Palaamma tähän mysteeriin. Heiluu yhä. Välillä hetki ihan ok ja normia astianpesukone tabletin voimalla. Mutta senkään voima ei paria viikkoa kauempaa kestänyt. Nyt ei arvot tipu edes sillä. Normi emäs+ hapan tupla pesu tiputtaa tuonne alle 20 K ja saattaa käydä jopa alle kymmenes. Sitten yhdelle haulle neuvojan ohjeen mukaan normi vuoro pesut. Pomppas heti tuosta 10 stä 40:n. Putkea kuvattu viemäri kameralla. Eka kohde jossa neuvoja käytti niin molemmat oltiin ihan ymmyrkäisinä mitä sieltä näkyy  Pinta näytteitä "tikulla" ja se mukaan putki on syyllinen ei tankki. Ja tankin pesu onkin nykyään ihan "normia". Mutta kun koko kevään putken maitonäytteet puhtaita ja tankki ei niin sotki ajatusta. Nyt oon ottanut normi kertapesun jälkeen putkimaidosta näytteitä niin nepäs onkin olleet häjympiä kuin tankki. Siis tankki saanee synnin päästön ...
Ehdotin neuvojalle jo putkien uusimista, mutta kun ei rosterissa saisi olla mitään vikaa vaikka on käytettykin ...
Tänään sain neuvon uusia pesurin, että syntyisi kunnon pulssi, mutta ei tuossa oo ikinä ollut mitään pulssin tekoa ja putki 52mm. Eikö se oo suurempien putkien juttu  tuollainen pulssin teko. Tuosta sitten tuli mieleen, että eikö tyhjöpumppu ole tarpeeksi tehokas. On kyllä testattu viime syksyn ongelmien jälkeen ja sen mukaan ihan OK. Saccon 850 pumppu. siitähän sais 1000l jos olis eri siivat ja kait suurempi moottorikin. Toki lavali olisi aina lavali ... Ainakin jos laatu olisi kuin vp 74:s. Tuo sacco on siihe verrattuna ihan paska. Mutta eipä noita tyhjöpumppuja enää sitten paljon markkinoilla käytettynä olekkaan. DVP 800 kait vielä pienempi. Joku 76 olis ... no ehkä pellon huolto soittelee virka-aikana , kun ei ennen kolmea enää vastaillut. Pesuaineisia kuivaustulppia olen syötellyt ja pesunaikana tulppia. Neuvoja toki kieltää tuon, mutta kaikkea pitää jo kokeilla. Pulloharja olis sen mieleen, mutta ei mun. Voi kun olis tulpan kokoisia karheita "pesusieniä" kokeilisin jo niitäkin. Tulppa on kait liian liukas, jotta siitä olisi apua pinttymien poistossa. keskiarvo on kuitenkin pysynyt alle 20 , mutta pirusti ylimääräistä vettä, pesuainetta, sähköä ja vaivaa. Sais joku pitkäaikainen helpotuskin asiaan mun puolesta tulla. Tuleva sijaisapu tuskin pelleilee pesujen kanssa tuplaten tai triplaten.

Olisko liian raju ajatus jos muotoilet taikasienestä, karhunkielestä tai patapatasta tulpan kokoisen myyrän minkä syötät pesun aikana läpi. Vai mennäänkö ojasta allikkoon jos naarmuttaa putken pintaa

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 10.08.25 - klo:19:56

Heinäkuu 105mm, elokuu tähän mennessä reilu 40mm. Näistä sateista kahden viime viikon aikana reilu 90mm. Tänäänkin hiukan, ohi meni toistaiseksi isohko kuuro, mitä lie vielä tulee. Nurmikko oli märkä vielä kahden jälkeen iltapäivällä, vaikka poutapäivä. Se alkaa olla puintiaika, kasvustot ei meinaa kuivata millään...

Vaikka heinäkuussa satoi noin hyvin, silti oli täysin satamatta 3 viikkoa täyttä hellettä. 2 viikkoa olisi vielä mennyt, mutta kolmas oli liikaa osalle kasvustoja. Tai, suurelle osalle. Jossain toisaalla satoi vähemmän, mutta tuli pieni "välisade" helteen keskelle ja teki ihmeitä kasvustoille.

