Nyt on kauroja puitu Belinda loppuun ja yksi lakoinen Nestori lohko. Tilanne on aika pitkälle tuonsuuntainen, mitä Rakkine kuvaili, että korsi vihreä, mutta jyvä valmis, paitsi silloin, kun se on keskeneräinen. Vihreestä korresta ei pysty päättelemään, onko jyvä valmis vai ei, ennenkuin helut kuorii pois. Mutta mitäs siitä. Pääosa korsista on kuitenkin oikeaoppisesti tuleentunut ja puinti käy, on annettu mennä vaan. Keskimääräinen puintikosteus 19. Tuo lako oli 26, mutta sekin kuivui jo tunnissa kolme astetta. Nyt olisi pahimmat laot pois sateiden alta. Avenue ja Proxy on samasta muotista. Valmistumista saa odottaa kauan ja osa ei tule valmistumaan ollenkaan. En tiedä mistä tämä vihreä versonta oikein sikisi tänä vuonna.

Sitten tulokset. Jyvää tulee tosi heikosti. Kuivaukset on vielä menossa, mutta Belindan osalta pyöritään jossain kolmessa tonnissa hehtaari. Nestori oli 3600kg. Mutta valtava pelastus on hehtopaino, joka on Belindalla ollut luokkaa 58-59 ja Nestorilla 56. Jyväkoko on pienemmän puoleista. Röyhyjä tutkiessa löytyy tyhjää, kevyttä ja pientä jyvää. Tämä moska on jäänyt pellolle puimurin toimesta. Mielestäni mikään lajikkeista ei ole ollut immuuni liian aikaiselle valmistumiselle. Proxystakin löytyy pikku jyvää.

Analyysi. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin kaurat on kylvetty, niin sen pisemmälle niiden luontainen kasvu oli päässyt ennen kovia helteitä. Myöhäiset kylvöt otti pahasti nokkiinsa rajusta lämpöaallosta. Tilannetta pahensi aivan olennaisesti puoli kesää kestänyt märkyys, joka teki pelloista vesilillinkiä. Sekun vaihtui kuivuudeksi, myös maat paukahtivat tiukaksi sementiksi. Käytännössä kasveilta loppui vesi ja tuli hiki pintaan muutenkin. Sen mitä puinneilta olen kuullut, niin tosi rajuja satotasovaihteiluita on ollut. Voittajavalinta oli syksyinen perusmuokkaus ja aikainen kylvö. Tappion tuo sänki ja myöhäinen kylvö. Omissa viljoissa ainoan positiivisen vireen on tuonut syysvehnä ja mahdollisesti kevätvehnä, joka on tosi vahvaa, mutta rajusti keskeneräinen vieläkin. Sen puinti menee syyskuun lopulle tai lokakuun alkuun. Tautiaineen ruiskutus sille olisi ollut varma puimattomuus.

Käytännössä tästä tulee yksi urani heikoimmista vuosista, tilannetta ei vaan voi korjata.

Juu kyl tää on ehdottomasti luomu urani huonoin vuosi, sen tietää jo nyt vaikka vielä vajaa puolet puimatta. Hyvä startti vesittyi juhannuksen sateisiin... Helle sit ehkä viimeisteli homman mut kyl suurin katastrofi oli jo tapahtunut..

Aikaisemmin kylvetty luomu avenue antoi n. 2,5t/ha. Tavis avenue on arvioilta jossain 3,5-4t/ha luokassa. Tuossa kun laskeskelee taviksen lannoituksen, kasvinsuojelun ja luomutuen ja katsoo hinnat niin luomun hehtaarituotto voittaa kyl taviksen. Tiesin tuon tietysti jo keväällä et taviksesta pitää tulla ihan nappi sato et peittoaa luomun..

Tavis planettia on vielä jokunen hehtaari puimatta. Sato jää johonkin 3 tonnin paikkeille. Paljon oli "tyhjää" joka tiputtaa keskisatoa. Vesi vei eikä takasin tule. No ompa ainakin jotain mitä elukoille syöttää. Kannattavuutta ei tuossakaan kannata laskea mut kuten kirjoitin niin ompahan ainakin jotain jyviä elukoille. Niiden hankkiminen onkin taas kohtuu hankalaa. Rehuohrat viljellään jossain muualla..

Jälkimmäinen osa luomukauroista on jäljellä samoin luomu ja tavisvehnä vielä. Tavisvehnästä voi jotain tulla vaikka siitäkin osa hukkui ojan varrella. Jos yli neljän pääsee niin täytyy olla tyytyväinen. Epäilen alle kuitenkin jäädään.

