Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Naudan maito on täyttä paskaa. Hesarin juttu on oikein hyvä.
Se on väärin sanottu, että viljelijäväestö on pöyristynyt hooässän jutusta.
Minä olen oikein iloinen ja mielissään, kun maito saa kylmää kyytiä. On se niin paskaa tavaraa koko maito. Ehkä on jopa homo.
Minusta maito on kelpo tavaraa. Siitä saa jalostettua voita, juustoja, kermaa, rahkaa, jäätelöä jne.
Minusta sininen mopoa ajava muna on homon näköinen, mutta homonnäköisiä asioita on nykyään niin paljon muutenkin. Sinunkin maidon dissaamisesi on kyllä homoa.
Webmasteri tykkää trolleista. Erityisesti ökyeläkeläistrolleista, joita hän/he suojelevat.
Overdriveltä trollit olisi potkaistu heIvettiin jo aikoja sitten, mutta overdrive on overdrive.
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
Sinä ja sun Sirola opistosi. Loppui asialliset kommentit. Voit mennä kohtua vartioimaan. 😀😁🎅
Sepen pajatso tyhjeni😀😁😁
Sellainen kysymys sensuroidaan, johon on tukala antaa vastausta. Menee liikaa iholle.
Siksi minunkaan kysymykseen ei tule vastausta. 😀😁🎅
Sinun kysymyksiesi sisältö saattaa olla julkaisukelvoton. Kysy meiltä, kyllä meistä joku vastaa....
Minä kysyin.
Miksi kysyit?
Sellainen kysymys sensuroidaan, johon on tukala antaa vastausta. Menee liikaa iholle.
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Se oli pohojanmaa pelkkää vettä, kun savossa viljeltiin. Kustaa Vaasa asutti Pirkkalan metsästysmaat savolaisilla kaskenpolttajilla. 😀😁🎅
Apulannat otettiin käyttöön laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa 50-luvulla. Sepe luulee vissiin, että siihen asti etelä- ja länsi-Suomen maatalous perustui kaskeamiseen😁.
Sepi sai väärää tietoa Sirola-opistossa, mutta opetettiinko siellä lainkaan paikkansapitävää tietoa?
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Ei perustunut, vaan kaskenpolttoon. Tizinkoottajat yrittää aina väittää, että kaikii perustuu tizinkoottoon. Näin ei todellakaan ole.
Sekin että Lapissa tizinkootto olisi perinteinen elinkeino, on pelkkää huijjausta. Lehmiä pidettiin lähinnä omavaraistalouden tarpeisiin. Etelässä oli 100 vuotta sitten 100 lehmän karjatiloja, joilla oli oma meijeri ja maitokauppa. Sitten perustettiin Valio. 👺
Jostain savolaisesta näkövinkkelista katsoen kaskiviljely oli muka olennaisin osa viljelyä, mutta etelä- ja länsi-Suomen viljely perustui kylläkin karjatalouteen eikä kaskeamiseen.
Vapaavuori on eurooppalaisessa mittakaavassa lopulta vain kepulainen siltarumpupoliitikko, joka haluaisi saada tundra-Helsinkiin lääkeviraston eli siltarummun. Vapaavuori kannattaa siis tehotonta hajautuspolitiikkaa eurooppalaisessa mittakaavassa eikä kanna huolta eurooppalaisesta veronmaksajasta hajautusvouhotuksensa kiihkossa.
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
Briteistä on jo 1200-luvulta tarkkoja tilastoja maanviljelyksestä, lampaat, siat ja kanat olivat vapaana eläviä, ja hakivat ruokansa ympäröiviltä niityiltä. Lampaiden laiduntaminen on vieläkin yleinen tapa nummilla, arvelen. Nautoja ja hevosia käytettiin myös vetoeläimina. Väkirehuruokinnasta ei ole merkintöjä. Eli vilja kyllä pääasiassa jauhatettiin ihmisten ruuaksi. Myös papua käytettiin ihmisravinnoksi. Tämä laajamittainen teollinen eläintalous väkirehuineen lienee lähempänä ns. nykyaikaa.
Alkoi oikein kiinostamaan tämä juttu, ja netistä löytyi mielenkiintoista tilastoa http://www.cropyields.ac.uk/project.php - sivustolta, britteinsaarten satotaso- ja viljakauppatilastoja vuosilta 1211-1491
-SS-
Ainakin Suomessa karja paskoi karjasuojassa talven ajan ja keväällä paskaa levitettiin viljapelloille. Ruis- ja vehnäpelloillekin, mitä nyt sattui olemaan. Olihan etelä-Suomessakin silloin karjaa kaiketi melkein joka tilalla.
Ennen viljanviljely perustui karjatalouteen.
On niin kiirusta töissä ja vapaa-ajalla
Ei oikein siltä vaikuta.
Tietenkään ei vaikuta, koska olen maidontuottaja.
Onko veeti löytänyt polttolaitoksen, joka maksaa viljasta yli 300 euroa tonnilta?
Ei lääkevirastoa periferiaan tundralle! Lääkevirasto pitää olla etelän kasvukeskuksissa metropolialueilla eikä tundran takana Helsingissä, jossakin pienessä maaseutupitäjässä.
En usko moisten voimalaitosten olemassaoloon. Hyvä tietenkin olisi, että moiset "ydinvoimalakontit" olisivat olemassa kriisitilanteiden varalta, mutta pelkäämpä uutisoinnin niistä olevan vain harhaista höpinää.
Maailmanlaajuisestikin maaseutu ruokkii kaupungin.
