Tuosta zetkapojan laittamasta jutusta tuli mieleen että jos ajaa keskimäärin 9 h päivässä (montako tuntia siitä kone käy tyhjäkäyntiä st1-baarin edessä ? ) niin eikö tulisi jo mieleen hankkia sellainen täysjousitettu traktori josta saa tarvittaessa jousitukset pois päältä kun pitää tarkkaa työtä tehdä ?

Liekö jo vaihtunut tuo kone uudempaan ? Yli 6000 tuntia ajettu Söndere tuntuu olevan aktiivikäytössä melkoinen harvinaisuus.

Kun laakeripesä kuluu noin pahoin on edessä iso ongelma. Sen juuri on se, että pesän ympärillä ei ole riittävästi ainetta jotta siihen saisi asennettua isompaa laakeripesää luotettavasti tai että vanhan pesän ympärille saisi tehtyä riittävän kokoista teräsholkkia tms.

Pelkään pahoin että edessä on koneistuskeikka ja ehkä hieman ylikoon rullalaakerin rakentaminen alkuperäisen nivelsysteemin paikalle.

Vois kokeilla laittaa sen johdon tilalle jotain teollisuuskäyttöön tarkoitettua piuhaa, esim. SAB:in kaapeleista vois löytyä sopivan kestävää johdinta. Kuori on jämäkempää ainetta ja sisällä kulkeva kupari hienosäikeisempää ja sikäli joustavampaa.

Minultakin saattais löytyä piuhaa tuohon tarpeeseen, tarve ei liene iso ja piuha ei paksua jöötiä. Mahdollisesti 0,5 tai 0,75 mm2 ?

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 16.11.09 - klo:10:11

Kustannustehokkuus ja laatu ratkaisee    Siksi Fendt 

tarkoitat varmaankin sitä että kustannukset nousee tehokkaasti ja laatu on mitä sattuu..

Frendi on saksalaista laatua jos mikä. Jontikoissa on nykysin sutta senvertapaljon seassa että ei paranis paljoa huurella.

Eikai kärkiaura edes kaipaa senkummempaa painatusta, lumen painohan pitäisi painaa auran painon lisäksi auraa maata vasten. Eli ek aisat kai siihen asentoon että aura pääsee elämään molempiin suuntiin.

Eräs paikallinen kaivinkonekuski oli ollut tuuraamassa kaveriaan ja aurannut pyöräkoneella lumia alueauran kanssa. Oli kuulemma tullut aika topakka äkkipysäys kun olikin aura pudonnut risteävän rautatien kohtaan  Ihan pahaa teki jo kuunnella sitä selostusta kun kuski oli keräillyt itseään volvon etulasin takaa.

Ja Kainuulainen perimätieto kertoo että vanhat moottoriöljyt kannattaa käytellä hydrauliikkaöljyinä, ne kun tuppaavat häviämään koneessa kun koneessa vuotamalla. Hydraulipumppujakin saa ihan taskurahoilla.

Tottapuhuen napaöljyjen kuntoon vaikuttaa miten rajussa käytössä ne ovat ja minkälaatuista öljyä navoissa käytetään. Halvimmalla Teboilin kuralla öljynvaihtoväli kannattaa todellakin puolittaa ek-koneessa. Paremmilla öljyillä vaihtovälin voi melkein tuplata.

Ei sitä osteta, viimeksi salaojaa tehdessä kannoin traktorin kauhalla ojantäytteeksi pellonreunasta 

Omat kokemukset lähiseudun Valtra diilereistä sellaset että varasto kiertää jopa hämmästyttävän hyvin, myös K:n ja Agrin vaihtokoneista Valtrat tuntuvat häviävän yllättävän hyvin. (aika moni ollut ylihintaisia resuja, liekkö olleet vaihtajat pääsyillään edellisistä koneistaan ?) Valtralta tuntuuvat olevan sitkeimpiä myytäviä Jontikat, MF:t ja Lamborghinit. Caset ja nyykkärit menevät yllättävän hyvin, liekö vanhaa mainetta vielä.

Syynä siihen että toisilta kauppiailta koneet lähtevät paremmin eteenpäin pidän kohtuullisen realistisia pyyntejä. Nuoremman polven myyjät vielä tuntuvat harrastavan vähemmän hinnalla vedättämistä ja suuria aleprosentteja, tätä minä pidän terveenä kehityksenä. En ole ikinä ymmärtänyt miksi esim. agritek ja agrimarket tuntuvat suosivan ylärajoille vedettyjä pyyntejä käytetyistä koneista, se karkoittaa varmasti osan ostajista.

En tiedä mikä tässä touhussa viehättää, mutta aika usein tulee itsekin mietiskeltyä noiden vaihtokoneiden tarjonta/hinnoittelujuttuja ja jopa seurailtua miten koneet tekevät kauppansa.
Paras hetki lienee kun huomaa naapurin entisen koneen siirtyneen toiselle puolen suomea saman ketjun liikkeeseen myyntiin. 

Zetorille nostan kyl hattua tässä moottoriasiassa, rivipumpulla ja välijäähyllä moottorit täyttävät nykyiset päästömääräykset.

Mersunkin alamäki moottorivalmistajana alkoi kun luopuivat perinteisistä kammiokoneista, omat opettelunsa heilläkin ollut mm. cdi koneissa.

Tulee mieleen lähinnä tohtori mengelen hanskat kun vanhemman massikan "ergonomiaan" joutuu tutustumaan.

Ja haiskun dieseli on aika kummajainen,  miten osaavatkin vielä nykyaikana, kun muut pakut alkavat kulkea satasta n. 7 litran kulutuksella, tehdä commonrailin jonka keskikutus lähentelee yhdeksää litraa. Itse auton mukavuudesta en jaksa edes mainita.