Luomut ovat surkeita mut kulut pieniä ja hinta korkea niin voi silti peitota tuon heikon taviksen. Taviksesta pitäisi saada yli 6t keskisato niin silloin voisi pärjätä. Se ei vain irtoa pienillä kuluilla tai ehkä ollenkaan ilman reilua orgaanista paskapanosta..

Mutta hyvä ettei nyrkki-kyllikkiin🤣

 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.08.25 - klo:14:42

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 28.08.25 - klo:14:25

Miten toteatte kasvuston sopivan puintikypsyyden?

Kosteusmittarilla? 
Jauhaa sekalaisia tähkiä mittariin.. oikea puintikosteus n. 1-2% korkeampi..

Aktiiviviljelijällä™ on tietekin sellainen hieno kädessä pidettävä akkukäyttöinen puimakone jolla tähkät puidaan...

Olisi tietysti kätevä.mut joutuu tyytymään "nyrkkipuintiin"... 

Miten toteatte kasvuston sopivan puintikypsyyden?

Kosteusmittarilla? 
Jauhaa sekalaisia tähkiä mittariin.. oikea puintikosteus n. 1-2% korkeampi..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.08.25 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.08.25 - klo:22:48

Mitähän rahti mahtaa olla 250km? Olisko 20€/t? Alkaa olemaan siinä rajoilla mut jotain tuollaista 160-170€ välillä siitä kaiketi pitää maksaa jos haluaa ostaa.

Siis rahti maksaa Naantaliin toistakymppiä ja 20 km etäisyydelle varmaan lähelle kymppiä. Muuten ei kukaan tulisi hengailemaan kuivureille lyhyen matkan vuoksi lastaamaan. Kyse siis lienee siitä ylimääräisestä 150 km:sta. Eli laskin Perniön hinnasta pois 132 € (tänään 133)  sen 7 euroa, silloin saisi 125 euroa näppiin. Ja tuo 148 euroa olisi siis tarvittava bruttohinta, miinus esimerkiksi 22 euroa rahti 200+ km näppiin 148-22= 126€

Jos siis 22 euroa rahtiin riittää. Kauppatapana myyjän rahdilla viljakauppaa käydään, täältä käsin katsoen. Tilahintakauppaa tekevät viljanvälittäjät varmaan vain silloin, kun viljasta on kriisipula.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.08.25 - klo:22:48

En tiedä mikä tutulla autoilijalla on tilanne mut suurempi ongelma on sen rekan tyhjäksi saaminen. Ei ole edelleenkään ison maailman kippauspaikkaa..

Mut jos nyt oikeasti ohraa löytyy ja on halukas myymään niin eiköhän tähän joku ratkaisu keksitä.. 

Tuo yhdistelmän kippaaminen lienee ongelma. Isohko asfalttikenttä ja lumikauha ? Laitilassa on kanaloita, jotka kippaavat kuin viljavarastolle ja niillä on omat vaa'atkin. Tuo oma suorakauppa tapahtui aikanaan jotenkin niin, että sikäläinen kuljetusyrittäjä kävi kippaamassa sen perävaunun jonnekin tuntemaansa lähipaikkaan ja vei nupilla kohteeseen.

Tehokas imupainelietso voisi olla yksi ratkaisu. Letku lavan takaosaan ja sitten hiljakseen kippiä pystyyn. Voiko rehupuhallusautoja käyttää viljan rahtaamiseen ?

-SS-

Täällä yksityinen kauppa ajeli ennen täysrehua omalla kalustollaan. Samalla ajoi myös jyviä, eli samoin se puhaltaa jyvät ja nappulat. Mutta nykyään rehuautoilla ei taida olla sellaista luppoaikaa , että ehtisivät ajamaan jyviä ja tuskin sopimukset ja tautisuojauksetkaan anatavat myöden.

No jos SS nyt oikeasti olisi myymässä niin kyl mä sen auton lupaan tyhjäksi saada... 

Mut juu ei näil harrastekopeilla mikä itselläkin on niin yhdistelmän tyhjäyspaikkoja ole aikoinaan tar*****.. Kovasti kyl suunnitteilla jos rahaa saisi niin sellaisen tekisin niin voisi sitten ostaa rekkakuormittain viljaa..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.08.25 - klo:22:06

Kai sen ruuhkan saa laskevaan markkinaan muutenkin?
Mitä juttuja kuullut niin sopimusviljoja ajeltu paljon. Villit viljat odottaa...y

Perniöön on viikon kippausjono. Pitää rakentaa tilapäisvarastoja, kyllä purkamisessa lapiotyötä riittää.

