Lainaus käyttäjältä: ja101 - 21.06.26 - klo:20:23

Siirtymäajan laskenta alkaa siitä kun elyn luomuvalvonta saa asiasta tiedon. Itsellä kun tuli tälle vuotta lisäalaa niin tukihaussa ilmoitetaan ja ely katsoo et 1.5. on siirtymäaika alkanut. Olisi sen voinut ilmoittaa et esim. 15.4. alkoi siirtymävaihe (=pellot siirtyneet hallintaan) mut en koe et olisi ongelma.

Sitä en osaa sanoa voiko nykyään hakea lyhennystä siirtymä aikaan joa voidaan todistaa et kiellettyjä aineita ei ole käytetty x aikana. Omalla kohdalla ei tarvetta kun lohkot oli olleet vilja lumi kierrossa jo monta vuotta niin pari vuotta apilaa on ihan hyvä lääke. 

Ne mitkä on sallittuja tai siis mille saa luomutuen ja mille ei niin selviää siitä ruokaviraston taulukosta. Jos oikein muistan niin vln ei ole sallittu. Itse olen ilmoittanut kaiken tähän asti rehunurmena. Ei ole turhia päivämääriä, tuki sama kuin viljalla ja sadonkorjuu pakkoa kun ei ole niin minimissään yksi niitto kesässä riittää. Oikeasti niitä niittoja tulee tehtyä minimissään kolme. Ei ole halua kasvatella rikkoja. Tänä vuonna nyt ekaa kertaa maanparannuskasvi toimenpidettä myös kun apila kelpasi toimenpiteeseen.

Tähän apilaan liittyen, niin mikäs on fiksuin niitto ajankohta nyt perustamisvuonna? Aika paljon on roskaa joukossa paris lohkos, mut yks on lähes puhdas missä ollut aiemmin pari vehnä vuotta atribuutilla.

Suoraan sanottuna en tiedä, kun ei ole aiemmin ollut. Silloin siirtymävaiheessa oli yksi vuotista nurmea. En enää muista kasveja mut veikkaan et italianraiheinää ja yks vuotisia apiloita. Oli kohtuu kuiva vuosi niin pellot oli yksiä rikkapesiä heinäkuun lopulle asti. En muista milloin niitin ekan kerran. Hatara muistikuva on et juhannuksen jälkeen. Lopun viimein syksyllä oli ihan turkkia eikä juuri rikkoja ollut.

Mut nyt kun tosiaan vain puna-apilaa ja se on noin 2cm pitkää tällä hetkellä. Rikkaa on mut en kyl vielä pidä kiirettä niittämään. Voi hyvin olla et menee tuonne heinäkuun loppu puolelle se eka niitto. Toka sit ehkä elokuun lopussa jos näyttää et on tarvetta. Oma kokemus on et liian myöhään ei apilaa kannata niittää. Selviytyy paremmin talvesta kun ei oikeastaan enää elokuun jälkeen paljoa kajoa...

Siirtymäajan laskenta alkaa siitä kun elyn luomuvalvonta saa asiasta tiedon. Itsellä kun tuli tälle vuotta lisäalaa niin tukihaussa ilmoitetaan ja ely katsoo et 1.5. on siirtymäaika alkanut. Olisi sen voinut ilmoittaa et esim. 15.4. alkoi siirtymävaihe (=pellot siirtyneet hallintaan) mut en koe et olisi ongelma.

Sitä en osaa sanoa voiko nykyään hakea lyhennystä siirtymä aikaan joa voidaan todistaa et kiellettyjä aineita ei ole käytetty x aikana. Omalla kohdalla ei tarvetta kun lohkot oli olleet vilja lumi kierrossa jo monta vuotta niin pari vuotta apilaa on ihan hyvä lääke. 

Ne mitkä on sallittuja tai siis mille saa luomutuen ja mille ei niin selviää siitä ruokaviraston taulukosta. Jos oikein muistan niin vln ei ole sallittu. Itse olen ilmoittanut kaiken tähän asti rehunurmena. Ei ole turhia päivämääriä, tuki sama kuin viljalla ja sadonkorjuu pakkoa kun ei ole niin minimissään yksi niitto kesässä riittää. Oikeasti niitä niittoja tulee tehtyä minimissään kolme. Ei ole halua kasvatella rikkoja. Tänä vuonna nyt ekaa kertaa maanparannuskasvi toimenpidettä myös kun apila kelpasi toimenpiteeseen.

