä matkaa johon pelkkä sähkö riittää niin silloin polttomoottori kärsii kun se harvoin lämpenee kunnolla. Öljyyn kertyy polttoainetta ja vettä joista kumpikaan ei tee hyvää.
Tämä ei tarkoita että jokainen plugari on huono ja/tai hajoaa ennen aikojaan, riski on vaan hieman suurempi. Riski lienee vielä vahvasti merkki- ja mallipainotteinen.
Minä en ole mikään asiantuntija näissä, kunhan keräilen maailmalla olevaa tietoa. Tässä yksi lähde, Kokkolan autohuolto:
Faktaa varmaan kaikki paitsi ihmettelin kommenttia lyhyistä matka-ajoista pelkällä sähköllä. Kyllä omasta mielestä oikeasti vaarallisia polttomoottorille on ne lyhyet matkat joita ei pysty pelkällä sähköllä ajamaan. Ei se puimurinkaan moottori heti pilalla ole jos on "muutamia viikkoja" välillä ajamatta. Kylmäkäynnistys nykyisillä suorasuihkubensakoneilla (myös ei-hybrideillä) tuottaa polttoainetta moottoriöljyihin ja tietenkin kylmänä ajo kondenssivettä.
Hybridit on vähän monimutkaisia mutta vaihtoehdot nykyään on vähissä, lähinnä täys sähkäri. Jonkin pienen kotteron voi löytää pelkällä polttomoottorilla mutta valtaosa dieseleitäkin on nykyään hybridejä. Lataushybridi ei ole juurikaan monimutkaisempi kuin kevythybridi. Muutamat komponentit isompia mutta lisänä ei juuri muuta kuin latausportti. AC-latauspiirikin tarvitaan jo liike-energian talteenottoon kevythybridissäkin (teholtaan suurempi kuin töpsölilatauksessa).
Jessen jutuissa on paljon faktaa mutta myös paljon piilotettua mainosta omalle liiketoiminnalle.
Tuli tuossa ostettua sähköauto. Minkälaisia latausfirmoja olette käyttäneet että pärjää pidemmillä retkillä. Pääosahan ladataan kotona, mutta mitrs maailmalla? Siellä on etelässä neste ja s-lataus tulee pohjoisemmaksikin, mutta mitä muita on ja pitääkö olla useita että uskaltaa esim kilpisjärvelle lähteä?
Et varmaan mitään lataussopimusta hanki, silloin kannattaa asentaa kaikkien firmojen sovellukset kännykkään. Lataa sitten siltä asemalta jossa halvin vapaa asema. Noista sovelluksistahan ei mitään kuukausimaksua juokse, ei haittaa vaikka ei käyttäisi koskaan. Yhdelläkin firmalla pärjää kohtuullisesti mutta sitten astuu helposti roaming ansaan.
btw. miten muuten nuo uutet autot toimii tuollaisessa tilanteessa kuin lahessa eilen? osaako net yhtään reakoita soppasumuun? tahi nuihin jäisiin pintoihin? eiks niissä ole joku hätäjarrutus jo vakiona? mutta ei kait lukkiutumattomistakaan ole peilin päällä mitään hyötyä?
Tutka näkee pysähtyneen auton sumussakin mutta jäähuuruisella tiellä tuskin riittää pysäyttämään omaa autoa ajoissa. Sen sijaan car-to-x communication ehtii varoittamaan vaarasta ajoissa jos vaan oma auto ja joku kolarissa tukee sitä. Kylätielläkin kun joku ajaa asfalttimonttuun niin auto automaattisesti varoittaa muita samaa monttua lähestyviä. Tunnista jousituksen tasoantureista iskun ja lähettää tiedon palvelimelle.
Juuri tästä syystä päädyin itse hakemaan uuden läppärin. Itselleni tietokoneen käytön pitää olla mahdollisimman suoraviivaista ja helppoa, mikään "ylimääräinen nysvääminen" niitten kanssa ei kiinnosta yhtään ja vie suhteessa tolkuttomasti aikaa kun niihin ei samaisesta syystä muodostu rutiineja.
