Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Olet tässä ehkä poikkeus kun kaiketi olisit ollut valmis siihen ohra kauppaan syksyllä  mut muuten ei ole enää viime vuosina tarvinut puinneilta ohraa ostaa. Tai no juu yksi erä oli tänä vuonna mut poikkeus vahvistaa säännön. Silti paikallisenkin vastaanoton ohra siilo turposi. Ehkä se on mukavampi myydä edullisesti isoon siiloon kun pienempään kalliimmalla.. 

Ehkä maken seudulla on tilanne toinen ja ainakin tieltä katsoen talot ovat "vauraanpia" kuin täällä kymenlaaksossa. Täällä on paljon siirtolaistiloja ihan kokonaisia kyliä mitkä on karjalaisille muodostettu. Ovat vielä jollain tavalla voimissaan. Toki muutosta nyt tapahtunut koko eu ajan. Oman käsityksen mukaan kartanot ovat täällä olleet se suurin luovuttaja porukka. Ja ei täkäläisiä voimissaan olevia kartanoita montaa olekkaan.

Toisaalta jotkut nyt tekevät niin et tilaavat tälle vuodelle tuotetta x ja seuraavana vuonna tuotetta y. Itse en koskaan jaksanut leikkiä eri laatujen kanssa. Yhtä npk:ta ja yhtä typpeä. Siinä se. Seuraavana vuonna voi sit taas laittaa jotain muuta. Tämä tyyli ei tietysti sovi viljelijälle joka jahtaa niitä viimeisiä kiloja...

Mitä tuohon ns. "Kusetukseen" tulee niin onhan tuollaisia merkkejä olemassa. Todennäköisesti tämä jatkuu niin kauan kun ostajia riittää. Vielä tuntuu riittävän. Itse kyllästyin tuohon jo vajaa 10 vuotta sitten ja siirryin luomuun kuten varmaan moni jo tiesi. Yhden kerran olen "apulantaa" ostanut ja todennut ettei kannata. Tietysti pitäisi olla isompi koesarja mut ei oikeastaan huvita. Panoskauppiaat mittaavat kyllä ulos hyödyt..

On tämä silleen aika perseelleen mennyt koko maatalous. Hyvillä pelloilla voit päästä voitolliseen tulokseen, huonoilla et ikinä. Ja jokainen on siinä peltolotossa saanut mitä on saanut.

Tuskin meikäläisen aikana tämä persraiskaus loppuu mut ehkä jotkut tulevat polvet voivat vielä pärjätäkkin tällä..

Kirikierrokset menos....Lantamannenilta taas viestiä että Yaran lannoitteiden hinta nousee viimeistään 24.11. tai niin kauan kun myytävää erää riittää.  Hopi hopi menkää  nyt ostamaan  .

 

Takavuosina kun tuli tuota acheman tavaraa niin otin vielä sivutilalle kuormat niin junnilalta sain muistaakseni arviopäivän koska tulee. No taisi olla päivän myöhemmin. Eka kuski soitti ja huonolla englannilla yritti selittää päivää ja aikaa. Soitti siis noin vuorokautta aiemmin. No puhelussa ei homma tullut ihan selväksi niin laitoin tekstarin huonolla englannilla. Näin saatiin homma selväksi. Toinen kuorma sit tuli päivää myöhemmin niin siinä kuski laittoi jo tekstarin mis aika ja pvm. Helppo vastata et ok. Tämä kuski puhui niin hyvää englantia et jopa mä ymmärsin. Siinä sit vastailin rallienglannilla yes ja no 

Noista päivistä on jo aikaa. Nyt mennyt viljaa ulkomaille niin tekstarit on käteviä. Kääntäjät toimii jo tosi hyvin ja lastaus onnistuu lähinnä viittomalla koska kuskien englannin taito on vielä heikompi kuin minun. Mut aina on kuormat saatu liikkeelle..

oispa muuten hauska jos suomessa alkais joku pien pulju myymään jotain halpaa paskaa kun ei jara kerran suostu myymään..      toisi vaikka sit jotain kautta ryssälästä elikkä valcovenättäältä.

Ei se mitään auta kun ei ostajat halua.
On näitä pienempiä toimijoita ollut ja on edelleen. Silti kaiketi valtaosa prosentilla myydään yaraa... 

