Miksi ihmeessä ruuvaisivat virtausnopeutta?

Meillä pelannu ilman ongelmaa, kumpaankin suuntaan

Eipä tainnu ruuvilla olla, töpselin reikä auki ja läppäristä Ferkun kuvia kattelemahan! Pirusti painua perähän ja kalibroimaan . No hitaampi se nyt on , mutta ei parempi. Luuloo jotta napit hajalla kun ei lähäre laskemahan. Toki sitten kun lähtöö menöö normaalisti, tuloo vaan uskonpuute orotellessa.
Aina se on miettinyt nousuun lähdössä, silloin kun kone kannattelee nostolaitetta. Mutta kuten sanoin "huoltoon" menossa, kesti vaan hetken kun tuli asia ns. kuulluksi tai ymmärretyksi. No onneksi organisaatiomuutoksen johdosta Keskon huoltopalvelut taitavat tulla paremmin käyttäjien lähettyville, siellä "mietintä" portaassakin. Niin ja onhan noita hydrauliikka vaihtoehtojakin jo vissiin 3, omani 100l hydellä.
   mutta ei se sen nopeuden takia sinne mene , vaan muut murheet nostolaitteessa  * sanoisko kosmeettiset käytöshäiriöt*

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.04.09 - klo:18:54

Jos teet rehut paaleihin, niin karhon muotoonkin pitäis vähän vilkaista. Jf:n ja tietääkseni Jd:n saat sen takia unohtaa. Elho kuulu tasaisesta karhosta, jos parillinen määrä lautasia (ei siis 280).

Onko
sama tilanne muissakin 280 leveissä ?

Mites kuhnilla niittäjät saa tasapaksun karhon ? Jonkun hehtaarin niittelin kuhnilla, karho tuli keskeltä korkee.
Heinä oli heikohkoa, liekö merkitystä ?

No tämä oli keskon myyjän opastus. Mutta käy kyllä järkeen, reunimmaisethan heittävät aina sisällepäin , joten 2 ulointa pyörii samoin päin. En ole kyllä kokenut, mutta näin konemyyjä kertoi , siis Elhosta.

Karhon muoto mielestäni kiinni heinästä ja riittävästä nopeudesta. En ole ajanut Jf:ä enkä Jd:tä, mutta karho on näkemäni perusteella todella "pyöreä" johtunee ohjainpellien pituudesta . Kuhnia kehutaan ja oma Elho(240) tekee kyllä särmän suorakaiteen muotoisen karheen, tosin huonossa heinässä keskeltä tyhjä.

Lainaus käyttäjältä: HöPö-HeSSu - 05.04.09 - klo:21:46

NÄMÄ MERKIT OLIS LISTALLA  MF 5465 , JD 6530 JA VALTRA T 130 . MIELIPITEITÄ MERKEISTÄ JA ONKO KUINKA TYYPPI VIKOJA YM.

Korvaa tuo 5465 masseri 5470:llä kun ei kerran näy sisudiisseli olevan mikkään kynnyskysymys.

Siinä on parempi loota kuin Valtrassa ja se ei ole makukysymys vaan totuus,  dyna-4 on asiallinen ja toimii.

Jos on yhtään mieltyny siihen minkälaisia ranskassa tehtyjen massikoiden kopit on niin tuossa ei pety.

Nostolaitteen hitaasta laskustahan jotkin itkee mutta ovat lähinnä varmaan lukeneet koneviestistä, koneen (painon) kanssa laskee ihan niinkuin pitääkin.

Ulos näkee hyvin, kone vetää hyvin.

Kattelkaa huumorin vuoksi kumpia koneita liikkuu vaihtoon näistä kahdesta masserista, tulee aika monta 5465:sta yhtä 5470 vastaan.

Mutta itseppä tiedät mikä parhaiten käteen sopii kun käyt ajamassa.

Nostolaitteen laskunopeus ei olekkaan se ongelma, mulla ainakin laski siihen asti moitteettomasti kun se "galibroitiin" nyt se sitten on hidas
Mutta nousunopeus on jotain ja syvältä . Vaatii todellista ennakointia. No onneksi on taas "huoltoon" menossa, jonotusnumero on jo, tulispa nyt kuntoon . Vois muutenkin ajatukset tulla myönteisimmiksi, jos nostolaite paranis.