-SS-

Paikalliseen hankkijaan vein viljapusseja niin myyjä jutteli et viljaliikenne hyvinkin verkkaista.. alkaa kuulemma sopimusviljat olla ajettu..

Tilapäisvarastoja tässä joutunut itsekin tekemään jo monia vuosia. Ei oikein luomut ja tavikset mahdu pelkkiin vanhojen tavisten varastoihin et kai sieltä luomuistakin aina jotain varastoihin kertyy..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.08.25 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: pyh - 26.08.25 - klo:15:49

Loppu ohrat kannattaa nyt myydä pois, ennen kuin laskee alle 100 tonni.

En jaksa uskoa et ohra tuonne laskee.
Jos arvata pitää niin kaura🙃 on perän pitäjä..

Jos jollain nyt ohrista päästävä silti eroon niin voin ostaa jos kauppakelpoista tavaraa. Ja maksan kyl reilusti enemmän kuin tuo satasen. Sanotaan vaik et lähialueen päivänhinta plus jotain. Toisinsanoen pitäisi olla tällä alueella kilpailukykyinen hinta. Mistään pohjanmaalta nyt kannata ajattaa tänne mut täältä ei myöskään pitäisi olla järkeä ajaa sinne pohjanmaalle. 

Jos 148 euroa saa, niin kannattanee ajattaa Salosta, kun Perniö maksaa 132 ja Hankkijan oma siilo jotain 120 euroa. Mut ostajan pitää järkätä kuski, täällä tosiaan kaikki vilja-autoilijat parveilevat vain ison isännän kuivaamolla, tekevät patruunalle mieliksi.

-SS-

Mitähän rahti mahtaa olla 250km? Olisko 20€/t? Alkaa olemaan siinä rajoilla mut jotain tuollaista 160-170€ välillä siitä kaiketi pitää maksaa jos haluaa ostaa.

Bernerillä taitaa edelleen olla kovin tarjous korialle 160€. Muut ovat ehtineet jo tiputtamaan lähialueiden hinnat. A rehulla vastaavasti 170€ on koskenkorvan tarjous, joka kaiketi paras tällä hetkellä. Muistelen et anoralla olisi ollut 178€ mut ei näkynyt enää...

En tiedä mikä tutulla autoilijalla on tilanne mut suurempi ongelma on sen rekan tyhjäksi saaminen. Ei ole edelleenkään ison maailman kippauspaikkaa..

Mut jos nyt oikeasti ohraa löytyy ja on halukas myymään niin eiköhän tähän joku ratkaisu keksitä.. 

Kai sen ruuhkan saa laskevaan markkinaan muutenkin?
Mitä juttuja kuullut niin sopimusviljoja ajeltu paljon. Villit viljat odottaa...y

Loppu ohrat kannattaa nyt myydä pois, ennen kuin laskee alle 100 tonni.

En jaksa uskoa et ohra tuonne laskee.
Jos arvata pitää niin kaura🙃 on perän pitäjä..

Jos jollain nyt ohrista päästävä silti eroon niin voin ostaa jos kauppakelpoista tavaraa. Ja maksan kyl reilusti enemmän kuin tuo satasen. Sanotaan vaik et lähialueen päivänhinta plus jotain. Toisinsanoen pitäisi olla tällä alueella kilpailukykyinen hinta. Mistään pohjanmaalta nyt kannata ajattaa tänne mut täältä ei myöskään pitäisi olla järkeä ajaa sinne pohjanmaalle. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.08.25 - klo:22:45

Alkais pikkuhiljaa riittää tämä jatkuva kuurottelu. Antais nyt ihmisten tehdä puinnit rauhassa... 

Ku pääsis edes puimaan niin paljon, että ois kuivurille enemmän kuin kaapillinen silloin tällöin. Asiaa ei edesauta jatkuva kuurottelu, toissapäivänä tuli 13mm aamupäivän/yön sateista, ja senkin jälkeen tullut reilumpia kuuroja sinne tänne. Eilen satoi ehkä 5mm luokkaa, sääasema pimeni, niin tuo valistunut arvaus viereisten mittausten perusteella. 10 päivää edellisestä 12 ollut sadepäiviä, ja tää on se 12. päivä eikä keli miltään varmalta poudalta näytä, ei sitten ollenkaan. Milloin lie ollut näin sateista puintiaikaan, ettei edes täyttä päivää ole satamatta näinkin pitkällä aikajaksolla. Ennusteisiin ei voi luottaa lainkaan.

