Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 30.03.26 - klo:21:56

Vähän asian sivuun. Jos oikein olen ymmärtänyt niin on jotain retkeilyautoja. Isoja pakettiautoja jossa on istuimet melko monelle. Onko se jotenkin halvemmin verotettu vai kuin?

On ne halvemmin verotettuja.Pitää vain olla tietty seisomakorkeus,makuutila,ruuanvalmistus mahdollisuus ym. Juutuupista löytyy monenlaisia rakennusjuttuja ja selostuksia.Simolamikko rakentaa parasta aikaa paria autoa,rahalla....

Ne ei silti voita kevyt kuorma-autoa verotuksessa. 
Toki kevyt-ka:ssa tulee sit nopeuden rajoitin ja korttivaatimus. Mut ei tarvii sit taas myöskään pitää ajopäiväkirjaa tai keskustella verottajan tai kirjanpitäjän kanssa kuuluuko maatalouden kalustoon vai ei. Jos iso pakettia tarvii niin ehdottomasti kevyt ka.
Ja vetokyky paperilla harvoin loppuu kesken. Ja penkkejä saa olla ainakin viidelle.

Mut olen edelleen sitä mieltä et mikäli ajo pääasiassa yksin ja tavaran koko luokka sylissä kannettava niin joku henkilöautokokoloukkan koppiauto. Ovat parempia ajaa kuin hiace jos pidempääkin matkaa tarvii taittaa ja kulutus inhimillisempi. Noita on rekattu kaksipaikkaisiksi niin verotkin pieniä ja nykyään jos löytyy bensavehkeitä niin ei välttis huono vaihtoehto.
Mut mulkkuhan noilla ei kasva kuten jollain hiacella ajaessa joka on synonyymi kestävyydelle ja toimintavarmuudelle. Tai jos sit on tähtikeula jolla on jo enemmän status vaikutusta. 

Eka erä lannoitetta tuli levitettyä syysvehnälle iltapäivällä. Oli pellon pinta jo niin kuivaa ettei pyöriin tarttunut mitään. Se on kyllä hämmästyttävää siihen nähden että ollaan sentään maaliskuussa vielä, eipä se toisaalta ole satanutkaan pitkään aikaan. Kultivoiduissa pelloissa oli kaikki  oraat säilyneet erinomaisesti, vain  muutamassa notkopaikassa oli hiukan harventunut oras, mutta kyllä niihinkin normaali kasvusto tullee.

Jaa mahdoitko ollakin sinä joka ajeli uuden karhealla jontikalla lannoitelevitin perässä? Muut tiedot täsmää eli kultivoitu ja syysvehnää. Ja ainakaan tieltä katsoen ei harvaa näkynyt.

Ihmettelin samaa kun ohi ajoin et mitään rypemisjälkiä ei näkynyt. Tai no pientä painumista tienvieren märässä mut muuten siis ihan kun ajelisi toukokuussa. 

Kannattaa miettiä mikä se oikea kuljetustarve on? Kuskataanko useastikkin trukkilavoja, löpösäiliötä tai muuta isoa? Joku volkkarin caddy kokoluokan auto menee pienemmällä jos kuljetettavat ovat pääsääntöisesti sylissä kannettavaa kokoluokkaa..

Kyl se herne kuivaa kestää yllättävän hyvin. Kriittisin asia laahavannas kylväjällä on ehkä se et sen siemenen saa syvälle. Kynnöstä kuulemma hyötyy.
Mun sadot on luomussa olleet 1,5-4t/ha. Huonoin sato tuli 2024, silloin toukokuu oli jo helteinen enkä saanut hernettä ehkä tarpeeksi syvälle. Silloin oli ongelmia viljojenkin orastumisen kanssa. Paras sato oli 2022. Satoi muutaman kerran ennen juhannusta. Viime vuonna ei hernettä ollutkaan. Kerran on puinti ollut takkuamista, vuosi oli 2017. Se oli märkä syksy. Muuten herne kyl kuivanut pystyyn eikä paljoa kuivausta ole tarvinut tehdä.
Siemenkustannus on ongelma et oma tuotanto pitää olla. Mut kyl herne mun papereissa hakkaa kevätrypsin kuus nolla.
Taviksessa ei hernettä oikeastaan tullut viljeltyä. Joskus aikoinaan seoskasvustona oli kun kelpasi vielä valkuaiskasvipalkkioon. Paskaa ei pidä sit herneelle laittaa missään nimessä. 

