Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Syyskuun alussa kylvetyt Ceylonit on aika kellertäviä jatkuvan satamisen vuoksi.
Kyllä se kyntö voisi olla pelastus näillä sateilla, vaikka kylväessä maa oli niin kuivaa että maa murustui jo kultivoidessa.
Toinen syy voi olla jyräpyörästö, joka vm:ssä tekee tosi sileän jäljen.
Kesällä täydennysojitettu on paremman näköinen kyllä.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto
Tuosta selviää kohtuuannoksella apilalle haitallista rikkakasvin torjunta-ainetta. Heinät jäävät ja sillä siisti.
-SS-
Ennen kuin tekee mitään niin lukemaan tarpeeksi tarkkaan tukiohjeita. En muista että viherkesanolle olisi tai olisi ollut jotain rajoitteita apiloiden ja typensitojien osuudelle. LHP:ssa on maksimi ja VLN on minimi.
Niin tuota minäkin ajattelin, koko ajan on ollut puna-apilaa aika tupsut viherkesannossa. En ole edes kuvitellut, että se olisi jotenkin laitonta. Tukikoulutuksissa kuitenkin korostettiin, että nurmikasvustossa juolavehnä ei ole nurmikasvi, ja nurmikasvustoa pitäisi olla yli 50% alasta. Apila on nurmikasvi kyllä.
-SS-
Joo nurmikasvihan se apilakin on, vaikka ajatuksissani ajattelin vain heinäkasveja...
"Viherkesanto on maatalousmaata, jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. "
Toivon mukaan 2027 menee tuolla tulkinnalla ja apila saneerauspellot joita ei syysviljalle muuta, niin voi ilmoittaa viherkesantona.
Jatkan vielä.
Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun 
Eikö apilan voisi ilmoittaa ihan apilan siementuotantona. Korjuuvelvoitetta ei ole, niin murskaa maahan.
Kustannukset vaihtelee viljelykasveittain mut lähetään halvimmalla eli kauralla.
Siemen 60€/ha, lannoite 100€/ha, kasvinsuojeluaineet 30€/ha ja kalkki 20€/ha. Yhteensä 210€.
Työt sisältäen konekustannukset ja polttoöljyn, mutta ei omaa palkkaa:
Perusmuokkaus 30€, lannanajo 30€, kylvömuokkaus 20€, kylvö 40€, kasvinsuojelu 20€, puinti 90€, kuivaus 150€, rahdit kuivaamolle ja pois 70€. Yhteensä 430€.
Yhteensä kaikki 640€/ha. Tämä täytyy jakaa sitten satotasolla saadakseen hinnan per tonni. Itellä karvan yli 100€/tn.
Kuluja jää vielä paljon. Mm. vakuutukset ja koneiden huollot ja korjaukset. Paljon kiinteitä kuluja rakennuksista.
Nämä luvut ovat niin tilakohtaisia, ettei niitä voi laskea kuin itselleen. Ongelma on siinä, että tuosta jää kuluja vielä vaikka ei kylvä. Ellei ala myymään koneita.
Itse olen laskenut verotuksen pääkirjoista yhteensä siemen, kalkki, lannoitteet, polttoöljy ja kasvinsuojeluaineet. Lisännyt siihen tos siemenen käytön. Siitä saa muuttuvat. Ongelma on ettei se mun laskelma 2017-2024 pidä enää ollenkaan paikkaansa kun tää energiapuoli räjähti käsiin.
Ne kaks isoa asiaa on hakekuivaus ja karjanlanta. No laitetaan kolmas vielä kiinteiden puolelta, yhteiskoneet.
Viljelen viljatonnin noin satasella jos sato on hyvä. Mut heikkoa hommaa se silti on. Ensi vuodelle sadonkorjuuala laskee VLN ja saneerauskasvien kustannuksella. Kevätviljan osuus jäänee alle 30% kokonaispinta-alasta.
Muuten ihan asiallinen laskelma, mutta eikai lannoitukseen 100€ riitä vaikka kuinka käyttää kananpaskaa, niin arvo sillekin on laskettava. Ostolannalla se on kauralla nyt sen 200€/ha.
Laatuvehnäsopimuksessa on muitakin parametreja, viimeistään leipävehnän laatuvaatimukset. Sen verran on havaintoja jo näistä sopimuksista, että pakkaa laaturiskit silloin tällöin toteutumaan: on DON / H2/HT2 - toksiineja, on rikkajyvää tai muuta. Hintaa ei saa, jos laatu poikkeaa sopimuspaperissa olevasta. Lisäksi en tiedä, mitä tuolla tarkoitetaan, "toimitettu rehuviljamäärä ei vähennä Laatuvehnänsopimuksen sopimusmäärää." Eli jäät kiinni sopimukseen, jos ei laadut mene putkeen ?
