Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Paljon on pahnamultaan perustettuja syysvehniä tänä syksynä. Onnistumisen tae, koska eturiviläisetkin ovat pohtineet tämän toteuttamiskelpoiseksi. Ja olkeahan on runsaasti, semmonen vaalean kellertävä matto maanpinnan verhona.
Epäilen hieman tuossa taustalla olevan menneen kasvukauden tapahtumat. Syyskasvit pärjäsi hyvin ja kevätmuotoisilla oli haasteita ainakin osassa maata. Toinen mikä voi olla se et moni kun turaa yksinään niin aika ei vain riitä tälläisenä kasvukautena kun kaikkea ei puidakkaan elokuun ekana viikkona.
Omien kokemusten mukaan näillä tasasilla savilla suorakylvö tai minimimuokkaus syyskasville on kyl melkoisen riskialtis. Toimii ehkä kerran kymmenestä tai jotain sen suuntaista..
Jos viettävä maa ja talven vedet valuvat pintavaluntana muiden kiusaksi niin taatusti mikä tahansa kylvö onnistuu varmemmin..
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa. Siinä sivussa maanäytteet kerättävä, kun on taas tasavuosia Herramme Eu:hun liittymisestä. Kairan kanssa tehnyt sellaisen havainnon, että maanrakenne alkaisi taas pikku hiljaa toimimaan ja kaira painuu kohtuu helposti sänkeen. Kultivointi tuottaa aikamoista kilsiäistä, mutta kun alkuviikon sateet vielä jatkuu, niin olettaisin paikkojen pehmenevän sopivaksi. Olennaista tilanteessa on, että vedet alkavat taas painua läpi. Jos sateista tulee selvää taukoa, niin pääsee salaojapiikin kanssa kokeilemaan missä mennään.
Itse tullut toteutettua ajatusta et kolmannes kynnettyä, ne on nyt kylvetty syyskasveille. Sitten kultivoidaan tai muuten minimi muokataan kolmannes ja jos olisin taviksessa niin kolmannes sängelle.
Luomussa viljan sänki ei ole oikein optimaalinen niin tullut nyt tehtyä niin et kolmannes apilanurmella, kolmannes kynnettyä syyskasveilla ja kolmannes minimimuokattua. Jos syyskasvit ei talvehdi niin siinä on sit kynnettyä valmiina aikaiseen starttiin. Minimimuokatut ovat yleensä parempi kevätviljoille kuin kynnetyt. Kynnetyissä kosteus häviää kuivina keväinä liian nopeasti. Kuivia alkukausia on kuitenkin enemmän kuin tämän menneen kasvukauden kaltaisia. Sänki on sit ehdottomasti paras kosteuden säilyttäjä. Toimii täysin sateettomanakin vuonna ok hyvin.
Mut juu riskiä kannattaa hajauttaa. Uhkapelillä voi voittaa mut voi hävitäkkin kaiken.
Tuli lauantaina pyörähdettyä ison kirkon tuntumassa niin kyl puinnit on itäuudellamaalla ja kymenlaaksossa melko valmiina. Yksi puoliksi puimaton pelto osui matkalle ja siinäkin puimuri työskenteli.
Nythän näyttää loistavat syys säät loppuivat ja sitä monen kaipaamaa vettä on tullut ja tulossa.
Jonkin verran mielin vielä kiusata rikkoja muokkaamalla mut äkkiä pellot menevät siihen kuntoon ettei kannata mennä sotkemaan. Voi olla että tämän viikon jälkeen voi kaluston pestä talvivarastoon..
Vai kärsii se SS:kin liiasta vedestä kun kerran kellertäviä oraita on..
Voivottelin joskus:
Naapuri äestelee jo kynnöksiä, kylvänee siis syysvehnän yhtä aikaisin kuin viime vuonna.
Tuli kynnettyä tuossa yksi pelto syysvehnän kylvöä varten, syysvehnällä se nytkin oli ja tuntui, että kosteuttakin löytyi. Kauran sänki sen sijaan oli koko kyntösyvyydeltä rutikuivaa, rinteissä yms ei paluuaura edes uponnut maahan. Pakko oli lopettaa kesken. Joen pintaa kun katselee, niin kuivuus ei yllätä. Jotain reipasta sadetta odotellessa: sitten tuleekin syksy kertaheitolla ja mennään kuivasta märkään.
Että jollain muullakin sitten...
