Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kannattaako yhen robonnavetta b alueella ? Kun mietitään rakennatamis kustannuksia, juoksevia kuluja ja sun muita menoja,mahdollista maidon litrahinnan laskua, lainojen korkotason nousua, niin onko hommassa kannattavuuttaa? Mitä jää palkkaksi tekemälleen työlleen? Ottaen vielä huomioon ne kuuluisat alueelliset tuki erot, mutta ei niistä enempää.
Niin no se letkunipun tuominen hyttiin on kans yks miinus... Jousitettuun hyttiin ainakin kun tuo niin läpivienti pitää tehdä hyvin ettei syö letkuja... Ja sähköinen vipu on yleensä paljon pienemmillä kädenliikkeillä ohjattavissa kevyemmin.. Eli kai se on vähän mistä ite tykkää 
Ite pidän tuota miinuksena, kädet väsyy kun ei pääse liikkumaan päivän aikana vaan on käytännössä samassa asennossa koko ajan.
Sun ei kannata ainakaan sitten metsäkone kuskiksi ryhtyä jos käsien väsymys ongelmaa esiintyy..
Ens kesäksi olis suunnitteilla muuttaa joitakin sarkapeltoja salaojiin. Onko operaatiossa jotain erityistä jolla homman saa varmuudella ryssittyä? Edellisen sukupolven 70- luvulla tekemät ojitukset ovat epäonnistuneet, kun sarkaojat on putkitettu niin pintaan että tarttuvat auroihin ja pellot asuvat märkinä. Maalajeina kaikki mahdollinen. Joillakin turvepelloilla sarkaojitus tuntuu toimivan hyvin, mutta sarat aivan hemmetin kapeita..
Jos sarat ovat kapeita (jopa alle 10m) riittääkö pelkkä ojien putkitus? Kuinka täyttäisitte ojat, pintamaatahan niihin ei kuitenkaan kannata upottaa eli pitäiskö ojan penkalta siirtää ensin täytöt ja sitten yrittää tasata pelto kokonaisuutena? 
Soita salaojayhdistykseen ne suunittelee sulle toimivan ojituksen...
Perjantain 1.11.2013 Maaseudun Tulevaisuus, sivu 9...
Kannattavuuskertoimet tuotantosuunnittain.
Tossa on sitten koko tilojen tulos eikä siihen ole lisätty viljanviljelijän raksahommat tai leipomoiden tulot vaikka navetan tulot on huomioitu eli maatilan jalostusaste on eri. Mielenkiintoista olisi nähdä esimerkiksi viljatilan jossa on siemenpakkaamon kannattavuuskertoimen.
Niin jos ja kun otetaan huomioon, että esim karjatillalla ollaan töissä se 24/7 niin eihän se palkka kaksinen ole työtuntia kohden kun verrataan siihen viljanviljeliään joka tekee sen kaksikuukautta vuodessa jos sen noin karkeasti sanoo.
Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan"..
Valitettava tosiasia on (savella) että tuo multa todellakin katoaa viljanviljelyssä, tätä on ehkä kevyempien maiden viljelijän vaikea uskoa. Tästä katoamisesta on omakohtaista kokemusta jo useamman vuosikymmenen ajalta.
Edit
meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?
Joo, näinkin voisi sanoa, silloin kun palataan taas aloitus pisteeseen. Mutta juuristo ei liene tässä se ensisijainen ongelma, vaan että jyvällä olisi muuten yllään pehmeämpi kerros peittonaan. Ja siihen pehmeämpää kerrokseen sen jyvän sijoittaminen sujuu huomattavasti optimaalisemmin. Kuin nyt mulla esiemerkiksi, näin ekana vuonna, kun pinta oli kovin kovaa ja heikosti murustuvaa, siellä oli jyvärassukka paikoin kuin sepelikasassa. Ja kyllä savikkojen miehet tietää tuon ihan normaalissa kylvössäkin. Muokkauskaluston pitää olla raskasta ja tehokasta, jotta jyvälle sais edes kohtuu olot.
Kovista savista johtuen Semeato, markkinoiden kovimmalla vannaspainatuksellaa, oli oma valintani, vaikka ensin kovasti olin VMään kallellani.
Eri keskusteluissa on kyseenalaitettu noita kovia vannaspainatuksen tarpeita, kumma kyllä, en muista että kukaan olisi ihmetellyt äkeiden korkeita piikkipainoja?!?
Ja HUOM! Otan edelleenkin kantaa vain savimailla viljelyyn.
Itselläkin on jonkun verran savimaita ja joitakin aitosaviakin ongelma näillä lohkoilla on lähinna, että ne kuivuu liikaa keväällä JOS ajoitus ei ole kylvöjen suhteen täydellinen varsinkin jos ne on kynnetty syksyllä, mutta kultivoituna ongelmaa ei esiinny . Satoja ne tuottaa aivan samanlailla kuin muutkin maaljit pois lukien pelkät kukkamulta maat. Mullan tai oikeestaan humuksen muodostus on toki vaivalloista mutta viljelykierolla täysin mahdollista ja suotavaa maan rakenteen kunnolta ja mielestäni suorakylvö ei juurikaan paranna maan rakennetta millään lailla jos maa ei sitten ole erroosio herkkä..
Ja mitä tulee äkeiden korkeisiin piikkipainoihin niin äkeen raskaudellahan haitaan mahdollisimman tasasta kylvö pohjaa yhdessä piikkien sijoittelun, lukumäärän ja koon kanssa.
Itse en kyllä kyseenalastaisi yhtään suorakylväkoneiden vannaspainatuksia sillä tuskin millään pienellä painatuksella saadan siementä optimaalisen kylvösyvyyteen varsinkin jos lohkolla on maalaji vaihtuvuutta aitosavesta vaikkapa rutamaahan, sopimattomalla painatuksella tuskin saadaan aikaan tasaita oraita.....