2 viikon helteen jälkeen kuivat harjanteet ja hiekkaiset kohdat meni valkoisiksi, vesi loppui. Naapuri aloitti viikonloppuna jollain aikaisella monitahoisella ohralla, jyvät ihan onnetonta oravankynttä. Omissa 2-tahoisissakin osa jyvistä tulee jäämään kovin pieniksi.

Määristä en ole enään pysynyt hököllä, mutta nurmet kasvaa aivan älyttömästi, naapurien syysvehnissä tähkät nitkahtanut kuin ohrassa ilmeisesti hyvin täyttyneiden tähkien painosta ja kerrankin omat ohrat onnistui. Pelto niin täynnä tähkiä kuin ikinä sopii ja feedway lajikkeessa keskimäärin 26 jyvää/tähkä

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 26.07.25 - klo:11:30

Huiput tuntuu jäävän tuonne 70% maksimista, mutta kyllähän pilvetön kuuma päivä paremmin tuottaa kuin alkukesän sade päivät tuottivat. Mutta nyt kysyn mihin ajattelit sähkösi käyttää , jos paneelin hankinta kiinnostaa. Tosin eipä nuo etelälappeen paneelitkaan juuri lypsyaikaan sähköä tuota.

Mulla noin 80% maksimista .
Etelään suunnatut panelit on tuottoisia joo ,mutta  huono suunta yksityis talouteen . Jaettu itä -länsi parempi ja panelit melko pystyyn asentoon ,niin talous saa hyödynnettyä sähkyä parhaiten omaan käyttöön . Siis kannattaa panostaa kevään ja syksyn tuotantoon .Talvellakin nuo melko pystyt panelit tuottaa jotain kun lumi valuu alas helpommin . Kesällä sähköä tulee tarpeeksi ja liikaakin , vaikka panelit olisivat kuinka laitettu . Suosittelen yli mitoittamaan paneli määrän,kuin että laittaa liian pienen kentän .Että sitä sähkyä sitten tulee tarpeeksi sade päivinäkin .

Verkonhaltija sen paneelimäärän maksimin kyllä määrittää. No omakotitalo kokoluokassa ei välttämättä mutta maatila kokoluokassa ( yli 30kwp) järjestelmissä voi hyvinkin olla että verkonhaltija kertoo saatko rakentaa järjestelmää joka tuottaa yli oman kulutuksen koska pelkäävät että omat linjat ei kestä sitä tilannetta että pientuottajan paneeleista lähtisi 100% tuotannosta valtakunnan verkkoon. Lisäksi se ylijäämäsähkön myynti on niin huonoa pisnettiä, että sillä ei järjestelmää maksuun saa järkevässä ajassa

Ei kai kukaaan niin hölmö ole että menee kunnan maataloustoimistolle ilmoittelemaan hukkisesiintymiä? En ole ikinä ilmoittanut enkä ilmoita.

Muutaman kyrvän naapurin joka on koittanut hiekoittaa meikäläisen latua niin oon soittanu suoraa kunnan maatalouskanisterille näkyvistä hukkakauroista. Yhteistyökykyisille naapureille olen soittanut suoraa havainnoista ja ovat kiittäneet tiedosta. Ennen kun siemenviljelijöillä oli tiukemmat kriteerit hukkakaurasaastuntojen suhteen rajanaapureilla niin ne kyllä suolasi kuntaan muiden viljelyksiltä löytyviä esiintymiä

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä evp - 05.07.25 - klo:08:19

En tiedä ut un mielestä näyttelyissä korostuu ja korostetann traktoreita kovin. Tosin onhan ne näyttäviä ja rahallisesti yhden koneen arvokin suuri, mut kun niillä työvälineillä ne hommat tehdään niihin pitäs panostaa se huomio, esilletuomisessa, eikä äkeessäkään se julmettu leveys ole olennainen vaan sen ominaisuudet ja toimivuus .

Toi nyt on ollut aina noin. Tai niin kauan ainakin kun mä noita näyttelyjä kiertänyt. Nyt jotenkin jäi jontikka/witraktor mieleen et siellä tuntui olevan traktoria toisensa perään, samoin massikalla. En niitä nyt laskenut kyl 

Mut samaa mieltä et soisi noita työkoneita olevan enemmän näytillä. Johtuuko tuo vähyys sit siitä et niitä ei paljoa varastoon tilata jos joku ei ole ostanut?

