Luomu on tila/viljelijä kohtainen asia. Kaikille se ei sovi.

Pohdinta kannattaa aloittaa siitä et pystyykö muuttamaan ajatusmallin kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Ne kun ei aina mene käsi kädessä edes taviksessa.

Luomussa ero pelloissa ja viljelijöissä näkyy ehkä enemmän kuin taviksessa. Luomusta on ikävästi tullut osalle viljelijöistä vain automaatti jolla saadaan lisää tukirahoja. Valvonnassa myös eroja maan eri osissa. Toisaalla puututaan tälläisiin väärinkäytöksiin tiukemmin.

Aina puhutaan et luomussa pinta-alaa voi ja pitää olla enemmän. Osittain näin onkin samalla työvoimalla ja kalustolla voi hoitaa isomman alan mut sit kun homma lähtee lapasesta ja jos yrittää liikaa satokasveja niin korttitalo kaatuu kyl käsiin..

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 15.03.26 - klo:08:21

Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.

Luomukurssi ja luomutukihakemukset päälle. Nurmien kasvattelua ja semmoista. Täällä etelässä usein erittäin matalan intensiteetin viljelyä, kun karjaa ei ole edes kymmenien kilometrien päässä. Vuosikymmenen aikana pari kertaa näkyy haalean rukiin näköistä, muuten kituliasta ketonurmea pellot.

-SS-

SS nyt yrittää pelotella.
On totta et luomu ilman paskaa pidemmän päälle on hankalas jos maalaji on vielä savi niin vielä muuttuu hankalammaksi.

Itsellä on lohkoja joille ei paskaa ole erinäisistä syistä ajettu nyt luomu uran aikana jota on se vajaa 10v mennyt. Nyt toinen satokasvi vaihe menossa niin ei kasvustot ole vielä ainakaan sen kummemmiksi muuttuneet kuin luomussa nyt yleensä. Apilanurmi kasvoi paremmin kuin ekalla kerralla.

Jos sulla on maksetut pellot etkä ole poskettomilla vuokrilla vuokrannut maata lisää. Kestät katsella satunnaisia rikkoja ja olet valmis siihen et 4t hehtaarisato on huippu niin luomu on ihan hyvä vaihtoehto. Saat 184€/ha muiden tukien päälle tukea. Kuivuri riittää varastointiin paremmin jne. Muutenkaan ei pidä niin kiirettä vaan työ jakautuu enemmän koko kesälle. Syksyllä voi puida hyvillä keleillä jne.

Sit ne miinukset. Jos rikat saavat niskalenkin niin homma vaikeutuu paljon. Savimailla ei paha ongelma, multamailla juola on äkkiä ongelma. Kesälläkin pitää olla valmis istumaan traktorissa. Se ei mee niin et keväällä rutistaa, muutaman kesäyön käy ruiskuttamassa ja syksy sit. Mut yöllä ei tarvii istua traktorissa.
Koneiden kanssa värkkäilyä on enemmän. Ennen kun sai vaikka 100ha vetää samoilla siemenillä niin nyt joutuu kylvämään useampaa kasvia riskin tasaamiseksi. Toki pienemmällä pinta-alalla (noin alle 100ha) niin tekisin niin et kolmen vuoden kierto jossa kaksi apilanurmi vuotta ja yksi kaura vuosi. Kauran alle perustetaan uusi apilanurmi. Täs on sit myös yksi miinus, viljely muuttuu yksitoikkoiseksi. Ei pääse kokeilemaan uusia kasvinsuojeluaineita tai kokeilemaan erilaisia lannoitus strategioita. Vaihtelut pitää etsiä muualta.
Luomu markkina on vielä enemmän tukossa kuin tavis. Tavis menee aina johonkin, luomu voi olla oikeasti vaikea markkinoida luomuna. Tästä syystä voisi olla hyvä jos kassa kestää varastoida vaikka ylivuotiseksi.

On noita plussia ja miinuksia varmasti enemmänkin. Tärkeintä on kuitenkin oma pää. Siellä pitää ajatusmalli muuttaa kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Miettiä kaikki eurojen kautta. Luomu perustuu pitkälti siihen et kuluja karsitaan. Tollasella perus kolmen vuoden kierrolla et tarvitse mitään erikoiskoneita. Jos kylvökoneesta löytyy heinänsiemen laatikko niin se riittää. Toki jokin murskain tai niittokone oltava. Et tarvitse rikkaäestä saati mitään ihmeellisiä luomumuokkaimia. Kyntöaurat, äes ja kylvökone riittää..