Ylimääräinen nysvääminen ei todellakaan kannata. Paljonko kannatti käyttää aikaa varmistamaan kuinka pitkään tuo uusi kone toimii? Jos maatalous on oma pääelinkeino niin pienellä nysväämisellä saa usein paljon paremman tuntipalkan kuin leipätöistä. En ota kantaa päteekö tämän threadin aiheeseen.
Päivitysohjelmia löytyy muun muassa semmoisia kuin Flyoobe11, Githubista. Se tarvitsee Windows 11 ISO-tiedoston, joka on ladattu ja "mountattu" valmiiksi. Mutta valitettavasti vaikka 21H2 ... 23H2 versiot asentuivatkin ilman TPM2.0:aa tai SecureBootia, 23H2 versio on viimeinen, joka toimii, ja sen tuki loppuu marraskuussa 2025. Versiot 24H2 ja eilen ilmestynyt 25H2 vaativat prosessorilta SSE4.2 ja POPCNT - toiminnot, jotka esimerkiksi nyt käyttämästäni Windows 11-työasemasta puuttuvat. On kuitenkin mallia 2008. On kuitenkin Intelin melko nopea kaksiydinprosessori ja 8 GB muistia ja nopea SSD kiintolevy. Mitään lagia ei ole nykyisessä Windows 11 23H2 - versiossa, siksi tuntuu, että Microsoft on nyt laittanut pisteen näille oma-aloitteisille "asennusvaatimusten" kiertäjille.
Siis Windows 11 (23H2) on tuhansien työasemien viimeinen kuolinkamppailu, ennen Linuxiin siirtymistä. Uusimmat Linux - kokoonpanotkaan eivät ole millekään 1980-luvun IBM PC:lle enää sopivia. Jos on käyttänyt aktiivisesti Office 365 - ohjelmistoa, sekä Sharepoint / Onedrive / Teams - ympäristöä, ei Linux ainakaan asioita helpota. Eli kotikoneeseen ehkä Linux, mutta jopa Microsoftin omilla työkaluilla firman oman pikkutoimialueen perustaminen Office365 - pilvipalveluihin ei ole enää kovin helppo homma, varsinkin jos M$-tuotteita käyttävän asiakkaan järjestelmiin on pienikin datalinkki olemassa. Esimerkiksi Dropbox- tiedostojen jakopalvelu toiminee Linuxissa, ainakin selaimen läpi, mutta sellainen huomaamaton yhdistäminen tiedostojärjestelmään Windowsin tapaan ei asennu eri Linux-jakeluissa samalla tavalla. Luultavasti Ubuntussa toimii, vaikka on sielläkin ollut semmoisia hupsis-päivityksiä.
Eli tulee nyt sitten kumminkin jonkin heikommin tehdyn koneen hankinta eteen, jossa tuo uusin Windows 11 toimii. Intelin prosessoreista ns. Intel Core i(n) , jossa n= 3,5,7,9,...jne, lokakuusta 2017 alkaen toimivat. Muista valmistajista en ole katsonut yhteensopivuuksia. Edit: tämä toimivuuden rajapinta siis tarkoittaa ns. Intelin 8. sukupolven Core - prosessoreja, koodinimeltään Coffee Lake - tai sitten siitä uudempia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Coffee_Lake
Toimivien Intel-prosessorien lista löytyy Microsoftin sivuilta:
https://learn.microsoft.com/en-us/windows-hardware/design/minimum/supported/windows-11-supported-intel-processors
-SS-
Tässä ja muissa aiheen postauksissasi oli paljon hyödyllistä tietoa jota ei ole itse tullut etsittyä.
