Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Yksi syy miksi vilja jäi pystyssä vaikka lannoitettiin kunnolla 80-luvulla oli minun mielestä forforilannoitus. Kävin maamieskoulussa 1976-78 ja silloin fosforilannoitus suositukset olivat 60 - 80 kg/ha! Vilja pysyi
pystyssä ja myöskin kypsyi tasaisesti juuria myöten. Voimme kiittää ympäristötukea että vilja tulehtuu epätasaisesti ja menee lakoon tänä päivänä. Sikaloissa rupea olla fosforipuutteenoireita pikkupossuilla
koska vilja ei yksinkertaisesti sisältää rittävästi fosforia ja muita helposti liukenevia fosforilähteitä on
vaikea löytyä. Samoin 80-luvulla oli liha- luujauhoa salliitu missa oli runsasti kalciumia ja fosforia.
Mukava kun haluat kokeilla! Minulla on samanlaiset "ongelmat" pH:n kanssa, 7 ja hiukan ylikin, täällä
vanhalla merenpohjalla. Lisäksi on lohkot ollut riittävän lähellä sontakasa että kaikki leimat ovat vihreitä.
Anniinan vehnäoraat ovat juuri tullut ylös ja aikomus on kokeilla Yaran hivenliousta ja myöskin jättää
nollaruutun. Lannoituksena se on saanut Yaran Hiven Y ja sianlietettä. Hiven Y:stä on erittäin myönteisiä
kokemuksia. Saa nyt vaan nähdä kuinka paljon hankaluuksia tämän päivän vesisateita saavat aikaan.
Toistaiseksi on tullut 32 mm. Vanha merenpohja on vähän arkaa rankkasateisiin kun se on vastakylvetty.
Olen pidemmän ajan seurannut teidän korkeatasoisia mutta joskus epäilyttäviä kannanottoja ja mielipiteitä täällä foorumilla. Vasta eilen osallistuin itse ensimmäisenä kertana keskusteluun, ja syy
oli boulin varaosahankkeet. Skännän konekalustoa on mielestäni korkea konekulttuuria, eikä mitään
romuja. Itse omistan neljä Massikkaa, vanhin vm-55 harmaa dieseli. Jos bouli olisi odottanut hieman
siellä Tumen varaosatiskillä hän olisi saanut nähdä sen ensimmäinen Hankmo äes vuodesta 1909
maanviljelijä Karl Lundkvistin tekemä yhteistyönä Markbyn kyläsepän kanssa. Pienoismalli joka on noin
30 cm leveä. Vuonna 1911 Lundkvist möi valmistusoikeudet Väster-Hankmoon ja sieltä se Hankmo nimi
on peräisin. Taitaa olla yksi vanhemmista maatalouskone merkit. Lundkvist oli minun isoäidin isän veli, ja
väki luuli että ukko oli tullut hulluksi kun hän kesken ruokailua meni ulos ja rupesi leikkimään pärien kanssa
hiekka kasassa. Äes on ollut vuodesta 1909 joka kesässä puutarhamaissa käytössä ja lupaan että sillä
on enemmän laakeriklappia kun Skännän Hankmo. Ei ku hyvät äestyskelit myöskin Opelmiehelle vaikka
näyttää siltä että hän ei ole oikein tajunnut kaikki asiat oikein!
Taitaa olla minä joka oli boulin vieressä varaosatiskilla. Syötön kanssa oli käynyt ihan samalla tavalla kun SKN:lle ja tuli
lannoitettu pikkusen yli ympäristötuen ehdot. Onneksi tavara löytyi vaikka jouduin hakemaan 380 km:n päästä.
Mun taisi johtua omasta huolimattomuudesta... oli jääny se viiksi vähän puolittain sihen loveen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pienellä hakemisella se viiksen tumppi löyty. Pikaliimaa ja verhotangon pidikkeestä jalostettu tukirauta, nyt toimii. 
Mitä se viiksi makso?
Maksoi 56€ + tietty litramäärä nafta. Sillä hinnalla tuli asteikkopyörä, väliholkit, viiksi, asteikko ja rosteriprikka. Eli aika
täydellinen sarja. Muovi oli sulannut ja akseli ottanut kiinni säätöpyörään joka oli pyörinyt mukana maksimisyttö päällä.
Taitaa olla minä joka oli boulin vieressä varaosatiskilla. Syötön kanssa oli käynyt ihan samalla tavalla kun SKN:lle ja tuli
lannoitettu pikkusen yli ympäristötuen ehdot. Onneksi tavara löytyi vaikka jouduin hakemaan 380 km:n päästä.