Mf 5400-sarjalaisissa tietääkseni käytetään sekä Carraro että Dana etuakseleita , riippuen mallista. Tosin omassani pitäis olla ohjekirjan mukaan juuri Dana, mutta koneessa on eri akseli kuin ohjekirjan kuvassa (  MF ja "Keskon suomennus" ) Tosin akselissa lukee      AGCO

Mutta nelivedot ovat nelivetoja ja kitkalukolliset joissain tilanteissa kumminkin vaan kaksi vetoisia, sillä eihän ilmassa pyörivästä etupyörästä mitään apua ole kun toinen ei tee mitään

Mutta tuskin traktoria kumminkaan etuakselin perusteella ostetaan , taitaa niissä olla muita enemmänkin eroja aiheuttavia "ominaisuuksia"

Jos teet rehut paaleihin, niin karhon muotoonkin pitäis vähän vilkaista. Jf:n ja tietääkseni Jd:n saat sen takia unohtaa. Elho kuulu tasaisesta karhosta, jos parillinen määrä lautasia (ei siis 280).

Valtio on tainut rakentaa pankeille vahingossa riskittömän sijoituksen?
Valtio myöntää  nykyään jo 70% kustannusarviosta valtiontakamaa korkotuki lainaa, jos tila ei pysty maksamaan lyhennyksiä niin tila vain nurin.
Valtio maksaa lainan ja pankki myy tilan eteenpäin uudelle omistajalle laina rahalla.

Montakohan kokonaista tilaa on mennyt myyntiin maksuvaikeuksien takia, Eurostoliiton aikana? Tuskin montakaan, mutta loppuunpalamisen ja "v*tuttamisen takia varmaan enemmän
 

MF mainos kuulutti tier4 päästö koneet tehdään tulevaisuudessa urea ruiskutuksella niin silloin ei tarvii leikkiä pakokaasujen kierrätyksellä imusarjaan eikä ruiskutusennakkoa tarvii laitaa myöhäiselle > optimoitu poltto-aineen kulutus - pitää vaan leikkiä urealla (urea = kusta ? )

Kusiliuoksellahan  jo leikitään kuorma-autopuolella. Eräskin Rellu oli kerran ajettu lämpimään halliin ja pian oli haisteltu mikä haisee niin kuselta. No kusipönttö oli jäätynyt ja haljennut . Taisipa olla liian laimeaa kusta silläkertaa

Kyllähän tuot tuntui *****ilulta kun S-marketin hyllystä ruotsalaisen maitopurkin huomasi. Soitin rehumyyjälle ja sanoin että mulle ei *****illa, ainakaan ilmaiseksi.  Kolmen viikon neuvottelun jälkeen rehun hinta oli 11% alempana... Nyt laskua on yhteensä jo 25% vuodenvaihteesta. Tekee se kuitenkin enemmän kuin ruokaostokset..

Tuohan vaan kertoo, että olet maksanut rehuistasi ennen aivan liikaa. Todellakaan sulle ei ole tarvinnut v****illa ilmaiseksi , vaan todella hyvällä palkalla

Palstaa seuratessani olen miettinyt olenko ainoa erilainen, vai eikö muut toisinajattelijat uskalla kirjoittaa...?
 Maidontuottajana a-aluella, olen tietysti jo valmiiksi outo, lisäksi en ole laajentanut, enkä tehnyt velkaa, investoin sen mukaan mitä rahaa tilille tulee.
Ei jatkuvaa stressiä rahasta.
Koneet ja paikat kohtuukunnossa, ja tuotanto riittävää.
 Kauppoja käytän tarpeeni mukaan, mistä sopivimmin löydän, aatteet tulevat liian kalliiksi, jos alkaa sen mukaan elää.
 Rehuina vuosia SR.n täys-, valkuais- ja vasikanrehut. Ei koskaan raisiota, josta tulee mieleen h.haavisto ja eu-neuvottelujen lopputulos.
 Lannoittet halvimmalta toimittajalta.
 Koneet mistä milloinkin, kunhan vältän kotimaisia. Kotimaisista riittävästi huonoja kokemuksia, liian pieniä sarjoja, pääsee mukaan tuotekehitykseen, varaosia ei tahdo saada ja palvelu heikkoa.
 En maksa MTK:n j.maksua, koska etelän maidontuottajaa ei ole olemassakaan
heille, ja katson ettei ko puljulla ole enää mitään virkaakaan.
 Käyn kaikissa ruokakaupoissa, kaikista täällä löytyy ukomaista sapuskaa niin paljon, ettei voi toista toisesta erottaa. Tilanne varmaan eri siellä kauempana kaupunkeista.
 Maito menee valiolle, ostan myös ingmannin tuotteita, jätskiä varsinkin, valiomaitoa taitaa sekin osittain olla. Samassa veneessä me ollaan täällä suomen alareunalla kuitenkin.
 
