Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.
Onko kellään käytännön kokemusta cemagrolaisesta lannasta noin niinku koneessa käyttäytymisestä? Myyjä suositteli ettei täyttäisi konetta illalla seuraavaa päivää varten. Tekis mieli passata kones jo reilaan hyvissä ajoin.
Suosittelen ettet täytä konetta valmiiks. Lannoitteet kun on tarkoitettu sulaviksi eikö sellaisiksi niin kuin nämä yhden firman lannat jotka löytyy ehjänä vielä parin viikon kuluttuakin
Alunperin (-99) hankin livakan 12,5 kuution vaunun ja 12 m letkulevittimen livakan omalla jakajalla. Sittemmin (-07) tuli vaihdettua samankokoiseen vaunuun ja levittimeen, mutta ylöstaittuvilla letkuilla ja harsön pystyjakajalla. Oli ero kuin yöllä ja päivällä näiden jakajien välillä jälkimmäisen eduksi. Harsölla pieni öljyntarve, todella hyvä leikkausteho ja läpäisevyys. Vanhan mallin jakaja ei sietänyt juurikaan heinää lietteen seassa, vaikka oli "terät" teroitettu ja tiukalle säädetty. Lisäksi pakitus puuttui. Turpeen mukana tulevat tikut aiheuttivat ainaista riesaa, samoin korvamerkit yms. Ei ole ikävä vanhaa jakajaa. Lisäksi ylöstaittuvat letkut pitävät tiet siisteinä.
Letkulevitin sinällään on mainio vekotin meikäläisiin kivisiin ja mäkisiin maastoihin. Harmi, jos/kun jatkossa pakotetaan multaukseen. Joitakin vuosia sitten tuli testattua, mikä ero on lautaslevityksellä ja letkulevityksellä, kun syksyn viimeisillä kuormilla jakajaan tuli vikaa ja loput kuormat ajettiin lautasella. Hajusta sen sen jo huomasi, että letkulla tappiot on pienemmät kuin lautasella ajettaessa. Naapureidenkin kannalta letkulevitys on selvästi parempi.
Multaimista ei ole kokemusta, mutta pitänee joskus tilata urakoitsija, niin voi testata sitäkin systeemiä.
Itse muistan kun aikoinaan käytiin jossain loimaan suunnalla katsomassa erästä lietteenlevitys näytöstä. Se oli silloin kun letkulevittimet olivat juuri rantautumassa suomeen. Livakan työnjälki kertoi juuri siitä, että suomalaisten piti taas kerran keksiä jotain itte. Letkuista tuli lietettä mistä milloin mistäkin tasaisuudesta ei voinut puhua. Jakajasta sitä lietettä kyllä tuli joka raosta. Tuli aika nopeasti selväksi, että tuollaista ei meillä tarvita. Tuli sitten ostettua tanskan poikien vaunu joka on palvellut 15 vuotta ja palvelee jatkossakin. Kuutioita nyt ei ole niin hirveästi levitelty kun omia pelkästi tullut leviteltyä. Mutta oisko niitä silti joku 50000 kuutiota..
Ekoina vuosina ajettiin jonkin verran letkulevittimellä, mutta 16m levitin 40 letkulla niin riviväli oli liian harja ja raidat näkyivät kasvustossa. Nyt tuo letkulevitin odottelee jatkokäyttöä tai käyttäjää tuolla pihan perällä. Mutta jos siis olet letkulevitintä ostamassa niin ehdottomasti isoilla letkuilla jos vähänkään on lietteen joukossa jotain muuta kuin pelkkää lietettä. Ja jakajaksi vogelsang tai harso.
Multainkin tuli hommattu. Tuollainen yksikiekkoinen steeno. Nyt jos ostaisin niin tuollaisen vetovannasmultaimen hankkisin. Olisi yksikertainen, kevyt ja täytäisi vain pykälän.
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
Kunhan et jää kiinni pohjavesialueelle lannoitetta kylvämässä. 
Toi täytyy muuten tarkistaa.. Löytyykö pohjavesialueet jostakin kartasta vai? Laitetaanpa google laulamaan...
Isä laittoi tohon omaan remonttikohteeseen. Noiden putkien asennus on simppeliä kun taipuvat. Mahtumat pieniin alaslaskuihin jne. Hinta oli pikkasen kalliimpi mutta hinta tulee ainakin mun mielestä takaisin asennuksen helppoudessa. Tosin jokin vanha ilmanvaihto jäärä voi kieltäytyä laittamasta tuollaista. Omaan taloonkin joka on suunnitteilla harkitsen kyllä tuota koska niin helpolta se asennus näytti.
Toissapäivänä, eli perjantaina ruiskuttelin rukiilke ihan silkasta uteliaisuudesta ja kokeilumielessä Hi-Phosia 5 litraa hehtaarille, onhan ne rukiit kyllä muutenkin vahvassa kasvussa jo nyt.
Suorakylvetyt syysviljat on kaameita kautta linjan, ainakin täällä varsinaisessa suomessa.
