Tommonen punaisena.   Pihasa joutilas sisään ajettu suomikone lähtis 10k€.+200hp

Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.

Ei ole kipattu, mutta hyvin sotkettuun säiliöön on lisätty hiveniä (kupari, sinkki, mangaani)jo vuosia.
Hivenien pitoisuus on nostettu vastaamaan sadossa poistuvaa määrää.
Aika helppoa ja tulee hoidettua vuosittain hivenlannoitus nurmi lohkoillekkin, tahtoo muuten jäädä tekemättä .

Kyllähän noista Bullboysta valoakin tuli , mutta tuli myös häriötkin radiohin. Vein kaikki takaisin ja ostin Nordikeja, nyt on valoa ilman häriöitä ja enemmän poistoja .

onko selvää eroo sadossa jos peittaa tai ei

Ei ole ,jos et muutenkaan panosta viljelyyn kunnolla. Paljonko on paljon, jos menettää muutaman kilon hehtolitra painoista ja hehtolitroista. Meillä se on aika paljon.

Sen verran fiksusti on dyna vaihteisto tehty ja vallankin dyna-6, että vaikka ajat automaaatti asetuksilla,
niin voit antaa aluevaihtokäskyn käsin,  esim. 4B:ltä tai 4C:ltä kolmosalueelle. Ei tarvitse joka paikassa kaikkia vaihteita kelata läpi, saman yli hyppäyksen voi tehdä myös ylöspäin vaihtaessa.

Kyllä ollaan Olderilta, joka toimittaa tavaran pihaan ja laittaa laskun perässä.

Kylvökone seuraavana menossa päivitykseen. Koneella kylvetään kokoviljasäilörehuksi korjattavaa herneviljaa nurmen suojaviljaksi ja nurmisiementä luomuna.

Mitä mieltä raati on kannattaako hommata vanha esim. 2,5-3m kylvölannoitin hs-vehkeillä, josta nakata apulantapuoli ja väliseinä roskikseen.

Vai...

Ostaa käytetty underhauggi ja kylvää viskolla noi herneviljat. Underhaugilla pystyisi täydennyskylvöjä tekemään, mutta aiheuttaa ylimääräisen ajokerran nurmen perustamisvaiheessa.

Ihan vaan uteliaisuuttanni ,että paljonko meinaat vuosittain kylvää

Yhteensä 120 kg.  Täytyisi penkoa vanhoista papereista viljan ottamat hivenet, mutta karkeasti  ottaen määrät ei kovin paljon heitä nurmien määristä. Hintaa kertyy vajaa kymppi hehteerilta veroineen.  Jos sinulla on tarvista  niin pukka viestiä.

Ei ole. Lietteen  (25-30tn/ha)mukana tulee hehtaarille hivenravinteita   kymmenistä grammoista muutamaan sataan, mikä on hyvän nurmisadon ottama määrää.  Näillä meidän käyttämillä määrillä ei ole tarkoitus lannoittaa maata varastoon, vaan antaa kasvin tarvitsemat  ravinteet vuosittain lietteen mukana.

Nämä sulffaatit on pakattu 25kg säkkeihin ja n. 1000kg lavoihin. Säiliöön sekoitetaan koko määrä.
Sekoitusmäärä on sellainen ,että 25-30tn lietteen käyttöllä peltoon tulee vuosittain sadossa poistuva määrä. Tavaara olen ostanut ystäville ja kylänmiehille, sillä tonni sinkkiä rittäisi itelle 10:ksi vuodeksi.

Kymmenen vuotta nurmia tädentäneenä, on suurin ongelma  vuosien varrella ollut oikestaan nurmialan pienentäminen. Eläin määrä pysynyt samana koko ajan, mutta nurmiala pienentynyt  kymmenesä vuodessa n.20%.

VM:llä  kylvetty kymmenkunta vuotta, yleensä kaikkein kivisimmät ja huonnoimmat  lohkot, joissa ei ole juurikaan suoria ajolinjoja.  SK vantailla alaa kertyi  yli  2000ha. Ihmellinen kone  kotimaiseksi ,sillä
vaikka on ajettu kivikoissa vantaat maassa, niin ainuttakaan vannasta ei ole vääntynyt .
SK vantailla ajonopeuden kanssa oli oltava tarkempi, sillä auraava kaksoiskiekko lähtee sukeltamaan ,jos ajonopeutta on liikaa.
DS vantaat tuli proto versiona ja taakulla ,jos ei olla tyytyväisiä ,niin vaihdetaaan perinteiset tilalle.
Nyt niillä kylvetty kolme vuotta ja n. 1000ha. Paluuta ei ole ainakaan näillä kivisillä mailla takaisin SK
vantaaseen ole.
DS vannas sietää suuremman ajonopeuden,  ei tukkeudu keveillä multamailla ja turpeilla , liekkö kylkipyörän ansiota ,joka pitää oljet ja kasvijätteet paikallaan ,kun vannas leikkaa vakoa.
Rypsin kylvöillä on alettu käyttää 5-6kg siemenmääriä ja kylvösyvyytenä 1,5cm , millä on taimettunut
myös olkikasojen kohdat.
Muokatuilla orastuminen on ollut kummallakin vantalla tosi tasainen, eikä voi verrata mitenkään
vanhaan lahavannas aikaan mistä asiakkailta on tullut kiitosta. Ehkä syy löytyy pyöränvälijyrästä, mitä ei ennen muinoin ollut.
Kaikilla koneilla kylvetään kuten on Loimaan kokeesta opittu, jopa perinteisilläkin.

Joka vuosi. Lietteeseen lisätään kuparia, sinkkiä ja mangaania sulfaatti muodossa. Annosteluna käytetty
vuosittain rehun ottamaa määrää, eikä edes ole  kallista.

Eikai nuilla ehdoilla ole kuin yksi vaihtoehto oikeasti.
VM  uusilla DS-vantailla ja pyöränvälijyrällä.
Koneessa riittää paino kylvää syysvehnää suoraan kuivanakin syksynä.
DS-vantailla pystyy ongelmitta kylvämään öljykasveja muutaman kilon siemenmäärillä
tarkasti oikeaan syvyyteen.
Kynnetyillä tai muuten muokatuilla  pyöränvälijyrän kanssa orastuminen  tosi tasainen.
Pieni vetotehon tarve ja DS-vantaailla ajonopeus voi olla suurempi kuin vanhoilla kaksoiskiekoilla.

Tuli alkusyksystä  testattua noita halpis ledejä, kahta Bullboyta ja muutamaa IKH:n mallia, kahden merkkiä en muista,
tehojen ollessa 21-50w:n välillä.  Radioaseman ollessa vähänkin heikompi, niin nuo kaikki
aiheutti RADIOIHIN häiriöitä.  Tuloksena testijen jälkeen unohdin nuo halpikset
ja ostin kasan Nordikkeja ja pari Tyriä , eikä ole suhinoita sen jälkeen ollut.
Jos sinulla on onni asua kunnon kuuluvuusaluella ,niin halpiksillakin  kyllä pärjää,  tehosuositus on
tosiaankin tuo 27w ja siitä ylöspäin.