Tåssä katselin entisen kanalan (nykyisen varaston) ilpin suoritusta. 6 vuotta ja 28.000 kwh pyöristettynä 4666 kwh per vuosi. Pumppu päällä n. 6 kk per vuosi.
600 m^3 lämmitettävää eli suunnilleen tuplasti taloon verrattuna. Lämpötila 8 C.

Ihan ok, mutta kyllä tuosta voipi päätellä maalämmön olevan vuosihyötysuhteelta ylivoimainen.

Isoissa ilpeissä harmillista on, että 3~ koneet oli ainakin 2019 tuplahintaisia. Vaatii tarkkaa ryhmittelyä, että 25 A paukut kestää kun sulattaessa tuo nappaa n. 14 A.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 19.02.26 - klo:05:33

Laita maalämpö niin ei tarvitse ihmetellä riittääkö lämpö. Aika monella tilalla on kuitenkin peltoa talon ympärillä, jonne on helppo vetää putkea salaojakoneella.

Itsellä 400 m putkea 0,2 ha tilkulla ja se on riittänyt hyvin 70-luvun patteritalon lämmitykseen jo kohta 10 vuotta (yksi iso oh patteri vaihdettiin tehokkaampaan). 43.000 kwh menee kohta rikki pumpulle laittamaani takamittariin.

12 k€ maksoi aikanaan, kun purut teki ite.

Viivästyttääkö kevättöitä tuolla keruualueella?
Tähän nykyisessä talossa ei kannattane siirtyä lämmitysveden lämmitykseen lämpöpumpulla kun tallaisella parinkympin pakkasella tarvitaan kierrossa 60 asteinen vesi. Vaarinpirtissä näyttää riittävän 40-50 astetta. Siellä varmaankin voisi harkita maalämpöön siirtymistä.

Kyllähän tuo varmaan enemmän jäätyy, mutta en osaa sanoa kun ko. pala on aina ollut kesantoa tai vähän niinkuin pihaa mutta pellon kirjoissa.
Tuon heinän oon alkusyksystä murskannut. Se varmaan osaltaan ehkäisee, ettei kenttä jäädy niin helposti vaikka lunta ei ole paljoa.
Naapurilla menee pellon reunassa edestakas ja ei siinä ainakaan mitään eroa kasvussa näy.

Kyllä täälläkin ennen meni 60-65 asteinen vesi kun oli öljypannu. Maalämmössä patteritermostaatit avataan täysin ja kiertoa laitetaan tarpeeksi, hyvin riittää sellanen 47-48 asteinen vesi kovallakin pakkasella. Ainoastaan makuuhuoneessa on termostaatilla laskettu lämpötilaa 22 -> 21. Niin ja olohuoneen patterin lisäksi piti varasto/pannuhuoneeseen laittaa pieni patteri, koska pumppu/varaaja eivät juuri hukkalämpöä anna.

Tietysti tilanne toinen jos on joku kivikauden talo tuplaikkunoilla, purueristeillä ja yksilamelli pattereilla 

Kaivo on aina kalliimpi.

Ei ole kertaakaan mennyt vastuksille vaikka lämmitettävää on kuitenkin 140 neliöö.

Siitäkin hyvä tuo 400 m kieppi, että yhtään liitosta ei ole maan alla.

Laita maalämpö niin ei tarvitse ihmetellä riittääkö lämpö. Aika monella tilalla on kuitenkin peltoa talon ympärillä, jonne on helppo vetää putkea salaojakoneella.

Itsellä 400 m putkea 0,2 ha tilkulla ja se on riittänyt hyvin 70-luvun patteritalon lämmitykseen jo kohta 10 vuotta (yksi iso oh patteri vaihdettiin tehokkaampaan). 43.000 kwh menee kohta rikki pumpulle laittamaani takamittariin.

12 k€ maksoi aikanaan, kun purut teki ite.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.26 - klo:20:16

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.02.26 - klo:14:22

Lainaus käyttäjältä: pice - 16.02.26 - klo:12:47

Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.

Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.

Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.

-SS-

Tai kolaa paskaa 24/7/365... 

Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt  jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.

Eiköhän se syy ole, että löytyy se kohtuullinen ansiotyö josta muodostuu se 2/3 kokonaisansiosta. Näin se ainakin omalla kohdalla on.
Tietysti olisi voinut ottaa millin piikin ja tehdä 20 x edellistä isomman eläinkopin. Elämä on valintoja 

Yllätti vain tuo maastullin juttu, että niin moni on samassa veneessä...

Oli muuten maaseudussa juttua eläkekertymistä. En tiedä jutun lähdemateriaalista, mutta sen mukaan n. 40 % viljelijöistä saa palkkatuloja muualta ja palkkatulojen osuus kokonaisansiosta on 2/3. 

