Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.05.25 - klo:15:38

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 08.05.25 - klo:15:17

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.05.25 - klo:12:59

Pitäisi ihan ensin kysyä, että mitä huonoa nykyhallitus on tehnyt?

Perussuomalaisten äänestäjiltä voi kysyä miksi noin pettyneitä ovat.
Siis lähes puolet on täysin petettyjä. Olisko tuo peräti Suomen ennätys kahdessa vuodessa.

Minä kyllä äänestin eduskuntavaaleissa persuja, enkä ole yhtään pettynyt. Toistan kysymyksen, että mitä huonoa hallitus on tehnyt.

Kysymyksen voi asettaa myös toisin. Mitä hyvää hallitus on tehnyt.
Ja kelle on tehnyt.
Oletko pettynyt kun kansa ei tykkää hallituksesta. Kannatus 39%.

No mitä hyvää hallitus on tehnyt. En ole seurannut, mutta ei ne kauhean huonoja juttuja ole tehneet. Kannatuksesta viis. Ei kai ihmiset tykkää, jos jotain muutetaan. No, ainakin suunnitelmat tunnin junista ja kiskovälin kaventamisista voisi unohtaa hetkeksi. Tehdään niilläkin rahoilla pommeja ja miekkoja.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.05.25 - klo:12:59

Pitäisi ihan ensin kysyä, että mitä huonoa nykyhallitus on tehnyt?

Perussuomalaisten äänestäjiltä voi kysyä miksi noin pettyneitä ovat.
Siis lähes puolet on täysin petettyjä. Olisko tuo peräti Suomen ennätys kahdessa vuodessa.

Minä kyllä äänestin eduskuntavaaleissa persuja, enkä ole yhtään pettynyt. Toistan kysymyksen, että mitä huonoa hallitus on tehnyt.

Ehkä pitäisi myös tietää, mitä kalkkia ja miksi.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.05.25 - klo:12:55

Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.

No tossa on 5:45 kohdasta eteenpäin noista aloista. https://www.youtube.com/watch?v=jevwhhtHQmA Sen mukaan tarkastelujaksolla 2017-2022 oli n. neljäsosa pelloista sellaisten viljelijöiden hallinnassa joilta ei tullut kuin 2% markkinatuotoista.
Vähän yllätti noi luvut mutta tämä on semmonen asia mitä ei täältä edullisemmilta viljelyseuduilta hahmota, tuossa videossa on karttojakin hömpän ja kasvinviljelytilan satonurmien jakaantumisesta eri puolilla Suomea.
Maksajan näkökulmastahan tämä on aika lailla hölmö tilanne mutta tiedä onko sekään ratkaisu että nämä tulee aktiiviseen viljelyyn, jonkinlainen metsitystuki olisi kaiketi toimivin.

Kun tuota ikäjakaumaakin katsoo, niin osa tästä "ongelmasta" poistuu varmasti luonnollisesti aika pienellä aikavälillä.

Tuossa vähän vääristää tuota myyntituottolukemaa se, että prosenttipelloista ei tule myyntituottoa ja viljan hinta on oikeasti huono. Prosenttipellot kuitenkin ylläpitävät monimuotoisuutta, jota ei voi rahassa mitata.

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla, kuinka hallitusohjelmaan vetoava mtk meinaa vapautuvat tukirahat jakaa omasta mielestään. Siitä voi melkein lyödä vetoa, että vanhat änkyräviljelijät eivät luovuta peltojaan sille ökytilalle, jonka "vaikutusalueen" sisälle nämä pienet tilat sijoittuvat. He laittavat pellot kasvamaan mieluummin metsää.

Jos hallitus olisi vihervasemmistolainen, se lopettaisi eläinperäisen ruoantuotannon ja kohdistaisi tuotannon kasviproteiinin tuotantoon. Jos näin kävisi, koko mtk:n ajama tukikoplaus eläintuotantoon häviäisi.

Pitäisi ihan ensin kysyä, että mitä huonoa nykyhallitus on tehnyt?

Plantronicskorvat ovat saaneet metelöintiänsä läpi.

Tuo rehunurmi kait tarkoittaa sitä, että kaikki prosenttikasvihehtaarit ovat täysiä. Prosentit vievät hiukan tasapuolisuutta, koska sadan hehtaarin tilalla on vähemmän mahdollisuuksia käyttää lhpeetä esim. eroosion suojelemisessa tai monimuotoisuuskaistojen kohdentamisessa kuin tuhannen hehtaarin tilalla. Puhumattakaan kymmenen hehtaarin tilasta.

Pistemäisiin, kohdistettuihin hömppälohkoihin pitäisi ehkä luoda jokin oma järjestelmä, johon pitää olla selvät perusteet. Esimerkiksi ojien reunat pelloilla, joissa eroosio on merkittävä. Varjostus tai muu haitta, joka käytännössä pilaa tuotetun viljasadon tai muun kasvisadon, jos "huono"laatuista tavaraa on hyvän joukossa. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitö yms. Nämä seikat eivät koske plantronicskorvia, jotka korjaavat heinää elukoille tai kasvattavat rehuviljaa sun muuta elukoille.

