Yli 20vuotta vanhaa tavaraa ois vie nurkis..nää ei nyt vissii oo ihan just in taim
Millähää moiset levittäs ku on kohren kovaa kamaa?

Kyllä ne pönttöpallella menee, levitin viime vuonna 20 säkkiä 50kg säkeissä olevaa RIKKIHAPPO oy  tavaraa, 1 säkki vain oli niin kova että piti ek kauhasta pudotella hieman..
 Jotai 30v vanhaa tuo oli.. yhen ladonpurkuhomman yhteydessä kääräisin talteen nuo.

Hyvin säilyvää kamaa!

Tuossa omassa hallissani on 3,3x 3 nosto-ovi kaukosäädöllä, talvisin melkein jokapäiväinen käyttö autojen takia. Kiva nappia painaa ja ajaa lämpimään.. Liettualainen ryterna tuossa lukee.

3v ollu nyt käytössä. Kaukosäätimien pattereita ollaan vaihdettu pari kertaa. Joku ovimestarit tais olla asennusfirman nimi.. Enpä muista. .. Ei ole takuuasioita tarvinnu jankata.

Jos asennuksen saa 500€, en kyllä ite ähräisi tuollaisen kimpussa! Koko päivän asentajat laittoi ja säätivät tuota. Millityötä niin menisi useampi päivä ähkiessä ja miettiessä..

Takuu EI ole voimassa jos ite asentaa! näin luki tarjouspyynnössä. Oikein mielestäni..

Kyllä tuo 880 viiatti viitospytyllä on ihan muistiinpainunut kone. Voimaa on, vauhtiakin maantiellä, kone kiersi 3000kierrosta.. Tuolla niittelin aikamoisen alan renkiaikoina jf 2800 nostolaitekoneella. Tasaisella pellolla tosin.

Ainoa pahin vika oli silloin ne hemmetin valuvanteiden kiinnityspalat. joka aamu kempillä aloitettiin.. Toinen vika kun nostovarsi taipui puristuksessa luokalle. 50mm paksua umpijöötiä tilalle niin matka jatkui.

Lieneekö ollu tuo DTH malli kun nopeampi se oli selvästi kuin 70-90 EI-pupu-hiivatti

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 07.09.13 - klo:23:03

Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.

 Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
 
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!

Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.

Heh, on se joskus vaikeata kun säälii omaa peltoaan.. Liejusavella tarkoitin kyllä maalajia.. Kauheata kynnettävää, viilu jää melkein pystyyn,mutta talven jälkeen helppoa äestää..

Pari vkoa sitten kun syysrukiille kyntelin tuota peltoa, yllättävän hyvin murustui syysrypsin ja kuivuuden jäljiltä..

Viikon kun sataa tuollaisen maan päälle, venyvän sitkeäksi purukumiksi muuttuu taas.. syyskyntö ihan painajaista..

3tn painavan traktorin jäljet näkyy viilussa missä menty! kuin kopiopaperissa..

Onneksi vuokramaat hietasavea tai hietaa ja multaa.. saa nauttia kyntötyöstäkin ja polttoaineenkulutuskin kevyempää.

Meni offtopikiin tää asia nyt.

Onhan tuota tullut ruuttailtua, Elokuun alussa syysrypsin sänkeen , VLN pellot kaikki, nyt ohransänget kaikki paitsi ihan puhtaat savikkoalueet. Multamailla tarkempaa tuo homma. 6 pyttyä netistä tilattua 360 ainetta. 4-5 ltr/ha +kiinnitystervat ainemäärinä.

Ei mutta kun on tapana että koittaa kattoa vailinaisuuksia ja jatkuvasti miettiä niihin parannuksia niin välillä ollaan aika mystisellä alueella. Toki joku pitää asiaa turhana kun aina on näin tehty mutta itseäni lievästi korpeaa kun vuosi toisen jälkeen poistun pellolta siitä samasta 4 metrin liittymästä ja joka vuosi pelto on märempi ja joka vuosi se tallautuu enemmän ja aina sato on huonompi kuin edellisenä vuonna. Tähän kun lisää tosiasia että painavat koneet on tullu jäädäkseen kunnes miehittämättömät koneet valtaa alaa niin jotain kannattaisi yrittää. Tää tallaus ongelma on kaikkein suurin pienillä monimuotoisilla pelloilla ja isoilla lohkoilla se rajoittuu enemminkin päisteisiin ja kulmiin. Siksi ajatus että siellä pellolla ei saa "pyöriä" vaan sen halki ajetaan ja sitten "pyöritään" muualla.

Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.

 Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
 
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!

Joo, 16,8 ha piilotin Walet- ja Reettaruista. Kynnettyä 70% alasta, päänkokoiset paakut hienonnettiin lautasäkeellä kynnön jälkeen..

Aika reippaasti on sadellut täällä Lahden seudulla, rukiinkylvövehkeetkin lähtövalmiina kun töistäkin vapaata otin, eipä vaan ole keliä. 16ha olis kyntöjä odottelemassa..
 Sampokin ruokailupäivää varttuu.. 

Kyllähän tuo sampoa vastaa mutta perkinssin koneella. Onkos teränkäyttösysteemi uudempi vai vanhempi versio? Vanhemmassa versiossa enempi huollettavaa/korjattavaa kuin uudemman -88 jne.. Paaaljon yksinkertaisempi laite.

Kyllähän nuo vanhemmatkin pelittää, kunhan tarkasti katselee kaikki välykset pois etenkin tuon teränkäytön suhteen, ravistaa muuten pöydän hajalle ym.