Joo ei tässä kovin leveästi maataloutta harjoittamalla voi elää. 25 vuotiaana pitää viimeistään tehdä isommat investoinnit niin ehtii saada niistä velat maksuun ja jotain muutakin iloa kuin katselemisen et on mun maita. Jos 75 vuotiaaksi viljelet. Eli käytännössä kaikki investoinnit on jälkipolvia varten.

Nopeammin kuusikosta saa nautittavaa kun pellosta. Pari vuotta sitten hakkasin  puhtaan kuusikon, -66 istutettu ja reilu 350 mottia oli myyntipuuta hehtaarilla, lahot ja kirjanpainajat päälle.

Sun alueella maksetaan pellosta liikaa, jos joutuu miettimään sitä et kuusikko tuottaa nopeammin.. 

Viimeiset 20-30  vuotta on jauhettu maatalouden loistavasta tulevaisuudesta, perusteena että muualla viljelyolosuhteet huononee ja että suomalaisella puhtaala ruualla on kasvava kysyntä, no nämä ei ole toteutuneet, vaan kannattavuus senkun heikentyy, vuosi 2022 oli tietysti poikkeus, mutta sekin johtui vain ulkoisesta syystä, eli Ukrainan sodasta, sitten on palattu takaisin normaaliin heikkoon kannattavuuteen.

Se suomen viljelyn mahdollinen loistava tulevaisuus on niin kaukana ettei taida kukaan palstan aktiiveista sitä nähdä. Ja kun meistä ei kukaan sitä näe niin se on puhtaasti sit tuleville sukupolville tehty sijoitus. Mä olen sen verran itsekäs etten koko elämääni tee vain työtä tuleville polville. Tuki tilaa tulisi pystyä kehittämään mut jos se vaatii sen että oma elämä kärsii niin sit saa olla. Ei täs mitenkään leveästi eletä, ei ole varaa,.mut ruoka pöydässä toistaiseksi riittänyt. Jos pitää siirtyä syömään pettuleipää et mahdollisesti joku tuleva polvi voi sit viljellä niin saa kyl olla.. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.03.26 - klo:06:56

Siis mä katson kieroon kaikki oli tilan koko mikä tahansa jotka tekevät rahansa muualla ja tukevat sit maksamaan ylihintaa pelloista.

Aika moni maatalouden ulkopuolelta rahoitettu maa- ja metsäkauppa on katsottava pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, ei niinkään jokapäiväiseksi tulonlähteeksi. Ydinkysymys on tällöin se että onko tämmöinen sijoitaminen 'oikein'.

Jos asiaa haluaa moralisoida niin sitten joutuu pohtimaan mikä on 'oikeaoppinen' maakaupan rahoituslähde:

- täysin perinteinen kasvinviljely ja kotieläintalous
- metsäkaupat
- maatalouden koneilla suoritettu maatalousurakointi
- maatalouden koneilla suoritettu muu koneurakointi
- täysin maatalouden ulkopuolinen koneurakointi (maanrakennus/metsä)
- löyhästi perusmaatalouteen liittyvä toiminta ja liitännäiselinkeinot, esim maatilamatkailu tms
- ranta- tai teollisuustonttien myynti ja vastaavat taajamien läheisyydesssä
- maankäyttö hyvillä vuokrasopimuksilla esim aurinkosähköön
- muu täysin matalouden ulkopuolinen yritystoiminta
- palkkatyö
- perintö
- ennestään varakas puoliso
- rahapelit ja pörssivoitot
- ...

Ei tämä rajanveto niin helppoa ole.. tahtoo olla niin että ne piirtää joilla on liitua. Maatalous ja maatalousmaan omistus ei kuitenkaan ole mikään laeilla tiukasti säännelty oikeus.