Toki aina poikkeuksia tehdään, mutta kauempana toimiva satunnaiseen sopimukseen sitoutuva ei näitä pälkähästä päästäviä suopeita poikkeuksia välttämättä koskaan pääse näkemään.
Tuon korkean valkuaisen vehnäsopimus näkyy yksittäisen viljelijän toiminnassa: Kun muut kollegat ovat ansaitulla kesälomalla Monacossa grogilasin ääressä, suihkii valkuaista metsästävä viljelijä koko heinäkuun levittämässä raetta ja ruiskulla typpiliuosta.
-SS-
Jos nii hullusti käy ettei kelpaa, niin kiinnityshinta raukeaa ja toimitusvelvoite siirtyy seuraavalle satokaudelle silloin sovittavaan hintaan.
Oletko oikeasti lukenut Raision sopimusehdot ? Ne löytyvät Raision sivulta
Kohta 2.2: Kiinteähintaiset sopimukset
...
...
Viljelykasvien kiinteähintainen sopimus edellyttää koko kiinteähintaisen sopimusmäärän toimitusta Raision osoittamaan toimituspisteeseen. Mikäli viljelijä ei pysty toimittamaan sopimuksen mukaista määrää , Raisiolla on oikeus siirtää sopimus seuraavalle sopimuskaudelle. Uusi siirretty sopimus on markkinahintainen sopimus. Mikäli sopimuksen mukaista toimitusta ei tapahdu seuraavallakaan sopimuskaudella, myyjä korvaa Raisiolle toimittamatta jääneen määrän sovіtun hinnan sekä toimittamatta jättämisestä aiheutuneet muut kustannukset.
Voi olla muitakin syitä, mm. sairaus tai kevään kylvöjen epäonnistuminen, ettei pysty aikaansaamaan toimitettavaa tavaralajia.
Jos ei muuta osoiteta, kyseisessä sopimuksessa on yli 100% sopimussakko ! Jos näin ei ole, muuttakoot helvetin nopeasti sanamuotoa ! Esimerkiksi Lantmännenillä joudut maksamaan vain puuttuvan määrän markkinahinnan ja sopimushinnan välisen erotuksen, joka sekin voi olla merkittävä, mutta se on kuvattu selvästi, ettei jää epäilyksen sijaa.
-SS-
On tuo tullut luettua, mutta onhan elämässä aina riskejä.
Jos nyt pää ihan kainalossa on, niin ei varmaan auta kun hommata jostain muualta se myytävä erä.
Laatuvehnäsopimuksessa on muitakin parametreja, viimeistään leipävehnän laatuvaatimukset. Sen verran on havaintoja jo näistä sopimuksista, että pakkaa laaturiskit silloin tällöin toteutumaan: on DON / H2/HT2 - toksiineja, on rikkajyvää tai muuta. Hintaa ei saa, jos laatu poikkeaa sopimuspaperissa olevasta. Lisäksi en tiedä, mitä tuolla tarkoitetaan, "toimitettu rehuviljamäärä ei vähennä Laatuvehnänsopimuksen sopimusmäärää." Eli jäät kiinni sopimukseen, jos ei laadut mene putkeen ?
Toki aina poikkeuksia tehdään, mutta kauempana toimiva satunnaiseen sopimukseen sitoutuva ei näitä pälkähästä päästäviä suopeita poikkeuksia välttämättä koskaan pääse näkemään.
Tuon korkean valkuaisen vehnäsopimus näkyy yksittäisen viljelijän toiminnassa: Kun muut kollegat ovat ansaitulla kesälomalla Monacossa grogilasin ääressä, suihkii valkuaista metsästävä viljelijä koko heinäkuun levittämässä raetta ja ruiskulla typpiliuosta.
-SS-
Ei oo annettu lisätyppee kylvön jälkeen, eikä anneta.
Quarna nyt yleensä kelpaa kyllä leiväksi. Jos nii hullusti käy ettei kelpaa, niin kiinnityshinta raukeaa ja toimitusvelvoite siirtyy seuraavalle satokaudelle silloin sovittavaan hintaan.
Eipä päässyt tällä kertaa hilloamaan quarnalla, mutta toi 13,3% valkuainen kuitenkin 240€ hinnan ja sako oli mukavat 320, vieraat, rikat, vihreät ja roskat <1%. Se on ihan ok 120 kg typellä kylvölannoituksessa ja pelkällä rikkaruistuksella. Sopimus oli kuitenkin huono vaihtoehto, koska tällä kertaa sopimuksen ylittävältä osalta sai 5€ paremman hinnan.