 

Aikaslailla samat ajatukset täälläkin. Tosin ostan kotimaisiakin koneita ja yritän käyttää täysin Valion tuotteita, mutta joskus repsahdan kilpailevaan kotimaiseen.

Kyllä kaikille maatalouden sidosryhmille raha kelpaa ja enenevässä määrin alkaa tuntua siltä,  täällä näitä kirjoituksia katselessa, että sinne ne menevätkin. Mitä enemmä laajentaa/investoi sitä vähemmän jää omaan käteen. Siinä sitten on mukava arvailla ja laskeskella kerkiääkö maksamaan velat ennen eläkeikää. Tietysti ei ole vapaa-ajan käyttö ongelmia - sillä eihän sitä saakkaan  olla. Ja jos joku lomapäivä joskus onkin, niin silloin pitää päästä mahdollisimman kauas, että pääsee irti työstä - ja taas jaksaa.....

Minusta kyllä jos 50 hehtaaria on omistuksessa tai edullisesti vuokralla niin pitäisi pärjätä. Jää vapaa-aikaakin.
 Tietenkin jos saa edullisesti vuokrattua tai ostettua lisää niin se kannattaa mutta ei muutamista lisähehtaareista pidä velkavankeuteen joutua.
 Jos maasta maksaa 15000 hehtaarilta niin vahvoilla on jos se on OMA sijoitus, ei PANKIN. Jos pankista joutuu ottaa 15000 lainaa yhtä hehtaaria kohti niin kyllä olisi syytä laskea mitä se tuottaa.
 Kasvivalinnalla voi jotain tehdä kannattavuuteen. Islannissakin oli löydetty muutamia kannabisviljelmiä, oliskohan ollut 7000. Vaatii kyllä jonkinlaista markkinointihenkeä...

Hyvin samoilla linjoilla ajatustesi kanssa, mutta jos tila tuottaa ja "kannattaa" omasta mielestä tyydyttävästi nyt. Kannattaako sijoittaa omaa rahaa peltoon vaikka 100ke noin kymmeneen hehtaariin . Voispa parempiakin sijoituskohteita löytyä ainakin nyt lama-ajan alennusmyyntejä odotellessa ja tekemättä mitään. Entä kuinka moni sijoittaisi omat rahansa vaikka robottipihattoon, jos tilillä olisi sopivasti vaikka 1Me .

Riittää että joku YLE:n vaihdevuosissaan piehtaroiva femakko pääsee parren ääressä kameran eteen, esittämään "totuuksiaan" valtakunnan kanavalla. Sen jälkeen ryhtyy joka kodin EVR äänestämään talousrahoillaan....   

Voihan se ollakkin maalaisromanttinen kaupukilaisuusiosinkkuneiti, joka kertoilee kaihoisia muistojaan nuoruusvuosien kesistään  maaseudulla aamulypsyn aikaan... kuvattuna  lypsyrobotin vieressä.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 28.03.09 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: Nipa - 28.03.09 - klo:15:21

Parsinavetat pitäis lailla kieltää!

EVR:kö täällä lymyilee.

"Parsinavetta on edelleen hyvä vaihtoehto" !

Eletään sentään jo vuotta 2009! On se varmaan ihan hyvä vaihtoehto lopetamiselle, muttei se pihatolle oo hyvä vaihtoehto.