Täällä se oli se "rain makes grain" vuosi eli 2017....
Silloin sain vähäiset syysvehnät ja aikaiset ohrat pois kohtuudella sen jälkeen olikin yhtä taistelua. Joku kolmannes... Neljännes jäi puimatta. Ei sitä itänyt ja lakoontunutta paskaa kannattanut puida. Liian pitkällekin puitiin, olisi kannattanut jo lopettaa aikaisemmin..

Ei tule ikinä unohtumaan tuo syksy. Tässö syksyssä on samoja merkkejä. Toki silloin ne sateet olivat jo alkaneet tässä vaiheessa. Nyt vielä toistaiseksi joka päivä on joku väli puimiseen löytynyt.
Kokoajan puidaan, yhtään ei passailla. Ei käy sääliksi niitä joilla edelleen vihertäviä kevätvehniä...

Alkais pikkuhiljaa riittää tämä jatkuva kuurottelu. Antais nyt ihmisten tehdä puinnit rauhassa... 

Sinne minne ne sateet osui voimalla niin siellä se on suuri tragedia..   

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.25 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 23.08.25 - klo:10:06

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.25 - klo:00:32

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 22.08.25 - klo:19:55

Viljanhinta on nyt semmoinen, ettei ensivuonna viljellä kuin kuminan jämiä ja heinää.

Ehkä sinä mut muihin se ei vaikuta...
Viljelijä on sitkeä laji. Ei kuole.

Juu, samaa uhoamista vuodesta toiseen täällä, ettei  "ensi vuonna viljaa viljellä"  silti tilastojen mukaan ohraa ja kauraa viljellään vuodesta toiseen eniten, niiden yhteinen viljelyala taitaa olla ainakin puolet kaikkien viljeltävien kasvien alasta....ilmeisesti ne on sitten niin kannattavia kasveja.

Jos totta puhutaan niin onhan nuo höpöheinäpellot lisääntyneet. Mielestäni muutos on tapahtunut nyt viimeisen 10v aikana. Saman verran kai se sadonkorjuu velvoite on pois..

Mut silti tuotanto riittää omaan kulutukseen. Kertooko tämä sit siitä et nyt näille hömpille siirtyneistä pelloista ei ole aiemmin merkittävää määrää jyviä kertynyt ja/vai samaan aikaan viljeltyjen peltojen satotasot ovat nousseet?

Oli niin tai näin niin tuskin mikään ihmeellisesti ens vuoteen muuttuu... Edelleen viljaa kylvetään ja sitä korjataan..

Totta kai nuo höpöheinät ja muut luonnonhoitopellot on lisääntyneet 10 vuoden aikana. Pykälät,hallinto ja yhteiskunnan halu lisätä monimuotoisuutta on kovasti asiaa ajanut.Samaan aikaan tuotanto tehostuu,lajikkeet paranee ,jonkinlainen määrä tiloja ja niiden peltoja on siirtynyt uusille omistajille vuosittain,rehun syöjät vähenee navettojen tyhjentymisen johdosta.Eikä se niin mene että kun joku lopettaa viljelyn niin samalta pellolta uusi omistaja ottaisi saman sadon kun lopetteleva viljelijä.Uusi omistaja pyrkii tehostamaan tuotantoa,parantaa olosuhdetta ja käyttää uudempaa tekniikkaa eli tuotanto tehostuu. Se tietysti pitää muistaa että vaikka kuinka tekee parhaansa niin lopulta kelit ratkaisee lopulta onnistumisen.Keliriskiä voi toki pienentää omilla valinnoillaan mutta kuitenkin.

Omalla kohdalla vaikkapa tänä kesänä on niin että yksi 5 hehtaarin lohko mistä tuli viime kesänä rypsiä noin 2000 kg/ ha on tänä kesänä auringonkukalla ja yksi ohralohko josta tuli ohraa noin 5300 kg/ha on tänä kesänä pölyttäjä/maisemapelto jossa on auringonkukkaa,hunajakukkaa ja valkoapilaa.Aivan aukeilla mailla ja valtatien varressa,ei missään mettän kainalossa.Toki yksi kauimmainen lohko on ns.ikuista riistapeltoa ja omista huonointa peltoa mutta se on vain reilun hehtaarin kokoinen.Sitten lisäksi  säilörehupeltoa vaikka ei syöjiä olekaan.Muita höpöpeltoja on kierrätetty vuosittain ja aivan aukeilla ja tasaisilla mailla missä on aivan hyvät olosuhteet..Samaa on huomattavissa naapureilla ja aivan siis päätoimisilla jotka osaavat myös laskukoneen käytön.On saneerauskasveja ja muita kaikenlaisia versioita..