Olet aivan oikeassa ettei se rajanveto ole helppoa. Ja ainahan tätä on ollut ettei se sinänsä mitään uutta ole. Jos pelto katsotaan sijoituksena niin aika moni sijoitus tuottaa paremmin. Pelto tietysti melko varma tuottaja. Tukien sitoutuminen peltoon eikä tuotantoon on omiaan lisäämään intoa sijoittaa peltoon. Ne jotka sit maksavat kovia vuokria niin sitä toimintaa voi vain ihmetellä. Ehkä sillä yritetään pedata mahdollisuutta ostaa tilkut joskus itselle.

Asiasta tekee kornia se et samalla huudetaan ettei kannata. Vai ketä siellä somerolla oli? Ketä mä tiedän siellä olleen tältä seudulta ja lehtien palstalla niin pakosta tulee mieleen et miksi? Eka on osteltu pitkin kyliä kaikki tilkut kovaan rahaan ja nyt itketään kriisiä.

Minusta yksikön nimi on maatila ja siihen kuuluu myös metsät, eläimet sekä kalustolla suoritettu urakointi.

Näiden rahat saa mennä täysin sekaisin. Joskus metsätilillä ostetaan peltoa tai rakennetaan ja joskus parempana aikana urakoinnilla ja viljatilillä ostetaan metsää. Pitkässä juoksussa vain kokonaisuudella on merkitystä. Ja monessa savussa sen pitkän juoksun mitta on jo satoja vuosia.

Muistakaa, että maatalouden kvartaali on 25 vuotta.

Jokainen saa tietysti ajatella miten haluaa. Ehkä ennemmin katsoisin sitä et jos se urakointi tai metsätalous kannattaa ja peltojen viljely ei niin miksi laitetaan sitä rahaa niihin peltoihin?

Tuo pitkä aika on tietysti se mihin moni sen asian pohjaa. Vaikkei peltoviljely nyt kannattaisikaan niin kuka tietää tulevaisuudessa. Itse en kovin jaksa tulevaisuutta murehtia ja vaikka itsellä on jälkikasvua niin he ei ainakaan ole osoittaneet mitään kiinnostusta tähän touhuun. Jos ei kiinnosta niin pakottamaan en ala. Viljelen itse sen minkä viljelen ja sit myyn pois ja alan tekemään jotain muuta. Kukaan ei täältä mukaansa saa mitään. Jos intoa ilmaantuu niin sen pidän huolen et hankkivat oikean ammatin ekaksi. Harrastukseksi voi viljellä mut elantoa tästä ei kannata yrittää hankkia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.03.26 - klo:21:06

Suomen huoltovarmuus ei lepää niiden kaikkien 40000 tilan harteilla vaan niiden 10000 tilan jotka tuottavat 90% elintarvikkeista... 
Oikeasti niillä lopuilla 30000 tilalla ei kokonaisuuden kannalta ole merkitystä. Ei tuotannon, ei tukien, ei oikeastaan minkään kannalta. Joku 10000 tilan porukassa oleva voi kokea et he hidastavat hänen laajentamishaluja. Mä en asiaa näe niin, vaikka epäilemättä SS & company näin luulevat. Itse ei kiinnosta tässä hommassa muu kuin raha. Täällä ei ollut hissimiljonääri mut puhelinkoppi miljonääri oli. Mukava kaveri ei henkilökohtaisesti mitään häntä vastaan.

Aha, nyt sitten kuitenkin myönnät tämän.

Siis mä katson kieroon kaikki oli tilan koko mikä tahansa jotka tekevät rahansa muualla ja tukevat sit maksamaan ylihintaa pelloista. Sit jos vielä sama ihminen valittaa heikkoa kannattavuutta niin loppukin ymmärrys häviää.
Näitä kaikki kokoon katsomatta nyt kutsun sivutoimi viljelijöiksi. Ehkä harhaan johtava nimitys, pitäisi keksiä joku parempi.