Mä en omien parsinavettakokemusteni perusteella osaa keksiä yhtään hyvää syytä rakentaa parsinavettaa. Joskus 90-luvulla rakennettiin 20 lehmän pihatoita, joita ovat sitte jälkeenpäin laajennelleet. Tuota taustaa vasten tuntuu vastenmieliseltä lueskella juttuja 40-50 lehmän parsihelvetistä. Ei ole olemassa tekniikkaa, jolla saisi parsinavetasta ihmisystävällisen työpaikan ja jos sattuu sellaista löytääkin, saman tien tekisi pihaton. "Joo me tehtiin parsinavetta, ku ei löydetty mieleistämme pihattotyyppiä"-mantraa saa valitettavasti nykyäänkin kuulla liian usein. No kukin tappaa itsensä tyylillään...

Sopivan kokoinen parsinavetta on uutenakin varmasti hyvä vaihtoehto, vuonna 2009 jkr! Kaikki tilat eivät ole samanlaisia, kaikilla ei tarvitse olla "ropotillista" lypsäviä. 40 lypsävän parsinavetta nykyisellä koneistuksella ja rakenteilla  on varmasti miellyttävä työympäristö viljelijälle sekä hyvä ja yksilöllinen tuotospaikka lehmälle.

Ja niistä 90-luvun pihatoista voidaan olla montamieltä. Tiedän ex-lypsykarjatilallisen, joka kertoi painavimmaksi syyksi lypsykarjasta luopumiseen juuri epäonnistuneen pihattonavetan. Hänen sanojensa mukaan hiehot oppivat makaamaan betonipalkeilla paskanpäällä, joten sama meno jatkui lehminä lantakäytävillä. Eikä tämä varmaan ole ainut, muistaakseni joku kaipaili jossain nettikeskustelussa joku vuosi sitten ohjeita ja kokemuksia muttaa pihatto parsinavetaksi. Toki ovat ehkä yksittäistapauksia tai "uranuurtajien" kömmähdyksiä.

Varmasti pihattorakentaminen ja tekniset toteutukset ovat menneet 90- luvun alusta valtavasti eteenpäin, niin myös parsinavetoissa. Maidontuotannon tulevaisuus on VARMASTI pihattonavetoissa!  Mutta tiloissa, viljelijöissä, resursseissa, asenteissa jne on eroja, joten parsinavetta on myös yksi vaihtoehto. Ja uskon että uuteen parsinavettaan päätyneet ovat todella punninneet sen vaihtoehdon todella tarkkaan , sillä mielipiteiden vastavirtaan uimistahan se on vuonna 2009. Kyse on tilakohtaisesta ratkaisusta.

Eniten minua ainakin mietityttää ne rakennuskustannukset...mutta elämä on ja oikeastaan se ei kyllä mun elämään mitenkään vaikuta

Lainaus käyttäjältä: 1cowman - 17.03.09 - klo:10:02

Korvamerkitty pikkuvasikka kannattaa "syödä".

Muutama vuosi sitten, kun ittellä oli epätietoisuutta merkityn vasikanraadon kohtalosta. Soitin eläinlääkärille ja kysyin mitäs sille nykyään pitää tehdä ja el. *opasti* että "voihan sen syödä itte". Iltapäivällä sanoin emännälle että se pitää kuulemma syödä. Olisittepa nähnyt emännän ilmeen 

Se on pankinjohtajan ammattitaitoa toimia ajoissa. Jos maidontuotannon huippusuhdanteessa tila on vaikeuksissa niin kuinka sillä voi olla tulevaisuutta kun markkinatalous alkaa vaikuttaa alalla tosissaan. 

Kannattaa ensin katsoa peiliin. Ja jos "syyllistä" ei löydy sieltä kannattaa mennä kilpailevaan pankkiin. Nyt kannattaa vaihtaa, sanoo jo DNAn mainoskin.
Ei kai ne pankinjohtajat  mitään holhousvelvollisia sentään ole, vastuun kantaa aina asiakas.

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.03.09 - klo:18:37

Jos vuokranantaja on alvivelvollinen, nii eiks alv lätkästä pellon vuokraankin?

ei

Jos on hakeutunut alvivelvolliseksi vuokraustoiminnan takia, kyllä
Normaali alkutuottajan alvivelvollisuus,ei