Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Joo. Lipputanko tällä kertaa, kun on muun rakentamisen vuoksi asiallista porauskalustoa tontilla.. 16-millinen pora sattuu olemaan. Tuo kemia vaikuttaa tähän sopivimmalta. Kun pitäisi kestää vuosia, arveluttaa lähteä hitsaamalla rikkomaan sinkitystä. Kuumasinkittyä kierretankoa, eiköhän se siitä...
16 mm kierretankoa pitäisi saada "liimattua" kallioon, 16 mm reikiin. Sovitusvaraa on niukasti, normi betonin kiviaines ei mahda mahtua väliin. Onko raadilla ehdottaa jotain tarkoitukseen sopivaa valmistetta?
Reilu vuosi päivittäistä käyttöä tuntuu olevan ikä. Myyjäliikkeestä saa ilmaiseksi uuden, jonka asentaminen tällaiselle ei-ikea-asiakkaalle on jonkinmoinen hahmotusharjoitus
Mä en laittais herneen alle kerääjäkasvia ollenkaan. Lakoontumis riski niin suuri et kerääjä alla tekee puinnista yhtä helvettiä..
Timotei-nurminata pysyy hillittynä. Noin varman päälle jos haluaa, niin niittynurmikka, punanata ym. laidunheinät. itsellä englannin raiheinä.
Siis herneen alla ja puit?
Kyllä. Jos hernekasvusto (plus tukivilja) on edes jotenkuten asiallinen, 5 kg/ha englannin raiheinää pysyy kyllä alla. Huom! englannin raikku, EI missään nimessä Italian!!
Mä en laittais herneen alle kerääjäkasvia ollenkaan. Lakoontumis riski niin suuri et kerääjä alla tekee puinnista yhtä helvettiä..
Timotei-nurminata pysyy hillittynä. Noin varman päälle jos haluaa, niin niittynurmikka, punanata ym. laidunheinät. itsellä englannin raiheinä.
Jos tarkoitus on puida tuo herne, niin en voi virnaa suositella. Riittävä määrä (kerääjäkasviksi) on jo liikaa puinnin näkökulmasta.
Mitähän jäynää väki keksii luonnonhoitopelloilla, niitossa,
Voipi ilmestyä ” kirkkoveneen” kuviota ja muuta maisemateosta niitossa 
1995 oli yhden pohjoiskarjalalaisen rehutornin peltikattoon ilmestynyt telalla maalattuna keskisormen kuva, kertoi luomutarkastuksia tehnyt tuttuni. "Ottavat kuulemma ilmakuvia", oli isäntä teosta esitellessään todennut...
Siis viljelijän vika tämäkin vielä.
Ei tietysti kokonaan. Politiikalla ohjataan "hienosti" mitä tulisi tehdä. Säännöillä, asetuksilla ja lailla ohjataan toimia, helpotetaan tai vaikeutetaan.. mut viljelijähän ne päätökset lopun viimein tekee, eikö?
Ongelma on sekin, että yksittäisen viljelijän etu ei välttämättä ole yhtenevä kaikkien viljelijöiden (joukkona) edun kanssa...
Sen verran on hahmotettu, että kun itse purkaa, niin paljoa tuosta ei voi maksaa. Eikä tarvikaan. Lähinnä tuo työn menekki ja vaativuus mietityttää. Aivan hyviä kommentteja tähän asti, kiitos niistä!
Onko kuinka lähellä tilakeskustasi, jos siedettävän matkan päässä,
Kysele koko kuivurin vuokrausta tontteineen päivineen, tai ostoa
Määräalana. On meinaan iso homma, ensin rakennusluvat, pohjat, valut,
Vanhasta purku, siirto ja asennus, siihen lisäksi sähkötyöt.
Ehdotin jo tätä (vaikka 6 km), mutta myyjän tavoitteena on lähinnä hävittää se nykyisestä paikastaan.
80-lukulaista Anttia ollaan lähistöllä hävittämässä. 13 kuution kuivauskenno, siiloja useita. Jos tuota haaveilisi pystyssä omalle tontille, millaiseen työ- ja rahamenoon pitäisi varautua? Kun itsellä ei ole kuivureista suuresti kokemusta, kannattanee ottaa työmaalle joku, jolla on kokemusta tällaisista projekteista. Vai onko syytä unohtaa koko projekti ja miettiä muita vaihtoehtoja?
Tuon retiisin/retikan kanssa ainakin täälläTM pohjoisempana pitää varoa liian aikaista kylvöä. Oma kokemus (vihannes)retikasta on, että ennen heinäkuun puoltaväliä on iso riski, että alkaa heti kukan tekoon ja se muokkaus jää aika vähäiseksi. Siinä heinäkuun puolivälissä kylvettynä (juuren) kasvu elokuun lopulla on jotain aivan uskomatonta. Yksivuotisena puna-apila taas pitäisi kylvää aika lailla alkukesästä, jotta ehtisi kylvövuonna johonkin. Tietty jos on kaksi vuotta, niin kylvää blandiksen heinäkuun alkupuolella; eka kesänä retikka puhkoo jankon, jonka puna-apila toisena vuonna valloittaa. Vähän ruokonataa joukkoon vielä.
Eteläisessä Suomessa, jossa yöt ovat pimeitä, saattaa aikaisempikin kylvö toimia?
Mun käsittääkseni sama ongelma täällä etelässä että pitäisi kylvää suht myöhään kesällä että kasvattaa juurta eikä kukkavartta.
Tietty jos kylväisi apilan keväällä normaalisti ja suorakylvää kesällä siihen retikan, vai kasvaako apila jo kylvövuonna liikaa että vaikeuttaa retikan taimettumista?
Tämä olisi kyllä kokeilun arvoinen combo.
Serkkuni piti aikanaan Uudellamaalla kyläpajaa. 80- luvulla oli vielä paljonkin pientaloja; näinä aikoina kuulemma työnteosta ei oikein tullut mitään, kun kaikki kylän viljelijät kävivät verstaalla tyhjää toimittamassa, koska eivät enää kyenneet mihinkään muuhun pellolle pääsyä odotellessa...
Riippuu nyt aika paljon maalajista noiden muokkauskasvien teho. Kunnolla tintatun saven tai hiesun jankkoa ei ihan heti rikota biologisesti. Se vaatii rinnalle mekaanisen jankon rikkomisen. Ja rinnalle siksi, että juuristo miehittäisi rikotun maakerroksen. Noita syväjuurisia kasveja pari kolme vuotta ja jankon rikkominen ensimmäisen tai toisen vuoden heinä elokuussa. Kunhan saa rauhassa olla yhden kasvukauden. Tämä siis maalajilla, johon on syntynyt läpäisemätön, v*ttumaisen veemäinen jankko.
lisää asiasta vielä
https://hamk.finna.fi/Record/aoe.1103
Eilen koulunpenkillä kuulin naapurikunnasta ohjeen kevättöiden aloituspäivästä: "viikko sen jälkeen, kun Pentti on nähty pellolla". Pitäis vaan saada se "Pentti" jonnekin lähemmäksi, niin ei tarvitsisi itse pähkiä sen enempää...
Eikö näitä "Penttejä" ole joka kylässä? 
Kun on jäänyt kylän viimeiseksi mohikaaniksi, lisääntyy vaikeuskerroin...
