En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.

Tähän kyl sanoisin et vaihtelee todella rankasti. Osalla on ja osalla ei. Riittävästi ei ole koska ylituotantoa on. Joo sattui tietysti sadollisesti hyvä vuosi. Ens keväänä sitä markkinaehtoisuutta mitataan et vieläkö kylvetään yhtä paljon. Entäs jos tulee samanlainen vuosi. Joka tilalla tuo pitäisi tietysti perustua kannattavuuden laskentaan mut epäilen sitäkin vahvasti.

Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.

Ei se ole mitään fanitusta vaan totuus et ensi kaudelle tuet tulevat tippumaan. Rahaa ei ole ja mistään sitä ei tule lisää..

Rakkine on ihan oikeassa et jos vain viljelijät ymmärtäisi markkinaehtoisuuden. Someron porukka ei taida ainakaan ymmärtää..

Tuossa mun mallissa homma kyl yksinkertaistuisi melkoisesti jos eri nurmityypit laitettaisiin kahden tai kolmen tyypin alle. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla voisi olla se yksi. Sit kesanto ja sit vain nurmi. Ei olisi erikseen mitään monimuotoisuuspeltoja, tuotantonurmia, lhp tai vln peltoja ja sen monimutkaisempia velvotteita ja päivämääriä. Se velvoite tulisi viljelykierrosta ja minimi pinta-alasta.

Mut on juu totta et kato vuonna tuonti lisääntyisi mikä ei tietysti ole hyvä asia. Samoin elukkatilat ei varmaan ole innoissaan, ainakaan ne joilla pinta-alasta tiukkaa.

Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..

Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 

Nyykkärin huolto niitä on tähänkin asti tehnyt. Uudemmat kun on ihan sama kone pikku eroilla..

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.

Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.

Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1c746e12-662e-4b94-9c14-35ccee048ab6

Siinä lisää toimenpide listaa. Tuossa on nostettu eläkeläiset ongelmaksi. Epäilemättä nekin voidaan ongelmaksi kokea. Ihmettelen ettei kukaan sano ääneen et sivutoiminen viljely on ongelma. Sitähän se vanhuuseläkettä nostava on. Näkee hyvin tavan tuijottaa vain omaa napaa. Eläkeläinen on ongelma mut itse ei ole ongelma jos juoksee palkkatöissä, urakoimassa tai ihan mitä vaan.Muutenhan tuossa oli ihan asiallista listaa. Olennaisin juttuhan on se et markkina tulisi saada tasapainoitettua..

Jos hinnat tosiaan laskee niin tuleekohan taas ennakkoon kesän myyntikiimassa ostaneille itkupotkuraivari .

Tulee 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 01.11.25 - klo:12:05

Onneksi täällä on Lantamannenin myymälä paikkakunnalla, josta nyt yleensä löytyy melkein kaikkea, paitsi elukkojen rehua. IKH:n tavaratkin pitää tilata itte rahtivapaasti paikalliseen liikkeeseen. Toki vois saada apuakin, jos myyjää vaivaisi ja samalla voi saada  jonkun mitättömän alennuksenkin. Varastoa ei juurikaan ole, paitsi työkaluista.

Täälläpäin lähin Lantmannen,  eli Kouvolan Lantmannen taas supisti rajusti omaa toimintaansa, muutti huomattavasti pienempiin tiloihin ja muuttui käytännössä myyntikonttoriksi, henkilökuntaa  vähennettiin ja myymälätarvikkeet väheni minimiin.  Varaosat tilataan myyjältä.

Lappeenrannan sivukonttorille tapahtui sama jo aiemmin. Konekauppa siirtyi lahden meriläisen alle.
Ihmettelen kyl tavallaan et ei kouvolan kokoisessa kylässä ole tarpeeksi asiakkaita mut ei nähtävästi. Olihan se vanha kiinteistö valtava ja turhan iso mut nykyiseen ei kyl paljon varastoa mahdu.
On tietysti nykypäivänä ihan järkevää pitää itsellä se varaosa varasto mut kaikkea ei pysty tai tajua varastoida niin nyt se on sit tehdas/maahantuojan varasto josta eletään. Ei voi toivoa kuin et toimitukset on nopeita.

Käsittääkseni muutkin lantmännenin keskusliikkeen alla olevat liikkeet ovat kokeneet supistuksia. Kauppiasvetoiset paikat sit vielä sinnettelee mut eiköhän sielläkin muutoksen tuulet puhalla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.11.25 - klo:21:52

Mikähän selitys hinnan laskulle annetaan?

Käytännön Maamiehen numerossa 10/2025 sivulla 27 kolumnisti hiljattain jyrähti, että lannoitteiden hintaa tulisi pudottaa. Näinkö tapahtui? 

