Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.
-SS-
Juu, kyllä sai viimeiseen hakupäivään, iltaan, saakka venyttää tukihakemuksen tekemistä ja jättämistä. Onhan tuossa kuitenkin toteutusaikaa eikä koko projektia oo pakko tehdä kerralla. Säätösalaojakaivoja normiojituksiin, lisäojituksia muutamalla hehtaarille ja ihan täysin uusiksi muutama hehtaari. Nää uudet vuokramailla, kuten hiukan uusintaojitustakin. Kustannusarvio 69 tonnia, hehtaareita projektissa vajaa 35.
Kovasti mietityttää, mutta, peltoonhan ne paukut pitää laittaa jos sinne on jotain parannettavaa. Löysääminen peltojen jatkuvassa parantamisessa on lopun alkua. Alkaa olla jo viimeisiä hifistelyjä nuo säätökaivot. Toisena riskinä ennallistamisasetus, pitääkö nuo parhaat ja tasaisimmat pellot sadontuotoltaan vielä vettää tulevaisuudessa. Mihin raja vedetään, mikä on turvemaata ja mikä ei, vieläkään ei kukaan tiedä kuin arvauksia.
Mitenhän nuo säätökaivot, saakohan niitä asentaa itse ja nostaa ns. asennustuen?
Säätökaivoja voisi laittaa muutaman kotipelloillekin, missä ojitus antaa siihen mahdollisuuden, voiko noita asentaa noin vain ilman suunnitelmaa ja hakea vuosittain säätösalaojitukselle tukea? Vai pitääkö olla virallinen suunnitelma?
Säätökaivoista en tiedä sanoa, mutta toi normaali ojitukselle myönnetty tuki (2,4 €/m) on nostettavissa täysimääräisesti vaikka olisi oma sorumonttu ja omat salaojakoneet.
Itse olin tukea hakiessa siinä uskossa, että se on kustannuksiin sidonnainen.
Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?
Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.
Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta
Itse itselleni vastaten, kun kysyin asiaa tukihakemuksen käsittelijältä.
Tuki on tuotosperusteinen, toteutuneilla kustannuksilla ei ole merkitystä ja korvaus on kiinteä 2,4 €/m.
Tämä vaikuttaakin yksinkertaiselta hommalta, jos oikein ymmärsin.
Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?
Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.
Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta
Aika satamista. Ihmeesti maa vettä imee, mutta ihan velliä alkaa kyllä olla. Ei tää oikein hyvää kyllä tee oraille.
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi
Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.
Hiukan kärjistäen, mutta kuitenkin sai voita leivän päälle ja katon pään päälle. Ei nyt puhuta lomamatkoista, mutta sai välttämättömyydet kuitenkin kustannettua jos oli vaikka 200-300 kanaa.
Kyllä pelkän viljan viljelynkin soisi kannattavan siten, että se mahdollistaisi tilan kehittämisen ja mahdollistaisi kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. -22 vuosi oli ehkä eu-ajan paras vaikka lannoite olikin kallista, niin viljan hinnat alkoi kolmosella.
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi, sitten puolisot siirtyivät palkkatöihin pikkuhiljaa 90-luvun taitteessa. Nykyään ei tahdo 100 ha viljatila pitää leivässä enää pelkkää isäntääkään vaikka pelto olisi omaa. Jos siis lasketaan mukaan kaikki kiinteät kulut ja omalle työlle kohtuullinen korvaus.
Ei tämä kehitys ihan tervettä ole, jos ihan laskee pääoman tuoton kautta asiaa.
Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä, että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
Mitäs on tämän päivän hintaluokka kalkille peltoon levitettynä kanta-häme - varsinais-suomen alueella?
Tuote, tonnihinta ja levityshinta alv 0%?
Paraisten kuivaa kalsiittia ottanut viimeksi - 22 ja silloin oli n. 30 €/ton + levitys letkulevittimellä 20 €/ton.
Entäs onko tietoa tai mielipidettä paljonko magnesiumia passaa olla, jos tämän hetken arvot Ca/Mg on keskimäärin n. 3000 / 750 ja Ca:Mg 3-8 välillä ?
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Mikäs sulla on Proxyn kylvöaika? Saman suuntaiset havainnot täällä, mutta pääosa jyvistä kyllä kovia. Olisko nuo vihreät jälkiversontaa, kun alkuunlähtö oli tänä vuonna täysin tasainen kyllä.
Katselin, että naapurin pitkällä oleva kaura on alkanut valmistua, tosin epätasaisesti. Selvästi vaaleita läikkiä siellä täällä. Veikkaan, että kuivuneita kuivempia kohtia. Kuitenkin vasta heinäkuun viimeinen viikko alkamassa ja myöhäinen lajike kyseessä, kuten heillä on tapana. Toisella naapurilla kynnettyyn perustettu kaura. Erittäin hyvävoimainen sekin, mutta kynnetyn reunalle alkanut tulla valkoisia korsia. Voi olla jotain hyönteistuhoakin, mutta ei ole poissuljettua, että helle vahingoittaa nyt jyviä. Vertailun vuoksi, minulla on lämpösummaa vasta 700 ja näyttää etenemä olevan sen 100 astetta viikossa näillä helteillä. Eli vielä olisi kolme viikkoa puinteihin ja kasvusto on vielä vehreän vihreää. Jos lämpösumman mukaan mennään, niin tuleentuminen tapahtunee todella äkisti. Olisiko nyt hieman helteet tasaantumassa 20 asteen yläpuolelle, niin voi tulla jotain apua tilanteeseen.