Itsellä ollut, silloin tavisaikana, yaran lisäksi beloria, cemagroa, befertti, a-rehun myymää lantaa kenen tekemää lie, junnilan tavaraa, agroyn tavaraa, unohtuikohan joku. Kaikki pelas ja tai ei pelannut jos niikseen tuli. Konttejä löytyi niin yaran pusseista kuin muistakin.
Itsellä hinta oli monesti se ratkaiseva tekijä niin tuli kokeiltua kaikenlaisia..

Apulannan keskipakolevittimellä menee apilat, rypsirapsit, timpat ja etanasyötit yms...

Lantamarketista tuli aamusta viestiä että huomenna Yaran lannoitteet kallistuu hieman.

Siellä ollaan pilkillä. Ottaa maajussi syöttiin.. 

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 02.11.25 - klo:22:13

Ei tässä pitäisi olla kahta sanaa, yrityksen asiat tapahtuu yritystilillä ja siviiliasiat jollain muulla tilillä. Jos yrityksestä tulee tuloa, niin se tulee luonnollisesti yritystilille. Sieltä saa sitten kauhoa yksityispuolelle miten lystää, eikä mikään ole sekaisin.

Menojen suhteen tähän tulee hiukan enemmän tulkinnanvaraa jos on esimerkiksi menoja joista pienillä tiloilla osa kohdistuu yritykseen ja loput yksityistalouteen. Mä olen maksanut yritystililtä kaikki joissa on hippunenkin yrityksen osuutta. Tämmöisiä jaettavia ovat tilanteesta riippuen usein sähkölaskut, puhelinlaskut, jätehuolto jne.

Itse tuli toimittua samalla tavalla elinkeinonharjoittaja aikoina. Vuoden lopussa sitten oikaisut kyseisistä tapahtumista.

Yritystilillä rahastaminen on tietysti totta ja kenties tässä voisi miettiä et olisiko pankkien kilpailutus ajankohtaista. Jos maataloudessa ei lainaa niin kenties sama millaisen tilin kautta toimintaa pyörittää. Itsellä yritystilin kulu vuositasolla jotain alle promillen liikevaihdosta niin helpompiakin säästökohteita löytyy.. 

En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.

Tähän kyl sanoisin et vaihtelee todella rankasti. Osalla on ja osalla ei. Riittävästi ei ole koska ylituotantoa on. Joo sattui tietysti sadollisesti hyvä vuosi. Ens keväänä sitä markkinaehtoisuutta mitataan et vieläkö kylvetään yhtä paljon. Entäs jos tulee samanlainen vuosi. Joka tilalla tuo pitäisi tietysti perustua kannattavuuden laskentaan mut epäilen sitäkin vahvasti.

Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.

Ei se ole mitään fanitusta vaan totuus et ensi kaudelle tuet tulevat tippumaan. Rahaa ei ole ja mistään sitä ei tule lisää..

Rakkine on ihan oikeassa et jos vain viljelijät ymmärtäisi markkinaehtoisuuden. Someron porukka ei taida ainakaan ymmärtää..

Tuossa mun mallissa homma kyl yksinkertaistuisi melkoisesti jos eri nurmityypit laitettaisiin kahden tai kolmen tyypin alle. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla voisi olla se yksi. Sit kesanto ja sit vain nurmi. Ei olisi erikseen mitään monimuotoisuuspeltoja, tuotantonurmia, lhp tai vln peltoja ja sen monimutkaisempia velvotteita ja päivämääriä. Se velvoite tulisi viljelykierrosta ja minimi pinta-alasta.

Mut on juu totta et kato vuonna tuonti lisääntyisi mikä ei tietysti ole hyvä asia. Samoin elukkatilat ei varmaan ole innoissaan, ainakaan ne joilla pinta-alasta tiukkaa.

Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..

Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 

Nyykkärin huolto niitä on tähänkin asti tehnyt. Uudemmat kun on ihan sama kone pikku eroilla..

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.

Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.

Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1c746e12-662e-4b94-9c14-35ccee048ab6

Siinä lisää toimenpide listaa. Tuossa on nostettu eläkeläiset ongelmaksi. Epäilemättä nekin voidaan ongelmaksi kokea. Ihmettelen ettei kukaan sano ääneen et sivutoiminen viljely on ongelma. Sitähän se vanhuuseläkettä nostava on. Näkee hyvin tavan tuijottaa vain omaa napaa. Eläkeläinen on ongelma mut itse ei ole ongelma jos juoksee palkkatöissä, urakoimassa tai ihan mitä vaan.Muutenhan tuossa oli ihan asiallista listaa. Olennaisin juttuhan on se et markkina tulisi saada tasapainoitettua..