Kertoo aika karua kieltä kasvinviljelytilojen kannattavuudesta.

Lainaus käyttäjältä: ht - 21.01.26 - klo:18:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.01.26 - klo:12:32

jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.

-SS-

 

Juu, kyllä sai viimeiseen hakupäivään, iltaan, saakka venyttää tukihakemuksen tekemistä ja jättämistä. Onhan tuossa kuitenkin toteutusaikaa eikä koko projektia oo pakko tehdä kerralla. Säätösalaojakaivoja normiojituksiin, lisäojituksia muutamalla hehtaarille ja ihan täysin uusiksi muutama hehtaari. Nää uudet vuokramailla, kuten hiukan uusintaojitustakin. Kustannusarvio 69 tonnia, hehtaareita projektissa vajaa 35.

Kovasti mietityttää, mutta, peltoonhan ne paukut pitää laittaa jos sinne on jotain parannettavaa. Löysääminen peltojen jatkuvassa parantamisessa on lopun alkua. Alkaa olla jo viimeisiä hifistelyjä nuo säätökaivot. Toisena riskinä ennallistamisasetus, pitääkö nuo parhaat ja tasaisimmat pellot sadontuotoltaan vielä vettää tulevaisuudessa. Mihin raja vedetään, mikä on turvemaata ja mikä ei, vieläkään ei kukaan tiedä kuin arvauksia.

Mitenhän nuo säätökaivot, saakohan niitä asentaa itse ja nostaa ns. asennustuen?

Säätökaivoja voisi laittaa muutaman kotipelloillekin, missä ojitus antaa siihen mahdollisuuden, voiko noita asentaa noin vain ilman suunnitelmaa ja hakea vuosittain säätösalaojitukselle tukea? Vai pitääkö olla virallinen suunnitelma?

Säätökaivoista en tiedä sanoa, mutta toi normaali ojitukselle myönnetty tuki (2,4 €/m) on nostettavissa täysimääräisesti vaikka olisi oma sorumonttu ja omat salaojakoneet.

Itse olin tukea hakiessa siinä uskossa, että se on kustannuksiin sidonnainen.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 27.05.24 - klo:19:52

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.24 - klo:12:48

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.

Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta 

Itse itselleni vastaten, kun kysyin asiaa tukihakemuksen käsittelijältä.
Tuki on tuotosperusteinen, toteutuneilla kustannuksilla ei ole merkitystä ja korvaus on kiinteä 2,4 €/m.

Tämä vaikuttaakin yksinkertaiselta hommalta, jos oikein ymmärsin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.24 - klo:12:48

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.

Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta 

Aika satamista. Ihmeesti maa vettä imee, mutta ihan velliä alkaa kyllä olla. Ei tää oikein hyvää kyllä tee oraille.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 05.11.25 - klo:14:07

Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi

Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.

Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.

Hiukan kärjistäen, mutta kuitenkin sai voita leivän päälle ja katon pään päälle. Ei nyt puhuta lomamatkoista, mutta sai välttämättömyydet kuitenkin kustannettua jos oli vaikka 200-300 kanaa.

Kyllä pelkän viljan viljelynkin soisi kannattavan siten, että se mahdollistaisi tilan kehittämisen ja mahdollistaisi kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. -22 vuosi oli ehkä eu-ajan paras vaikka lannoite olikin kallista, niin viljan hinnat alkoi kolmosella.

Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi, sitten puolisot siirtyivät palkkatöihin pikkuhiljaa 90-luvun taitteessa. Nykyään ei tahdo 100 ha viljatila pitää leivässä enää pelkkää isäntääkään vaikka pelto olisi omaa. Jos siis lasketaan mukaan kaikki kiinteät kulut ja omalle työlle kohtuullinen korvaus.

Ei tämä kehitys ihan tervettä ole, jos ihan laskee pääoman tuoton kautta asiaa. 

Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä,  että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 05.11.25 - klo:08:35

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Mitäs on tämän päivän hintaluokka kalkille peltoon levitettynä kanta-häme - varsinais-suomen alueella?
Tuote, tonnihinta ja levityshinta alv 0%?
Paraisten kuivaa kalsiittia ottanut viimeksi - 22 ja silloin oli n. 30 €/ton  + levitys letkulevittimellä 20 €/ton.

Entäs onko tietoa tai mielipidettä paljonko magnesiumia passaa olla, jos tämän hetken arvot Ca/Mg on keskimäärin n. 3000 / 750 ja Ca:Mg 3-8 välillä ?

Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.

Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.

Mikäs sulla on Proxyn kylvöaika? Saman suuntaiset havainnot täällä, mutta pääosa jyvistä kyllä kovia. Olisko nuo vihreät jälkiversontaa, kun alkuunlähtö oli tänä vuonna täysin tasainen kyllä.