Ei noi muunninkoneet oikein peltotöihin järkeviltä vaikuta, niin ne ainaki saa unohtaa laskuista. Mezzo vois sopiva peli omaan käyttöön olla. Ja jontikan suosittelijoille: yks john deere löytyy, ja tosi luotettavasti se on toiminuki. Miksei joku tynnyrikopillinen kone vois hyvä ollaki, tuntuis vaan ainaki vähä nykyaikaisemmalta vaikka valmetin mezzo.. Ja esim. 6300 ja 6400 jontikoista pyydetään mun mielestä vähä liikaa niin vanhoiks koneiks, vaikka hyviä onkin. Mut kyllä kaikki vaihtoehdot pidetään avoinna, mut nyt kiinnostaa valmetin eikä jontikan ominaisuudet. 

Kiitoksia vaan asiallisista vastauksista! On aika hankalan tuntuseks tehty järkevien muutosten tekeminen.. Kun noita raivauksia alottaa, niin pitäiskö eka ilmotella kaikille mahollisille tahoille etukäteen, vai vaan raivata eka säilyttäen vaikka aluksi vanhat piiriojat entisellään?

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Olisi siis pari lohkoa, joilla on aikanaan isoisiltä jääny raivaaminen vähä kesken. Lohkojen koot 3.6 ja 10 hehtaaria. Molemmista pelloista saisi melkein suorakulmion muotosia, monikulmioiden sijaan, raivaamalla vajaa pari hehtaaria molempiin lisää.

Tukiahan raivioille ei taida saada mut oliskohan muuten mitään järkeä? Raiviot olis täysin kivettömiä savimaita missä kasvaa uudistuskypsää mettää. Ja metsä työläs uudistaa heinittymisen takia.

Pystyisikö lohkojen tukia kierrättämään lohkon sisällä siten, että se osa pellosta mihin ei täysiä tukia saa, olisi aina kerrallaan vaikka viherlannoitusnurmena kolme vuotta? Nurmikiertoa tulisi ja pellot pysyis paremmassa kasvukunnossa kun osa olisi aina nurmella.. Ja kulmien kiertely vähenisi jonkun verran.

Onhan tänne tullu ihan asiallistaki asiaa. Ja joo, muut merkit on tutumpia, valmettiin vaan on ollu aina vähä asenneongelma. Ikää ku tulee lisää, niin merkkiuskollisuudet katoaa ja voi harkita kaikkia järkeviä vaihtoehtoja. Ja vähemmän järkeviäkin  Ja ei oo tapana koneita puhelimessa ostaa, on ne käytetyt tutkittava mahollisimman tarkkaan.

Kuinka paljo samaa muuten mezzoissa ja 05- sarjoissa on? Vai onko uudistukset lähinnä ulkosia ja ergonomiaa?

Sen verran vähä tulis koneelle vuodessa kuitenki ajoa, että sen ajan saattais kestää heikompaaki ergonomiaa, ku saa muuten ajella paljon uudemmilla ja paremmilla koneilla. Mut luotettava olis oltava.

Eikö oikeesti noihin 90- luvun paikkeilta oleviin koneisiin löydy varaosia!? Entäs minkä merkkisissä koneissa halvimmat varaosat. Omien kokemuksien mukaan kaikkiin tasasen kalliita.. 

Joo on se kutosen sitkeys tiedossa. Ja onhan noi hiivatitki harkinnassa. Valmeteista ei oo pahemmin kokemuksia muista ku 8000- ja t- sarjoista, ja varsinki megat on aika karunhienoja työkoneita.  Oon vaan katellu et monilla 05- sarjalaisillaki on ajeltu helposti yki 10 000 tuntia nii ei ihan heikko ehkä voi olla sekään.

Ja kastemadot kiittää nelosta kutosen sijaan vaikkei se painoero ehkä montaa sataa kiloa oliskaan.

Turhan iso ruiskutuksiin ja jyräyksiin yms. Harkinnassa on kyllä  jos tulevaisuudessa sitte vaihtais ykköskoneen 8400 valtraks.

No nii, nyt ku on taantuma, tai jotain synkkää kuitenki, nii pitäiskö tukea suomalaisia ja vaihtaa kakkosraktori oikein valmettiin! Mitäs suosittelette suunnilleen tohon hintaluokkaan vilja- ja metsätilalle? Noin 90 heppanen sais olla, nelisylinterinen kuitenki. Vaatimuksia olis kevyemmät peltotyöt ja ehkä sekalaiset etukuormaintyöt, vaikkei noi mun kokemuksien mukaan parhaita siihen olekaan.. Täytyis olla perusluja tekniikaltaan tietenki. Minkälaisia olis noi 715 ja 815 teollisuusmallit? Vai onks 6000 sarja selkeesti parempi?

Eilen alko rukiilla puinti. Kosteus sopiva, vähä yli 13.  Lajike elvi ja paikka kymenlaakso. Huhtikuussa kylvetty vehnä vois olla ens viikolla ohjelmassa.

Öljyretikka- rehuvirnaseosta kokeilin viime vuonna ja retikka jäi ihan kitukasvuseks kirppojen ansiosta.  Eli kannattaa huomioida ettei välttämättä kannata laittaa jos vaikka rypsiä meinaa lähellä kasvattaa. Tai ainaki kirpat saa hyvän suojan viherlannotusnurmesta.. Saakos vln:ää muuten ruiskuttaa? Ei tietty järkevältä vaikuta mut mitenköhän on? Rehuvirna kasvo kyl komeesti ku alkuun pääsi.
Joskus tuli kokeiluna kylvettyä kerääjäkasviks retikka ruismaahan kylvön jälkeen, ja syksyn aikanaki ehti aika hyvän juuriston kehittämään ku ei ötökkäongelmaa ollu.

Pitääki lukea toi murtolan ketju läpi vielä vaikka vähä sitä joskus jo selailin. Ja tarkotus olis siis härkäpavun jälkeen kylvää aina vilja, ku papu on niin hyvä esikasvi sille, ja vasta sitä seuraavana vuonna pellava tai rypsi.

Ja voihan se pellavan kylvö olla samalla ensimmäinen ja viimeinen kerta mut kokeilemallahan se selviää.

Moro! Täällä saattais olla kasvinvuorottelun-osaajia, mutta ei oikein suoraan tätä aihetta sattunu silmiin.

Kasvintuotanto- tilasta kyse, ja pohdinnassa olisi saada nurmien ja kesantojen määrä minimiin, ilman että viljoja olisi ainakaan kahta vuotta pitempään millään lohkolla. Tällä hetkellä viljelyssä on viljat, härkäpapu ja rypsiä välillä. Nyt kiinnostaisi kokeilla öljypellavaa.. Mitä luulette, onko sille mitään estettä että viljelykierto olisi esim. vilja-härkäpapu-vilja-öljypellava-vilja-rypsi?? Kuinka kasvitautien osalta öljypellava ja rypsi, onko yhteisiä tauteja? Pitäisikö niiden välissä olla pitempi aika kuin vuosi? Vai onko vaan lyötävä viherlannoitusta johonkin väliin..