Jos kesanto joskus perustettu nurmisiemenillä, kelpaa kylla, itsestään ruohottunut ei. Todista lohkokirjanpidolla. Mutta saako riistapellon niittä 1.8 alkaen? Monimuotoisuus pellon saa ja siihenhän riistapelto kuuluu, tosin satoa ei saa korjata, tai se pitää syöttää riistalle, ( puin ja pistän lintujen ruokinta-automaattiin) . Tosin lopettaa saa vasta seuraavana keväänä. Helpottais kyllä kyntöä . Kylvää 30.6 ja niittää elokuussa , ei tuu liikaa "jätettä"

Selvittäkää TE-keskuksilta siementen sisällöstä mutta tietojeni mukaan saa riistapeltoon kylvää syysrypsin jonka voi puida 2010 vuonna tukiehtojen mukaisesti.Kirjoittakaa ken tietää enemmän?

No saahan vilja+nurmi vaihtoehdossakin seuraavana vuonna käyttö olla nurmi( esim. säilörehu). Luulis tuon onnistuvan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.04.09 - klo:20:36

Pohjanlahden länsipuolella on kehitetty uusi kone, joka nyppii parhaimmillaan jopa 86 % viljapellon ohdakkeista. Lehdistötiedote:

http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/vaxtskydd2006/miljovanligograsskararedemonstreras.5.387a82451207c0cff088000354.html

Ja video aiheesta löytyy:

http://www.lantbruk.com/Article.jsp?article=38856

Tässä vaihtoehtoa kemialle!

Petri

Mitä vikaa on MCPA:ssa? Ja jos raha ei oo ongelma, laittaa kuules Arianne S:ää. Vie koko kökkökasakan menneessään vuosiksi. On torettu hyväks.

Kiitos vinkistä, pesäkekäsittelynä

Tuskimpa se olki kuivikkeesta johtuu. Tietääkseni kokkidioosia esiintyy lähes joka eläinsuojissa, mutta vasikat sairastuvat siihen kun olosuhteet vaihtelevat. Erityisesti kosteus altistuttaa, joten kuivikkeiden vähyys voisi olla ongelman syy. Mutta sairastuneet vasikat eivät kyllä millään poppakonsteilla enää parane. Itte juottelin limaa ja benifitaalia+ muita ripuli valmisteita varmaan kuukauden yhdelle vasikalle viime syksynä. Vasikka söi ja märehti, mutta koko ajan ruikulla. Sitten sairastu 2 muuta ja vasta sitten "tajusin" pyytää el paikalle ja muutaman päivän kuuri ja vasikat parani "silmissä".

Voittajaa ei tässä varmaan haeta, sen näkee ostaja saatuaan tarjoukset kaupiaalta.

Ja jos kaupat syntyy niin voittaja on myyjä   

Lainaus käyttäjältä: Movado - 07.04.09 - klo:08:38

Vaihteisto, kääntöympyrä ja nostolaitekin jäi ruotimatta 

Olisiki jollain intoa kokeilla käytännössä oman koneensa kääntöympyrä. Minä voisin heittää käytännön lukemat kun tehtaan säädöt on muutettu. Renkaat tietysti mainittava koska se vaikuttaa kääntöympyrään.

Ratti linkkuun, neliveto päälle ja ulommainen jäänyt ruusunjälki mitataan??

Ja tämän kisan voittaja käy tekemässä mettässä kunniakierroksen . Ja kun palaa sieltä niin sivupellit on solmussa ja/ tai tulleet tuulilasista koppiin

TV 2 ohjelmassa esiintynyt Visa Mtk tj voivotteli tilanneeta, tai olla pallo hukassa. Nyt pitää perustaa solidaarius-rahasto auttaan pulaan joutuneita. Vaikka 10 t€ per tila, muutaman millin potti olis helposti  koossa.

Mille tilille laitetaan?

Vieläkin sanoisin silti, että ei se ehkä niin huono ole, kuin äkkiseltään luulisi. Dyna-4 on todellakin Valtran seipäiden jälkeen "mahtava". "power control" suunnanvaihdin kätkee muitakin tärkeitä ja helpottavia toimintoja kuin suunnanvaihdon. Ja movadolle :  kyllä mekaaninen ruiskutuspumppu ja 3 pumpun hydrauliikka 32,7l + (40 + 56 )l
 Kahdella pumpulla se olisi 32,7 + 57, näin ainakin ohjekirja väittää, toki tätä ei toki tuotu esiin traktoria ostaessa.

En nyt muista varmasti, mutta tässä pienempi tuottoinen nostolaitepumppu, kuin 2 pumpun hydessä. Siis siinä karvalakki mallissa. 3 pumpun paketissa suurin tuotto ulkopuoliseen hydrauliikkaan, ei nostolaitteelle.

Huom mulla jo edellistä mallisarjaa, ei monitehokone! Voipi olla että nykyään tämä on muuttunut

Miksi ihmeessä ruuvaisivat virtausnopeutta?