Lautasmuokkarit tuntui edelleen oleva hitti. Nyt vain lautaset kasvaneet. Onko edellisillä saatu sitten pohjamaa tintattua sellaiseksi et koneen paino pitää tuplata ja lautasen halkaisija kasvattaa puolella et homma taas pelaa muutaman vuoden.

Kylmiksen huomio viljanlajittelijasta pisti silmään. Niitä oli monella toimittajalla. Ihan relevantti tuote jota ei aiemmin pahemmin ole ollut.

Itseä olisi hieman kiinnostanut paskavehkeet mut aika vähän niitä oli näytillä. Toki ne valtamerkit suomessa toimivista olivat.

En tiedä mut hieman fiilis et sitä muuta porukkaa ja heidän kojuja oli enemmän siellä laitamilla. Sinänsä ihan hyvä et olivat siellä. Tuli ne läpi käveltyä mut ne nyt ei itseä ole koskaan kiinnostaneet.

Mä en tiiviistä tunnelmasta tykkää mut ei tuolla tosiaan ruuhkaa tuntunut kuin lippujonossa. Sekin veti varmaan viidessä minuutissa. Itse yritettiin mennä syömään joskus yhden maissa niin silloin oli jono ovelle asti. Heitettiin siinä sit pikku lenkki ja uusi yritys tunnin päästä niin sai kävellä suoraan kassalle.

Itselle tuli sama fiilis kun nyt jo viime aikoina aika monissa näyttelyissä. Sellainen hieman pysähtynyt alakuloinen fiilis. Muutaman esittelijän kanssa juttelin ja oli aistittavissa tämä sama fiilis. Kai se johtuu siitä ettei ole takavuosien markkina meininkiä jolloin saatettiin monikin kauppa tehdä näyttelyn aikana. Nykyään ne vähäiset kaupat sovitaan jossain ihan muualla. Vielä vähän aikaa sitten kun kävi näissä nautapuolen näyttelyissä eli jyväskylän koneagria nyt lähinnä niin siellä näkyi vielä nauta ja maitopuolen hyvä vire. Nyt sekin jo viime kerralla hävinnyt.

Tai sit sitä on vain itse vanhemmiten tullut kyyniseksi.. 

Se mandam merkkinen tinttari jäi mieleen siinä kaikessa rajuudessaan. Sillä varmaan raivais valmista kylvöpohjaa pajukostakin. Toinen huomio että jurttivillitys vetää nyt kovaa. Isoilla merkeillä tarkkuuskylvimiä näytillä isoja ja vielä isompia. Ja ainakin eilen perjantaina sucros takkisia maalaisia taaperti vastaan sen verran usein että syytä niille ollakkin uutta rautaa näytillä mihin tuhlata että mahtuu tulevan syksyn tilitykset pankkitilille

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä evp - 24.05.25 - klo:14:23

Hytrauliletkusta sen verran että hyvät kestää huonot ei. Kokemusta tuollasesta kronoksen mettäkuormaiesta, vuosimallia 1988, koko ikänsä ollut taivasalla auringossa kesät talvet ja on sillä puitakin nosteltu vuosien saatossa. Siinä on letkut alkuperäiset, eikä vuoda mistään, joitain nirhaantumia on tullut ja niihn sitte uusi letku. Vastaavasti Viron poikien perälevyn tekele 2000 luvulta. siinä kaikki letkt jo pitänyt uusia murtumien ja vuotojen takia.Kestää ja ei kestä.

Nimenomaan näin. Laadukas letku, oikea tyyppi ja oikein asennettu niin ei mitään ongelmia.

Sitten kun halvin mahdollinen, juuri ja juuri teoriassa riitävä tyyppi ja vielä asennettu miten sattuu niin...
Sitlä se vaikuttaa että Purran sakset ovat olleet koekäytössä jo valmistuskuluja hierottaessa :-(

Esim Potila oli 10 v sitten esimerkki tuosta jälkimmäisestä. Lienevät oppineet jo tähän mennessä? En ole näyttelyissä letkuja tullut katsoneeksi tarkemmin kun ei äkeen hankinta ole mulle enää ajankohtainen..

