Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Noista sellasta mielestäni kannattaa painottaa kun karhon muoto, leikkuunopeus, koneen rakenteiden järeys ja joustinmekanismi. Itellä kokemukset kertoo et uudet taarupit ja elhot hyviä ja varmaan myös pöttingerit. Nämä kokemukset perustuvat itselle urakoivien koneiden seurantaan. Pöttingeristä ei kylläkään nähtyä kokemusta, mutta kuultua. Täällä pelannu elhotki yllättävän hyvin kone onkin sitten uus 320 mp. Taaruppi kuitenkin karhon ja muitten ominaisuuksien perusteella olis tosta joukosta valittava kone. Eikös Weijolla ollu positiiviset kokemukset Pöttingerin jälkimarkkinoinnista?
Tässä olikin hyvä topicci. On paljon ollut asiaa ja asian vierestä, mutta sellanen jäi vaivaamaan mieltä et mikä vaunu silverillä on ollu käytössä, ja milaset täyttö härvelit? Ja pistä muutaki kommenttia siit sun ruokintasydeemistä, vaikutti kiinnostavalta.
Westikka omalla tietokoneella löytyy varaston nurkasta.. No nyt sitte luullaan ettei tee mitään, mutta hyvä kones kyllä on. Ollu käytössä jo jotain 6 vuotta ja tuona aikana ei oo uusittu ku tuteja ja letkuja ja yks opetuspumppu takuusee. Mutta tällä kokemuksella täytyy kyllä suositella, ja niitä kannattaa kysellä käytettyinäkin, luulen että niitä on myös myynnissä lopettaneiltakin tiloilta. Ja kone meilläkin kiviseinän toisella puolella missä vasikat on--> kone ei oo altistumassa navettailmalle, jos kylläkin senkin kestää. Oli nimittäin ensimmäiset vuodet navetan puolella. Kannattaa myös harkita tota pc-pohjaista tiedonsiirtoa, silloin mahdollisuus väkirehukioskeihin. Saattaa myös nyt omalla tietokoneella olla mahdollista.
Juu se on noilla verkun miehillä aina kovat omantunnontuskat tälläsiä nähessä: Miten on saattanu mennä tollaseen merkkiin täydessä ymmärryksessä valitteen. Luultavasti eivät oo tajunnu et on tässä maalimassa niitä traktoreita, siis ei perkinssejä eikä verkuja.
heh
Kattokaapas huvikseen merkki mikä on sen vetomoottorin tehny. Voisin noin hullusta päästä kuvitella ettei sampo hydrauliks. Tässä on nimittäin sellanen kun sampon moottorit on napamoottoreita pääasiassa. Ja sikäli noi Jyväskylän sampon äijät sitä ihmetteli kun ei voi jättää vaihteistoa pois ja korvata sitä järjestelmää vaan kahella normilla napamoottorilla. Mutta et sillee.
Nyt meikällä oli kyllä nii huono ulosanti tossa edellisessä.. Siis tarkotukseni oli kolmelle seinälle laitaa ja yhteen sivuun laatta ja ilman seinää siis sama sivu. Näin kuormaaminen hoituisi laatalta ja paskan saisi kipata laidoilta tai laatanpuolelta, miltä aina tilanteen mukaan näyttää. Ja tällälailla luulenmyös saavani korkeutta kasaan ihan kivasti, ja keskeltä täyttöä pystyy avittaan kuormaajalla sieltä laatalta käsin. Myös vesien erotus ois aika hyvä pullokaivoon, tai sitten imuvaunulla keväällä. Ja eteen ennen laattaa pieni hyppyri niinkuin rengin lantalassa niin saa vetet pysymään, jollei erotussysteemiä. Kommentoikaa!
Miten vellin tavaran aumaatte toho? onko vaan kärry aksiloitamyöten paskaan ja sitte kippi pystyyn? Itellä meinaa olla vähä onkelmaa ton kasan muodostuksen kans ku ei saa pysymään kasassa vaikka kuinka törkkii kuormaajalla kasalle. Mutta ite miettiny vähän sellasta 10*20 laattaa johon 1,5metriä korkeat seinät joka kantille ja laatta eteen ja sitte että pystyis jokasuunnalta kippaamaan kärryllä sen laian yli. Mutta kommeentoikaahan tota esitystä.. Rinne rakennuspaikkana tai upotus, itestä tuntus ainaki järkevältä niin sais ison kökön ilman rakun ryvettämistä. Ennen kaikkea korkean.
Millasia lantaloita ootte tehny noitten navetantakusien lisäksi? Millasta pohjanmuotoa käytätte ja miten ootte laittanu seinät tälläseen, siis mille kantille ja korkeita? Itellä sama onkelma ku lemmut paskoo aika reilusti sen mitä on kirjoloihi ja kansiloihi joku fiksu laittanut. Mutta mites toi sijottelu jos lohkoja viljelyssä etäällä niin, laari sijoitettu sinne minne on eniten kulkua/hehtaareja vaiko ihan talouskeskuksen tuntumaan ettei tartte talvella liukastella. Ja oisko kellään kokomusta kompostorista kuivallepaskalle, muuttuu kuulemma sen jälkeen kirjojen mukaan ja paikkakunnasta riippuen ´mullaksi´. Sori jos sotken jonkun paskalaanit..