Juu saman suurisuisen kolumnistin jutun luin. Tuli mieleen et onkohan itse jäänyt ilman lantoja siinä pikajuoksussa.. 

Mut mikähän se selitys nyt on. Jos oikein olen ymmärtänyt niin raaka-aineiden hinnat ovat kyllä nousu suunnassa. Samoin kaasu. Ei voi oikein selitystä tuolta hakea. Et mahtaisko nyt olla sit ihan niin et kysyntä, ei pelkästään suomessa, suomi on kärpäsen paska, ei ole ollut riittävää jolloin kauppaa käydäkseen täytyisi hintoja laskea ja katsoa alkaako kauppa vetämään?

Mikähän selitys hinnan laskulle annetaan?

Kylmiksen kirjoituksesta päästäänkin kehän alkuun ja toteamukseen et pellon hinta ei ole oikealla tasolla sen tuottoon nähden. Tuolla on sit ollut viljelijöitä jotka ovat yrittäneet juosta lujempaa ja nyt on sotkeentuneet omiin jalkoihin. Ja tästä kun ajatellaan eteenpäin niin on tuo innokkaiden laajentajien porukka joka kiimaisena maksaa pellosta liikaa. Miksi? Totesin jo et itse en päätoimisena voi tai siis en pysty maksamaan edes näitä meidän alueen hintoja ja silti täälläkin maat vaihtavat omistajaa tai haltijaa niin kysymys kuuluu kuka ne maksaa? 

Tässä kun taas luki viimeisimmät viestit oman vuodatuksen jälkeen niin täytyy oikein ihmetellä et kuka ja millä agendalla olevat ihmiset siellä somerolla kokoontui? Onkos kellään tietoa et minkälaista taustaa niillä viljelijöillä jotka siellä oli niin on? Järjestävästä tahosta tunnistin sen suomen kaiketi toisiksi suurimman viljelijän ja tuosta itä uudelta maalta yhden viljelijän. Ainakin jälkimmäinen on ollut kriisistä jo äänessä aiemminkin tänä vuonna. Tarkkaan et tiedä mut jotain erikoiskasvi peltoja siellä on ollut ainakin, ei sit kaiketi niistäkään kultaa vuoltu...
Nooh paukkuja on ainakin molemmat laittaneet viljelyyn ihan huolella. Ei tainnut sekään olla voittava strategia.. 

Emäntä tuossa kirjoitteli viljan tuonnista. Itse asiasta mutuilin en jaksanut lähteä etsimään faktaa mut näin sen asian arvelinkin olevan. Viljantuonti ei ole mitenkään merkittävää ja sillä ei tätä kriisiä ratkaista. Kyl se on ihan tämä kotimaisen tuotannon määrä joka sen kriisin ratkaisee. Tästä päästäänkin sit mukavasti hömppiin. Itsekin sain suoranaista v1ttuilu osakseni kun luomuun läksin. Luomu kuten hömpätkin poistavat alaa tuotannosta ja jokaisen viljan viljelin tulisi kiittää mut ei. Kai se koetaan et pelto pitäisi saada itselle tehotuotantoon. Näiden luomun ja hömpän ongelma on tietysti tukirahoissa et nykyinen potti on äkkiä syöty mikäli alat kasvaa merkittävästi. Luomussa on varaa kyllä mut monimuotoisuuden tukea alettiin jo reivaamaan alaspäin.

Tukien kohdentaminen onkin sitten yksi juttu. Paljon puhetta et pitäisi tukia kohdentaa tuotantoon. Se on kulutajille helpompi markkinoida kuin se et tuet ohjattaisiin hömppään. Näkisin et tulevaisuudessa tässä on kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin tukipotti tulee edelleen laskemaan. En lähde arvuuttelemaan kuinka tukipotti jaetaan eri tuotantosuuntien mukaan mut luulen et hyvin pitkälti samalla jaolla mennään. Voi jopa olla et nautatalous saa kasvatettua pottiaan vedoten kaupan hyllyiltä puuttuvaan jauhelihaan. Nooh saa uuden fendtin laittaa sit tilaukseen vanhalla joutuikin mullifarmari ajamaan jo liian kauan.
Mut juu miten kasvinviljelyn potti jaetaan niin toinen vaihtoehto on kohdentaa tukia tuotantoon ja samalla tuoda vaikka 25% kesanto pakko jolla samalla leikataan tuotantoa ja tukimäärää. Kuluttajille ja päättäjille helppo myydä kun pidetään huoltovarmuudesta huolta ja rahat riittävät silti. Toinen vaihtoehto on sit kohdentaa tuki enemmän hömppään ja toivoa näin et tuotanto leikkaantuu. Kuluttajille tämä on vaikea perustella. Itse veikkaisin tuota ensimmäistä vaihtoehtoa. Eka malli on hankalin viherpiipertäjille myydä kun siinä ei ole selvästi vaadittu tekoja joissa esim. kieriskellään alasti siellä hömppäheinä pellolla kerätä 10 erilaista niittykasvia.. 
Sit voidaan tietysti jatkaa nykyiselläkin mallilla ja nykästään vain kaikesta 20% siivu pois et rahat riittää. Epäilisin et ainakin viljelijöiden keskuudessa tämä on se epämieluisin malli vaikka ihan sama lopputulos siinä on. Tukipotti on sama mut se menttaalinen ajatus et tuotantoa tuetaan ja muuta liirum laarumia.. 