Uusin portteri on ollut aika rimanalitus, siis ainakin moottorin osalta. Kaveri kertoi että eräs asiakas oli päässyt uudella portterilla liikkeestä lähdettyään 40 km ennenkuin meno oli hyytynyt siihen että koneesta oli menneet puurot ja vellit sekasin kun vesipumppu oli tehnyt temppunsa.

Melekeen pullakahvin voisin lyödä vetoa että teekkarin sivukonsolista löytyy valmiit paikat takasuunnanvaihdon liittimille. Hankkii vaan sen suunnanvaihtohässäkän ja tekee ympärille sopivan kotelon. Kun tutkit kytkentäkaaviota niin sieltä pitäis löytyä. Oma kakkoshitekki on senverran välimallia että siitä vielä puuttuu ylimääräiset johdotukset.

Normaalisti penkin alla on kytkin joka valitsee penkin suunnan perusteella kumpaa vipua käytetään ajellessa, sen kytkimenhän voi yhtähyvin laittaa vaikka sivukonsoliin. Mekaaninen jarru olisi myös hyvä olla takana jotta koneen saa aina varmasti pysäytettyä, taakseajolaitteissa jarru toimii kuten käsijarru, onhan sen käyttövaijeri käsijarruvaijerin vieressä.

Ihan hyvä 


Itte pyrin palauttamaan tavarat ajallaan, ilikiääpähän sitten lainata uudestaankin.

Paljon on taas niitäkin ihmisiä joita ei tunnu haittaavan että nurkissa lojuu lainattua tavaraa jolle ei ole ollut senkoommin käyttöä.

Betonimylly on voimavirtakäyttöinen ja senverran kookas ettei tarvi ihan jokaiselle lainata. Moottori jo yksin painaa 70 kiloa.

Eräs tapaus oli kun lainasin lätkän Hondan koneella ja ihmettelin miksi moottori ei käy kunnolla. (Tiedossahan on miten siistikäyntisiä hondan koneet ovat ) Sylinterinkannen purettuani huomasin että joku oli vaihtanut imu- ja pakoventtiilit päikseen. Tänä päivänäkään en ymmärrä miksi ja kuka on moisen tempun tehnyt, en usko että ihan tyhmyyttäänkaan lie tehty.

Portaattomissa vaihteistoissa veto vaihtelee nopeuden mukaan täysin? mekaanisesta täysin mehuvetoiseen. Taitaa olla kaikissa isommissa portaattomissa vähintään 2 nopeusaluetta jotta saa kaikki nopeudet katettua kohtuullisella öljynvatkauksella.

Kyllähän tulevaisuus lienee sähköinen, esim. metsäkonepuolella on jo koneita joissa on joka pyörässä oma hydraulimoottori joiden virtausta ohjaa tietokone. Tuloksena 100% veto joka pyörällä ja kun nopeuserot sovittaa tietokone niin tasauspyörästöjä tai lukkoja ei tarvita. Lisäbonuksena suunnittelun vapaus akseleille kun yhteyttä pyörien tai akselien välillä ei tarvita.

No totuuden nimissä ei noista 80/90 fiateista mitään ergonomian ylistyslauluja kirjoitella vaikka olis kuin fiatinmies. Peruskauraa niinkuin nuo a-sarjalaisten edeltäjät.

Itsekin olisin ennemin 3s turbon kannalla kuin 4s turbottoman joka tuo 665 on. Meillä oli aikanaan 555 ennen 665:sta ja oli näkysämpi peli polttoaineelle. Ja tehot riitti koneessa yllättävän hyvin isompiinkin töihin joissa nykyisin näkee jopa yli 100 hepan koneita.

Ja 6400:sia on monenlaisia, jakajapumpulla ja rivipumpulla, rivipumpullinen kannattaa hankkia ehdottomasti ennemin ja se mallimerkintä pellissä on yhdentekevä kunhan pellin alla on 420 DS moottori eli turbollinen nelonen. (tai kolmonen, eli 320DS jos ei luule nelosen tehoja tarvitsevansa, eli malli 6100) Eli suositeltavia malleja olisivat, 6100, 6300, 6400 (1996? asti), 6600. Lisätietoa http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet6000.htm

Turbiinikytkin on hyvä varuste ja sen kanssa ei juuri kaipaa pikavaihteita. Hishift olisi myös hyvä varuste. (1996 kesällä tuli nestekäyttöinen ajokytkin johon sen saa helpommin jälkiasennettua) Se on paskapuhetta että turbiinikytkin veisi merkittävästi enempi polttoainetta, jos näin on, niin silloin on todennäköisemmin traktori valittuun työhön alimittainen.

Mezzot on vähä kömpelöitä pihapyörittelyyn etukuormaimen kanssa, mut toisaalta vetohommissa on toisenlaista jämäkkyyttä kun jarrut ja paino on paremmassa suhteessa moottoritehoihin. Mekaniikka on jämäkempää kuin pikkuvalluissa mutta pientä laitettavaa tuonikäisissä on harvakseltaan jos haluaa pitää koneen täydessä työkunnossa. Yli 7000 tuntia tuli ajettua 6300 hitrol mallilla ja ei siinä mitään isompaa ikinä ollut, kulutus- ja pikku pisteosien uusimista.

Riippuu vähä minne se kesälöpö tekee topolin. Suotimeenhan saa helposti laitettua lämmittimen joka lämmittää jakajapumpullle menevän aineen, mut jontikan ongelma taitaa olla se tankinpumppu ja sen imusihti ?