Meillä pelannu ilman ongelmaa, kumpaankin suuntaan

Eipä tainnu ruuvilla olla, töpselin reikä auki ja läppäristä Ferkun kuvia kattelemahan! Pirusti painua perähän ja kalibroimaan . No hitaampi se nyt on , mutta ei parempi. Luuloo jotta napit hajalla kun ei lähäre laskemahan. Toki sitten kun lähtöö menöö normaalisti, tuloo vaan uskonpuute orotellessa.
Aina se on miettinyt nousuun lähdössä, silloin kun kone kannattelee nostolaitetta. Mutta kuten sanoin "huoltoon" menossa, kesti vaan hetken kun tuli asia ns. kuulluksi tai ymmärretyksi. No onneksi organisaatiomuutoksen johdosta Keskon huoltopalvelut taitavat tulla paremmin käyttäjien lähettyville, siellä "mietintä" portaassakin. Niin ja onhan noita hydrauliikka vaihtoehtojakin jo vissiin 3, omani 100l hydellä.
   mutta ei se sen nopeuden takia sinne mene , vaan muut murheet nostolaitteessa  * sanoisko kosmeettiset käytöshäiriöt*

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.04.09 - klo:18:54

Jos teet rehut paaleihin, niin karhon muotoonkin pitäis vähän vilkaista. Jf:n ja tietääkseni Jd:n saat sen takia unohtaa. Elho kuulu tasaisesta karhosta, jos parillinen määrä lautasia (ei siis 280).

Onko
sama tilanne muissakin 280 leveissä ?

Mites kuhnilla niittäjät saa tasapaksun karhon ? Jonkun hehtaarin niittelin kuhnilla, karho tuli keskeltä korkee.
Heinä oli heikohkoa, liekö merkitystä ?

No tämä oli keskon myyjän opastus. Mutta käy kyllä järkeen, reunimmaisethan heittävät aina sisällepäin , joten 2 ulointa pyörii samoin päin. En ole kyllä kokenut, mutta näin konemyyjä kertoi , siis Elhosta.

Karhon muoto mielestäni kiinni heinästä ja riittävästä nopeudesta. En ole ajanut Jf:ä enkä Jd:tä, mutta karho on näkemäni perusteella todella "pyöreä" johtunee ohjainpellien pituudesta . Kuhnia kehutaan ja oma Elho(240) tekee kyllä särmän suorakaiteen muotoisen karheen, tosin huonossa heinässä keskeltä tyhjä.

Lainaus käyttäjältä: HöPö-HeSSu - 05.04.09 - klo:21:46

NÄMÄ MERKIT OLIS LISTALLA  MF 5465 , JD 6530 JA VALTRA T 130 . MIELIPITEITÄ MERKEISTÄ JA ONKO KUINKA TYYPPI VIKOJA YM.

Korvaa tuo 5465 masseri 5470:llä kun ei kerran näy sisudiisseli olevan mikkään kynnyskysymys.

Siinä on parempi loota kuin Valtrassa ja se ei ole makukysymys vaan totuus,  dyna-4 on asiallinen ja toimii.

Jos on yhtään mieltyny siihen minkälaisia ranskassa tehtyjen massikoiden kopit on niin tuossa ei pety.

Nostolaitteen hitaasta laskustahan jotkin itkee mutta ovat lähinnä varmaan lukeneet koneviestistä, koneen (painon) kanssa laskee ihan niinkuin pitääkin.

Ulos näkee hyvin, kone vetää hyvin.

Kattelkaa huumorin vuoksi kumpia koneita liikkuu vaihtoon näistä kahdesta masserista, tulee aika monta 5465:sta yhtä 5470 vastaan.

Mutta itseppä tiedät mikä parhaiten käteen sopii kun käyt ajamassa.

Nostolaitteen laskunopeus ei olekkaan se ongelma, mulla ainakin laski siihen asti moitteettomasti kun se "galibroitiin" nyt se sitten on hidas
Mutta nousunopeus on jotain ja syvältä . Vaatii todellista ennakointia. No onneksi on taas "huoltoon" menossa, jonotusnumero on jo, tulispa nyt kuntoon . Vois muutenkin ajatukset tulla myönteisimmiksi, jos nostolaite paranis.

Mf 5400-sarjalaisissa tietääkseni käytetään sekä Carraro että Dana etuakseleita , riippuen mallista. Tosin omassani pitäis olla ohjekirjan mukaan juuri Dana, mutta koneessa on eri akseli kuin ohjekirjan kuvassa (  MF ja "Keskon suomennus" ) Tosin akselissa lukee      AGCO

Mutta nelivedot ovat nelivetoja ja kitkalukolliset joissain tilanteissa kumminkin vaan kaksi vetoisia, sillä eihän ilmassa pyörivästä etupyörästä mitään apua ole kun toinen ei tee mitään

Mutta tuskin traktoria kumminkaan etuakselin perusteella ostetaan , taitaa niissä olla muita enemmänkin eroja aiheuttavia "ominaisuuksia"

Jos teet rehut paaleihin, niin karhon muotoonkin pitäis vähän vilkaista. Jf:n ja tietääkseni Jd:n saat sen takia unohtaa. Elho kuulu tasaisesta karhosta, jos parillinen määrä lautasia (ei siis 280).

Valtio on tainut rakentaa pankeille vahingossa riskittömän sijoituksen?
Valtio myöntää  nykyään jo 70% kustannusarviosta valtiontakamaa korkotuki lainaa, jos tila ei pysty maksamaan lyhennyksiä niin tila vain nurin.
Valtio maksaa lainan ja pankki myy tilan eteenpäin uudelle omistajalle laina rahalla.

Montakohan kokonaista tilaa on mennyt myyntiin maksuvaikeuksien takia, Eurostoliiton aikana? Tuskin montakaan, mutta loppuunpalamisen ja "v*tuttamisen takia varmaan enemmän