Seleeniä pitäis olla säilörehussa riittävästi, jos yaralaisella lannotettu. Luomussa seleeninpuute on yleinen ongelma.

Ei kaikin paikoin riitä lannoitteiden seleeni tavan tuotannossakaan. Maaperissä on eroa.

Mutta sehän selviää helposti. Pyydä eläinlääkäri seuraavalla käynnillä piikittämään hiehoihin seleenit, ja lisäät seleenikivennäistä hiehoille ja umppareille. Kyllä se sitten näkyy pian jos se oli syy. Haittaa siitä ei ole.

Mokkulayhteyksissä on yksi hyvä puoli. Ne työllistää kivasti tämmöistä atk-hommia tekevää :-D

Valokuitu vaan pelaa ja pelaa. Häiriöt hyvin harvinaisia.

Pitäiskö itkeä vai nauraa ? Vain yhdellä tuomarilla ei mennyt pasmat sekaisin Äkkijyrkän läsnäolon takia. Huokaus.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013103117669556_uu.shtml

No toisaalta... HO asetti nyt yksilön oikeudet ja lain eläimen tunnistamisesta rinnakkain. Luulisin päätöksen perustuvan eläinten merkintää koskevan lain perusteluihin, jossa oleellinen asia on nimenomaan eläimen tunnistettavuus. Korvamerkki on kirjattu viralliseksi tunnistustavaksi, mutta kuten usein ylemmissä oikeusasteissa, kun haetaan tulkintaa eri oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ne haetaan lakien ja asetusten perusteista.

Nyt yksilön oikeus katsottiin tärkeämmäksi kuin se että tunnistettavuus olisi toteutunut kirjaimellisesti lain mukaan, koska eläinten tunnistettavuus pystyttiin osoittamaan mahdolliseksi ilman merkkejäkin.

Olen itse nautarekisterin kehittämisryhmässä esittänyt mahdollisuutta kirjata tilan omavalvontasuunnitelmaan esim. eläinten valokuvaamisen syntymävaiheessa ja tämän kuva-aineiston käyttöä eläinten tunnistamiseen mahdollisissa korvamerkkipuutteissa tarkastusvaiheessa. Sama idea kuin tuossa oikeuden päätöksessä, muoviläpyskän puuttuminen korvasta ei voi olla täyden sanktioinnin peruste, jos eläin kuitenkin on identifioitavissa muilla keinoin, ja tuohon menettelyyn on tilalla kirjattu suunnitelma.

Suomalaiseen ajatteluun liittyen tuo menettely tietenkin  kielletään jo sen takia että ihan jokainen karjanpitäjä ei osaa kuvata eikä omista kameraa? Kun joku ei osaa niin ei kukaan  muukaan saa.

Täytyypä nostaa vanhaa ketjua. Toivoa vaan olis sopinut, että ei olis tarvinnut 13 kk ilman antibioottihoitoja paitsi lähes järjestelmällinen umpeenpano tuubien käyttö. Sitten se taas elämä palas normaaliksi. 1. poikineella yhdessä aureus, seuraavalla viikolla seuraava poikinut aureus ja lypsykaudella toisella uberis. Aureukset "parani" uberis ei siis umpeutin.

Sitten suma ... lehmä A vähäinen (+) KNS ja toinen vedin ei kasvua, ei hoidettu sillä välillä kaikki OK ja sitten taas soluttaa.
 lehmä B vähäinen (+)KNS ei hoidettu, lievä solutus
lehmä C Uberis vielä hoidossa.
Sitten eilen illalla tankis solut "miljoonia" ja taas löyty ... nyt jo tuli sakkoja ja klimppejä, eilen suodattimes muutama. Taas näytettä huomenna auton mukana.