Mutta ne koskevat niitä, jotka viljelevät markkinakelpoista kasvituotetta. Silloin nämä heikkokasvuiset kasvulohkot on parempi olla heinällä, joka niitetään tarvittaessa niin, ettei puut pääse kasvamaan. Mieluiten joka vuosi. Nykyään ne ovat olleet tehokkaita viljelyä järkevöittäviä työkaluja, mutta pysyvän nurmen status tietenkin muuttaa asiaa. Ainakin teoriassa.

Ainakin se pakottaa viljelijän kylvämään joka nurkan tasaisin väliajoin, vaikka satoa ei korjattaisikaan. Ilman suorakylvöä tällaiset kasvulohkot joudutaan jollain tavoin muokkaamaan, jotta saadaan järkevä kasvusto perustettua. Tuossahan ei ole mitään järkeä. Tasasin väliajoin katkaistaan yhden luontotyypin jatkumo, josta ei korjata kuitenkaan mitään satoa. Usein se tarkoittaa vielä turhaa glyfottamista. Ja tämä kaikki vain siksi, että plantronisckorvat saa tahtonsa läpi.

Tuo rehunurmen käyttö on selvää tukikikkailua, mutta toivottavasti se koskee myös eläintiloja. Siis se, että nurmi pitää olla kasvatettua nurmea, eikä luonnon nurmikasveilla kyllästettyä. Vaikka se korjattaisiinkin rehuksi. Nyt jos tukihömppäilijä kasvattaa kunnon rehunurmea, kunnon rehukasveilla ja niittää sen peltoon, onko siinäkään mitään järkeä, jos vertaa kokonaiskuvaa. Hiiltä ja ravinteita on niissäkin kasveissa.

Teoreettinen hyöty voisi olla verrattuna horsmapeltoon se, että jokin syväjuurinen nurmikasvi voisi noutaa enemmän ravinteita syvemmistä maakerroksista, jolloin hetkellistä kationi ja fosforikertymää saataisiin aikaiseksi ruokamultakerrokseen. Siitä tuskin on kenellekään hyötyä, koska tosihömppäilijä laittaa peltonsa kasvamaan puita, ennen kuin luopuu koko pellosta.

Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.

Olisi hauska nähdä, jos ylelläkin pääsisi vahingossa ääneen ihminen, joka puhuisi asioista niiden oikeilla nimillä. Näinhän kävisi ainoastaan kerran, koska kanselointi tapahtuisi välittömästi. Joku joskus puhui eduskunnassa vieraslajeista. Melkein kaikissa elollisissa yhteyksissä vieraslajeista pystytään puhumaan. Se ei koske kuitenkaan ihmisiä. Kansanedustaja oli täysin oikeassa puhuessaan vieraslajeista.

Tämä ainakin on järjetöntä ylerahojen tuhlausta. Talutetaan studioon seepiaseppoja toistelemaan latteuksia. Kun kaikki kuitenkin näkevät, että ongelma piirtyy selvänä isona kuvana. Turha sitä on yrittää tulkita poliittisilla laseilla ja yrittää vääristää todellisuutta.

https://areena.yle.fi/1-72625149?seek=2619

Tuohon ilmiöön, jossa tietyt maahanmuuttajat korostuvat rikostilastoissa, pitäisi pureutua tiukemmin ja vapaampaa debattia pitäisi pystyä käymään.

Voisiko olla mahdollista, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee juuri tietyntyyppisiä ihmisiä? Olivat he sitten maassa millä statuksella tahansa. Tai lopetetaan se paskanjauhanta. Totta kai se on mahdollista ja jopa todennäköistä. Jopa turvapaikanhaussa jostakin paikasta pois lähteminen saattaa helpottua, jos elämässä ei välttämättä halua ponnistella toimeentulon eteen. Tai halu taistella jopa olemassaolosta.

Tällaisetkin seikat seulovat jo heti ihmistyyppejä. Ja mitä houkuttelevampi kohdemaa, sitä varmempaa on, että juuri sinne pesiytyy kaikista eniten juuri tietynlaisia maahanmuuttajia. Ja nyt pitää ottaa huomioon, että se koskee kaikkia maahanmuuttajia.

Onneksi Suomi vajoaa sen verran komeasti, että täällä ei ole varaa huolehtia ihmisistä. Se alkaa väkisinkin näkymään houkuttelevuudessa.

Tuollainen metsä ei ole vanhaa. Jos se suojeltaisiin nyt ja mennään kolmesataa vuotta eteenpäin, sitten se voisi olla jo vähän vanhaa. Suomessa on harvoja kohteita, missä metsä olisi tosi vanhaa. Puhumattakaan iha vitu vanhasta metsästä. Harvoissa kansallispuistoissa luonnonmetsä on niin vanhaa, että sellaisia piirteitä ei näkisi päätehakkuukypsissä talousmetsissä.

Toisaalta kunnalle toisi enemmän lisäarvoa, jos koko paska suojeltaisiin. Koska todennäköisesti rahat menisivät johonkin ylikalliiseen investointiin, johon pitäisi tehdä remonttia parin vuoden päästä. Siitä syntyisi monimuotoisuuspiste, joka hillitsisi tuholaisten leviämistä. Aikanaan.

