Lainaus käyttäjältä: Timppa - 29.03.12 - klo:22:42

Mitataan siis veden rajasta?

Mikä on vesistö?

Joki on, entä valtaoja?

Maataloustoimistolla ainakin tietoa vesistöistä, siellä kartat mitkä valtaojat vesistöjä. Sellainen menee kartan mukaan tuossa tontin rajalla ja kilometrikaupalla peltojen keskellä, onneksi valuma-alue pienenee sopivasti että tietyssä kohtaa oja muuttuu normaaliksi valtaojaksi. Samalla muuttuu pientareen leveys kolmesta metristä metriin, tai ainakin vaatimus. Aika isokin valtaoja voi olla ei ole välttämättä vesistö, valuma-alueen koko ratkaisee määritelmän ja tätä rajaa ei ilman "viisampia" tavan pulliainen tiedä

Vajaa kymmenkunta tälläista ojaa löytyy oman kunnan alueelta, kaks rajoittuu omiin peltoihin ja lisäksi yksi naapurikunnan puolella.

Uusissa kartoissa oli pellon rajaa siirretty varmuuden vuoksi kauemmaksi ojan pientareesta Tietää mitä tapahtuu, kun karttavirheen korjaa oikeaksi, tuleepi tarkastajat tutkimaan paikan päälle

Mä meinasin olla kuuliainen ja ilmoittaa nyt normaalisti digitoidun ojan valtaojana. Sitten heräskin epäilys jos se onkin puro? Kartassa luki - puro hieman alempana. Maaseutusihteeri kuitenkin toppuutteli ja sanoi, että ei mulla voi/ tarvi olla käsitystä alueen valuma-alueesta. Kuulemma vaikka kartassa lukee -puro ei se välttämättä täytä vesistönmääritelmää valuma-alueen puolesta. Joten käski hyvän tavan mukaan ilmoittaa reunaviiva korjauksena normi ojasta valtaojaksi. Kaippa tässä pitäis luottaa digitoijiinkin mutta kyllä mä nyt sen valtaojaksi ainakin muutan

Lainaus käyttäjältä: rene - 23.03.12 - klo:14:39

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 23.03.12 - klo:14:28

55% tarkastuksiin "päässeistä" saaneet sanktioita

Voi olla. Minun kahdesta tarkastuksesta toisesta tuli pieni sanktio.  Tuon tiesinkin ja olisin voinut asian halutessani pimittää mutta en viitsinyt.   Olikohan tuo vain kaksi prosenttia, ei ainakaan viittä enempää    Kyse oli suoraan ostettujen vasikoiden salmonellatutkimuksesta, tutkimukset olisi maksaneet enempi kun sanktio

Oulun elyn akitaattori teki meleko tehokasta työtä ko tukkea vastaan, meinasi että jos rikkeitä palajastuu, niin kaikkiista muistaki tukkiista leikataan. Eikö näissä parsilevveyksissä oo meleko tiukat senttimäärät. ja vanahoessa navetoessa on meleko hankala niihin päästä.

Eikös kaikki muut oo suosituksia, paitsi vasikankarsinan koko? Mutta hiukka itte samalla mielellä. Vaikka täällä taas tukikouluttaja sanoi , että kaikkien kannattaa hakea. Itte tosin ei ollut lukenut edes tukiehtoja 

Mahis olis perustukeen ja laidunnukseen, mutta ... Pitää kyllä miettiä mihin sitä taas nimensä pistää. En kuulu tarkkailuun ja siten tarkkailukin on ollut ihan vasemman käden hommeleita. Keskituotos n 9700 l maitoa meijeriin /lehmä/vuosi. Ruokinta on perustunut lähinnä katsomalla lehmän lappioita ja paskaa, ei siis mitään erityistä ruokinta suosituksia. Paalirehua niin paljon kun kelpaa, sukkulalla 7krt/vrk jauhoja + puolitiivistettä. Menis vissiin hyväksi opittu rentous tyyli ihan uusiksi. Joskus tosin mittailin maidot joka kuukausi, mutta sitten oli talo remppa ja tuli pieni tauko järjestelmälliseen tarkkailuun. Nyt tuota taukoa on kestänyt vajaa 12 vuotta Ja pakon edessä  ...paperihommia 

Ihme valitusta ohransiemenen loppumisesta, kun edellisellä sivulla MT:ssa mainostavat isolla ohransiemeniään...