Savimailla juolavehnä ei ole ongelma. Sulla taitaa olla jotain muuta jos kaliumista puute, savilla sitäkin riittää. Ohdake on se ykkösrikka savilla, valvatti kakkonen ja juola kolmonen. Saunakukka on oikeastaan ongelma vain syyskylvetyissä.

Sun kannattaa eka laskea tukimäärät. Jos jo nyt hyödynnät hömppätukia niin ero tukipotissa ei ole välttämättä kovin iso. Molempiahan ei tainut saada ainakaan kaikissa tukimuodoissa. Ruokaviraston sivuilla jossain on hyvä taulukko missä näkee et mitkä tuet blokkaavat toisensa ja mitkä eivät.

Tyyli jossa on tavisviljelijä. Napsii nuo rahakkaat hömpät pois ja käyttää ne oikeasti hyödyksi eikä vain rikkojen kasvatteluun. Miettii ruiskutukset niin et pystyy käyttämään kerääjän ja panostaa syyskasveihin syksyn minimipanostuksella ja jos kasvusto keväällä hengissä niin all in voi olla hyvä ratkaisu taloudellisesti. Mut jos vuodesta toiseen kylvää jotain aikaista kevätviljaa jonka sade ja helle raiskaa ja tuuppaa sinne aina täydet panokset ja tulos on 4t/ha niin se käy äkkiä kassan päälle..

Tarttee varmaan siirtyä luomuun niin ei tarvii murehtia kuin polttoaineen hinnasta ja siemen kustannuksista.
Onko kukaan laskenu tai mistä löytyy sellaset laskelmat missä verrataan tavanomainen versus luomu kulu ,työmäärä ja tulo eroja. Tai jotain exel laskuria.

Mul on sellainen exceli jonka sain neuvojalta mut ei taida olla luvallista levitellä. Mut ei siinä oikeastaan sitä exceliä tarvii, koska siitäkin puuttuu ne olennaisimmat jutut.

Mä voin yrittää auttaa laskemaan ihan ruutupaperilla miten homma menee. Millaista sun viljely on? Kynnätkö? Suorakylvätkö? Kylvätkö aluskasveja?

Hyvä alku laskemiseen on lähteä siitä et luomutuki on sen 184€/ha tällä hetkellä. Meillä ei käytetty kerääjäkasveja ennen tuota mut nyt maksimit niin hehtaaria kohden saa sen 97€ joka on jaettuna joka hehtaarille sen reilu kolme kymppiä.
Apulantaa meni itsellä karkeasti (täytyisi kaivaa tarkat luvut, muttei ne ole vertailukelpoisia nykyään) 400kg/ha. Osalle meni 500kg ja osalla vain pikku salpietari lisä. Nykyhinnoilla jos ei olisi karjaa niin mun mailla pitäisi vähintään tuo puoli tonnia varata npk:ta et olis edes joku mahdollisuus saada satoa. Mut siis nykyhinnoilla saako 600€:lla tonnin npk:ta? Oletetaan et saa, eli 300€/ha. Kasvinsuojelua laskin silloin 50€/ha muistaakseni mut nykyään sekään ei taida riittää?

Näin äkkiseltään laskien siis luomutuki 184€ (ennen 160€) + 300€ apulanta + 76€ kasvinsuojelu (nostin hieman) = 560€ enemmän rahaa per hehtaari. Osa säästettyä osa tukea. Tuohon nyt sit se mahdollinen kerääjäkasvi jos niitä et ole käyttänyt. Nyky tukiksudella on näitä rahakkaita hömppiä jotka kaventavat eroa taviksen ja luomun välillä. Tavis tila pystyy siis keräämään tukieuroja helpommin kuin silloin kun itse siirryin.

Sit alkaa se vaikein vaihe kun satotasoa ja kuluja pitää miettiä. Luomussa kun sato jää alhaisemmaksi ja osa pelloista on väkisin pois satokasvilta niin löpöä kuivaamiseen menee myös vähemmän. Tämä on helpompi niiden laskea joilla on tarkat kirjanpidot vuosien ajalta. Noin karkeasti voi miettiä et jos 40% on pois viljalta ja viljan sato jää noin puoleen normista niin paljonko löpöä säästyy kuivauksessa.