Edellisestä kriisistä luulin selvinneeni seleeni lisällä ja yksilöpyyhkeillä sekä milkodex vedinsuihkeella. Mutta samat metodit olleet käytössä siitä lähtien ja taas .... olispa edes lypsykauden lopulla mutta umpeutettua uberista lukuunottamatta poikineet alle 2kk aikana. Parhaimmilla yli 50 litraa maitoa päivässä, hiukka kyrsii
 
Nyt tekee tiukkaa päästä tankki soluilla alle 250k ja taitaa huomenna olla koepäivä.

Mulla on ny ei enää noista tulehduksista ole murhetta kun lypsylehmät muutti naapurin navettaan, mutta omia konsteja niiltä ajoilta kun oli joskus ruuhkaksi asti tulehduksia:

Parret täysin putiputsiks, kunnon kalkitus joka paikaan ja uudet turpeet parsiin. Parin viikon päästä uusiks. Ajatuksena muuttaa ympäristön ph jotta ympäristöperäisten bakteerien olot tukalaksi.

Hanskat käteen, ettei aureusta säilytä ja siirrä omissa rikkonaisis käsis. Vedinkasto käyttöön ongelmatilanteissa, tilanteen rauhoituttua pois käytöstä. Ainakin kannattaa vaihdella aineita, ajatuksena sama kuin parsissa, jatkuvasti samojen aineiden käyttö johtaa aikaa myöten ko. aineille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen.

Lypsykoneen tarkastus, ei ollu yks eikä kaks kertaa että löytyi joku nilkuttava tykytinventtiili tai pieni ilmavuoto jostain.

Lypsyrutiinit, ne tissinpäät kertoo paljon. Lomittajien suhteen meillä ainakin oli kova opettaminen pois ylilypsystä, tahto löytyä risaa tissinpäistä. Tarkkuus tuossa ei tarkoita viimeisen tipan kiskomista.

Hoidettavista aina analyysit, jotta tietää mitä hoidetaan.

Ja lopulta, aika moni tulehdus hoitui parin viikon erilleenlypsyllä ja ellei parantunut niin sitten umpeen. Tuommoiset epämääräiset soluja nostavat tulehdukset ei juuri kuitenkaan antibioottihoitoihin reagoineet. Kuumeiset ja yleiskuntoon vaikuttavat sitten tehohoitoon.

Noilla mentiin meillä. Tilakohtaisia strategioita on muitakin, mutta kirjanpitoja tehdessä näkee senkin, ettei ylenpalttinen hoitosyklikään ja tarpeettoman alhaisiin solulukuihin tavoittelu välttämättä ole taloudellisesti perusteltavissa.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 29.10.13 - klo:07:23

Mä en ole ikinä tehnyt mitään mappeja, kaikki on tietokoneella, ikuisesti, ja sieltä saa tulostettua kaiken mitä tahtoo.

Aikas pitkään mäkin ajattelin noin, kunnes tietsikka ei päättänytkään  muutama viikko sitten enää käynnistyä Sisällä lohkokirjanpito ja vuoden kuitit siihen asti tallennettuna. No muistinhan mää että otin joskus kopioitakin tosin alkukesästä. Oikleastaan tuo alkukesä vaan näyttikin olevan huhtikuun alku  Hiukka meinas soijaa pukata viikonlopun yli, mutta kone huoltoon ja tiedot talteen Kovalevy teki ns. temput takuuaikana

Näin se on. Ja ne varmistukset jää aina tekemättä. Ja jos tehdäänkin niin siinähän ne  tikut ja levyt on samassa toimistossa joka sitten palaa.

Itse siirtynyt ja kovasti suositellut asiakkaillekin pilvipalveluja, jotka tekee automaattisesti taustalla synkronoinnin. Muutaman minuutin sisään aina varmistus tehty ja palautus käy näppärästi. Itse käytän dropbox.com nimistä.

Mistähän valtran jarruihin ilmaa pääsee? Tuossa m:ssä on ilma-avusteiset jarrut. Ilmattu on huollossa asti ja pääsylinterit vaihdettu.