Ja kaupoista löytyy ainakin kauraa. Agrimarket asia erikseen , myivät eioota, toisaalta eihän se haittaa 

Alkuperäinen propleemani selvis. Nyt sähköisessä tukihaussa avasin kartan ja otin pohjaksi peruskartan. Siellähän se selvästi 500m päässä alajuoksulla luki -puro Omaatuntoa on sen verta kolkutellut että pitäis vaihtaa valtaojaksi mutta hypätään nyt sitten suoraan reunaojasta puroon  Maataloustoimistossa meinattiin, että ei voi kun korkeintaan huomauttaa suojakaistan puuttumisesta (nyt siinä on metri). No nythän kaista pitää sinne perustaa ja viedä varmuudeksi kuntaan selvitys "uusimisesta". Olis se vähän helpompi ollut viljellä valtaojan vartta kuin puroa 

Mittasin eilen ihan kiinnostuksen vuoksi lämpötilan varsinaisen pesun aikana. Alimmillaan oli pesun lopussa lämpötila +55 astetta joten turvallisilla "vesillä" ollaan tämän asian kanssa kunhan vaan toimii vanha pesurin rekkules. Jos ei ole pesurissa veden lämötilan näyttöä niin suosittelisin tekemään silloin tällöin seuraamaan lämpötiloja pesurissa. Silloin kun tein tutkimusta, niin aika monella tilalla oli pieniä yllätyksiä siinä miten pesuri toimi... Tai oli toimimatta.

Lavalin huoltomies joskus kertoi tilasta jossa oli yökeräily. Sitten pompsahti bakteerit ja syytä ruvettiin selvittämään. Tilasäiliön seinät aivan "vihreät". Isäntä oli vaan harmitellut " perhana mä oon juonut tuolta säiliöstä otettua maitoa" . Pesuri siis ei ollut pessyt tankkia vissiin pitkkin aikoihin. Ittellä kävi lähes samoin ... kurkkaus tankkiin ja pohja puhdas mutta ihmettelin miksi seinämät harmaat. Syy silloinen pesuri lykkäs kyllä vetet pohjalle mutta pumppu ei pyörinytkään. Ei kuitenkaan laatupoikkeamia 

Ei varmaan sovellu sun suunnitelmiin, mutta tyyli on tämä: http://www.youtube.com/watch?v=GXLKV211Mxc Tosin rakennettuna kokonaan uusiksi, eli kahdella käärinvarrella ja uudella ohjaus-järjestelmällä. Ei itseasiassa edes rullat ole samat, mutta tuon tyyppinen max. 170cm ja 1500kg.

No jo oli käärijä laitettu pieneen tilaan  Tuolla kun peruuttelee ne 4000 paalia kesäs, taitaa olla hierojalle asiaa 

äkkiä laskien kaikki muut paitsi ... 3kpl traktoria, puimuri, pyöröpaalain lapiorulla äes.

Pirtin kosteusremontti on ainakin iskenyt. Mitenköhänpä on Pellonpajan aperobottimet toimineet? Ainakin kahdelle Avantille on ollut tarvetta. Läävän kustannus on nykymitassa kohtuullisen kuuloinen, silloiseksi kuitenkin ehkä korkea? Yleensä urakoitsijat tekevät puolitalkoilla, mutta jos maksut alkavat viivästyä, ollaan tuossa toimintamallissa hukassa.

http://www.pellervo.fi/maatila/mp1_03/luomuiso.htm

Siinäpä oli mielenkiintoinen lehti kirjoitus. Ei voi sanoa kuin woi woi

Tuollaisessa kompleksissa kun peltoa ja vakuutta on suht.vähän voi pienikin klikki tappaa talouden. Avioero, sairaus tai muuten huono tuuri niin näin käy. Onko navetta otettu remonttiin kun oli sisältä hieman erikoisessa mallissa? Jos olisi likempänä niin olisin kyllä tarjousta tekemässä.

