Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onko tuo nyt sit se vanha musta ohjain?
Vanha musta jossa kaksi näyttöä.
Mika
Moro.
Ilmoittautukaahan Rapid-miehet, jotka boksia vailla. Ilmeisesti kaikki nuo MK3-boksit alkavat olla siinä iässä, että murheita odotettavissa.
https://www.facebook.com/mikansahkopaja/posts/669926209784064Mika
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.
Automixissä oli varsin nerokas systeemi. Shuntin akselia pyöritti järeä bi-metallijousi, kuin saunan lämpömittarissa. Jousen kotelossa oli lämmittimenä hehkulamppu, jota kytkettiin päälle ja pois tuolla huonetermostaatilla. Muistaakseni vielä niin päin, että lamppu sytytettiin kun termostaatti lakkasi pyytämästä lämpöä, jolloin bi-metallijousi lämpeni ja käänsi shunttia pienemmälle. Jos lamppu kärähti, niin shuntti jäi täysille eikä mikään jäätynyt. "Merkkivalona" oli reikä josta näki, paloiko lamppu.
Itsellä on Ouman ja sisälämpöanturi. Suuri osa patteritermostaateista on jumissa ja saa ollakin kun Ouman hoitaa homman.
Mika
Moro
Tämmöinen keissi. Kannattaisi varmaan kaikista purkeista vaihtaa tuo piiri, jonka patterin kestoiäksi ei luvata kuin 10 vuotta:
https://www.facebook.com/mikansahkopaja/posts/659511077492244:0Mika
releellä
Ja/tai diodilla.
Mika
Sekotronicciin menevä virtapiuha, lähti aukeemaan väärästä kohtaa ja veti piuhat poikki :/ no menee se juottamalla mut sormet on kun nippu kyrpiä niin vähän tuskaista. Muita johtoja? Vaaka-antureita?
Piuhoja voi tehdä mallista ja antureita voin tilata kaupasta, mutta mitään ei "hyllyssä" ole, muuta kun tuota kalvoa kun nyt semmoinen tuli tehtyä. Muuten minulla ei juuri kyseeseen koneeseen mitään erityisosaamista ole.
Mika
Mitä jos saman tien laittaa suomenkielisen kalvon (vaihtoehdoksi)?
Mikä ettei. Toisaalta alkuperäiset tekstit pitää kutinsa ohjekirjan kanssa. Mielessä kävi laittaa yläkulman tekstiksi VieläSekompiTronic
Mika
Mihin hintaan (hajallahan se on jo se ***** "kelmu")..
Saakos sun kautta muita kilkkeitä tohon yhteyteen? Sekon lisävarusteissa ainakin oli hinnat ihan hatusta revittyjä kun ajattelin käytettyä vaunua varustaa.. (vulcan lietso)
Laitoin hintatietoja kalvoista tuonne sivulle. Mitäs kilkkeitä ajattelit? Kauko-ohjattu täyttöruuvien pysäytys?
Mika
Venymäliuskoille saa aika halvalla nykyään valmiin vahvistimen. Suomesta ostaessa jotain satasen luokkaa ja eBay yms. niin kaikkea kympistä ylöspäin. Liimailet siilonjalkaan venymäliuskat ja siihen tuo vahvistin perään. Tuloksia voi lukea vaikka yleismittarilla.
Noilla hilppeillä tekee aika helposti sellaisen suuntaa antavan, eli mahdollisesti liimausvirheistä yms. johtuen lämpötila saattaa hieman vaikuttaa lukemiin. Jos oikein hienon tekee, niin jossain ketjussa oli niitä valmiita logiikka palikoita...
Virittelyn makua... Vaikka noinhan ne kalliit vaaka-anturitkin toimii. Venymäliuska siilon suorassa jalassa ei kyllä mittaa juuri mitään, vaan joka jalkaan pitäisi saada jokin identtisesti taipuva komponentti, käytännössä jokin sopivasti mitoitettu vaakasuora palkki. Lämpötila kompensoidaan liimaamalla venymäliuskat molemmin puolin palkkia ja kytkemällä ne Wheatstonen siltaan. Palkki pitäisi vieläpä olla mielellään rosteria ettei ruoste mene venymäliuskan liiman alle. Sitten ollaankin jo kohta askarreltu niin pitkään että kaupallinen anturi tulee kilpailukykyiseksi.
Mika
Moro
Sekotronic 150 -apevaunuvaakaa tuossa korjailin.
https://www.facebook.com/mikansahkopaja/posts/648881548555197Tuossa alkuperäinen näytön "lasi" on aika ohutta kelmua, ja kun se hajoaa niin näyttökin (590€) menee aika nopeasti pilalle. Jos joku tarttee niin nyt noita etulevyjä saa minulta "tarvikeosana". Kahteen kertaan laminoitua kalvoa, aika näyttää kuinka kestää.
Mika
onko käytössä siilovaaka järjestelmiä? tarve olisi hyvin pieni mutta tärkiä.. 3 tai 4 siiloa joita tarttis vahtia hyvin pienin kustannuksin.. tuntuu ovh hinnat olevan 2-3t/siilo..
Onko tarkoitus vahtia, ettei tavara pääse loppumaan? Yksi vaihtoehto on vahtia, paljonko siilosta otetaan tavaraa esim. laskemalla purkavan ruuvin kierroksia. Yhteen hakelämmityssysteemiin tein tämmöisen vahdin, ja pelaa hyvin. Tai sitten kapasitiivinen taikka ultraäänianturi.
Vaaka-anturit vaan on niin perhanan kalliita.
