Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Löytyykö pötsitehosteesta käytännön kokemusta täältä keneltäkään tuottajalta? Onko maitotuotosta tullut lisää tai onko se aiheuttanut ruokintahäiriöitä esimerkiksi?
Palautteeseen tuli minulle SOK:lta vastaus että ArlaIngmanin 100% kotimaista maitoa myydään 6-8 senttiä halvemmalla kuin muita merkkejä. Ruotsalaisen maidon hinta on 10 senttiä litralta halvempi.
Kysyn että miten suomalaisen maidontuottajan tuotanto kestää tuollaista maidon polkumyyntiä?
Kuka jeesustelija näitä kyselee, *****ako se muille kuuluu, *aatana 
En ole mainitsemaasi sorttia vaikka omalla tavallani uskonkin. Käyttämäsi termi ei silti mielestäni ole kovinkaan kohtelias kristinuskossa. Termi jeesustella on mielestäni jumalanpilkkaa.
Niin ***** ettäs tiedät sen!
No joo, ei mitään henkilökohtaista Ojalaa kohtaan. Uskon että Ojala on muutamia kertoja talouttaan joutunut miettimään kallista traktoria maksaessaan.
Enemmän huolestuttaa se miten maataloudessa painetaan menemään peräsuoli pitkällä, välillä pysähtymättä katsomaan miksi painetaan sellaisella vauhdilla. Urakoitsijoidenkin käyttöä pidetään saamattomien puuhana ja omia koneita pitää olla sitomassa pääomaa ja ruosteen kautta rahaa ruostumassa taivaan tuuliin. Ja käytännössähän urakoitsijoiden käytöllä vaikutetaan samalla millaisella kalustolla he tekevät. Mitä enemmän käytetty urakoitsija on, sitä tehokkaampi kalusto on käytössä ja työ sujuu. Ainakin yleensä.
Kuka tunnustaa pysähtyvänsä hetkeksi miettimään missä tilan talous ja hyvinvointi menee?
Entä katsotteko kuukausittain tiliotetta, mistä raha tulee ja ennen kaikkea minne se menee? Onko kenties menoeriä joista voisi päästä eroon tai joiden suuruutta voisi muuttaa vähällä muutoksella tai tekemällä asioita toisin.
Millaisia vuotokohtia olette löytäneet tileistänne ja joita muuttamalla on saatu aikaan säästöjä? Entä mitä menoeriä lisäämällä tilanpidossa olette saaneet aikaa itselle ja lähimmäisille?
Entä yleinen hyvinvointi, pysähdytkö katsomaan miten eläimet voivat?
Miten voitte itse ja miten lähimmäiset voivat? Niin mitätön tekijä kuin raha onkin ihmiselämässä, ajaa se monia uupumukseen huolimatta siitä että terveys olisi kohdallaan ja katto pään päällä.
Nyt on kuulemma Etelä-Suomen nautatiloilla käynyt vieraana aktivisteja. Pian voidaan odottaa uutta materiaalia Yleltä.
Mistä johtunee parin kuun ikäisellä vasikalla yhtäkkinen puhistuminen? Voiko liian nopea juoman juonti vaikuttaa että juoma ei menisi sinne minne pitäisi? Parin kuun ikäinen syö jo kuivaa heinää joten pintajännitystä ei teoriassa pitäisi muodostua siten ettei kaasu pääsisi pois.
Mutta mitä hyötyä jalostajien on kaupalle hintaa alentaa jos hinta ei alene kuitenkaan kuluttajalle? Kauppa voi rauhalliseen sävyyn todeta että hinnanlasku helpottaa korotuspaineita vaikka niitä ei todellisuudessa olisi lähimaillakaan. Mainontaan Valion ainakin tulisi panostaa enemmän.
Oliko taasen tullut A-studiossa jotain eläinaktivistien juttuja?
Kumpa olisi viljelijöilläkin yhtä hyvät perhesuhteet veronmaksajien ylläpitämään yleisradioon!
Nuo viherhipit rikkovat kotirauhan häikäilemättä ja sitten yhteiskunta hyväksyy sellaisen rikollisen toiminnan. Videoista ei edes käy ilmi onko ne oikeaa materiaalia ilman käsittelyä! Miksi kukaan ei tutki miten väärin yleisradiossa käytetään hyväksi perhesuhteita aatteiden levittämiseksi??
Aika jämerä juttu kun tuo hyvinvointituki lanseerattiin markkinoille niin se tehtiin aika nopeal aikaa. Ja lisäksi minkä vuoksi noinkin tärkeään tukeen tuli noin alhainen katto? Ei kyseinen korvaus riitä alkuunkaan kustannusten peittämiseen mitä tulee parannusten tekoon ja suunnitteluun.
Todella vieraantunutta on päätöksiä tekevät tosielämästä.
Maaseudun Tulevaisuus lehden mukana ilmestyneessä Suomalainen maaseutu liitelehdessä oli takasivulla tarjous yhdestä pakettipihatosta. Olikohan hinnassa arvonlisäveroa mukana kun missään ei mainittu kuin pelkkä yksittäinen hinta? Mitä veikkaisitte että paljonko mahtaisi olla lopullinen hinta?
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
)
Täällä pellot ovat talvella vahvan lumen peitossa ja tiet aurataan. 