Yllätykseksi pari uudehkoa itse asennettua puolituumaista Parkeria antautui puomissa, kohdista joihin ei tule edes taivutusta tai liikettä. Kuin neulanreiästä vaan suihkusi.  Tarkkaa tyyppiä en muista mutta muuten norjia ja miellyttäviä letkuja asentaa ja piti olla täysin riittäviä tuohon käyttöön. Giljotiini antaa kyllä jatkuvia painesykäyksiä että ehkä niillä on osaa tapahtuneeseen. Kuitenkin kolmatta vuotta kesti 3/4" tuota ja pöytää syöttävä letku ennen pettämistään; se kuitenkin joutuu taipumaan ja elämään käytön aikana.

Muuten minkälainen vekotin tämä Parko on ? Mulla ei ole oikein minkäälaista mielikuvaa laitteesta. En kärkijoukkoon kuitenkaan sijoittaisi?

Paikallinen metallipaja on kahta parkoa korjannu ja kertoi että on aika ristiriitainen tekele. Osa rakenteista toteutettu todella ylijäreästi jonka takia painoa kevyille maille aivan liikaa ja taas osa rakenteista esim lohkojen saranointi huonosti suunniteltu ja liian ohuista materiaaleista

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20af1660-b050-4180-97ba-0e218b70ce54?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku&sfnsn=wa

20% tiputukseen syytä varautua kuten aavistelinkin.

Mielenkiintoista nähdä mihin leikkuri sitten todellisuudessa kohdistuu...

En tiedä onko paikallinen "ongelma" vai yleistäkin mutta tänä keväänä on kyllä saanut rallittaa ympäri kyliä nurmijyrän kanssa kylvämässä kaikenmaailman pörriäis, lintu, riista ja saneerauskasvipeltoja. Tuntuu kyl jotenkin rahan tuhlaamiselle, että tollasesta turhuudesta maksetaan niin kovia tukia suhteessa vaivannäköön joka monellakin isännällä on jäänyt siihen, että hakeevat maatalouskaupasta pussin siemeniä, ajaa pellon kerran jollain hankmolla tai lautasmuokkaimella ( osa ei tee edes sitä) ja tilaa rahtikylväjän levittään siemenet

Tästä lienee 25 vuotta ainakin kun täälläpäin eräs viljeli kuituhamppua. Autoteollisuus Saksassa olisi ostanut silmät kiiluen ja hyvällä hinnalla kuitujalosteen mutta eivät saaneet täällä jalostustekniikkaa toimimaan. Yrittivät kyllä.. kuulemma kietoi aina johokin ja ongelmaa eivät osanneet ratkaista. En tiedä mitä suurkanttipaaleille sitten tapahtui, silloin ne olivat vielä kasassa pressun alla.

Kaikki vaihtoehtoinen vaikuttaa olevan kivinen tie. Mitä näitä nyt on ollut
- energiapaju
- kuituhamppu
- pellava kuituna
- ruokohelpi / aho... joku, en muista nimeä
- camelina / ruistankio
- heinän vienti
- elikoista nutriat

Edes muista kaikkia.

Kuuluisko tohon listaan vielä hybridihaapa

Yhden metsurin kanssa juuri viime viikolla juttelin ja sanoi että tällä alkaneella viikolla alkaa ainakin täällä hämeessä täysi rähinä istuttamisen kanssa. Eikös se ole vaan hyvä jos maa on kylmää ja taimessakaan ei ole kasvun merkkejä havaittavissa niin ei sen pitäis kasvuunlähtöä häiritä kun kumpikin osapuoli lämpenee samaan tahtiin

Ootko maitopumpun akselilla olevaa stefaa koska viimeks vaihtanu tai kattonu sen kuntoa? Voiko sieltä tulla saastunta maitotankkiin jos putkistosta otetuissa näyteissä ei ole mitään isoja lukemia ollut

Tervehdys:-)  Pari viikkoa ollaan pyöritty omalla tontilla ja samalla käyty katsomassa avanteja ja Solista. Taidan päätyä Solikseen ensihätään, jos sillä ensimmäiset vuodet taplaisi. Samalla budjetilla kun saa pari vuotta vanhan Soliksen ja kymmenisen vuotta vanhan Avantin. Ja - tunarina pelkään kaatavani koko koneen, joten siinäkin mielessä Solis lienee ensialkuun turvallisempi.
Seuraa taas kysymys, kun olette niin hyvin vastanneet edellisiin - kiitos siitä:-)

Mitkä renkaat Solikseen kannattaisi ottaa: https://solis.fi/nosto/solis-rengas-vaihtoehdot/
Tavoite olisi pysyä pystyssä ja pystyä ajamaan talvellakin myös vähän lumitöissä. Enempi ajallaan tiellä, ratsastuskentällä ja pellolla; tuskin metsissä.

