Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
oispa muuten hauska jos suomessa alkais joku pien pulju myymään jotain halpaa paskaa kun ei jara kerran suostu myymään.. toisi vaikka sit jotain kautta ryssälästä elikkä valcovenättäältä.
Ei se mitään auta kun ei ostajat halua.
On näitä pienempiä toimijoita ollut ja on edelleen. Silti kaiketi valtaosa prosentilla myydään yaraa...
Itsellä ollut, silloin tavisaikana, yaran lisäksi beloria, cemagroa, befertti, a-rehun myymää lantaa kenen tekemää lie, junnilan tavaraa, agroyn tavaraa, unohtuikohan joku. Kaikki pelas ja tai ei pelannut jos niikseen tuli. Konttejä löytyi niin yaran pusseista kuin muistakin.
Itsellä hinta oli monesti se ratkaiseva tekijä niin tuli kokeiltua kaikenlaisia..
Apulannan keskipakolevittimellä menee apilat, rypsirapsit, timpat ja etanasyötit yms...
Lantamarketista tuli aamusta viestiä että huomenna Yaran lannoitteet kallistuu hieman.
Siellä ollaan pilkillä. Ottaa maajussi syöttiin..
Ei tässä pitäisi olla kahta sanaa, yrityksen asiat tapahtuu yritystilillä ja siviiliasiat jollain muulla tilillä. Jos yrityksestä tulee tuloa, niin se tulee luonnollisesti yritystilille. Sieltä saa sitten kauhoa yksityispuolelle miten lystää, eikä mikään ole sekaisin.
Menojen suhteen tähän tulee hiukan enemmän tulkinnanvaraa jos on esimerkiksi menoja joista pienillä tiloilla osa kohdistuu yritykseen ja loput yksityistalouteen. Mä olen maksanut yritystililtä kaikki joissa on hippunenkin yrityksen osuutta. Tämmöisiä jaettavia ovat tilanteesta riippuen usein sähkölaskut, puhelinlaskut, jätehuolto jne.
Itse tuli toimittua samalla tavalla elinkeinonharjoittaja aikoina. Vuoden lopussa sitten oikaisut kyseisistä tapahtumista.
Yritystilillä rahastaminen on tietysti totta ja kenties tässä voisi miettiä et olisiko pankkien kilpailutus ajankohtaista. Jos maataloudessa ei lainaa niin kenties sama millaisen tilin kautta toimintaa pyörittää. Itsellä yritystilin kulu vuositasolla jotain alle promillen liikevaihdosta niin helpompiakin säästökohteita löytyy..
En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.
Tähän kyl sanoisin et vaihtelee todella rankasti. Osalla on ja osalla ei. Riittävästi ei ole koska ylituotantoa on. Joo sattui tietysti sadollisesti hyvä vuosi. Ens keväänä sitä markkinaehtoisuutta mitataan et vieläkö kylvetään yhtä paljon. Entäs jos tulee samanlainen vuosi. Joka tilalla tuo pitäisi tietysti perustua kannattavuuden laskentaan mut epäilen sitäkin vahvasti.
Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.
Ei se ole mitään fanitusta vaan totuus et ensi kaudelle tuet tulevat tippumaan. Rahaa ei ole ja mistään sitä ei tule lisää..
Rakkine on ihan oikeassa et jos vain viljelijät ymmärtäisi markkinaehtoisuuden. Someron porukka ei taida ainakaan ymmärtää..
Tuossa mun mallissa homma kyl yksinkertaistuisi melkoisesti jos eri nurmityypit laitettaisiin kahden tai kolmen tyypin alle. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla voisi olla se yksi. Sit kesanto ja sit vain nurmi. Ei olisi erikseen mitään monimuotoisuuspeltoja, tuotantonurmia, lhp tai vln peltoja ja sen monimutkaisempia velvotteita ja päivämääriä. Se velvoite tulisi viljelykierrosta ja minimi pinta-alasta.
Mut on juu totta et kato vuonna tuonti lisääntyisi mikä ei tietysti ole hyvä asia. Samoin elukkatilat ei varmaan ole innoissaan, ainakaan ne joilla pinta-alasta tiukkaa.
Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..
Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä..
Nyykkärin huolto niitä on tähänkin asti tehnyt. Uudemmat kun on ihan sama kone pikku eroilla..
Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:
-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...
Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:
-Jussi itse
Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1c746e12-662e-4b94-9c14-35ccee048ab6Siinä lisää toimenpide listaa. Tuossa on nostettu eläkeläiset ongelmaksi. Epäilemättä nekin voidaan ongelmaksi kokea. Ihmettelen ettei kukaan sano ääneen et sivutoiminen viljely on ongelma. Sitähän se vanhuuseläkettä nostava on. Näkee hyvin tavan tuijottaa vain omaa napaa. Eläkeläinen on ongelma mut itse ei ole ongelma jos juoksee palkkatöissä, urakoimassa tai ihan mitä vaan.Muutenhan tuossa oli ihan asiallista listaa. Olennaisin juttuhan on se et markkina tulisi saada tasapainoitettua..
Jos hinnat tosiaan laskee niin tuleekohan taas ennakkoon kesän myyntikiimassa ostaneille itkupotkuraivari .
Tulee
Onneksi täällä on Lantamannenin myymälä paikkakunnalla, josta nyt yleensä löytyy melkein kaikkea, paitsi elukkojen rehua. IKH:n tavaratkin pitää tilata itte rahtivapaasti paikalliseen liikkeeseen. Toki vois saada apuakin, jos myyjää vaivaisi ja samalla voi saada jonkun mitättömän alennuksenkin. Varastoa ei juurikaan ole, paitsi työkaluista.
Täälläpäin lähin Lantmannen, eli Kouvolan Lantmannen taas supisti rajusti omaa toimintaansa, muutti huomattavasti pienempiin tiloihin ja muuttui käytännössä myyntikonttoriksi, henkilökuntaa vähennettiin ja myymälätarvikkeet väheni minimiin. Varaosat tilataan myyjältä.
Lappeenrannan sivukonttorille tapahtui sama jo aiemmin. Konekauppa siirtyi lahden meriläisen alle.
Ihmettelen kyl tavallaan et ei kouvolan kokoisessa kylässä ole tarpeeksi asiakkaita mut ei nähtävästi. Olihan se vanha kiinteistö valtava ja turhan iso mut nykyiseen ei kyl paljon varastoa mahdu.
On tietysti nykypäivänä ihan järkevää pitää itsellä se varaosa varasto mut kaikkea ei pysty tai tajua varastoida niin nyt se on sit tehdas/maahantuojan varasto josta eletään. Ei voi toivoa kuin et toimitukset on nopeita.
Käsittääkseni muutkin lantmännenin keskusliikkeen alla olevat liikkeet ovat kokeneet supistuksia. Kauppiasvetoiset paikat sit vielä sinnettelee mut eiköhän sielläkin muutoksen tuulet puhalla.
Mikähän selitys hinnan laskulle annetaan?
Käytännön Maamiehen numerossa 10/2025 sivulla 27 kolumnisti hiljattain jyrähti, että lannoitteiden hintaa tulisi pudottaa. Näinkö tapahtui? 
Juu saman suurisuisen kolumnistin jutun luin. Tuli mieleen et onkohan itse jäänyt ilman lantoja siinä pikajuoksussa..
Mut mikähän se selitys nyt on. Jos oikein olen ymmärtänyt niin raaka-aineiden hinnat ovat kyllä nousu suunnassa. Samoin kaasu. Ei voi oikein selitystä tuolta hakea. Et mahtaisko nyt olla sit ihan niin et kysyntä, ei pelkästään suomessa, suomi on kärpäsen paska, ei ole ollut riittävää jolloin kauppaa käydäkseen täytyisi hintoja laskea ja katsoa alkaako kauppa vetämään?
Mikähän selitys hinnan laskulle annetaan?
Kylmiksen kirjoituksesta päästäänkin kehän alkuun ja toteamukseen et pellon hinta ei ole oikealla tasolla sen tuottoon nähden. Tuolla on sit ollut viljelijöitä jotka ovat yrittäneet juosta lujempaa ja nyt on sotkeentuneet omiin jalkoihin. Ja tästä kun ajatellaan eteenpäin niin on tuo innokkaiden laajentajien porukka joka kiimaisena maksaa pellosta liikaa. Miksi? Totesin jo et itse en päätoimisena voi tai siis en pysty maksamaan edes näitä meidän alueen hintoja ja silti täälläkin maat vaihtavat omistajaa tai haltijaa niin kysymys kuuluu kuka ne maksaa?