Olen mä itsekin tavallaan sivutoimi viljelijä. Mun päätoimi on noissa elukoissa. Ei ehkä rahallisesti mut ajallisesti. Meikäläisen päätoimesta ei vain riitä ylimääräisiä euroja pönkittämään kasvinviljelyä. 
Ammatin valinta kysymys tietenkin. Tai olisi pitänyt syntyä hissimiljardööri sukuun, niin sekin olisi auttanut asiaa.

Sit kun jokainen katsoisi sitä omaa nenää pidemmälle niin voi miettiä et mitä tästä maataloudesta tulee jos ulkopuolisella rahalla täällä temmelletään. Sillä haetaan tietysti asemia tulevaisuutta varten. Tuskin yksikään tila joka lisämaata hankkii ei mieti tulevaisuutta. Joko sitä et pääsee päätoimiseksi viljelijäksi ja voi sen ulkopuolella juoksemisen lopettaa tai et tila ylipäätään on vielä 10, 20, 30 jne vuoden päästä olemassa.

Maatalouden kannattavuus sillä ei vain nouse kun rahaa syötetään ulkopuolelta siihen. Mä en syötä kun mulla ei ole edes perämettiä, syötätkö sinä? Mun on saatava maataloudesta tulosta jolla hoidetaan myös yksityistalouden menot.
Nyt kun seuraa tätä somero uutisointia niin väkisin tulee mieleen et osaako siellä kukaan katsoa peiliin? Miksi tilanne on tämä kun on? Ekana tulee tietysti ne viljelypäätökset jne. Mut kyl se heti perään kannattaisi miettiä onko kuinka paljon kalustossa kiinni tai et mitäs sitä viimeksi vuokrasopimusta uusittaessa lupasin maksaa vuokraa tai paljonko maksoin niistä pelloista. Kauppa ja teollisuus osaa kyl mitata kaiken ulos mitä sitä maataloutta pönkitetään ulkopuolelta.

Suomen huoltovarmuus ei lepää niiden kaikkien 40000 tilan harteilla vaan niiden 10000 tilan jotka tuottavat 90% elintarvikkeista... 
Oikeasti niillä lopuilla 30000 tilalla ei kokonaisuuden kannalta ole merkitystä. Ei tuotannon, ei tukien, ei oikeastaan minkään kannalta. Joku 10000 tilan porukassa oleva voi kokea et he hidastavat hänen laajentamishaluja. Mä en asiaa näe niin, vaikka epäilemättä SS & company näin luulevat. Itse ei kiinnosta tässä hommassa muu kuin raha. Täällä ei ollut hissimiljonääri mut puhelinkoppi miljonääri oli. Mukava kaveri ei henkilökohtaisesti mitään häntä vastaan.

Ottaa se koville, näemmä.

Ei mua haittaa. Senkun jatkatte somero kokousten pitoa. Jos nyt oikein ymmärtänyt niin joku siellä hieman sivunnut viljelijöiden omaa vastuuta oli sit kyse viljelypäätöksistä tai muista asioista.

Mä lähden tästä tyytyväisenä jatkamaan viljan lajittelua. Pikku hiljaa tulee velat maksuun niin sen jälkeen siirryn taka vasemmalle niin saatte jatkaa harrastelua rauhassa. 

Kaksi edellistä kirjoittajaa osuivat molemmat kyllä aivan naulan kantaan.

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 25.03.26 - klo:16:32

Onko tietoa koska tällä hommalla alkaa oikein kunnolla tienaamaan?

Sitten kun kaikki osa-aikaiset lopettaa. Niin täällä palstalla on kerrottu.

Ei tällä hommalla rikastumaan pääse mut pysyy edes hengissä sit kun jokainen lopettaisi näihin meidän yhteisiin muroihin kusemisen. Mut jos harrastuksesta ollaan valmiita maksamaan näin paljon niin ei tällä samalla voi sit kukaan elää. Asiaa voi mietti niinkin et jos tässä ollaan tehtaan liukuhihnalla töissä ja siinä rivissä alkaa olemaan porukkaa jotka on valmiita maksamaan siitä et et saa olla siinä töissä niin mitä luulette niille tapahtuvan jotka ei ole valmiita maksamaan? Niinpä 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.03.26 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.03.26 - klo:08:50

onpa muuten mukavaa lukea ihan asiallista ja keskustelevaa ketjua.     peltoa ois mutta kun ei enää ole alueella nuorta innokasta tekijää.    tuo kait aika monella alueella vaivana..