Jos juorut pitää paikkansa niin tuolla tilalla taisi tapahtua kaikki mitä epäilitkin. Navetasta on huhujen mukaan rälläköity parret ja muut kalusteet. Lehmät taisi lähteä -10 syksyllä. Kait siihenkin joku syy oli, mutta ei tainnut onnistua.

Mitenkäs puro ja valtaoja eroskaan määrityksen puolesta. Mulla yhdellä lohkolla digikartas pitäis vaihtaa reunaviiva valtaojaksi. Siis se on nyt merkitty tavallisena ojana. Yritin vaihtaa sitä jo viimevuonna sähköisesti, mutta ei ne sanalliset selvitykset sitten menneetkään digitoijalle asti. Metrin piennarta olen siinä aina silti pitänyt vaikka viiva onkin ollut tavallinen. Nyt vaan katselin kartaa ja mun mielestä saman ojan oli joku yläjuoksulla merkinnyt puroksi. Toisaalta tämän lohkon tilan nimi on Luoma joten olisko mun pitänyt tuosta aikoinaan jotain ymmärtää? Kuinkahan tuo valvonnassa katsotaan. Tosin kerran on valvoja pellonnurkalla seisoskellut, mutta ei mitannut mitään.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.03.12 - klo:21:13

Olen tossa muutamana päivänä siirrelly kosteampia paaleja raktorilla nostolaitteessa olevalla kilpileikkurilla. Painosta ei ole kovin tarkkaa tietoa mutta tiedän että raktori pysyy pyörillään 1300 kilolla apulantaa viskassa. Näillä paaleilla ei sitten enää pysykään. Eli 150 paali menee yli sen 1300 kiloa. Kyllä sillä koolla on sitten kuitenkin väliä. Puristenestettä ei viellä valu eikä ole pakkautunut jääklimpiksikään.

Tilavuuspainohan se ratkaisee! Ei se paljonko koko klimppi painaa

Eikös jos taksa on euroa /paali sillä ole merkitystä mitä paali painaa. Aika paljon tuijotetaan vaan hinta/paali. Tosin en valita 46:sen paaleja on mukava myidä vähän halvemmallakin 

200€ /ha siinä on sopiva vuokrahinta. Saa vielä palkan kesannon niitostakin, jos ei ala tukia optimoimaan. Helpottaa vielä ainakin laskelmissa paskan levitystäkin. Oikeastaan käytännössäkin 

Lainaus käyttäjältä: isanta - 24.03.12 - klo:18:48

Milläs olette eristelleet pannuhuoneen putket? Vaihtoehtoja on moneen lähtöön kuten valmiit styroksi tai villaputkeneristeet.  Mielessä on käynyt myös normivillalla eristäminen ja sitominen rautalangalla.

koorautiasta hain semmoisia vihreitä metrin pätkiä, joissa oli kivat sakaraliitokset pitkittäin  Oli montaa kokoa, merkkiä en ny muista. Uretaania vissiin? No kävin katsomassa että kiimanappia olivat (climasnap).  http://www.lektar.com/tekniset_eristeet/polyeteeniputkieristeet/fi_FI/polyeteeniputkieristeet/

Ei kestä vissiin ku 100 astetta, täsä kerran sähkökatkon aikana kun vähän latauspuptki lämpes niin eristeet putos alas 

Samoin kävi mulla Sitten laitoin niitä villaputkia tai mitä lie ... nyt jo repinyt nekin pois. varaajan lappiota eristin niillä uretaani levyn paloilla mitkä mukana tuli. muutaman vuoden sen levyn taakse kun sitten kuumavesikierukan liitos vuoti niinn  Aika häjyn näköönen on nykyään varaajan lappio  Enää en turhia eristele, tulee voide kalliimmaksi kuin kintaat

Mutta tiedän yhden tällaisen, jossa on ns. yksinkertainen pystyynkääntäjä. Putkea ja pari rengasta, joka laahaa perässä ja pitää nostaa siirtoajoa varten käsin ylös. En tiedä onko alkuperäisvaruste, mutta väri ainakin täsmää.

1520 Elhossa on tuolla periaatteella. Tosin ei sitä ylös nostella siirtoajossa, ainakaan meillä. voi katsella vaikka tuosta linkistä http://www.agriaffaires.fi/kaytetty/paalain/1809829/elho-1520.html#