1978 kun aloitin puimurinajon alaikäisenä niin isännät konttas puimurin perässä tutkien löytyykö jyviä maasta.Ei silloin nurkkia pyöristelty eikä muutenkaan mitään höpöjä viljelty.Ajat muuttuu ja kai seuraavaksi halutaan taas kaikki pellot tehokkaaseen viljelyyn...nouseeko hinta jos kotimainen kulutus vähenee eikä mitään mullistavaa tapahdu maailmalla viljelyn suhteen  ?

Höpöheinien tai siis rehu tai viherlannoitus nurmen kierrättäminen lohkoilla on ihan hyvä asia. Itse tullut huomattua täs vajaassa kymmenessä vuodessa luomussa et pelto joka ollut sitä ennen kymmeniä vuosia viljan viljelyssä muuttuu jo parin nurmivuoden jälkeen.

Mut tällä seudulla tuo taitaa olla ainoastaan luomuviljelijöillä käytössä. Ehdot velvoittavat. Tavis viljelijöissä on niitä jotka laittavat koko alan hömpälle ja jatkavat kulkemista vieraalla. Siellä on kenties laskettu et mitään järkeä yrittää viljellä kun ei mene kuin aikaa ja rahaa. Kerätään vain tuet pois. Sit on osa niitä jotka ovat laittaneet nämä metsänkainalot yms. Ikuiselle hömpälle. Ymmärrän kyllä tuonkin. Mitään järkeä tuollaisten viljelyssä ei ole.

Onkin mielenkiintoista nähdä kuinka sit ens kaudella mennään. Rahat vähenee mut pidot tuskin paranee. Kuten kirjoitit niin ennen sato oli kaikki kaikessa. Eu muutti tämän ajatuksen. Muutos ei tapahtunut heti vaan vasta ajan kuluessa. Tietysti eu on mahdollistanut ja halunnutkin tätä muutosta et ympäristö, luontoarvoja ja ilmastoa suojellaan ja siitä on maksettu. Muuttuuko vähenevien rahojen myötä tilanne niin et tulee "kesannointi pakko" takaisin? Jos tukea maksetaan vain viljan viljelystä niin kohtaamme ylituotannon. Itse miettinyt et ei välttämättä ole kaukaa haettu tilanne jossa 25% pinta-alasta on laitettava kesannolle jollain niittokorvauksella ja lopulle saa sit suunnilleen saman tuen kuin nyt.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.25 - klo:00:32

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 22.08.25 - klo:19:55

Viljanhinta on nyt semmoinen, ettei ensivuonna viljellä kuin kuminan jämiä ja heinää.

Ehkä sinä mut muihin se ei vaikuta...
Viljelijä on sitkeä laji. Ei kuole.

Juu, samaa uhoamista vuodesta toiseen täällä, ettei  "ensi vuonna viljaa viljellä"  silti tilastojen mukaan ohraa ja kauraa viljellään vuodesta toiseen eniten, niiden yhteinen viljelyala taitaa olla ainakin puolet kaikkien viljeltävien kasvien alasta....ilmeisesti ne on sitten niin kannattavia kasveja.

Jos totta puhutaan niin onhan nuo höpöheinäpellot lisääntyneet. Mielestäni muutos on tapahtunut nyt viimeisen 10v aikana. Saman verran kai se sadonkorjuu velvoite on pois..

Mut silti tuotanto riittää omaan kulutukseen. Kertooko tämä sit siitä et nyt näille hömpille siirtyneistä pelloista ei ole aiemmin merkittävää määrää jyviä kertynyt ja/vai samaan aikaan viljeltyjen peltojen satotasot ovat nousseet?

Oli niin tai näin niin tuskin mikään ihmeellisesti ens vuoteen muuttuu... Edelleen viljaa kylvetään ja sitä korjataan..

Viljanhinta on nyt semmoinen, ettei ensivuonna viljellä kuin kuminan jämiä ja heinää.

Ehkä sinä mut muihin se ei vaikuta...
Viljelijä on sitkeä laji. Ei kuole.