En ole suorakylvö fobinen. Mutta kuten sanoin en asiaa purematta niele.
Ymmärrän, että moni hakee suorakylvöllä kustannus tehokkuutta viljelyyn, ajan käytön säästöä ynnä muuta, tekijöitä on monia. Kukin taaplaa tyylillään.
Mitä tulee suorakylvö fobisuuteen niin päin vastoin sielä missä kärsitään maan erroosiosta menetelmä on erinomainen. Alun alkaenhan se on kehitetty nimen omaan maan erroosiosta kärsiville maille.
Suomi ei tosin maantieteellisesti ja ilmastollisesti ole erroosio herkkää aluetta.
Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.
Tautiaineita ei kasvustoon mennyt. Punahometta oli Tipplellä, sen verran ettei maltaaks kelvannut, mutta samaa ongelmaa on ollut pertsa pojillakin (tytöistä en tiedä 
)
Olen kuullut savesta. Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan".. Toki onhan se nopeempaa varmasti se mullan muodostuminen pintaan, että kun ei muokata ollenkaan. MUTTA entäs jos ja kun tulee se hetki että pitää muokata vaikka kyntämällä niin meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?
Ja mitä tulee mullan muodostumiseen pellon pintaan, en tiedä kuinka paljon sitä oikein tulee suorakylvössä, mutta epäilen, että hyvin hyvin vähän vuodessa jotain millejä?? Joten mitä hyötyä on siitä että se onneton ohut multa kerros muodostuu maan pintaan?? Kasvithan kehittää juurensa alaspäin ei kohti taivaita.. Veikkaan etta sitä mullan muodostumista saatte odottaa parisataa vuotta ennen kuin siitä on todellista hyötyä kasvin kasvun ja kasvin kehityksen kannalta jos maata ei muokata laisinkaan tuona aikana.
En tuomitse suorakylvöä, mutta en kyllä mentelmää täysin purematta niele...
Tuota ajatellaan asiaa niin, että olisiko viljan viljelijän kannattavaa tuottaa säilörehua naapurin lehmille vai sitten viljellä sitä viljaa? Kummasta saa viljanviljeliä paremman katteen.. Säilörehun markkinahintaa en tiedä?
Kuinka muuten suorakylväjät? Ruiskutatteko aina tautiaineet kasvustoon? Tautipainehan on aina lähestulkoon kovempi muokattomassa sänkimaassa.
Tuota en nyt aivan ymmärrä kun puhutte , että se kyntö hävittää muodostuvan mullan mikä syntyy muokattomuudella. Mutta jos lohko on vaikka neljäkymmnetä vuotta vanha ja aina viljelty, niin kyllähän siinä nähtävästi on jo ruokamultaa niin paljon, siis kyntösyvyyden verran, joten eihän kyntö sitä hävitä sitä vaan käännetään. Ja syntyyhän sitä humusta muokkaus menetelmilläkin.
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
Mitenkäs kun noi syysviljat tarvis sitä vesitilaa joka saadan aikaan usein maan muokkauksella, paras tapa taitaa olla kyntö. Vai toivotko vähä sateista syksyä? Ilmeisesti ei tavoitella huippusatoja?
Tavoite 5tn huitteissa. Olen vähän ittekkin ihmetellyt ,onko tosiaan viimeiset vuodet ollu vaan niin hyviä, ettei oraitten hukkumisia ole tullut. Mitä lienee tuohon vaikuttaa nykyinen maan kunto?
Kyllähän se on myös niin ,että tulee enempi itse nautittua suorakylvön eduista ja annan muiden kyntää ,jos se hyvältä tuntuu. Eihän kyntö ole minulta pois, vaan päinvastoin. Muokkaukkseta maasta vapautuvat hiilipäästöt edistää tehoisanlämppösumman kertymistä tulevaisuudessa näillekkin raukoille rajoille . Eli kyntäkää ihmeessä ja olkaa onnellisia mahdollisesti vähä suuremmista sadoista .
Kaikilla tavoilla on omat hyvät puolensa. Itse kuulun siihen muutaman prosentin joukkoon
joka ei käytä kyntöä edes nurmilla.
Onnistumisia siis tulee syysviljoillakin suoraan sänkeen kylvettäessä.. Tila ja lohko kohtastahan toi on miten homma sujuu eri kylvö menetelmillä...
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan 
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Milläs te siemensankarit saatte ylimääräiset jyvät karsittua
No kyllähän viljelykset käydään läpi ja jos vieraita viljoja kasvustossa havaitaan niin kitketään pois.. Taitaa olla tila kohtasta mitä kylvetään millekkin lohkolle minäkin vuonna, ja minkälaisella viljelykierolla mennään.
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Kyl ne vehnät tulee läpi seuraavanakin vuonna vaikka olis kynnetty.Joskaan ei niin vahvasti
[/quot
Aika harvinaista jos tulee läpi vaikka on kynnetty.
No *****.Viime syksynä kynnetty multamaa jossa oli vehnää.Ja tänä vuonna kylvin ohraa ja sitä vehnää oli paikkapaikoin ihan saatanasti.Ja kylvösiemenen mukana ei tullu
voi voi
Nytkin on pelloilla maassa tähkiä, sekä ohraa että vehnää, itämättöminä, vaikka kosteuttakin on taatusti ollut. Epäilen etteivät idä keväälläkään ennen glyfoa... Varsinkin kun ens keväänä meinaan kokeilla aikaisempaa kylvöä, suoraan siis. Joten hieman tuo sekuli kyllä arveluttaa, kyntämällä varmaan eliminoituisi joo, siihen vaan en enää palaa.
Miksi kynnölle totaalinen täyskielto?