Itsellä jo 2100tuntia ajettu 680 -89

Joskus oli 186 MF, luja kone. Sitä käydään vuosittain taputtelemassa tuolla suomenlahden toisella puolella..

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 06.08.13 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 28.07.13 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 28.07.13 - klo:12:41

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.07.13 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.07.13 - klo:20:54

Tämä osa-aikaharrastelija pääsi sampo 680 kanssa leikkimään, nykäisin 4 ha syysrypsiä pois pellolta.. . (6ha on ala mutta talvituhot vei parhaan terän).Pääsee ruista kylvämään taas, mitä isot tilalliset ei oikein tahdo kylvää..   huono hintahan tuolla on perr..

Mitä oli puintikosteus?

8,5-9,5 välillä vaihteli, nuo menee suoraan lajittelijaan, ei kuivausta tarvi.

Lähtikö hyvin rypsii
Mulla jäi tuonne 1900- 2000kg/ha, vaikka kasvusto näytti hyvälle..

Heh, reilu tonniin jäi, puolet liduista oli auki ja tasamaalla tyhjiä laikkuja joka paikassa.. Aikamoisia pikkulintuparvia oli pelto mustana, olikohan jotain toukkia siellä kun kovasti varistivat..

Eli... tuotto on jotain 40% rehuohran tuotosta... Vielä joku ihmettelee että miksi rypsiä ei viljellä 

Juu, mutta tuo olikin jo LHP riistana viimevuonna, säästyi yks muokkaus ja kylvökerta. Hyvä kasvi, ihan savimaalla ei kasva niin hyvin kuin hiedalla jne.

Eipä nyt rypsiä laiteta vähään aikaan..

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 28.07.13 - klo:12:41

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.07.13 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.07.13 - klo:20:54

Tämä osa-aikaharrastelija pääsi sampo 680 kanssa leikkimään, nykäisin 4 ha syysrypsiä pois pellolta.. . (6ha on ala mutta talvituhot vei parhaan terän).Pääsee ruista kylvämään taas, mitä isot tilalliset ei oikein tahdo kylvää..   huono hintahan tuolla on perr..

Mitä oli puintikosteus?

8,5-9,5 välillä vaihteli, nuo menee suoraan lajittelijaan, ei kuivausta tarvi.

Lähtikö hyvin rypsii
Mulla jäi tuonne 1900- 2000kg/ha, vaikka kasvusto näytti hyvälle..

Heh, reilu tonniin jäi, puolet liduista oli auki ja tasamaalla tyhjiä laikkuja joka paikassa.. Aikamoisia pikkulintuparvia oli pelto mustana, olikohan jotain toukkia siellä kun kovasti varistivat..

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.07.13 - klo:20:54

Tämä osa-aikaharrastelija pääsi sampo 680 kanssa leikkimään, nykäisin 4 ha syysrypsiä pois pellolta.. . (6ha on ala mutta talvituhot vei parhaan terän).Pääsee ruista kylvämään taas, mitä isot tilalliset ei oikein tahdo kylvää..   huono hintahan tuolla on perr..

Mitä oli puintikosteus?

8,5-9,5 välillä vaihteli, nuo menee suoraan lajittelijaan, ei kuivausta tarvi.

Ajoin Sampo 600:n viime syksynä ehjänä ja pestynä talliin, mutta öljynvaihtojen sun muiden perushuoltojen lisäksi peruskunnostuksena pitää laittaa uudet ketjut ja rattaat elevaattoreihin ja pari laakeria myös niihin akseleihin samalla sekä todennäköisesti uusiksi menee jo kulahtamaan päässyt alkuperäinen viettopinta. Puitavaa kuitenkin yli 90 ha edessä Sampo-vanhuksella tänä syksynä.

Pesit ennen talvea? onhan se puhtoinen mutta oisko parempi pestä ennen puintia! kestovoitelulaakerit tykkää tuosta käytännöstä.

Itellä 680, -89  ollu vuoden ajan. Kyllä tuollakin 600 pui kunhan katsoo ettei teränkäytöt pääse väljistymään..

Tämä osa-aikaharrastelija pääsi sampo 680 kanssa leikkimään, nykäisin 4 ha syysrypsiä pois pellolta.. . (6ha on ala mutta talvituhot vei parhaan terän).Pääsee ruista kylvämään taas, mitä isot tilalliset ei oikein tahdo kylvää..   huono hintahan tuolla on perr..

Teköö sellaisen pannun että laittaa ilma-aukkoon vaikkapa 30 metrisen metalliputken jatkoksi. Sitten polttaa siinä putken alla vanhoja autonrenkaita ja säilörehumuoveja, putki lämpiää punahehkuun ja vilja kuivuu 

Sitten tietysti kaikki traktorit täytyy jättää käymään ilmanoton eteen, esilämmittävät ilmaiseksi  Jäähdytyksen voi hoitaa kun laittaa traktoriehin ilmastoinnin täysille ja vetää ilman hyttien kautta 

Tuossahan ideaa, mutta riittäis joku vanha puukattilakin tuossa esilämmityksessä, joku käännettävä putki ilma-aukon kohdalle vain. Kattilan läpivirtaava ilma lämpiäisi jo melkoisesti.

Jossain olen nähnyt sellaisen kattilan jolla lämmitetään läpipuhallettavaa ilmaa, palopesän läpi kulki putkia, ilma kulki niistä..