Jos sinne ilmauksen jälkeen ilmestyy ilmaa niin työsylinterit vaihtoon. Pikkusen syöpymää sylinterin pinnassa niin vetää takaisinvedossa ilmaa männäntiivisteeltä. Se pitää paineen suunnassa vielä kuppimaisen muotonsa vuoksi, mutta takaisinpäin alipaineella karkaa ilmaa välistä.

Jääny jarrunesteet vaihtamatta? Nimenomaan työsylinteriin se nesteeseen kertynyt vesi kasaantuu ja syövyttää

Vois tulla äkkilähtö urakkapellolta jos tuota tiukkuutta isännän paalit alkais olla..
http://www.youtube.com/watch?v=8NJazis2QRc

Paalitaksalla urakoiville suunnattu mainosvideo :-D

Tässä viestissä viitataan varmaankin siihen tiistai-iltaiseen tv-ohjelmaan, niin me sitä  kumppanin kanssa mietittiin, että kun tää kolmen kimppa oli perustanut sen yhteisnavetan.

Investointi kaks miljoonaa ja 150 lehmää, eli 50 per yrittäjä, no se yks tais siinä jo todeta, että tilipussi on ohentunna.

Tuntus, että tuossa pitäs olla lehmiä ainakin tuplamäärä, että tuo oli järkevällä pohjalla.

Työpanos per ihminen on rajallinen. Tuo 50 lehmää per työntekijä tuntuu olevan aika yleinen raja - ja tässä ymmärrettynä niin että per jokainen navetalla työskentelevä oli se sitten itse yrittäjä tai puoliso tai kumminkaima tai työntekijä.

Pelkällä niittokoneella katkotut heinät painuu aika lujasti sänkeen, ite viime kesänä karhotin ja paalasin yhden heppa-asiakkaan itte niitetyt heinät vajaan kahden vuorokauden esikuivatuksen jälkeen ja pyöränjälkiin jäi heinät, ku muuten olis tarvinnu karvia kaikki sammaleet, kuntat ja mullat sekaan..

Tämä on todettu, juuri näin käy

Tuota apilan varisemista murskaimella en ole koskaan itse todennut, eihän niitä lehtiä niittovaiheessa saa irti käsin repimälläkään. Varisemista voisi tapahtua karhotuksessa, jos nyt sattuisi joskus sellaiset kelit että apila kuivuisi ihan korpuksi.

Kverneland kääntöauran tukipyörä jää välillä pystyyn kun kääntää puolesta toiseen. Otin akselin pois ja meinasin puhdistaa paikat mutta ei siinä mitään ylimääräistä ollut. Hyvässä rasvassa oli akseli ja laakerit, eikä klappiakaan juuri ollut, ehkä pari milliä sivusuunnassa. Voiko vaimennin mennä liian jäykäksi tai mitä siinä voi olla vikana? 
Tuon malli on ES 80-200, tukipyörä 200x14,5 ja vuosimalli 2001.
Onko muilla ollut sama ongelma ja miten olette saaneet tukipyörän kääntymään niinku pitäis?

Eikun vaimennin liian löysä,  päästää pyörän putoamaan ennenkun haarukka ehtii alta pois

Lainaus käyttäjältä: Mä - 01.10.13 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.10.13 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: Mä - 01.10.13 - klo:07:34

Lainaus käyttäjältä: Renaultmies - 30.09.13 - klo:22:14

Tehtaat ovat ajaneet perunan solunesteen pellolle pääosin syksyisin. Uuden nitraattiasetuksen mukaan syksyinen levitys-ala pitäisi kolminkertaistaa.  Tehtaat eivät kai halua investoida lisäaltaisiin ja siirtää osaa levityksestä kevääseen. 

Sää varmaan käsität minkä verran sitä tavaraa tulee? Viis 20m3 vaunua sitä kärrää tuos koko syksyn! Olis siinä altaalla kokoa...

Paljonko tuota tulee perunatonnista  Jotain 750 litraa vai..