Tällä seudulla ne vaaleat läntit on niitä jotka hukkui juhannuksena. Noissa on nyt sellaista kuollutta kasvustoa...
Niin ne on täällä varsinaisessakin suomessa. Ei nyt mitään mahdottomia aloja, mutta kyllä niistä helposti joku 5% on täysin tuhoutunutta. Toukukuun jälkipuoliskolla kylvetyt on selvästi heikompia kautta linjan viljalajista riippumatta.
Parhaita on pääsiäisohrat ja äitienpäivän kaurat.
30 mm heitti ukkoskuuro ja lämpöö 30 astetta. Kyllä kasvustot kasvaa, muutamat pienet notkelmat jää tyhjäksi...
Ulla myrsky ei onneksi tänne tiputtanut kuin pari milliä mut ensi viikon ennustettu sademäärä saa kyllä voimaan pahoin. Se on sellaiset 50mm. Tuo kun tulee niin on monella muullakin kuin vain mulla selvää et homma on tältä vuodelta taputeltu.
Maa on vieläkin märkä ihan pinnasta asti. Notkoissa seisoo edelleen vesi. Jos siinä notkossa ei ole salaojaan suoraa sorasilmää niin vesi ei mene kyllä mihinkään. Kenties tulevat sateet kaatavat nyt sitten vielä syyskasvustot niin homma alkaa oikeasti olemaan valmis.
Ai että mä kaipaan niitä kuivua kesiä.
Viileät sadekesät ihan jees mut kun tällä veden tulolla ei ole mitään tolkkua niin ei tästä osaa oikein nauttia..
Sieltä tulee kohta SS tuomaan tilastonsa ja käyränsä ja osoittaa, että keskiarvossa mennään, sinulla ei ole siellä mitään hätää.
Pakko kyllä sanoa, että torstain parikytmillinen vei huonoimpia paikkoja taas pari piirua huonommaksi. Varsin mukava winx vehnäkin jotenkin koki ensimmäistä kertaa, että hänellä alkaisi riittämään ja vaalensi väriään. No, näillä mennään.
Niin tai näin niin tilasto ei vain pelasta, vaikka kuinka olisi oikeassa.
Kai tässä on nyt jotain vuosien välisten vaihteluiden tasaamista. Onhan tässä monta kasvukautta ollutkin kohtuu kuivia. Eiköhän se ensi vuosi ole sit taas kuivempi... Ainakin toivottavasti.
Joku tuossa kirjoitteli ettei taida sateet mennä taas tasan. No juu ei ne ihan ole menneet mut ei kai ne koskaan. Taitaa olla niin et etelärannikolla mitä idemmäs mennään niin sen enemmän vettä on tullut. Vastaavasti tänä kasvukautena etelä on saanut vettä ja pohjoisessa kärsitään jopa kuivuudesta. Normaalisti tuo on kaiketi toisinpäin.
Tulevan viikon 50mm sade ennuste on onneksi pienentynyt mut tuli se eka 11mm jo yön aikana..
Kyllä se nyt osaa sadella tässä varsinais-suomen ja hämeen rajallakin.
Eilen 35 mm ukkosen kera ja kurpitsan lehdet on kuin haulikolla ammuttu raekuuron jälkeen.
Vielä ei tarvitse heittää kirvestä kaivoon. Mutta jos tiistaina tulee se 50 mm tai puoletkin siitä, niin kyllä se isoja satotappioita tekee viimeksi kylvetyille ja ei tuo tähkällä oleva ohrakaan sitä tarvitsisi. Syysvehnä tuntuu parhaiten tätä vettä kestävän ja toiseksi parhaiten äitienpäivänä kylvetty kaura.
Paljos te yleensä olette laittaneet viljaa riistapeltoseoksiin? Kun googlettelee tätä kysymystä, niin ei oikein kunnon vastausta saa. Edes nämä tekoälyt ei osaa vastata, yks kertoi että 10-12 kg/ha, joka on tietysti täyttä hölynpölyä.
Aikomuksena on laittaa viljan kaveriksi rypsin ja timotei-apila siemenpussien jämiä.
Itse mietiin että joku 100-150 kg viljaa, lähinnä kauraa, kun rypsiä ja timotei-apilaa tulee kumpiakin 5-6 kg/ha.
Vähemmän riittää kyllä. Säilörehunurmia kun perustanut riistan kautta, niin 50 kg ohraa, 20 kg apilanurmiseosta ja 2-3 kg rypsiä näöksi.
Tälle vuodelle näyttää olevan tarkennuksena, että seoksen painosta enint. 20 % heinäkasveja. Joten ainakin paperille se 100 kg viljaa.
Paljos te yleensä olette laittaneet viljaa riistapeltoseoksiin? Kun googlettelee tätä kysymystä, niin ei oikein kunnon vastausta saa. Edes nämä tekoälyt ei osaa vastata, yks kertoi että 10-12 kg/ha, joka on tietysti täyttä hölynpölyä.
Aikomuksena on laittaa viljan kaveriksi rypsin ja timotei-apila siemenpussien jämiä.
Itse mietiin että joku 100-150 kg viljaa, lähinnä kauraa, kun rypsiä ja timotei-apilaa tulee kumpiakin 5-6 kg/ha.
Vähemmän riittää kyllä. Säilörehunurmia kun perustanut riistan kautta, niin 50 kg ohraa, 20 kg apilanurmiseosta ja 2-3 kg rypsiä näöksi.