Juu kannattaa vähä seurailla noita miggi markkinoita. Itellä tällä hetkellä Esab 380 ja siin erillinen lankaboksi. On pelannu hyvin ja on helppo säätönen. Entinen oli esabin LKA 240 joka oli todella hyvä kone pienempiin hommiin. Mutta esabbii suosittelen lämpimästi. Kannattaa muuten kysyä näyttelykoneita, on nimittän pirun paljon halvempia ku uudet. Itelle toi uudempi paketti makso saman ku joku 240 kemppi. Ja tollanen virma kun Laitehuolto Tevico jyväskylässä, niin kannattaa sieltä kysellä, vois olla pian edukkaita paketteja ku sattuu.. Ja toine on toi Etra yhtymä, joka myy esappii ja sieltä niit esittelykonehia. Ja kannattaa ottaa sellanen kone jossa on vesijäähy optio jälkeenpäin, meillä sellanen ja jäähy maksaa sen muistaakseni noin 400 sitte jälkeenpäin, jos nyt joskus tarvetta tulee.
Juu taas vaikuttaa jotku hörhöt koittaa pilata hyvää nettipalstaa. Mutta toivottavasti tällänen paskan jaarittelu loppuu. Ja teijät ei ´terveet´tulokkaat huomaa kyllä heti jo tänne tullessa...
Nyt täytyy kyllä kiittää ja kumartaa oikee syvään sen verran tuli hyviä ja asiaa selkeyttäviä vastauksia. Nyt ei itellä oikee muuta ku kauppaa tekkee ja tästä tuli kyllä oikee aimo piristysruiske.. Itellä navetas vähä huono ku on perseet vastakkain nii pöytä meinaa vähä käyä kapeeks.. Mutta ite mittailin et parresta kiskon keskelle 95 senttii ja toisel puolel jäis seinääki sellanen 5 senttiä. Mutta toi korkeus meitä vähä jänskätti ku muualla ollu +230 ja itelle ei saa ku sen noin 205, mutta kait se sitte riittää ku riittää teilläki. Mites muute onko kukaa hakenu mtn avustuksii tälläsii vaunuihi? Ja toi hintapolitiikka et kieppuuko Lankun koneen hinta miten paljo päälle 20k€ verollista, noin haarukalla. Mutta ite ootan koneelta jo paljon, josko sellanen sinne navettaan joskus ilmaantuu.
Muutamia tietoja tässä siitä viel urkkisin. Paljonko mahtaa olla mitta parsputkesta kiskon keskelle, miten leveellä kuljettimella ja onko laite tul uus vaiko käytetty? Nii ja millä kiskolla kulkee ja miten teit mutkat? Sillä tossa kyselin kun itellä vähä on sommiteltu tollasta navettaa, niin tietäs vähä mitkä hyviä mittoja. Ja kiskon korkeus ois kans aika määräävä, ja sitte siinä ku kone kiinni niin koneen pohjan korkeus lattiasta ja riittäkö, ettei tuki säilistä maton välii? Niin ja pystyykö jakaan helposti pelkän säilörehukierroksen ilman kello automatiikkaa jos huomaa että säilörehu on pöydiltä loppu? Monesti kertaan päivään menee säilörehu? Siinä muutama kysymys jotka juolahti mieleen nyt yhtäkkii, mutta kiitos näin etukäteen jos viitit vastata.
No täällä päin toimii paree Westikan ym keskon laitteitten huolto paremmin. Mutta nykyäänhän mullerup ja muut keskon karjatalous koneet ovat mestarifarmin lipun alla. Kuulemma pitäs osien saatavuus parantua ja myyntimäärät kans. Myös toi proviikkaki tippuu, ehkä... Mutta laittakaa kokemusta myös delaavlin ja pellon koneista jos näitä compimaastereita on jossain käytössä. Muuten miten pelaa muullakuin tarkkuussilputulla?
Juu siis tarkotan yhistelmää sr+väkkäri, en mix feederiä. Ja jos jollain on kokemusta myös halveksujan leirin koneesta niin ne myös kiinnostaa. Ja millasissa tiloissa mahtuu liikkuun ja kulkeeko myös täydellä sr tuutilla.
Tollasesta vähä käyttäjä kokemuksii kyselisin. Ovatko miten toiminta varmoja ja millälailla ihmiset on toteuttanu se täyttöratkasun. Ja mitä muita yhistelmiä muualla on käytössä ja mitä niistä on tykätty. Ja käytettyjäki saa pistää vinkkii missä mahtas olla, jos jollain yleensä tommonen jää yli..