Oon särkenyt maitokauppa läppärinkin kahvilla. Käytettyihin yritysläppäreihin saa akun vaihdettua, toisin kun muovikantisiin market koneisiin. Sanoisin että kerran oli ihan suorituskykyinen, nopea ja mun tykkäämä 17" Hp muovikuorilla. Saranat jotenkin alkoi jumittamaan ja kerran kun pistin kannen kiinni niin kuoret hajos murusiksi. Toimi vielä senkin jälkeen ja akkukin taisi olla vielä ihan ok. Mutta päätin että en ikinä enää osta noita kertakäyttö koneita. Kersoillekkin muutaman ostin ja sitten ostin noita elitebookkia. Sellaisen sai lukiostakin käyttöönsä. Mutta kukin saa tehdä niin kuin haluaa. Mutta se on tosi että suurempia kuin 15,4" on harvoin saatavilla käytetyissä. A kunto on kyllä päällisin puolin kuin uusi. Keskisellä olis ollu B kuntoisia Lenovoja , ei ollut hinnan kiroissa, mutta en oo nähnyt miltä näyttää.
Itselläkin muuten arkikäytössä HP EliteBook 8570w. Varmaan yli 10 vuotta vanha, yrityskone joka aikanaan ollut omassa työkone. Hintaluokka uutena tainnut olla ylikin edellä mainitsemasi mutta parilla sadalla käytettyjen kaupassa nyt. Alkuperäinen akkukin toisin kuin muutamassa muussa halpisläppärissäni.
eipä taida tähän läppäriin onnistua. on 2013 vuodelta. Pelittää muuten ihan hyvin. Eikä nuo uudetkaan niinkovissa hinnoissa ole kun ei vaadi ihan huipputehoja.
Ei varmaankaan virallinen asennus tuollaiseen onnistu mutta noilla edellä mainituilla tai muilla kepulikonsteilla ihan varmasti onnistuu. On omia tosi paljon vanhempia koneita tullut päivitettyä.
Eri asia kannattaako kikkailla jos tykkää että kone on jo turhan vanha.
mutta sitten kun pankki ei enää huolikaan konetta laskun maksuun niiin sit kait jotain alettava tehä..
Tai kun rahat häipyy tililtä turvapuutteiden takia niin vähän ennen sitä päivittää uuteen käyttikseen.
enpä ole vielä vintoosan päivityksestä huolissani. hiukan rahastuksen maku nyt ilmassa Pitäsi Trupin hiukkasen könyyttää eloppia.
könyyttää? eloppia? trupiininko? putlerin hakkereista olisin enemmän huolissani.
Taisi aika tarkkaan noin olla ohjekirjassakin. Ihmetyttää vaan mitä se roikkuminen tarkoitti. Joko laukaisin ihan löysällä tai "mollopultin" vaihdosta jäänyt virhe?
Ihan cetop venttiilillä olen tehnyt ohjauksen orbitrolin rinnalle, ls hydrauliikkaan, en muista hintaa. 2500€ näkyi jollain osastolla maksavan venttiili.
Ei ole itsellä kokemusta "barakista" mutta tuntuu olevan suosittu ja edullisempi. Vajaat tonnin ALV 0% sekin, oli kai aluksi jotain 550 €.
https://www.agopengps.pl/en/product-page/zaw%C3%B3r-hydrauliczny-do-uk%C5%82adu-ls?currency=EUR
Rufuksella voit luoda windows 11 asennusmedian jolla ohitetaan nuo win11 yhteensopivuusvaatimukset
https://rufus.ie/fi/
Eikö enää onnistu ihan alkuperäisellä asennusmedialla pienellä kikalla? Molemmissa vaarana joku päivitys jonka jälkeen tarkistellaan noita yhteensopivuusjuttuja mutta se on sitten myöhempien aikojen murhe.
Siis eikös se ollut tuo uudempi iso "massikka" joka hajosi, vanha (ehkä viritetty) valmetti tuli tuuraamaan?