Väitän et yllättävän harvalla seudulla ongelma. Tai siis sellaisilla seuduilla missä vähänkään peltoa on ja edellytyksiä viljelylle.

Kehtaan myös väittää ettei siellä liedossakaan ongelmaa ole kuin korkeintaan hinta näkemyksessä..

Hintanäkemykset pitäisi useimmissa tapauksissa sovittaa yhteen pankin näkemyksen kanssa. Jos omaa rahaa ei ole riittävästi, ei lainaa tipu. Vakuusarvotkin ovat menossa alaspäin. Tekemätön paikka monelle nuorelle viljelijälle.

Juuri näin. Eli toisin sanoen myyjän oletus et hinta on edelleen se mitä suurimmassa kiimassa on maksettu ei enää ole relevantti. Silloin voi tietysti sanoa et kysyntää ei ole vaikka ongelma on se hinta...

onpa muuten mukavaa lukea ihan asiallista ja keskustelevaa ketjua.     peltoa ois mutta kun ei enää ole alueella nuorta innokasta tekijää.    tuo kait aika monella alueella vaivana..

Väitän et yllättävän harvalla seudulla ongelma. Tai siis sellaisilla seuduilla missä vähänkään peltoa on ja edellytyksiä viljelylle.

Kehtaan myös väittää ettei siellä liedossakaan ongelmaa ole kuin korkeintaan hinta näkemyksessä..

Entä rypsi ja rapsi, ette edes mainitse niitä jutuissanne. Ne ei taida kiinnostaa ketään enää. Kiinnostais muuten, mutta kun itsellä sato jäi viimeisillä viljely-yrityksillä 0-1000 kg välille, niin ei jaksa enää hakata päätä seinään noiden kanssa.

Ihan ekaa kertaa elämässäni joskus 20 vuotta sitten kun kokeilin ekaa kertaa rypsin viljelyä, tuli heti 2500 kg hehtarisato, seuraavinakin vuosina siinä 1800-2200 kg tasoja, sit alkoikin pikkuhiljaa satotasot laskea, vaikka teki samat temput kuin  viljelyn  aloittaessakin.

Saman suuntaisia kommentteja saanut lukea. Noi on hieman sellaisia kasveja et taitavat soveltua taas sinne pohjanmaan kukkamulta pelloille? Etelän savilla kannattaa kokeilut suunnata syysmuotoihin. Joku ruis ja vehnä syyskasveista parhaimpia tietysti talvehtimaan mut jos markkina tuntuu hankalalta niin sit nää rypsirapsit vois olla. Nykyinen kasvipeitteisyys sääntö on vähän häilyvä koska ennen kasvipeitteisyys korvaus maksoi siemenet ja melkein kylvötyönkin nykyään jos pelto musta näihin aikoihin niin ei taida rahaa tulla? Esikasvin vaikeus tuossa myös on. Vln tai vastaava on paras ajallisesti. Jonkun lyhyen kasvuajan ohran luulisi ehtivän ja sit muut syyskasvit. Itsellä tullut myös ongelmaksi et kun nurmi lopetetaan kyntäen niin riittävän kosteuden saaminen itämiseen voi olla ongelma jos ei sada. Joku jankkurikylvö taviksessa vois olla toimiva kun rikat ja ei toivotut kasvit voi hoitaa kemiallisesti.

Mut se hinta. Hinta elää maailman markkinan mukaan ja ei kannusta täällä viljelemään jos muualla otetaan tuplasatoja. Sama se on monella muullakin ja pitäisi olla viljoillakin. Niitä kuitenkin kai viljellään vanhasta tottumuksesta ja ne on vähiten tappiota tuottavat sit kuitenkin. En yleisesti tukemista kannata mut jonkun rypsirapsin tuki korkeampana voisi auttaa asiaan..