Jos kiinnostaa kuulla enempi niin heitä vain viestiä niin yritän vastailla. Tälle vuotta voi luonukurssit alkaa olemaan pidetty mut tuleehan sen seuraavakin vuosi. Suunnittelu kannattaakin aloittaa vuotta aikaisemmin vähintään.

No mepu tai arska?
Kramp myy myös kongskilde viljaputkia.

Muutama vuosi sitten muutin purkuputken kuivurilla eri paikkaan niin kongkilden putket oli edullisimmat ja niitä sai 3m pätkinä. Aika monta saumaa jäi vähempi.. 

Täällä idässäkin syysviljat paljastui lumien alta. Eroa turun kupeeseen kaiketi kolme viikkoa? Isommat aukeat vapautui ehkä viikko sitten.

Vähäinen syysvehnä näyttää selvinneen. Hienon vihreää ja väri tallella. Ei varmaankaan ongelmia. Syysohran tilanne viereisellä pellolla ei ole ehkä ihan yhtä hyvä. Väri selvästi keltaisen sävyinen. No aika näyttää oliko siinä vai vieläkö virkoaa. Omiin silmiin näyttää et olisi väri vetänyt keltaisemmaksi mitä enemmän päiviä kulunut ilman lumipeittoa.
Spelttivehnää ei itse ole tullut käytyä katsomassa mut isä jutteli et oli vihreä. Selvä nolla tuli syysrypsistä. Se jäi osittain itämättä ja missä sit iti niin jäi pieneksi. Siinä saa varautua uusintakylvöön.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.03.26 - klo:21:23

Lainaus käyttäjältä: jartsa - 13.03.26 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.03.26 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.03.26 - klo:07:22

Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.

Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? 

koska kerääjäkasviin  tälläinen sääntö on tullut?

Hyvä kysymys. Kirjoitin ilmeisesti ihan roskaa. Tarkistin tuon asian aamulla googlella ja sain tekoälyltä vastaukseksi, että ei saa olla peräkkäisinä vuosina. Aloin tutkia nyt asiaa uudelleen, enkä löydä enää tuota kieltoa. En varmaan osaa kirjoittaa samaa kyselyä sanasta sanaan, mitä aiemmin. Minun moka.

Eikös se ole nyt niin, että saa olla kaksi vuotta yhdellä kylvöllä??

Eikös se ole tuo maanparannus ja saneerauskasvi toimenpide..

Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.

Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.03.26 - klo:16:48

Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..

Vaikkapa  https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/neuvojien-aineistot/12032026_ymparistositoumus.pdf
Mutta tarkemmat ohjeet kelpaisivat jo nyt.

Kiitos. Ilmeisesti googlen käyttö taidoissa olisi parantamisen varaa.. 

Juu tarkammatkin ohjeet kelpaisi jo nyt niin ehtisi asioita vähän pohtis mut kai tämä alkaa olemaan jo normaalia et ehtoja luetaan samalla kun kylvökonetta täytetään.. 

Kyl mullakin on pieniä/huonoja peltoja tai pellon osia hömpällä. Viime keväänä kylvettiin isohko 20ha lohko vln siemen rikkaharalla syysvehnään, mutta se tukahtui tiheyteen. Eli kaunis ajatus oli selvästi lisätä pellonparannuskasveja. Ite haen niiden kautta ennenkaikkea varmaa ja laadukasta syysvilja-alaa.

Tälle vuodelle haaveilin yksivuotisia saneerauskasveja, mm. virnaa tai retikkaa, mutta ne kaatuivat liian korkeaan kananhirssiriskiin. Lisäksi laskin et perussadolla kuitenkin jää enemmän rahaa satokasveista. Lannoitan niin edullisesti ja varmaan peltojen kasvukunto on hiukan keskiarvon paremmalla puolella.

Nythän apila saatiin mukaan siihen kasvilistaan (saneeraus n. 220€/ha). Se antaa vaihtoehtoja. Toki kerääjäkasvin kautta sitä ei saa kylvää ensi vuodelle. Mut kyl tässä jotain tämmösiä tulee harkittua ja varmaan toteutettuakin. Tuontisiementen rikkakananhirssin riskitasot on aika hyvin tiedossa lajikohtaisesti.

Tälle vuotta mennään työlukuina: syysvehnä 25%. Kevätvehnä 20%. Entsyymimallas 15%. Rapsi 15%. Jurtti 15% ja kaura 10%. Sadonkorjuualasta siis. Hömppää on noin kymmenys. Kerääjäkasvit tietysti maksimialalle kuten on toimittu vuodesta 2015. Suosin kerääjiä mm. syysviljan esikasveissa, koska sillon ne saa tuhota heti puinnin jälkeen kuinkas lystää.

Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..

Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon  syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.

Eiköhän tämä ole se yksi syy miksi jussit aina kylvää keväisin, JOS hinta sattuu nousemaan...

Nyt olet sinänsä oikeassa et maailmalla tilanne on kohtuu sekava. Miten se sit vaikuttaa viljojen hintaan en osaa sanoa. Lannoitteet, öljy yms. Nousee mut samalla viljojen varastosaldoy ovat suuria. Riittääkö puhti (pelko) markkinoilla nostamaan viljafuutuurit oikeasti ylös?

Jos olisin tavisviljelijä joka pelaisia tuotantopanosten kanssa niin ei olisi helppo päätös. Näin luomuilijana voi kylvää aina maksimit. Tulee mitä tulee ja sit se markkinoidaan toivottavasti hyvään hintaan. Tällöin ei pääse psukuttelemaan henkseleitä isoilla sadoilla eikä voi kehua osaavansa lukea viljamarkkinoita.. 

Itse ajattelin et moni lisää viljaa siinä toivossa kun hinta on nousussa nyt, säiliöt täynnä halpaa öljyä ja hallit lannoitteita.

Sitten ne joilta puuttuu öljy ja lannoitteet niin taitaa jäädä kylvämättä….

Kuinka monelta ne puuttuu? Eiköhän lannat ole jo ollut ostettu ja löpökin viimeistään siinä vaiheessa kun pommit alkoi putoilemaan.. 

Ne jolta ne puuttuu niin on puuttinut jo monta vuotta. Jako käy yhä selvemmäksi. On ne jotka yrittää painaa täysillä ja vähän vielä kovempaakin ja ne jotka vetää kaiken hömpällä..

Mitenkäs lähi-idän kriisi vaikuttaa kylvöihin? Jos polttoöljy maksaakin keväällä puolet enemmän, vai onko rakkaus lajiin ainoa millä väliä-maksaa mitä maksaa?

Agronetin otanta on melko pieni. Täällä on kyl muutenkin yllättävän valveutunutta porukkaa. Tarkoitan et hömppiä/tukikasveja käytetään reilun puoleisesti. Joozeppi nyt työntää täysillä menemään ja mikäs siinä kun hyvät sadot aina saa. Ja muutama muukin. SS:n satotasoista en oikein tiedä mut kuivuutta tuntuu aina valittavan. Taitaa olla enemmän sellainen viljelijä et kylvää mitä haluaa, koska voi.

Itse olen himmannut jo 10v sitten kun siirryin luomuun. Viljelysuunnitelmat ei juuri ole muuttuneet. Pienen sadon kuivaa pienemmälläkin öljymäärällä. Yritetään etsiä kasveja joiden hinta ja menekki on jotain muuta kuin yleisesti tiedossa oleva.

Yleisesti en vilja alan laskuun usko ennenkuin näen. Tuntuu viime päivinä kiima kasvaneen kun kevätaurinko paistaa aina vain korkeammalta ja viljapörssit nousee. Voi olla et viljaa menee yllättävän paljon maahan. Syksyllä sit itketään huonoa hintaa ja puuhataan Teeriharju kolmosta..

Jos viljelijöiltä kaivataan valveutuneisuutta niin nyt sitä kaivataan kaikkein eniten. Mieti voitko saada 90% todennäköisyydellä millaisen sadon ja mihin hintaan saat sen myytyä. Laske edes muuttuvat kulut ja mieti sit mitä kannattaisi tehdä. Lottoa voi pelata aika monena iltana mut kannattaako viljelyssä pelata sitä?

Eihän tuo accuweather erehtymätön ole. En tiedä onko sit parempaa jossain olemassa. Itse tullut lähinnä katseltua lämpötilapalkkeja suhteessa pitkänajan keskiarvoon. Tuon mukaan menisi juuri niin kuin rakkine kirjoitti et nyt lämpimämpää kuin normaalisti ja huhtikuussa sekä toukokuussa olisi viileämpää kuin normaalisti.

Ainakin viime kasvukautena tuo piti kohtuu hyvin paikkansa. Kyl sieltä näki viileähkön kevään ja alkukesän ja helteisen heinäkuun. Talven ennuste menikin sit penkin alle kuten filosofi mainitsi.

Kylvöaikaa tuon kanssa nyt turha ennustaa..