Enpä tiedä olisiko samalla viljelyohjelmalla saanut paremman tuloksen muista lajikkeista
Paljonko Quarnasta tuli kiloja?
Aika tarkkaan 3,9 ton/ha. 4 eri lohkoa ja parhaista tuli varmaan 4,5 ja huonommista 3,5.
Raisio 230€ perushinnalla ja nyt hinta 235€.
Mitä Raisio edellyttää sopimuksenalaiselta toimitukselta: onko sopimuksen sisältävä määrä ±10%, ja vasta +10% on hinnoittelu uuden hinnan mukaan vai aloitetaanko uusi hinta jo -10% kohdalla ?
Hankkijalla tuli viime vuonna eräänlainen sopimussakko kun toimitetun kuorman suuruus ylittyi enemmän kuin 10%. Eli hinta ei ollut vain käteishinta vaan hiukan alempi. Täytyy tarkistaa.
-SS-
+10% sopimushintaan ja sen yli päivän hintaan.
Hankkija on aikalailla viimine vaihtoehto nyky systeemeil...
...13,3% valkuainen kuitenkin 240€ hinnan ja sako oli mukavat 320, vieraat, rikat, vihreät ja roskat <1%. ....tällä kertaa sopimuksen ylittävältä osalta sai 5€ paremman hinnan.
Mistä se 5€ tulee ? Vai oliko sopimus 235€ ?
Helsingin Mylly vai Fazer. Kummallakin on nyt perushinta 13% valkuaisen vehnällä 230 € ja lisät siihen päälle. ainakin Helsingin mylly lisää 11 € eli 241 €ja rikoista menee vajaa euro miinusta. Helsingin Mylly vaatii 220 sakoa, Fazer toistaiseksi vielä normi minimirajassa.
Fazerilla on hiukan eri vähennykset, mutta silläkin 13,5% valkuaiseen asti saanee noin kympin vielä päälle perushintaa.
-SS-
Raisio 230€ perushinnalla ja nyt hinta 235€.
Laatuvehnäsopimuksessa on muitakin parametreja, viimeistään leipävehnän laatuvaatimukset. Sen verran on havaintoja jo näistä sopimuksista, että pakkaa laaturiskit silloin tällöin toteutumaan: on DON / H2/HT2 - toksiineja, on rikkajyvää tai muuta. Hintaa ei saa, jos laatu poikkeaa sopimuspaperissa olevasta. Lisäksi en tiedä, mitä tuolla tarkoitetaan, "toimitettu rehuviljamäärä ei vähennä Laatuvehnänsopimuksen sopimusmäärää." Eli jäät kiinni sopimukseen, jos ei laadut mene putkeen ?
Toki aina poikkeuksia tehdään, mutta kauempana toimiva satunnaiseen sopimukseen sitoutuva ei näitä pälkähästä päästäviä suopeita poikkeuksia välttämättä koskaan pääse näkemään.
Tuon korkean valkuaisen vehnäsopimus näkyy yksittäisen viljelijän toiminnassa: Kun muut kollegat ovat ansaitulla kesälomalla Monacossa grogilasin ääressä, suihkii valkuaista metsästävä viljelijä koko heinäkuun levittämässä raetta ja ruiskulla typpiliuosta.
-SS-
Ei oo annettu lisätyppee kylvön jälkeen, eikä anneta.
Quarna nyt yleensä kelpaa kyllä leiväksi. Jos nii hullusti käy ettei kelpaa, niin kiinnityshinta raukeaa ja toimitusvelvoite siirtyy seuraavalle satokaudelle silloin sovittavaan hintaan.
Eipä päässyt tällä kertaa hilloamaan quarnalla, mutta toi 13,3% valkuainen kuitenkin 240€ hinnan ja sako oli mukavat 320, vieraat, rikat, vihreät ja roskat <1%. Se on ihan ok 120 kg typellä kylvölannoituksessa ja pelkällä rikkaruistuksella. Sopimus oli kuitenkin huono vaihtoehto, koska tällä kertaa sopimuksen ylittävältä osalta sai 5€ paremman hinnan.
Enpä tiedä olisiko samalla viljelyohjelmalla saanut paremman tuloksen muista lajikkeista
Vähän kahden vaiheilla vetääkö syysvehnät viskalla vai koneella (riippuu kelistä ja käytettävissä olevasta ajasta).
Kerran aiemmin viskalla vetänyt ja hyvin se toimi, mutta ajourat jää tietysti mikä hiukan keväällä harmittaa.
