Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pirun kalliiksi tulee pellolle pääsy, jos tietoimitus pitää järjestää. Sopii kysy kenen se kustannus on, maanomistajan vai vuokraajan, eihän peltoa voi käyttää jos sinne ei pääse. Toimitus nykyään kustantaa aina yli 1000€ ja tilaaja maksaa. Jos muille tulee myös tieoikeuksia, silloin virkamies jakaa kustannukset saadun hyödyn mukaan.
Kunnan tieasioita hoitavalta lautakunnalta vois myös saada virka-apua ja paljon halvemmalla.
No kalliiksi tulee sekin jos 7ha pellolle ei ole kulkua mistään.
Vanha tie on 3metriä leveä,toimitukses sen ehkä sais levennettyä kans.
Täs olis 5 osakasta,ja pari on jo mun kans samaa mieltä että tietoimitus tarvitaan.
Kaikkein selkeintä tulevaisuutta ja seuraaviakin sukupolvia ajatellen on hakea tietoimitusta.
Sen jälkeen kaikille on selvää mistä ja kuka saa kulkea ja selkeyttä myös kunnossapitoa jos tie samalla yksiköitetään.
No nyt tänään tuli postissa mavin tiedote vaihtoehdoista. Uudelleen kylvöön turvauduttaessa voidaan typpi ja fosforilannoituksen laskenta tehdä alkuperäisen kasvin mukaisesti. Alkuperäinen kasvi, sen lannoitus ja uudelleen kylvön syy on kirjattava lohkomuistiinpanoihin.
Tällainen kevät on omiaan muistuttamaan, että maanviljely ei ole ainoastaan sähköhydrauliikalla ohjattavia ja tietokoneella valvottuja juttuja. Se on myös viljelykierrosta ja maan rakenteesta huolehtimista.
Maanviljelijä ja viljanviljelijä ovat eri yksilöitä!
Erittäin hyvä kommentti!
Patikka tms. maahan paripyörän eteen ja hiljaa ajaa eteenpäin, siten että paino jää paripyörän varaan, lähtee melkein heti kun rengas nousee patikan päälle.
Juu 3.9m pöytä on ihan sopeva vaikka tuon 150 claassin vakiopöytä olis ollut 4.2m niin tuo soukempi mahtuu lämpimän tallin ovistakin paremmin niin saa olla siellä kesät talvet säilytyksessä 
Isompi säiliö ja muutenkin järeämpi ja voimaa hiukan enemmän niin saa vauhtia ja vanha 68:kin oli 3.9m pöydällä...
Me ajateltiin asia toisinpäin 2065 sampottimessa, konetta päivittäessä vaihtui pöytä 3,9:stä 4,5:seen, pääasiassa siksi ettei tarvitse ajaa koheltaa kovaa.
Nythän näille jo kylvetyille pelloille missä on uusintakylvön tarve on tähän aikaan vuodesta suuri houkutus kylvää esimerkiksi viherlannoitusnurmi, tätä on myös lehtien palstoilla jopa suositeltu.
Viherlannoitusnurmille ja viherkesannolle saa käyttää perustaessa 40-50kg typpeä/ha ja fosforilannoitus viljavuuden mukaan.
Nyt jos aiempi tuhoutunut kylvös on lannoitettu ympäristötuen ehtojen sallimilla maksimimäärillä, esim. sokerijuurikkaalla 140 kg typpeä/ha, kevätvehnällä samaa luokkaa ja muillakin viljoilla selvästi enemmän kuin tuo 40-50kg.
Eli pahimmillaan uusintakylvettäessä näille nurmivaihtoehdoille tulee n. 100kg/ha typpilannoituksen ylitys..
Kuulostaa minun korvaani aika ikävältä tilanteelta lannoitusvalvonnassa...
Käytännössä ymmärtäisin että tältä näkökulmalta ainut vaihtoehto on uudelleen kylvää vähintään saman tasoisen lannoituksen vaativalle viljelykasville.
Eihän siinä oikein agronomisesti mitään järkeä ole mutta..
Kylvöaikaahan on vielä kuukausi jäljellä..
Aijai, silloin joskus tiesi aina kumpi on viimeksi ajanut traktorilla, isä vai minä.
Minun jäljiltä radio oli mafialla ja isän jäljiltä "vanhusten radiolla", radio suomella.
Nykyisin on oppinut kuuntelemaan samoja radio-ohjelmia kuin minä...