Ei taida kauas heittää. Eli hehtaari ja 20-25m3!

Tuolleen se matematiikka taitaa tosiaan mennä.

Paljonko tuota sitten saisi "palauttaa" hehtaarille  Ja jos sitä ei tulevaisuudessa saa ajaa pellolle paljoakaan, niin minne se sitten ajetaan..

No varmaan se pitäisi kaikkiviisaiden mukaan käsitellä jätteenkäsittelylaitoksessa jossa siitä poistetaan pikkusen fosforia joka ajetaan sitten tiivistettynä viheralueille kaupunkien rantapuistoihin ja loput sitten yhdestä purkupisteestä vesistöön, ja typpi pulputetaan käymisprosessissa ilmakehään.

Vastaava määrä ravinteita sitten ajetaan pussista niille pelloille mihin tuota solunestettä ei nyt ajeta.

Ja MAAILMA PELASTUU

Onpa jälleen paljon yhden totuuden etsijöitä maanmuokkauksessa...

Semmoista ei ole.

Lautasmuokkarilla on oman kokemuksen perusteella oma paikkansa. Just raivioilla mainio, ja syksyn esimuokkauksena ja lannanmuokkauksessa ennen myöhäistä kyntöä. Hyvin läpäisevillä mailla toimii ihan sellaisenaankin.

Mutta tämän seudun mailla jatkuvassa käytössä tulee selkeästi ilmi muokkausantura. Muutama vuosi tuolla muokattua maata ei siedä syksyllä yhtään sadetta ilman että alkaa lätäköitä muodostua.

Nurmien lopetus tuolla vaatii uskoa. On tuotakin kokeiltu, mutta onhan se kyntämällä lopulta paikattava se möykkelikkö takaisin kylvömuokattavaan kuntoon.

Puhtailla sängillä tuolla kyllä saa siistin ja tasaisen jäljen. Myrkkyjen käyttöä tuo käytännössä edellyttää, kovin paljoa aluskasvistoa ei tarvi niin ei onnistu.

Työn ja polttoaineen säästö toteutuu vain mikäli pysytään puhtailla sängillä, eikä tavoitteena ole kunnolinen nurmenalusta. Melkein sanoisin, että jos näitä tavoitellaan niin sitten ennemmin suorakylvöön.

Jos nurmea kierrossa, niin hyvin vähän tuolla käyttöä lopuksi on. Yhteiskoneena erityistilanteita varten meillä, ja niin hyvä.

Joskus lahja paranee kun sen käärii kalliiseen paperiin ja laittaa kiviä painoksi

Lahja -niminen parempi puolisko?

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Verohallinnon_yhtenaistamisohjeet_vuodel(25909)#4.1Ertvhennyksetjamenojenkorjausert_

kohdasta 4.1.1.1

Tulee hulluksi noiden kuhn multimastereiden kanssa. Painaa sairaasti ,puukoilla olevana lähtee murakossa heinän kuntta lauttana matkaan. Kivikoissa aina jostain hajalla.Siipeen tarttuu mura ku tauti. Koskaan et saa hyvää jälkeä molempiin suuntiin. On nelisiipiset kääntövehkeet. Kestääkö kivikossa muovisiipi?

No onpa ihme, kun mulla kuhnit naapurin kans yhdessä ollu kuus vuotta, eikä tuommoisia ongelmia, tosin muovisiivillä. Vuosittain noin 80 ha käännetty, nyt tarttis muovisiivet vaihtaa, alkaa alareunasta olla ohuet. Muovit kestää kyllä kiviä. Hiekka ja karkea hiekka kuluttaa.

Toi puukko vaatii esiaurat ja ne pitää olla säädetty oikein, esiaura puoliväliin kyntösyvyyttä. Ei niitten kanssa kyllä ole ongelmia. Ainoastaan reilun nyrkin kokosia kiviä joskus kiilaa esiauran ja puukon väliin.