Mikä se pommin varma ohra sit on?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.03.26 - klo:16:54

En mä tuota kiellä. Riittää kun hajauttaa ja aikaa on kuten kirjoitit.

Mut jos aikaikkunaksi otetaan seuraava vuosi niin homma muuttuukin vaikeammaksi, eikö niin? Vai väitätkö et varmasti löydät voittavan indeksin tai muun sijoitusintrumentin tuolle aikamääreelle?

Tarkoitan täs sitä et kun esim. SS tuossa pohti viljanmarkkinointia vaihroehtona sijoittamiselle tai jotain sen suuntaista.. 
Tietysti moni viljelijä varmaan tekisi parhaimman tilin kun vuokraisi pellot jollekin vielä hölmömmälle ja sijoittaisi vuokrarahat esim. Noihin indekseihin...

Sijoittaminen on vuosikymmenten mittainen prosessi.

Ns. shorttaamuinen eli jatkuva ostaminen ja myyminen on taasen  jotain pelaamisen ja keinottelun välillä, onnenongintaa, jossa vain aniharva voi menestyä. Ja todella aikaavievää ja hermoille ottavaa . Juuri kukaan ei vuosikymmenten shorttausten jälkeen pääse indeksiä parempaan tulokseen, kertoo mm. Warren Buffet.

Kyl mä lasken tuon SS:n idean jossa lannoiterahoja oli eka pidetty tämän vuoden alku ruotsin indeksissä ja sitä ennen vuosi 2025 suomen indeksissä, vai miten se nyt meni, niin kohtuullisena riakipelinä jo. Jälkikäteen helppo katsoa et missä ne rahat olisi pitänyt kulloinkin olla...

En tiedä teistä muista, mutta musta toi löpö on noussut aika paljon. Äsken 1,71 litra tonnin erässä, ennen kuin hullu hyökkäsi niin alle 1,30.

Jep. Mä kun en lyhyellä aikavälillä pysty rahaa pörssissä tekemään riittävän varmasti niin täytin viime tiistaina säiliön. Jopa meikäläisen pienellä määrällä on nyt jo tienattu tuolla tavalla 2000€ verollista rahaa toki. Nuo palaa kuitenkin 3kk sisään pois jos nyt viljely touhuja yhtään aikoo tehdä.
Mut ei sillä miksei voi tehdä kaikkia. Ostaa löpö halpana, lannoitteet halpana ja pörssistäkin vielä tuotot pois. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.03.26 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 08.03.26 - klo:15:49

Ei USA öljyn takia hyökännyt, miksi olisikaan, kun se itse on maailman suurin öljyntuottaja nykyään. Ja avaa lisää öljykenttiä.  Tuo öljyjankutus on aikansa elänyttä. USA ei tarvi lähi-idän öljyä.

Tämä on kyllä totta. Myös Kanadalla on omaa fossiilista tuotantoa. Joe Biden kyllä ahkerasti yritti romuttaa Pohjois-Amerikan energiaomavaraisuutta, syytä voidaan vain arvailla. Ehkä hän vilpittömästi uskoi, että asettautuminen Kiinan ja Venäjän vasalliksi kaikessa tuotannossa olisi jotenkin hyödyksi USA:n väestölle.

-SS-

Sama Biden, jonka aikana (elokuussa 2024) USA:n öljyntuotanto saavutti siihen astisen ennätyksen?
Ei USA välttämättä öljyä tarvitse itse, mutta tynnyrin päällä on mukava istua ja päättää kelle sitä myydään.
Ei Kiina investoi liikenteen sähköistämiseen ideologisessa mielessä, vaan vähentääkseen öljyriippuvuutta.

Niinpä trumppia kiinnostas se et kiina ei sitä öljyä saa. Jostain luin et 90% tuolta alueelta liikkuvasta öljystä menisi kiinaan.. totta vai ei, en tiedä..

Ja sit kysymys taas euroopasta. Mitä tekee euroopan johtajat? Venäjä riippuvuudesta yritetään pyristellä eroon ja samalla käännetään persettä aasian mahtimaille, kuten kiinalle ja intialle. Luuleeko ne oikeasti et noiden valtioiden kanssa tilanne olisi toinen?

Euroopan pitäisi vihdoinkin herätä ja alkaa pelaamaan niillä omilla vahvuuksilla. Nyt ei ole aika yrittää saavuttaa globaalia maailmanrauhaa jossa koko maailma on kivaa vaaleanpunaista höttöä missä globalisaatio jyrää. Trump tämän ymmärsi ja käänsi usan kelkan. Kuka euroopassa tekisi saman?