Mites tuata noin onko joku käyttänyt valikoivia jualavehnä rohtoja (Agil, Super Targa, jne.)? Jos kyllä niin meneekö ruskiaks jualavehnä vai pysähtyykö kasvu vaan ja jos ruskistaa niin mikä on ollut annos? Vai jättääkö sinä vuanna vaa siementämättä kun ko. rohtoja niille antaa?

Mites sitten olisko rypsi helpompi tuholaisten kannalta kuin rapsi? Peurat syö kyllä syysrapsit/rypsit syksyllä ja tuo hukkakaurat tilalle joten ne ei kyllä käy täällä päin. 

On tässä alkanut tuo hukkakaura valtaamaan alaa ja pitäisi viljelykiertoa kehittää siihen suuntaan että saisi sitä ja juolavehnää torjuttua pelloilta kemiallisesti. Itsellä ei ole öljykasvien viljelystä kokemusta, mutta ajattelin kysäistä arvon viljelijöiltä että voisiko joku valistunut vertailla että miten rapsi/rypsi tai kumina soveltuisi hukkiksen torjuntaan, työmäärään ja kannattavuuteen vaikka viljoihin nähden jos näitä on viljellyt.

Ilmeisesti rapsilta/rypsiltä saisi rikat paremmin pois kuin kuminalta mutta niillä kaikilla esiintyy kuitenkin kaikenlaisia mökijöitä/tuholaisia verrattuna viljoihin. Vai pitääkö paikkaansa? Pitääkö siellä rapsi pellolla olla pers pystyssä joka päivä jos vaikka keskimääräisia satoja tuottelee?

Tiätääkö joku paljonko BeFert 27-3-5 maksaa tonni? Kysyin omamyyjältä mutta ilmeisesti niin piäni kate että ei kehtaa antaa lukua ja apulannat on ens vuadelle jo ostettu mutta ihan mielenkiinnosta olisi kiva tiätää.

Onko muuten joku kokeillut että miten auttaa kemiallinen punahomeen tautitorjunta kukinnalle vai onko ihan markkinamiesten juttua että kukinnan aikainen tautientorjunta tiputtaisi DON-toksiinien arvoja mahdollisesti elintarvikekauran rajan paremmalle puolelle?

Aika kallista lystiä on kun hintoja katsoo. En tiedä kannattaisiko tehdä moisia. Hintaero rehulla ja elintarviikkella ei kuitenkaan ole iso. Laskeskelin että jos keskisatoja 3.5 tn/ha tuottaa niin ei ainakaan kannata, mutta jos yli 6 tn/ha tulee niin vois kannattaa jos tehoaa hyvin. Olen kyllä ymmärtänyt että ei se tautiruiskutus kukinnalle ole tae elintarkelaatutason saavuttamiseksi.

Itelle Hankkija heitti
Y10 345e/tn veroton ja 428e/tn verollinen hinta ilman rahtia
Y2 329e/tn veroton ja 408e/tn verollinen hinta ilman rahtia. 

Miltä hankkijalta toi Y10 415 e/t on?

Vertailuna Belor 26-5-5 lanta olis 339 e/tn netistä katsottuna alv 0%. Toki ei ole Belorista kokemusta, mutta jos fosfori on karkeasti noin 2 e/kg ja typpi ja kali 1 e/kg niin kyllä tuossa eroa on suht reilusti, mutta kyllähän vaihto on mielessä käynyt. Korkeammat pitoisuudetkin niin kylvökustannuksetkin alhaisemmat ja selvästi kevyempi pussikin joka olisi plussaa omille koneille.

Meikäläisellä on kyllä kokemusta jonkin verran ko. laitteesta. Suurin ongelma on hydrauliikka. Periaatteessa hydrauliikka on hyvin suunniteltu, mutta käytännössä ongelman muodostaa se että sylinterit ja venttiilit vuotavat tosielämässä. Jos joku sylinteri tai venttiili vuotaa sisäisesti niin vikaa on vaikea löytää. Muistaakseni hydrauliikka suunnittelua on muutettu 2002 tai 2001. Sen jälkeinen masiina on parempi. Laite painaa tyhjänä reilun 4 tn ja isot säiliöt joihin saa tavaraa mahtumaan. Rapideistä ei ole kylvökokemusta mutta käsitykseni mukaan hydrauliikan toimiessa Kongskilde on maanpintaa paremmin mukaivelampi ja jos en täysin väärin muista niin Rapidin kiekko on jonkun verran vinossa kylvösuuntaan nähden. Tämä vie vantaalta painoa ja Väderin kone nousee ilmaan helpommin.

Siis punaisia lehtiä on aika paljon ja kasvu oli heikkoa kun siellä viimeksi käväisin katsoamassa. Voisihan sitä jotain fosforia ruutata kokeeksi jos väri hiukan tokenisi. Tietäisi sitten ehkä että missä syy jos fosfori poistaisi punaisuuden.

Tuota noin osaisko joku valistuneempi jyväjemmari sanoa että kannattaako fosforin puutosta enää koittaa korjata tälle vuodelle. Olisi yksi lohko, josta huomasin viikko sitten rikkaruiskutuksen yhteydessä, että jonkun noin 1-2 ha alalla lehdet on kauralla vihervassareiden väreissä. Auttaako/kannattaako tuommoset vitamiini litkut lehdelle ajettuna enää vai onko ne joku myyntimiesten kehittämä vouhotus. Eli onko järkeä korjata ravinne/fosforinpuutosta, jos oireet näkyy jo? Tuleeko sekulia joka tapauksessa?

Ookke. Mites tuo pölytys? Pitääkö erikseen huolehtia pölytyksestä vai hoitaako suojainen pelto pölytyksen omikse tarpeiksi riittävästi niin että siemenet itäisivät jatkossa?

Onko kellään onnistunutta kokemusta apilan siemenviljelystä omiin tarkoituksiin ja onko vaivan väärtti? Esimerkiksi nuo valko- ja puna-apilan siemenet maksavat Suomessa ihan syntisen paljon jos kaupasta hakee. Punaisella apilalla ainakin pitkä kasvukausi ja pölytys ovat ongelmia, mutta valkoisella kasvukausi pitäisi olla sen verran lyhyt että pitäisi riittää. Puintikin toki voi olla haastava, mutta ilmeisesti reglonella pitäisi onnistua. Jos olette kokeilleet niin onko ollut (keinotekoista) pölytystä vai ei ja itävätkö siemenet?