Satotaso on vaikea määrittää mut itsellä taviksessa se jäi keskisatona siihen 4t paikkeille. Syysviljoja ei paljon ollut koska aika ei tahtonut riittää niiden perustamiseen. Ne olis keskisatoa nostaneet. Ja puuttui tilalta kyntöauratkin.  syysvehnän onnistumisprosentti täällä ilman kyntöä on melko heikko. Luomussa keskisato on pyörinyt siellä 2,5t paikkeilla. Syysvehnästä olen saanut yli 4t. Syysohrasta, kaurasta ja herneestä yli 3,5t. Ruista en ole saanut koskaan onnistumaan, kevöt ohraa en ole oikeastaan viljellyt ja kevätvehnä on aina jäänyt alke kolmen tonnin. 2021 oli kuiva vuosi täällä niin kauran sato jäi johonkin 1-1,5t paikkeille. Viime vuoden pilasi liika vesi jolloin sato oli suunnilleen sama ehkä napsun parempi. 21 vuonna tavikset jutteli samanlaisista sadoista. Ei tainut apulanta auttaa?  tähän nyt se ero et itsellä paskaa käytössä joka tuo varmasti satoa mut myös rikkoja.

Se konetyö on ehkä vaikein arvioida. Jos nyt teet ihan perinteisesti et muokkaat ja kylvät niin ei se siitä paljon eroa. Meillä oli osittain suorakylvöä niin siinä tulee lisää työtä. Itsellä ei ollut edes jo niitä mainituja kyntöauroja tai mitään laitetta millä vln olisi saanut poikki tai murskaksi et siihenkin joutui investoimaan..

Näin yhteenvetona niin kylhän se välillä houkuttaa takaisin tavikseen mut sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi oli jossa vesi pesi satotoiveet alas niin oli taas hyvä kun ei panoksia ollut peltoon laitettu.

Mä ajelen niittokoneella kaikki nurmet, helppo, halpa ja nopea. Caben piennarmurskainkin löytyy mut nykyään tulee vedettyä tol niittokoneel pientareetkin.

Naapurikylän isäntä jutteli et sata milliä tullut kylvöjen päälle. Omat laskelmat, jos pysynyt muistissa, niin tulos suunnilleen samassa luokassa. Siinä on jo monta kymmentä milliä enemmän kuin normaalisti.. 

Maanantaina tuli ukkosen säestämänä ja keskiviikkona oli sit sadepäivä. Ensimmäiset lätäikön alut löytyy jo pelloilta. Nyt olis ihan hyvä kun pitelisi pari viikkoa poutaa. Keskiviikolle näytti kuitenkin taas lisää vettä. Onneksi nyt haihtuu hyvin kun lämmintä ja tuulta.

Kyllä oli aattoillasta ja yölläkin ruuttaajia liikkeellä.

Ja mikäs siinä, kun keli oli mitä parhain.

Näin luomuviljelijänä ei tarvinnut ruiskutuksista stressata. Voi rauhassa ottaa saunan terassilla pari sihijuomaa ja katsella auringonlaskua. Välillä käydä ottamassa löylyt ja sit vaikka pulahtaa altaaseen... 

Tuo oli just yks mikä oli itsellä oli yhtenä juttuna kun luomuun siirryin. Taviksessa jos olisi jatkanut niin jo silloin homma oli menossa siihen et enää pikku ruikkasu jotain expressiä ja mcpa:ta jossain välissä ei riittänyt vaan ruiskun kanssa olisi pitänyt päivystää koko kesä. Olisi pitänyt ajaa milloin mitäkin et olisi ollut eväät edes siihen 6t satotasoon.

Kaikesta huolimatta hyvää juhannusta ruiskuttajille ja muillekin 

Se voi hyvinkin olla et tämä viikko on aikaa tehdä löpökaupat. Jos oikein ymmärsin mitä luin niin "sopimus" on tarkoitus allekirjoittaa perjantaina. Kuka uskoo et se todella allekirjoitetaan? Ja jos allekirjoitetaankin niin viimeistään juhannuksen jälkeen aletaan vääntämään oikeasti niistä asioista joista nyt on so***** et neuvotellaan.

