Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.
Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!
Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.
Heh, on se joskus vaikeata kun säälii omaa peltoaan.. Liejusavella tarkoitin kyllä maalajia.. Kauheata kynnettävää, viilu jää melkein pystyyn,mutta talven jälkeen helppoa äestää..
Pari vkoa sitten kun syysrukiille kyntelin tuota peltoa, yllättävän hyvin murustui syysrypsin ja kuivuuden jäljiltä..
Viikon kun sataa tuollaisen maan päälle, venyvän sitkeäksi purukumiksi muuttuu taas.. syyskyntö ihan painajaista..
3tn painavan traktorin jäljet näkyy viilussa missä menty! kuin kopiopaperissa..
Onneksi vuokramaat hietasavea tai hietaa ja multaa.. saa nauttia kyntötyöstäkin ja polttoaineenkulutuskin kevyempää.
Meni offtopikiin tää asia nyt.