Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/tractors/wheeled-tractors/bdocl.htmlKeppivaltra kohtuuhintaan. Mutta konepeltitekstejä vähän muokattu sinnepäin.. Mutta alueella on todistettavasti koneliikkeitä, ja itsekin olen kauppaa tehnyt juuri tuolla alueella, traktoria näkemättä fyysisesti.
https://jwtmachinery.co.uk/Nuo mascuksen ilmoitukset osittain tuolta. Tanskalaisen Dealerin numeroon otin yhteyttä, koneet ovatkin briteissä kaikki.
Keltavanteisen tuonti maksaisi 2500€ ja tullit päälle, en edes tiedä paljonko. Jotenkin hankalat sivut tullilla, ei voi määritellä tuontiveron määrää.
Jonkunlaisen 6kk takuun lupailee noissa ilmoituksissa.
Nostellaanpa vanhaa asiaa, Kuinkahan norjasta tuonti onnistuisi?? Vähän hankalalta tuntuu kun kaikenlaista proopuskaa tarttisi. 2008 mallinen, keltavanteinen olisi tarjolla.
Ei tuo Polttis ota toimitusmaksua, jos sen +1000litraa tilaa. Tai ne sisälletty hintaan. En tiiä. Polttikselta olen ottanut yleensä. 1.59sis alvi tuli 1000 litraa eilen.
Syysrypsiä 15ha odottamassa tuomiota talvella, jos hyvin käy, pääsee ruiskuttelemaan rikkoja. Galeraa jonkun verran kaapissa, mutta mites muut aineet, Galera jotenkin taannuttaa jos kuivuutta on..
Mikä tappas sauniot ym
Joo, en ole edes kokeillut idätystä, peltoon vaan siilosta kylvänyt. Reilummalla määrällä, noin 350kg. Toissavuonna kyllä samin kautta pyörittelin, kun savikkaa oli reilusti.
Puitu on, mitä on kylvettykin.
VM kylvetään, mutta -04 mallissa ei hirveesti sähköä ole toiminnoissa, En oo käyttänyt ollenkaan niitä vähäisimpiäkään.. Koneen pyörimisen näkee koppiin.. Jos ei aja liian kovaa, siemenet asettuu paremmin vaon pohjalle. Aika rauhallisesti ajan. Ihan ruutikuivissa oloissa ajoin kovempaa syysvehnän kylvössä. Kyllä ne kumipyyhkijät mielestäni auttoi estämään jyvien lentämisen maan pinnalle, hietamaan kosteus tekee nahkeiksi kiekot.
Uudet pyyhkijät laitoin vuosi sitten, ei ole näkyny jyviä pinnalla juurikaan enää. Aiemmin ei ollut niitä ollenkaan.
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/sowing-equipment/grain-drills/bdmchp.htmlEi ne kovin kalliita ole. Oisko remonttikunnossa jo tuokin. Kiinnostaisi, mutta liian leviä. Onko tuo cerexin esiversio tuo L malli.
Tuossa jo vähän kunnostamista
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/sowing-equipment/grain-drills/bongdi.html
Osataan sitä näköjään muuallakin rahastaa vanhasta pellilaitakärrystä
Hyvinkin pitkälti näin. Mulla on kyllä muistikuva että Tuhdit vaihtoi värin punaiseksi jo 1990 luvun loppupuolella.Nuo näytti olevan vm.2004. No joka tapauksessa tuossa on rauta arvossaan..
Ei nuo vuosimallit oo kohdillaan noilla saiteilla, esim jotain 680 sampoa, jossa vanhan mallin pöytä, kaupitellaan -93 tai jotain.
yleiskärryllä varmaan kyllä saa viljaakin ajettua, mutta hirvee pesuhomma siinä on. Koko päivä menee ennenkuin kolakuljetin kokonaan puhdas ym. tulee muuten kökkösiä viljan sekaan
Etsiskelen aikaista monitahoista ohralajiketta, joka kestäisi täällä pohjoisessa korjuun viivästymistä ränsistymättä. Tai että edes hitaasti ränsistyvä... Puinti menee poikkeuksetta syyskuulle ja koneyhtymän puimuri on meillä usein porukan viimeisenä.
Mihin aikaan tuolla tornionjokilaaksossa kylvetään? Näkyy ohria viljeltävän ylempänäkin, esim tervola-muurola välillä
Olisiko ränsistymisen syynä ainakostea maa? kuten noi pohjoisen hiedat. Yhellä lohkolla ei voi ohraa viljellä tääl etelässä, ei vaan kasva.
Kylvö on yleensä kesäkuun alussa, toukokuun lopussa pitäisi saada ensin kaurat maahan. Omat pellot noin 20 km rannikolta; Tervola-Ylitornio -akselilla ollaan useita päiviä aikaisemmassa, kun Perämeren jääpankki ei hidasta keväällä. Mitäs tuo "ainakostea maa" liittyy ränsistymiseen?
Ohrahan ei tykkää liiasta märkyydestä, sitä tarkoitin. itselläkin tääl eteläs 1 lohko, mihin ohraa turha laittaa, ei vaan kasva. muut viljat ok. Ei tuolla tervolan-muurolankaan välillä kunnolla kasvaneet ohrat eräänä vuonna, vaikka oikein syväojaisia sarkoja.
Etsiskelen aikaista monitahoista ohralajiketta, joka kestäisi täällä pohjoisessa korjuun viivästymistä ränsistymättä. Tai että edes hitaasti ränsistyvä... Puinti menee poikkeuksetta syyskuulle ja koneyhtymän puimuri on meillä usein porukan viimeisenä. Tämänhetkinen Polartop tuntuu ränsistyvän heti valmistuttuaan - tai jopa ennen... Tästä ominaisuudesta ei virallisista lajikekokeista löydy tietoa, mutta on raadilla kokemusta, mikä noista aikaisista monitahoisista kestäisi paremmin korjuun viivästymistä?
Mihin aikaan tuolla tornionjokilaaksossa kylvetään? Näkyy ohria viljeltävän ylempänäkin, esim tervola-muurola välillä
Olisiko ränsistymisen syynä ainakostea maa? kuten noi pohjoisen hiedat. Yhellä lohkolla ei voi ohraa viljellä tääl etelässä, ei vaan kasva.
Kyllä vehnään saa valkuaista pienilläkin lannoitustasoilla. Kylvää siemenet ilman lannoitusta, levittää kali- ja fosforilannoitukset oraille, odottaa kellanvaalean pellon vierellä siihen asti, kunnes vilja tähkii, ja levittää noin viikon välein 10-15/ kg typpeä tähkille. Neljäs ruiskutus osuu keltatuleentumiseen.
Näin 50 kg typpiannoksella saadaan korkea valkuaispitoisuus.
En oo ikinä uskaltanut kevätviljoja ilman lannoitetta kylvää.. syysvehnät olen kylvänyt ilman..
Tuo käytännössä tarkoittaa pellon ääressä päivystämistä, mites kuivuudessa sitten.. voisi hikevillä mailla toimiakin.
-SS-
Kyllähän se kuitenkin karvastelee tuo lannoitteen nykyhinta, myllyvehnää hankala saada tuotettua vähillä lannoitteilla 50kg typpitasolla.. Kuivuuden käristämässä vehnässä tietenkin valkuaiset nipnap kohdallaan, mutta eri asia normaalisateisena kesänä..
Paukkuja tarvitaan erilailla. Pakko se vissiin muutama tonni ostaa, ja keväällä murehtii ostaako lisää vai ei.