Kuka muuten päättää, mikä ääni hylätään jonkun numeroepäselvyyden vuoksi? Siinähän pitäisi olla koko maan kattava yksi puolueeton henkilö, joka päättää numeron epäselvyyksistä.

Tässä kun vasemmistopuolueiden suuret kannattajat alkavat lähestyä väkisin harakanvarvasikää, niin alkaako vaatimukset punaisesta viivasta elämään.

Äänestys voitaisiin suorittaa vahvan tunnistautumisen kautta tiatokoneella, jopa perinteisellä äänestyspaikalla tai missä vaan, joten aku ankat ja kirkkoveneet jäisivät väistämättä rannalle. Jopa äänestysprosentti saattaisi nousta.

Aika mielenkiintoisia pointteja tuossa keskustelussa.

Lainaus videon infokentästä:

Mediakonserni Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja ja omistaja sekä Medialiiton hallituksen entinen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi lähettää Jyväskylästä videoviestin Suomen Uutiset- studioon ja antaa yllättävää palautetta Perussuomalaisten päättäjälle.

Toki oma lehmä ojassa. Videopätkässä mainitaan mm. se että monia rahoituksia voidaan päättää eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Esim. poliisi, puolustusvoimat yms. Hassu juttu on sekin, että sotatila voidaan julistaa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä ja presidentin hyväksynnällä. Mutta ylen rahoitusta ei voida päättää. Siinä pitää olla kaikki puolueet samaa mieltä. Tai ei pidä, mutta se on saunassa laadittu sopimus. Ja mitä ei lapin miehet tai naiset voi rikkoa, vaikka sauvat katkaistaisiin ja suoneen ajettaisiin väkisin jotain perkeleen havuja. 

https://www.youtube.com/watch?v=CcxASN_OozM

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 28.04.25 - klo:11:57

IP-kamera voisi olla hyvä ratkaisu, jos porttiviiveet eivät haittaa. Siinä on kuitenkin muitakin protokollia käsi ojossa odottamassa vuoroaan.

Reitittimen vai WLAN-linkin viiveet? WLAN ei ole oikein hyvä mutta ainakaan omassa traktorissa kameran ja tabletin välistä liikennettä ei juuri muut protokollat eikä muut datapaketit häiritse (tosin vain etukamera WLAN:illa, muut gigabitin verkossa).

Mikä maataloustyö häiriintyy edes normaalin nettiliikenteen aiheuttamasta WLAN latenssista? Eri juttu jos nuoriso pelaa sotapeliä, silloin pitää olla kullatut liittimet ym.

Mulla oli joskus kamera, jonka kuva kiersi maita ja mantuja ennen kuin se pamahti puhelimen näytölle. Jos siihen sitten saa jonkun suoran yhteyden, niin sitten se varmaan soveltuu mihin vaan. Sillä systeemillä ei ainakaan mikään reaaliaikainen ohjaaminen olisi onnistunut. Valvonta kylläkin.

Ehkä tuossa on vähän katkeruutta esim. glyfosaatin ajojahtia kohtaan. Kun keksitään tehokas työkalu kasvien tuhoamiseen, niin heti kun silmä välttää, niin joku kaataa sitä ämpärikaupalla pellolle pitkin kasvukautta. Sitten ihmetellään, kun jonkun labrakokeissa löytyy glyfosaattia niin paljon että kärähtää. Ja b-testikin näyttää korostetun positiiviselta. Seuraavaksi syytetään tietenkin glyfosaattia. Ja sitten se pitää kieltää, kun se on paha asia.

Nuo hiilen ja fluorin sidokset ovat kenkkuja ja niitä ei pitäisi päästää konsentroitumaan ja luomaan hot-spotteja luonnossa. Jospa länsimaissa olisi opittu tästä jotain. Itämaista tuskin kukaan haluaa edes tietää.

Sitten yleistä mittakaavaa.

Ilmakehässä on typpeä noin 78 prosenttia. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen. Sen vuoksi tarvitaan typpilannoitteita. Hiilen ja fluorin yhdiste on yksi voimakkaammista yksisidoksisista yhdisteistä. Mutta ilmassa olevan typpikaasun N2 kolmoissidos on kaksi kertaa voimakkaampi. Sen hajottaminen vaatii energiaa ja kasveille käyttökelpoisen typen saamiseksi tarvitaan reipasta lämpöä ja painetta.

Kuitenkin joidenkin kasvien juuristossa elävät bakteerit sun muut mönkiäiset eivät näe mitään ongelmaa hajottaessaan N2 molekyyliä. Eli todennäköisesti ajan kuluessa vaikeimmatkin sidokset lopulta hajoavat evolutiivisten pieneliöiden kautta.

Maailma ei lopu näihin yhdisteisiin. Ihminen on vaan tyhmä, kun päästää niitä luontoon isoja määriä yhteen kohtaan.

IP-kamera voisi olla hyvä ratkaisu, jos porttiviiveet eivät haittaa. Siinä on kuitenkin muitakin protokollia käsi ojossa odottamassa vuoroaan.