Summasummarum käsittääkseni mitään uutta ei ole saatu aikaiseksi ja kaikki isot asiat on edelleen auki. Joo pörssit ja öljy reagoi et kai ne sit näkee et homma on selvä mut mä en oikein viel usko. Se millon asiasta aletaan uudestaan vääntämään niin voi hyvin olla et se tapahtuu vasta jenkkien välivaalien jälkeen. Nyt tarvitaan tää 4-5kk kannatuksen korjaamiseen.

Mut mitä se hankkijan (tai oikeammin nesteen) omamyyjä sit sanoo löpön hinnaksi niin voi olla ihan siitä kiinne millainen halu tavaraa on myydä. Raakaöljy on enää 80 taalan tuntumassa mut koska pudotus näkyy loppukäyttäjälle niin on arvoitus. Kerkiääkö uusi kriisi jo päälle ennenkuin pumppuhinnat laskee?

Itse ajattelin hieman seurailla uutisiintia ja viimeistään torstaina varmaan tehdä päätöksiä vieläkö odotan vai tilataanko. Puinnit alkaa karkeasti 5 viikon päästä ja silloin olisi hyvä olla mitä polttaa..

Päivällä eka pikku ripsaisu, olisiko pari milliä tullut. Iltapäivällä sitten ukkosen säestämänä tuli vettä hetken aikaa kun saavista kaatamalla. Loppui onneksi lyhyeen.

Tänä kesänä olisi näköjään sademittarille ollut käyttöä. Saisikohan sateet loppumaan, jos kävisi ostamassa mittarin? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.06.26 - klo:23:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.06.26 - klo:12:07

16mm oli tämä sade.. seuraavaa odotellessa.. 

Iltakuurosta vielä 2mm lisää. Ei olleet lammikot pihalta vielä hävinneet kun saivat jo täydennystä. Huomenna tulee sit vettä ukkosen säestämänä. Kyl tää kasvukausi saadaan vielä pilalle..

Joozepin raporttia tässä odotellaan. Vai onko joozeppi uponnut kymenlaaksolaiseen suohon jukolan retkellään? Muutama kaveri tuolla oli ja sanoi et vettä riitti. Oli sen verran heikko sää et tyydyin seurailemaan kotisohvalta.. 

Venlojen perässä painoi koko yön. Ei kestä päivänvaloo tuon reissun raportti.

Ai se se olikin matkan tarkoitus, minä kun luulin et suunnistus.. 

Alkaa vesi jo riittämään toistaiseksi....sais nyt olla parin viikon tauko sateissa.

Paljonko on osunut?

16mm oli tämä sade.. seuraavaa odotellessa.. 

Iltakuurosta vielä 2mm lisää. Ei olleet lammikot pihalta vielä hävinneet kun saivat jo täydennystä. Huomenna tulee sit vettä ukkosen säestämänä. Kyl tää kasvukausi saadaan vielä pilalle..

Joozepin raporttia tässä odotellaan. Vai onko joozeppi uponnut kymenlaaksolaiseen suohon jukolan retkellään? Muutama kaveri tuolla oli ja sanoi et vettä riitti. Oli sen verran heikko sää et tyydyin seurailemaan kotisohvalta.. 

16mm oli tämä sade.. seuraavaa odotellessa.. 

Monivilja on ilmeisesti verrannut jotakin samaa npk lannosta?

Omasta tavisajasta jo niin pitkä aika ettei oikein enää edes muista mitä ne maksoi mut sellainen muistikuva on et jos canin sai alta 200€/t ja y1/y2 tyyppinen npk alta kolmensadan niin oli ok halpaa. Viljan hinnathan tuolloin olivat suunnilleen samat kuin nyt. Löpö olikin sit halvempaa ja muutkin kulut halvempia. Glyfo käsittely maksoi alta 10€/ha aineen osalta. Perushalpa rikkatorjunta sama 10€ luokka, vähän kattavamman sai 15€. Halvimmat tautikäsittelyt maksoi 15-20€. Tuolloin kun tuli tehtyä suorakylvöä niin glyfolla ryyditetty kasvukauden kemiaaliannoksen sai helpohkosti 30€. Jos jonkun pikku ripauksen tautiainetta antoi niin 50€ pärjäsi jo hyvin. Viime vuonna kun tuli harjoitettua kemikaali viljelyä niin minusta noidenkin aineiden hinnat oli nousseet. 50€ ei tuntunut saavan oikein mitään.. 