Hieman päivitystä tuohon: Tuli 30mm vettä tuon kyntöyritelmän jälkeen ja kovaa oli kyntömaa vielä senkin jälkeen, mutta kyntö onnistui rinteissäkin välttävästi, joten tuli ajettua pois. Viime viikonvaihteessa äestys ja potilan piikit löysään savipaakkuja hienonnellessa. Nyt on ollut yli puoli viikkoa jo kylvettynä; ehkä se sitten jonkinlaiseen kuosiin tuli. Kyseinen lohko on ollut kyllä pitkään kyntämättä, että ehkä sillä oli osuutta arpaan.
Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?
Mulla oli 15 ha tähtäimessä.
Kyntö - tai siis maa - osoittautui niin kovaksi että vähän nostin kädet pystyyn. Jälki kauheaa murikkaa ja vetäminenkin sellaista rytyyttämistä :-(
Auratkaan ei aina tahtoneet pysyä maassa.
5 vuotta nurmella ollut savikko 
Sellaista se on savien kanssa. Se on aina mukavaa lukea kuinka 50ha kynnetään tuosta noin vain...
Niin, mulla on se triump joka on hyvä, mutta hieman, hmm ja puinen ja sisätiloissa, ja sitten siivomiset sen jälkeen, joo....
Kun nyt ois kahdet puimurit,
https://www.youtube.com/watch?v=gl-Aq59XbF4
Ja ulkona, ei tarvis siivota ja täyttöruuvin tapaine joka tois tonn kohlimien päälle.
Perintinen ja nykyiset puimurin seulat, niin siinä se rajaisten ja "hyvän" viljan väliin ei ole piensiemen, tai rikkaseulaa lainkaan eli riski tai tulee, ne pienet ja rikkoja tulee tankiin? Siinä trumph laijitelijassa alaseula seuloo pois ne ja joskus voi ihan yllättyä kuinka paljon sinne koneen alle tulee rikkoja. Miten sen ratkasisi, koko seula laatikko ulos ja kolmas tihee seula siihen missä "puhdas" menee kohti viljaruuvia joka vie tankkiin? Rajaiset maahan kun se ois ajettavissa, vaikka kesantoon ja tankiin tulee puhdasta?
Ideoita?
Puimuri on vähän huono poistamaan pieniä siemeniä. Minä käytän joskus Akanaruuvia pienten siemenien poistoon jos tilanne on oikein hankala. Kuivurin Rikkaseula on ihan hyvä, mutta Akanaseula on kyllä paljon tehokkaampi pienrikkojen erottelija. Akanaruuvilla vilja kohlimien päälle?
Akanaseula/akanaruuvi on tehokas. Seulaa vaihtamalla voi säätää lajittelutulosta. Isojen ja pienien roskien erottelu vaatii pari ajoa mut siinä ei kauaan mene kun kolmenkymmenen motin siilo on ajettu läpi...
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
Näin mä sen asian myös näkisin. Vajaa kymmenen vuotta ei vain riitä vielä. Olen kyllä huomannut maan rakenteen paranemista mut muutos tapahtuu hitaasti...
Muutos on hidas, mutta täytyy muistaa myös lähtökohdat. Joku vähämultainen sinisen sekainen savi, ei siitä ikinä tule pesusientä ja kyllä se on maailman tappiin saakka tietyllä tapaa herkkä poutimaan. Vaikka ajaisi sentin karheen paskaa joka vuosi ja yrittäisi juurruttaa apilaa aina puoleentoista metriin asti, ei savikko silti muutu multamaaksi tai hikevän hienoksi hiedaksi. Myös se vaikuttaa paljon, onko saanut isossa jaossa kupin vai puolipallon malliset pellot.
Hyvä pointti ja lisäys filosofilta.
En mä näiden oletakkaan muuttuvan täydellisesti mut jos jonkinlaista parannusta saisi omalla uralla aikaan niin olisihan sekin sitten jotain...
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
Näin mä sen asian myös näkisin. Vajaa kymmenen vuotta ei vain riitä vielä. Olen kyllä huomannut maan rakenteen paranemista mut muutos tapahtuu hitaasti...
Uusi ongelmakin tuli tässä aamulla esiin. Viimeisiä kauroja kuivaillessa ihmettelin kaurojen liikkumista putkistossa. Hlp mittari paljasti ongelman. Painoa ei ole kuin 50kg. Oikein kunnon kahu kauraa siis sadekesän jälkeen.