Vai olisikohan kuitenkin toisinpäin..
http://koneforum.com/2006/index.php?id=127
Tuo on hyvä. Paikallisella monitäppärilläkin on sellainen.
No kyl toi pienin 4,8 menis 2095:lla.
Takuulla.
En tosin tiedä kuinka paljon tehokkaampi kaksikela kone on mutta 4,5 on just passeli 2065:seen, ainakin näillä normaaleilla 4-6 tn/ha keskisadoilla.
Muuten en ole kovinkaan vakuuttunut tuommoisen taittopöydän erinomaisuudesta, kallis ja painava ratkaisu.
Pöytävaunun kanssa kuitenkin yllättävän helppo ja nopea toimia.
Mulla on 845 Casessa samankokoiset paripyörät, liikkeessä kääntyy ihan kohtuu hyvin, ainoastaan ihan tappiin asti kääntäminen raskasta. Paikallaan ei tarvitse yrittääkään.
Tällä kaverilla on firma joka siirtää veneitä kahden eri vesialueen välillä. Paikallinen omakotiyhdistys on tehnyt asiasta valituksen.
Siirtoja kesäaikaan 5-10*päivä ja keväisin/syksyisin 3-5*päivä eli kait jotain reilu tuhat ajokertaa vuodessa.
Ehdotti kompromissiksi hankkivansa hybrid-traktorin, jota käytettäisiin "sähköajolla" ko. alueella.
No nyt alan vähän ymmärtämään asiaa.
Eli ei itselle, mutta tuttava tarvitsisi hybridi-traktorin, koska tietyllä asuinalueella veneensiirtoon ei lupaa irtoa kuin "äänettömällä" vaihtoehdolla.
Siis täh?
Montako kertaa vuodessa sitä venettä siirretään? Keväällä vesille ja syksyllä talvivarastoon..?
Käykö kyseisellä alueella roska-auto? Montako kertaa vuodessa kiinteistöjen jäteastiat tyhjennetään? Parin viikon välein? Kerran kuussa?
Tämmöinen rooska-auto yleensä pysähtelee joka jäteastian kohdalla ja jurnuttaa jätepakkaajaa paikallaan...
Ja sehän ei siis häiritse ketään?
Mutta muutaman kerran vuodessa läpi ajavan veneen kuljetuksen ääni häiritsee...
Just joo... Mitä sitä kateudesta sanottiinkaan...
Kronoksen lapiorullaäes oli kans melkoinen juolan juurien kerääjä ja pilkkoja. Puukon kanssa tuli vankilassa muutamaan kertaan se putsattua. Itseni oon antanu ymmärtää luomumiesten toimesta, että juolavehnän juuri kuolee, jos joutuu auringonvalon kanssa tekemisiin. Maassa oleva kosteus ei sitä pelasta. Tähän kait perustuu myös kwik-up yms koneiden käyttö. Väittäisin, että glyfosaatti ei tapa juolavehnää niin hyvin kuin luvataan tai sitten isännät laistaa käyttömääristä.
Yksi syy on että paljon mennään muokkaamaan liian pian ruiskutuksen jälkeen, käyttöohjeissa sanotaan että teho alkaa näkyä 2 viikon kuluttua ruiskutuksesta ja maan voi kyntää 2-4 viikon kuluttua.
Käytännössä syksyisessä sänkiruiskutuksessa olen huomannut että tahtoo olla tuo neljä viikkoa minimi kun haetaan kunnollista tehoa.
Ja silloin yleensä painaa jo talvi lujaa päälle.. Varsinkin kun nykyisin viljellään aina vaan myöhäisempiä lajikkeita. Eli houkutus on suuri muokata kun kasvuston väri alkaa muuttumaan..
Oli taas MaasTulissa, jotta Metsäliitto laittaa sahoja stoppiin, kun on se puupula.
Tarjosin siemenpuuhakkuuleimikkoa kesäkorjuuseen. Tarjouspyyntö kuudelle ostajalle, joista viisi vastasi. Neljällä hinnat "haarukassa". Näissä mukana mm. Stora ja UPM. Metsäliitto selkeästi tarjoaa vain 85% parhaasta hinnasta.
Eli se onkin rahapula eikä tukkipula.
Kilpailuta MHY:n kautta niin Metsäliitolla korkein tarjous, kun muut tarjoo 15% vähemmän
Eipä muuten ole vielä kertaakaan pärjännyt Metsäliitto vaikka yhdistyksen avustuksella on kilpailutettu.
Eikä sen puoleen UPM tai Stora:kaan...