Mä en jaksa uskoa et tukirahaa saadaan mistään lisää vaan se noin 20% lähtee potista. Tässä ehtii vielä  hallitus vaihtua niin tuskin hirveää leikkausta saadaan näihin maatalouden oheistoimintoihin mitkä myös imevät tukipotista osansa.. Kohta on muuten jokaiselle tilalle oma neuvoja palkattu meidän rahoilla viranomaisten toimesta..  Itäsuomen tukemiseen on yhteinen tahtotila nyt olemassa ja siellä olevat vahvat tilat tulevat varmaan kokemaan omana renesanssinsa tulevina vuosina. Saadaanko kenties tukialue D muodostettu? Noiden kirjainten vähentäminen tuntuu olevan vaikeaa mut entä jos niitä kokeilisi lisätä? 

Mut palaan alkuperäiseen kysymykseen et ketkä siellä somerolla oli ja millaisella taustalla?

Ei tässä pitäisi olla kahta sanaa, yrityksen asiat tapahtuu yritystilillä ja siviiliasiat jollain muulla tilillä. Jos yrityksestä tulee tuloa, niin se tulee luonnollisesti yritystilille. Sieltä saa sitten kauhoa yksityispuolelle miten lystää, eikä mikään ole sekaisin.

Ei pitäiskään olla mut silti iloisesti halutaan noikin sekoittaa..

Annetaan tilanteen vain olla. Ei tehdä muutoksia niin kyl se siitä pikkuhiljaa korjaantuu eikö niin? Jos kuitenkin jotain pitää tehdä niinkuin somerolla vaadittiin niin se ratkaisu ei ole se et jollain ihmeen lailla saadaan kauppa pakotettua antamaan suurempi siivu tuottajalle tai et valtiolta saadaan lisää tukea. Kumpikaan ei vain ole mahdollista... Sempä vuoksi muutos mikä on mahdollista on viljelijöiden omassa toiminnassa. On se sit tuotannon vapaaehtoinen rajoittaminen tai laskimen käyttö..

Tuo peltokauppa nyt oli esimerkki. Monta kauppaa mennyt vuosien varrella ohi. Ei pysty niin ei pysty. Enhän mä tiedä kuka siellä on kriisiä huutamassa. Joo tuet pitäisi kokonaan poistaa mut sit ne täytyisi poistaa koko maailmasta. Tuota ei tule tapahtumaan. Tavarasta alkaa saamaan oikeampaa hintaa sit kun sitä ei ole varastossa.

Tää nyt on tälläistä ees taas jänkkäämistä. Jokaisella on oma mielipide asiaan. Jäädään odottamaan tapahtuuko mitään vai jatketaanko vain eteenpäin. Itse veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa..

Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.

Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.

Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin.  Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.

Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä.  Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.

Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.

Huomaa että olet asioita miettinyt ja laskenut. Tiedostat tosiasiat ja ymmärrät mitä se merkitsee. Tuskin tulet olemaan eka joka joutuu hanskat löymään tiskiin.

Tulevaisuudessa pärjääminen vaatii sitä et sun satotaso pitää olla kohdillaan ja sitä kautta peltojen pitää olla kunnossa. Tämä luo pohjan sille et saat liikkumavaraa. Jos olet kovin kilpaillulla alueella niin sekään ei välttämättä riitä koska sitä rahaa virtaa edelleen viljelyn ulkopuolelta siihen toimintaan. Sitä on vaikea mitenkään kieltää ja näin ollen tuurilla on vielä isompi merkitys tulevaisuudessa kun on ollut tähän asti..

Joo myönnetään et vuodatuksiksi noi menee. Voisi jo lopettaa. Vaikka kuinka vääntää rautalangasta niin jotkut eivät vain tajua.

Jokainen voi käydä tukipotin katsomassa vipupalvelusta. Itsellä se ainakin näyttää siltä et aina kun pinta-alas tullut lisää niin potti nousee hetkellisesti ja muutamassa vuodessa se nousu syödään pois. Saman teki luomuun siirtyminen.. itsellä on piikki siinä kun kurvinen jakoi kriisitukia.
Yhteenvetona juokse kovempaa pysyäksesi paikallaan..