Itseä tämä ei sinänsä yllätä koska samansuuntaista aiemminkin havaittu. Liika vesi ja/tai syksyn sateet pesevät painon pois jyvistä.
Mut hei rain makes grain!
Tietää jo nyt sanoa että tästä jäi viljelyhistoriani huonoin vuosi sadollisesti. Todennäköisesti myös rahallisesti. 50ha alalta kauraa kun pui tonnin hehtaarilta niin ei paljoa naurata. Tai 30ha kevätvehnää saman tonnin. Edes kuivana vuonna 2021 ei jääty sadoissa noin alas. Taviksistakaan ei mitään huippusato tullut. Herne ja ohra jäi 3t paikkeelle. Vehnästä ja kaurasta tuli ehkä 3,5 tonnin verran.
Minä näen tämän sillä tavalla, että luomuviljelyssä tulee siinä kymmenen vuoden jälkeen vastaan sellainen ilmiö, että luomupelto alkaa muuttua hiljalleen luonnonmukaiseen toimintaan, sanotaan vielä kaksisataa vuotta sitten yhteisöjen elämä olikin elämää nälänhätäkausien välillä, kun joinakin vuosina ei saatu siemenviljan vertaa satoa.
Maan tiivistymisen ongelma on paha, jos sateet eivät painu maahan vaan hukuttavat kasvuston. Sitä maan rakennetta tutkitaankin kaatamalla ämpärillä vettä jollekin alueelle. Täällä alueella on kyseisen testin tekeminen takavuosina ollut hankalaa, kun parin tuuman railot ulottuvat jonnekin syvyyksiin, sinne menee ämpärikaupalla vettä, ettei näykään.
-SS-
Jo vaari vainaa valitteli samoja asioita. Ja hän sentään viljeli siellä sotien jälkeen. Sanoi et kuivan kanssa pärjää aina mut sade voi viedä kaiken. Tämä vuosi näytti tuonkin taas todeksi.
Ehkä hänen jälkeiset polvet ovat osaltaan olleet pilaamassa maanrakennetta mut samaa vaivaa on muillakin alueen viljelijöillä. Itse näen ongelman suurenpana jossa vain tämä kymijoen ranta savi on jo lähtökohtaisesti hankalampi maalaji.
Mitä luomuun tulee niin pitkä luomuhistoria pellolla tekee varmasti sen et viimeisetkin rippeet epäorgaanisista lannoitteista ovat hävinneet maaperästä. Taisin jo aiemmin kirjoitella et ylenpalttinen vesimäärä kun tulee niin pussista annettu liukoinen typpi tulee hyvin hyödynnettyä kasvuun eikä kasvi varmaan samalla tavalla kidu hukkumiskuolemassa. Tänä vuonna sen eron huomasi taviksen ja luomun välillä. Toki taviskin siitä liiasta vedestä kärsi ja tyhjiä hukkuneita kohtia pelloilta löytyi. Ilman noita oltaisiin varmaan oltukin ihan hyvissä satotasoissa.
Jutellut ympäri, on ne jotka nyt niin edellä kaiken muun että saa kylvettyä ajoissa. Sitten toinen osio, katotaan ensi viikolla,
Nooh voin sanoa et kohtuu perseestä se on ollut yrittää puida, kuivata ja kylvää samaan aikaan. Paskaakin oli tarkoitus vielä ajaa mut se oli unohdettava..
Mut nyt on jyvät maassa, olleet jo pari päivää. Kynnökset kyllä sen verran kuivia et saisi sataa vaikka heti tämän päivän jälkeen. Valtaosa kun varmaan kylvää syysvehnää niin sillä nyt ei edes c:n edullisimmilla alueilla ole vielä edes kiire. Muilla tilanne toisin. Toki kuivassa maassa ei ihmeitä tapahdu.
Mut siellä ne nyt on ja keväällä katsotaan sitten.
Nyt oli pääkirjoitus oikeaan suuntaan. Olisi pitänyt olla suositus ettei, ensivuonna kylvetä viljaa ensinkään.