Tähän nyt ei kannattaisi mainita edes kone, kalusto ja rakennuskuluja jotka ovat nousseet aivan poskettomasti. Tai peltojen hintatasoja. Omalla alueella peltojen hinta käppyrä osoittaa edelleen koiliseen.   

Mut maatalous onkin vieraantunut edelleen normaalista bisnestoiminnasta. Jatkajien juna meni jo ja nyt on perässä juoksijoita jotka yrittää junan saada kiinni kaiketi. Toisaalta aikoinaan investoineet porskuttavat kaiketi sen junan seiniä syöden eteenpäin ja toivovat ettei perässä juoksijat ehdi kyytiin.

Viljely ei suomesta lopu, vaikka niin väitetään ja moniviljakin ajattelee. Viljely jatkuu kyllä mut se et kuka sitä jatkaa on ainakin itselle arvoitus. Mtk:lta ja muutamalta muultakin taholta jos kysytään niin investoineiden tilojen pitää saada jatkaa, oli sit investoitu kuinka päättömästi tahansa. Demareiden mielestä niiden tilojen jotka tuottavat ruokaa. Kepun mielestä kaikkien olit mistä vain. Ilomantsin ukko on riittävä pysäyttämään maahan pyrkivät ryssät.
SS:n mielestä kaikki joilla on 5000 foordi ja pienviljelijä status...

Niin tai näin mut itse olen sitä mieltä ja jo peilaten eu:n ja suomen taloustilanteeseen niin nykyinen tukijärjestelmä on tullut tiensä päähän. Ja kun ukrainasta tehdään eu:n jäsen lähitulevaisuudessa niin homma loppuu viimeistään siihen. Eu tai suomikaan ei ole kykenevä tekemään järjestelmään muutoksia ja voi hyvinkin olla et viljelyssä otetaan oikea syvä kyykky. Ne jotka tekevät tätä bisnes ja ansainta pohjalta joutuvat lopettamaan samalla kun pörssiyhtiöiden omistajat, lääkärit ja lrntokapteenit jatkavat harraste pohjalta. Eläinperäisten tuotteiden markkinat tulevat romahtamaan mikäli tilanne ei muutu koska nyt on viimeinen sukupolvi menossa koka haluaa talkoilla elukoiden pitoa. Tämä ei koske tietysti kartanon herraa jolla alustalaiset hoitavat työt..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.06.26 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 13.06.26 - klo:18:31

Ei oo hyvästä sadosta iloa, Yara ulosmittaa sen korkeina lannoitteiden hintoina.

Luomuilija voi iloita hyvästä sadosta... 

Tottahan tuo on.....joko voit sanoa etttä sulle on TULOSSA hyvä sato?  Tietysti  kaikki voi vielä mennä pieleen, esim. voi tulla syksyn 2017 uusinta, eli sataa sataa sataa ja kasitonnarit jää peltoon.  Sato on varma vasta kun se on laarissa, eikä oikeastaan silloinkaan vielä, sillä  kun on nämä kaiken maailman tiukentuneet toksiinisäännökset, niin vasta sitten kun on viljatilitykset tilillä, on kaikki varmasti varmaa.

Kyl nyt hyvältä näyttää. Tietysti onhan tavisviljat paremman näköiset kun tasaiset, rikattomat ja tumman puhuvat. Itsellä sitten lannoituksesta ja ties mistä johtuvaa epätasaisuutta jossa vihreän sävykin vaihtelee. Rikkaakin joukossa puskee mukana.

Mut olet oikeassa et moni asia voi mennä vielä pieleen. Näytti ne viime vuonnakin tällä hetkellä vielä hyvältä. Sit tuli liika vesi joka pilasi homman. Ja päälle kolmen viikon helteet jotka sit oikein viimeisteli. Ei toki ollut huonoin satovuosi mut esim. 2022 oli parempi ainakin itsellä.