Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kertokaas ny amatöörille että mitä eroo on sorkkavälin ja sorkka-alueen ihotulehduksilla? Sorkka-alueen ihotulehduksessa turpoo koko koipi ja sorkkavälin tulehduksessa pöpö pysyy vaan sorkkavälissä, vai? Mut onko hoitosuosituksissa eroo tms.? Onko näiden aiheuttaja sama?
Tai sitten juoksutusmaha kiertynyt.
Ei kuulu kilinää sano el.
Joskus juttelin meijän ell kans syömättömyydestä ja hän oli sitä mieltä että lehmällä voi olla juoksutusmahaongelmaa vaikka kilinää ei kuulu. Juoksutusmaha voi kai "vaeltaa" päivittäin ja sattumalta aina kuunnellessa olla oikealla paikallaan tai jotain? Tässä tapauksessa tietty voi olla muukin syy syömättömyyteen, ja tosi ikäviähän nää aina on.
Meillä on poikimakarsinana kiinteäpohjainen karsina, jossa kuivikkeena kauranolkea, on kyllä ihan ehdoton. Tehty jälkeenpäin vanhaan pihattoon. Joskus laitettiin pohjalle ensin turvekerros ja sitten olkea, mutta kun lehmä poikiessaan mylläs nää sekasin niin syntynyt vasikkahan oli sitten yltäpäältä turpeessa. Lehmä sitten nuoli vassun ja samalla ne turpeet. No maisteleehan ne sitä turvetta satunnaisesti vähän parsistakin mutta mieluummin syötän niille rehua. Kyllä pelkkä olkikin imee kosteutta kun sitä on tarpeeks. Tohon omaan tarvis vaan tehdä vielä kunnollinen lukkoaita, että tarvittaessa lehmän sais helpommin kiinni. Karsinan puhtaanapitoon kannattaa tosiaan kiinnittää huomioo, meillä on karsinasta pariovet suoraan pihalle joten tyhjennys helppoo.
Meillä oli jokunen vuosi sitten muutama enterokokki-tapaus melko lyhyen ajan sisällä. Sairaan neljänneksen solut nousi pilviin ja maidossa muutoksia. Lypseltiin eroon ja lehmälle ketovettiä. Nää tulehtuneet neljännekset meni oikeastaan itsestään umpeen aika nopeasti ja tuntui ettei ne pahemmin lehmää vaivanneet (niinkuin esim. coli). Yhtä koitettiin lypsykaudella hoitaa antibiootilla, ei kannata. Laitoin umpeenpanon yhteydessä laajakirjoset tuubit ja kyllä ne poikimisen jälkeen oli ihan ok. Jälkeenpäin olen epäilly et syynä oli kuiviketurve (tai sitten ei?). Meinaan kun uusi turvekuorma tuli, ja varmistettiin ettei varastoon pääse enää mitkään ylimääräset elukat, enterokokki-tulehdukset loppu. Säilis on ollu kokoajan samanlailla säilöttyä eikä muitakaan isompia muutoksia olla tehty. Tulehdukset oli sisäruokintakaudella, että ei ollu laitumeltakaan peräisin.
Meillä on siis navetassa puhallettavat verhot + automaattihormit, ja vasikkalassa manuaalikennolevyt+manuaalihormit. Vasikkalan hormeja säädetään ehkä 10 kertaa vuodessa ja seiniä neljä kertaa vuodessa.
Onko vasikkalan lämpötila pysyny plussan puolella myös kylmimmillä pakkasilla? Vai onko siellä jotain lisälämmitystä? Kennolevyissä mietityttää että pääseekö lämpötila laskeen pakkaskaudella liian alas, kun eihän meillä mitään lämmitettäviä vesikuppeja ole, kun pihatto on lämpimäks rakennettu.
Meillä on nyt parina kesänä otettu pihaton ikkunat pois, kyllä ilma vaihtuu. Helppo ja nopee homma kun on vaan listoilla. Itikoita en pelkää, onhan niitä laitumellakin. Syksyllä sitten, kun ilmat viilenee, on pakko laittaa ikkunat takas ja sitten taas huomaa et ilmanvaihdossa ei meinaa teho riittää.
Päivää.
Löytyykös kokemusta tai näkemystä kennolevyikkunoista? Meillä on sellanen betonibunkkeripihatto, jossa nykyään lämpölasi-ikkunat ja ilmanvaihto hurisee vaan ei riitä. Kosteutta liikaa (tietyllä kelillä), lisäks puhaltimet vie sähköö, pitää meteliä ja onhan siinä paloriskikin. Näkyy useampikin firma kauppaavan ikkunoiden tilalle näitä kennolevyjä, lisäks sitten tarvis hormit laittaa keskelle. Miten pelittää? Onko tuotteissa eroja?
(en tullu kattoneeks onko tästä jo aiempaa keskustelua..)