Mulle tuli tuosta sellanen deja vu-kokemus, eli ennenkin, monena vuotena, on luettu sanoja juttuja, et vähentäkää vilja-alaa, mutta mikään ei ole koskaan radikaalisti muuttunut. Ainoastaan merkittävä katovuosi tai joku iso tekijä maailmanmarkkinoilla on nostaneet hintoja, ei ikinä se, että viljelijät yhteistuumin on päättäneet vähentää vilja-alaa, koskaan tuota merkittävää vähentämistä ei ole tapahtunut, liekö sekään mitään auttaisi, koska se vähennys korvataan tuonnilla sitten.
Maakuntaa kun kiertää niin onhan noita hömppäpeltoja maisemassa mut nämä kaiketi olleet niitä ns. Heikkotuottoisia peltoja. Näiltä ei jyviä ole kertynyt aiemminkaan vaikka viljalla ovat olleet ja tai sitten viljelijän ammattitaito ei ole riittänyt kasitonnarin ottoon.
SS taisi tuolla jossain muistuttaa et uutta alaa tullut viljelyyn vuosittain. Kai siitäkin joku osa viljalle mennyt vaikka valtaosa kai mennyt paskahäntien nurmialaksi. Kaiketi se eturiviläisten joukko kykenee nykylajikkeilla ja viljelyopeilla ottamaan sen kasitonnarin vuodesta toiseen niin viljantuotanto pysyy riittävänä vaikka joku meikäläinen huonompi viljelijä siirtyykin luomuun tai joku toinen laittaa pellot hömpälle.
Mut paljon puhetta turhasta. Ens vuonna kylvetään taas ja mitään radikaalia muutosta tuskin näkyy. Eihän sitä koskaan voi tietää mitä maailmalla tapahtuu ja mikä se hinta ens syksynä on. Ja jos hinta on huono niin "ajetaan taksia enemmän".. sillähän valtaosa viljelijöistä kassaa paikkaa...
Muutama hehtaari jäi vielä tälle päivälle sitten oli puinnit paketissa.
Positiivisia yllätyksiä ei juuri tullut puintien edetessä. Kokoajan siirryttiin huonompiin kasvustoihin. Jopa se tavis vehnä oli lievä pettymys. Ajattelin et sentään 4t raja olisi rikkoutunut mut ei. Kyl sitä veden vaivaamaa oli niin paljon ja muutenkaan kasvustossa ei ollut jyviä vaikka päällepäin siltä näytti. Joku täällä tia kenties useampikin on täällä kehunut et aikaiset kylvöt oli ne parhaat. Kyl ne itselläkin ne aikaiset olis paremmat. Valitettavasti nämä viimeiset eivät olleet silloin touko kesäkuun vaihteessa vielä edes kylvökunnossa. Sateet vain eivät antaneet mahdollisuutta enää kuivatella enempää.
Puinti ilmat olivat kyllä melko hyvät. Varsinkin tämä viimeinen viikko oli mukava kun ei edes kuuroja tullut välissä. Puintikosteudetkin pysyi kurissa. Alta 20% oli koko ajan. Yleisin kosteus joku 16-17%. Mukavasti tuli kuivaus pienillä kuluilla.
Valitettavasti viikon kahden ajanjakso pilasi tämän vuoden. Tietää jo nyt sanoa että tästä jäi viljelyhistoriani huonoin vuosi sadollisesti. Todennäköisesti myös rahallisesti. 50ha alalta kauraa kun pui tonnin hehtaarilta niin ei paljoa naurata. Tai 30ha kevätvehnää saman tonnin. Edes kuivana vuonna 2021 ei jääty sadoissa noin alas. Taviksistakaan ei mitään huippusato tullut. Herne ja ohra jäi 3t paikkeelle. Vehnästä ja kaurasta tuli ehkä 3,5 tonnin verran.
Mut juu vielä muutama hehtaari tänään ja sit voi unohtaa tämän paskan vuoden. Valtaosa muistaa tämän vuoden huippuvuotena itselle tämä jää muistiin lähes täydellisenä katastrofina..
Kyl sen kuvan lisätietoja kohtaan voi kertoa mielipiteensä. Ja eiköhän sen vastauksen joku ihminen ihan lue. En usko et vielä ollaan siinä vaiheessa menossa et tekoäly tekee päätelmät kuvista.
Se on eri asia jos yrittää selittää tekemätöntä tehdyksi. Siinä saattaa vaikka suulas kaveri onnistua ihan live tilanteessa...
On tietysti totta et koko tilan valvontoja oli vain rajallinen määrä. Selvityspyyntö on tippunut nyt jo varmaan joka tilalle.