Toinen juttu on reunalevitys, että saisi reunoille tarpeeksi jyviä (ei kuitenkaan naapurin pellolle).
Onko jollain käytännön vinkkejä Amazone za-x jossa mitää limitteriä ei ole? Se vaihdettava lyhyempi siipi siinä on reunoja varten ja sitä käyttänyt lannoituksis välillä.
Mahtaisko olla järkevää ajaa piennarta pitkin ojan puoleinen luukku kii vähän pienemmil kierroksil ja sit seuraava ajo 15 m päästä, jota käytän normaalisti lannoitukses.
Hyvä ohje, mut aika homma ja melkosta erikoistyökalua näyttää käyttävän.
Tässä tapauksessa vielä kyseessä juuri se terä joka on keskellä sen vaihteistomötikän alla.
Nyt onneksi näyttää siltä, että ongelma toistaiseksi hävisi itsestään. Putsasin juuret pois päälisi puolin ja kovaa ajoa tunnin verran.
Minulla on DM, mutta sen tekniikka taitaa olla suunnilleen samanlaista. Sen vaihteistomötikän alla olevan teräakselin irrotus on minusta koneen helpoin. Alapuolelta mutteri auki ja teräpaketti putoaa irti. Sitten laakeripesä irti ja tiivisteet vaihtoon.
Ne muut ovatkin hiukan hankalampia. Varsinkin sen ylälaakerin irrotus, kun ei meinaa ulosvetäjä sopia väliin. Se uramutteri ylälaakerin alla vaatii erikoispitkän uramutterihylsyn, mutta sen sain tehtyä itse
[/quote]
Kiitos tästä tiedosta! Jos vuoto toistuu, niin pitää tehdä tuo remontti.
Ehkä noita ei ole suojattu sitä silmällä pitäen, että ajetaan ojamaita tai esim. suoraan nurmeen.
https://www.facebook.com/maschiogaspardoasia/videos/maschio-gaspardo-power-harrow-maintenance-tutorial/1656056461190857/
Yhden mallin ohje mutta periaate selviää.
Hyvä ohje, mut aika homma ja melkosta erikoistyökalua näyttää käyttävän.
Tässä tapauksessa vielä kyseessä juuri se terä joka on keskellä sen vaihteistomötikän alla.
Nyt onneksi näyttää siltä, että ongelma toistaiseksi hävisi itsestään. Putsasin juuret pois päälisi puolin ja kovaa ajoa tunnin verran.
Millainen homma on vaihtaa stefa terän akseliin, onko kokemuksia?
Alkoi yhdestä terän juuresta tiputtelee. Epäilen että jotain juurta mennyt rakoon ojamaita jyrsiessä ehkä tai sitten vaa tunnit täys.
Jos tunnit täys, nii sitte ehkä kannattaisi vaihtaa kaikki mut se on melkoinen homma.
Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...
Voin kertoa omasta puolestani.
2025 syksyllä, syyskuun lopussa kevätvehnän sänkeen/kultivoituun sänkeen pintalevitys noin 300 kg/ha, kertaäestys lapiorullaäkeellä. Sitten keväällä huhtikuun alkupuolella 200 kg salpeetaria, sillä mielellä, että kannattaneeko, vain se pahnamulta näkyy, ei vihreätä juurikaan. Lisää salpeetaria vasta toukokuulla, kun hiukan alkoi vihertää. Olisiko ollut 350kg. Rikkaohjelma Express + Primus XL, toisaalla Rexade 440 + Primus XL. Hiven EDTA ja Input+Propulse + 10 litraa typpiliuosta, ennen tähkälle tuloa.
Aspektia oli säkin pohjasta levitettynä pellon reunassa, sen satotaso ehkä tonni, siitä puituna lähinnä rikkaruohoista moskaa. Ceylonista hiukan enemmän viljan näköistä.
-SS-
Joo itel oli vieläpä kyntö pohjana. Koko kesän juroi. Ehkä se alkukesän kuivuus tai sitten npk suli liian hitaasti verrattuna salttuun... Täytyy kattoo jos 4-5 pv vähän parantais puintikosteutta mikä nyt huiteli 23 %
Eilen kylillä puitiin Ceylonin näköistä syysviljaa ja tiettävästi Brightia. Oman Ceylonin kosteus oli 17,5% jonkin aikaa kärryssä seistyään. Maaperä on kivikovaa, ja syksyn kokkareisuus viskoo puimuria sinne tänne.
Yön vähäinen sade ei juurikaan näy enää.
-SS-
Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...