Meillä ei merkitystä oliko suorakylvetty, kevytmuokattu toplinella vai kultivoitu. Jokaisessa notko kohdassa tyhjää muualla sitten parempaa. Talvenkesto testissä Ceylon ja Magnifik tuntuivat pärjäävän Urhoa paremmin.
Eilen tuli ajeltua pienilenkki Kouvolan suunnasta Itä-Uudellemaalle. (meniköhän oikeinkirjoitus oikein, no ei sen väliä
)
Eipä siellä pahemmin mitään toimintaa näkynyt. Jonkin verran lietteitä levitettiin sänkille, mullokselle ja nurmille. Jotain kumpareita oli muokkailtukkin, mutta yhtään peltoa en huomannut, että olisi kylvetty. Kymenlaakson puolella peltojen polttaminen tuntui olevan trendi taas tänä keväänä. Isoja aloja mustana.
Sen verran on lupaillut sateita, että voi olla, että täysi rähinä siirtyy Vapun jälkeiseen aikaan.
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Niin mut miten se perutaan? Entä pitääköhän johonkin ilmoittaa mikä päivä se kerääjä kylvetään? Jos ilmoitan, että 14.8 kylvetään, vaikka oikeasti kylvö tehtäisiinkin ennen juhannusta. Heinäkuussa tarkastaja tulee pellolle ja toteaa, että kerääjäkasvia on, mutta ei pitäisi olla vielä? Mikä on sanktio? Päivämäärä siksi tuonne 14.8, että sillä kerääjällä on mahdollisimman paljon aikaa kasvaa johonkin.
JOS NÄITÄ PALSTOJA NYT JOKIN PÄÄTTÄVÄSSÄ ASEMASSA OLEVA LUKEE NIIN SIIRTÄKÄÄ SE KERÄÄJÄKASVIALAN ILMOITUSVELVOLLISUUS SYKSYYN NIIN TULEE MONESTA ASIASTA HELPOMPAA NIIN MEILLE VILJELIJÖILLE KUIN TEILLEKKIN.
Olisi vaan helppoa, kun voisi suorittaa kokeiluja ja tutkia mikä toimii ja mikä ei. Ja ilmoittaa sitten syksyllä lohkot joissa kerääjänkasvi on onnistunut. Kokeiluja kun ei kannata aloittaa pienissä erissä vaan se on otettava nyt kaikki tänä vuonna, koska ensi vuonna ei varmasti ole satasta jaossa ja itseä ei muutama kymppi pelaamisesta kiinnosta.
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Tämähän kuulostaa hyvältä. Saisivat vain tulla pikapuoliin.
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?
Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?
Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.
Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.
Ööö, niin missä kohtaa tossa puhutaan maksatuksen peruutuksesta? Tarkoitin tuolla kylvöllä siis sitä syysviljan kylvöä. Omat hermot ei ainakaan riitä odotella sinne lokakuun ensimmäiselle päivälle, eikä välttämättä ne syksyiset sateetkaan odota.
Esimerkiksi kylvän kerääjän ennen juhannusta rikkatorjuntojen jälkeen. Totean syyskuun alussa, että ilmat ja aikataulu olisi suotuisa esim. syysvehnän kylvöön, niin voinko maksatuksen kerääjän osalta peruuttaa ja muokata pellon ja kylvää syysvehnän ennen 1.10?
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?
Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?
Eli miten tämä nyt menee? LHK:ta leikataan yli 25% meneviltä, mutta siihen ympäristökorvauksesta tulevaan rahaan ei kosketa? Jos näin on niin eihän tuo auta ympäristökorvauksen rahan riittämiseen mitään.
Mitä aiotte kylvää saadaksenne ekologisen alan ehdon täytttyä? Vai onko jollain esim. jo olemassaolevaa nurmea, jonka voi ilmoittaa viherkesantona?
Täyttääkö härkäpapu + kerääjäkasvi ekologisen alan ehdon?
kerääjäkasvin täytyy olla sitten palkokasvia, eikä siitä taida saada kerääjäkasvikorvausta.
Viitisen hehtaaria on tarkoitus Ingridiä kokeilla ja loput laitan viherkesantoa vanhoista LHP-nurmista.
Sanos vielä mitä tuo "Ingrid" on? (nolona kysyn...)
Uusi herne lajike... google kertoo lisää..
Eikun kyllä mun mielestä kyseessä oli just reunaoja. Eli kilo tai kaksi alle maksimin niin no probleemo.. Voin tämän kyllä vielä tarkistaa. Eihän valtaojia lasketa pinta-alaan? Täytyy myöntää, että itse vasta opettelen näitä asioita ja olen vain sivusta seurannut touhua.
Meillä ainakin viljelty ala on joka lohkolla pienempi kuin peruslohkon ala? Tämä siis viljelysuunnittelu ohjelmassa..
Sarkaojista ei tietoa, kun niitä ei itseltä löydy.
