Täällä kun on laajaa näkemystä asiaan:

Olen tässä miettinyt ja työpaikallakin kollegan kans keskustellut. Ihmetyttää se miten kokoomuslaisuus periytyy aika tehokkaasti tilallisilla jälkipolville.

Mikähän siinä on takana? Eihän moni muu perinne niin tehokkaasti mene "nuorisolle" jakeluun.

Jos ajattelee vaikka muita yrittäjiä ja urakoitsijoita vaikka, on demaria, persua ja kepulaistakin.

Kun tuntuu että maakunnissa on ihan eri meininki ja tämä kirkkain eurooppalainen puolueemme on niitä vähiten maaseudun väen ja tilallisten asiaa ajavia.

Tämmöistä mietin. Muutama ikäluokkani nuorempi yrittäjä, tilallinen ja urakoitsija on kokoomuslaisia. Ei se itseisarvona mielestäni ihmisestä hyvää tai huonoa tee, mutta se MILLÄ PERUSTEELLA?

Ja jos joku meikäläistä heti kättelyssä haluaa asialla tölviä, olen keskustalaisesta perheestä, isäukko joskus oli aika aktiivinenkin, sittemmin aika kriittiseksi muuttunut. Itsellä ei ole mitään jäsenkirjaa, olen toiminut siten että monesti äänestän henkilöä tai jätän äänestämättä. Tähän asti mitä äänestänyt olen ovat olleet joko keskustalaisia, kokoomuslaisia tai persuja.

no jo on jos innostus asiaan tekee animalialaisesta asiantuntijan

Katkotaan nyt sitten heti luuloilta siivet, kiitos muuten asiallisista vastauksista.

En tosiaan ilmaiseksi tässä ollut mitään ottamassa ja lähinnä kiinnosti onko tosiaan näin ettei ole laillista asemaa kutsua keskustelemaan siinä vaiheessa kun tila siirtyy.

Selkeästi vaikkapa asunnonvuokralaisen asema on parempi, asunnon myynnissä  on tarjootava ensin

Välit on hyvät kaikin puolin ja näinhän aikoinaan asiaa oli puhuttu.

Minusta olis vaan ollut parempi että edes jotakin keskustelua olisi ollut. Vaikka kyse ei ole isosta paikasta, esim. mettä minua olis sikäli kiinnostanut yhden tilakokonaisuuden ulkopuolella olevan lapun verran - siis ostaa, ei saada.

Itselle tuo on kuitenkin kotipaikka ja sen viljelyn haluan jatkuvan joten pilkkominen vaikka mulle ei tuntunut oikealta. Nyt homma sikäli kunnossa eli touhu jatkuu vaikkakin tuotantosuunta karsiintunut.

Perinnöistä itte oon sitä mieltä etten semmoisia halua/toivo, mitä tuossa on muutamia tapauksia nähny, on aika hupaa omaisuutta ja rahaa, alle viidessä vuodessa kaikki hukattu ja velkaa enempi kuin ennen perintöä 

Yleisesti ottaen mitä ittellä ollut jalaksen työkengät ovat olleet miellyttäviä pitää, mutta pohjien kestossa ongelmia. Nyt käytössä jalaksen maiharit, ne on hyvät kyllä, Lajan maiharitkin ollut, huonoa tekstiilisivu, kastuu heinikossa.

Uutena palstalaisena, vaikkakin satunnaisesti juttuja lukeneena, laitetaan eka kysymys:

Liittyy sukupolvenvaihdokseen tilalla jossa luopujapariskunta myy tilan romppeineen yhdelle lapsista.

Onko muilla lapsilla mitään juridista asemaa kaupassa. Luopujat sekä nykyinen viljelijä asuu tilalla, luopujat syytinkillä.

Miten nää yleensä menee? Rahako vaan puhuu