Eiköhän viisain valinta ole noi nurmikuvio renkaat. Niinhin kun näyttää olevan saatavana ketjut talvikäyttöä varten

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.04.25 - klo:22:40

12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.

Oliko sulla vanhaa siementä?

Tänään vissiin berneri jakelee pipanoita niitä odottaville vai onko niitä jotkut saaneet jo aikasemmin

Tutulta koneyrittäjältä kuultua, että jos isäntä on tehnyt runkohinnoittelukaupan niin sille ei enään saa motolistoja näyttää eikä isännän tiedustellessa kertymää saa kertoa kuin kokonaismotit ja lahon määrän. Tämmönen käytäntö kuulemma jo useammalla ostajalla. En tiedä mitä sillä halutaan piilottaa maanomistajalta, mutta ei se omalla kohdalla ainakaan lisää vähäistäkään kiinnostusta runkohintakauppaa kohtaan

En minäkään varmaan ymmärrä mut mites oman lypsyaikataulun muuttaminen?

Tuossa eräs tila lypsi myöhään illalla ja ei niin aikaseen aamulla. En nyt tarkkaa aikataulua osaa sanoa mut monesti siellä oli klo 23 vielä valot navetalla. Ajattelin et jos pitäisi itse tuota tehdä niin sopisi itselle paremmin tuo et illalla vikana navettaan..

No lomittajaa ei tollasilla aikatauluilla ainakaan saa tekemään

Nyt alko lopettaminen tuntumaan todelliselta vaihtoehdolta. Viime perjantaina 14.2. tuli tekstari 15:58 että maidon hakuaikataulu muuttuu. Aletaan hakemaan 18-18:30 välisenä aikana 14.2 alkaen pysyvästi. No taistelin tuon yhden lypsyn hakukuntoon klo 18 mennessä, sillä aamulla kymmenen jälkeen oli haettu normaalisti. Talvella , kun mulla tuloo vähän maitoa tuon kanssa vielä pärjää, jos mikään ei vastusta. Mutta laidun kaudella tarvitten apua lehmien sisälle laittoon ja sitä oon aina ennen saanut työpäivän jälkeen akalta tai varta vasten apuun tulevalta veljeltäni. Nyt jos ne on pihas puoli viis ja vaikka ehtisin lypsää niin -96 mallin tankki ei täysinäisenä varmaankaan oo sellaisilla lukemilla heti lypsyn jälkeen että kyytiin otettais (alle 8 astetta) . Voi kun olis tankki huonees tilaa toiselle tankille, mutta alunperin sinne 3m*3m huoneeseen  on kannettu 400l MKT  . Samat seinät ... 600 MKT ... 900 l Wedholms ... 1400 Wedholms. Viimeisen lisäksi joskus ollut vielä 200l Wedholms mutta se ei enää kunnossa ja en ala räppäämään , kun ei mahdu enää ohi kävelemään.

Ei se lämpötila meillä ainakaan ollut ongelma kun kyseessä lypsytuore maito ja muuten jäähdytys toimii. Pari vuotta mentiin samanlaisella noutoajalla mutta meillä oli tankkhuoneen ovenkahvassa lappu ja niin kauan ei maitokuskillanollut asiaa koskemaan tankin hanaan kun lapun näki ovessa. Systeemi toimi hyvin vaikka vähän alkuun epäilytti että pahoittaako kuskit odottelusta mielensä. Pelko oli turha ja useampikin kuski totesi että ei me bussia ajeta niin ei ole minuutin päälle tää touhu. Nyt siirtyi onneks taas takaisin yökeräilyyn niin ei tarvitse jännittää