Mika
Mikähän nyt sitten olisi paras tapa kuivauksen lopetukseen? Suoraan viljasta mittaavat anturit tuntuvat ilmeisen epätarkoilta. Tulo- ja poistoilman lämpötiloja vertaamalla tuloksen saisi varmaan hyvinkin tarkasti, mutta laskukaavan kehittelyssä voi olla ongelmansa.
Poistoilman kosteus on se perinteinen tapa, mutta onko se luotettava ja miten arvo vaihtelee viljalajeittain?
Ilman kosteutta mittaavat anturit eivät kovin hyvin säilytä mittaustarkkuuttaan aikojen saatossa. Ne ns. kontaminoituvat kuulemma, mikä voi ilmetä varsinkin laitteistossa joka seisoo lähes koko vuoden. Voi tietysti olla vanhaakin tietoa ja anturit kehittyneet. Yksi antureita testaillut kaveri sanoi että sopiva kuiva puun oksa muuttaa asentoaan ilman kosteuden mukaan paljon luotettavammin kuin nuo anturit
Tekee siihen vain asteikon. Tätä taustaa vasten hiukseen perustuva hyggrostaatti ei välttämättä ole kovinkaan huono laite
Mika
Okei, tuota Logoa katellessa huomasin, että vanhuus ei tule yksin.
Aivan tämän aiheen ulkopuolelta, nykyään ei oikeen enää näytä C tai vastaava kielikään riittävän vaan pitää olla graafinen alusta. Joskus Basic oli kova juttu konekieltä helpottamaan.
Toki se tekee ohjelmoinnin mielenkiintoiseksi ja auttaa ihmisiä kiinnostumaan tuollaisista asioista.
Muistan muinoin, kun opeteltiin koulussa ohjelmomaan mikro-ohjaimia assemblyllä. Porukka oli pihalla kuin lumiukot. Vaikka jokainen osasi tietokonetta käyttää ja C/C++ ohjelmointia murjottiin menemään unissakin, niin todellisen toiminnan ohjelmointi tuli täysin shokkina.
Sitten tuon tahkoamisen jälkeen tuntui hölmöltä, että me ollaan opiskeltu asioita täysin väärässä järjestyksessä. Tuskin toisaalta ketään olisi saanut houkuteltua tuohon, koska tiedettiin, että tehokkaampiakin ohjelmointitapoja on olemassa.
Tähän otsikkoon liittyvään ajatukseen em. vuodatuksella ei ole mitään tekemistä. Kunhan vaan totesin että vanhuus ei tule yksin. 
Logiikoissa muuten ohjelmoinnin filosofia poikkeaa c:n kaltaisista lausekielistä aika totaalisesti. Oikeastaan logiikan relekaaviot on helpompi omaksua ilman lausekielitaustaa, niin ei ketuta ihan niin paljoa tehdä asioita "vaikeasti". Logiikan kielessä on vaikeampi tehdä asioita järjestyksessä, koska prosessit ovat rinnakkaisia. Esimerkiksi silmukkarakenne on hankalampi tehdä. Toisaalta logiikoissa debuggaus on paljon helpompaa ja esim. Käyttöliittymien ja näyttöjen luominen lasten leikkiä. Omiin mikro-ohjainkokeiluihin verrattuna logiikoissa on myös se etu, että hardis yleensä toimii ja varaosan saa kaupasta.
Mika
Onko kokemuksia kuivurin automaation modernisoinnista?
Koska tuota ohjelmointikokemusta on hieman kertynyt, niin valmiiden kuivuriautomaatioiden sijasta kiinnostaa tavallisen ohjelmoitavan logiikan käyttäminen. Sähkömies asentaisi Siemens Logo!:n ja pari lisäpalikkaa. Ohjelma omasta takaa ja säästöä syntyy tuhansittain.
Kuulostaa helpolta. Kannattaako ryhtyä tuumasta toimeen?
Minä olen pieniä logiikkasovelluksia toimitellut joitakin kymmeniä. Paras hinta/laatu/ominaisuudet-suhde on mielestäni ollut Unitronicsin kilkkeissä, mutta Siemens merkkinä vakuuttaa kyllä elinkaaren pituudella. En tee itse keskuksien vahvasähköpuolen asennuksia, ne saa rakentaa luvat omaava sähkömies.
Pienet ja vaarattomat sovellukset ovat helppoja, mutta kokemuksen karttuessa osaa helpommin rakentaa ohjelmiston "varman päälle" niin, että esim. sähkökatkon sattuessa systeemi osaa toipua jotenkin fiksusti.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että kannattaa
Mika
www.facebook.com/mikansahkopaja
Pieneksi jää valikoima kännyä työkäyttöön ajatellen,
CAT , eli kotosammin pillarin puhelimet kai ainoita
Näppäinpuhelimista, jotka kestää kosteutta ja kolhuja, sekä
Toimii päivän haalarintaskussa. -20 asteen pakkasessa
Samsungin gower kans vaihtoehto, mut kosketusnäytöllinen....
Toki jotkut käyttää Nokian lumiaa, kait se aikansa kestää,
Mut pakkasessa niin ja näin kylmin sormin.
Muita vaihtoehtoja? Nokialaiselle kun alkaa tuleen jo tunnit
Täyteen.
Iphone, vaikka edullinen 4S johon ostaa Lifeproof kotelon. Voin suositella. Ainoa älykänny joka oikeasti toimii, jota ei ole vielä kertaakaan tarvinnut bootata yli vuoden käytön jälkeen. Tuolle kotelolle luvataan sukellustiiveys ja pudotuskestävyys 2 metristä.
Mika
