Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: Tukikoonti
: 16.02.15 - klo:07:19
Tätä ois ihan mielenkiintoista katsella kun jokainen laittaisi mistä tuista on minkäkinlaisen potin saanut kasaan...
![::)](https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/Smileys/default/rolleyes.gif)
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.
Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?
Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.
Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.
Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.
Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.
Onko keruupiiri missä syvyydessä? Ilmeisesti kaksi lenkkiä?
Yksi lenkki, syvyys 80-110 cm
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?
Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.
Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.
Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.
Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.
Ei ole mitään syytä lähteä urakoitsian tiputtamaan hintojaan, palkat ja koneet täytyy saada maksettua urakoitsiankin ja kerrytettyä kassaa että voi pitää konekalustonsa tikissä kun sesonki iskee päälle.
Jos ei jollain ole varaa tilata urakoitsiaa tekemään onko sillä sitten varaa laittaa omiakaan koneita seisomaan pihalle, sopii tulla yrittämään, ei tämä mikään kultakaivos ole.
Itse urakoin mutta käytään myös aika paljon urakoitsiaa, koska en näe järkeä laittaa kaikkia koneita missä ajot menee päällekkäin, olen keskittynyt vain muutamiin töihin ja muut hoitaa loput.
Kyllähän se on niin et jos ei pysty hoitamaan kuluja mitä tilanpidosta tulee niin tila on silloin kannattamaton ja saa loppua sen pito silloin.
Sama koskee myös urakointia jos kyliltä ei saa oikeata hintaa urakoinnille niin silloin on parempi lopettaa se touhu.
Millä tavalla sais näytteen multavuutta vähennettyä? Sotkemalla savea sekaan vai ? onko mitään keinoja?Jos ei nyt muuta keksi, niinkuin tään näytteen edustavuuden suhteen. Niin pari kolmevuotta kun syväkyntelee. Niin eiköhän multavuus ala kadota.
Tää on kyllä viimeinen kausi kun maajussien annetaan itse ottaa näytteet.
Epäilen tuota myös. Nyt on mavin koulutusmateriaaleihin ilmestynyt vertailuja, jossa väitetään kirkkain silmin,. että ymppisitoumuksen ulkopuolelle ei kannata jäädä, koska lannoitusrajat ovat käytännössä aivan samat, 6500 kg satotasotavoitteella kas vähämultaisilla mailla näin voisikin olla. Ainakin Äijälän ISOvilja-lohkoilla on suuret sadot tuoneet lohkojen viljavuuden rm ja erm -tasolle, siinä tilanteessa satotasojen jatkaminen ennallaan on kyllä mahdotonta, vaikka olisi 50 tonnin satotasokorjaus.
Aika hyvän kuvan otin MTK:n materiaaleista:
Ja muistetaan myös, että lantapoikkeus loppui vastaanottolannalle
Ja lantapoikkeuksen käyttö ei anna satotasokorjaukseen mahdollisuutta.
-SS-
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha.
Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?
Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha.
Sitten yksi juttu vielä tuohon rahaan mitä käytätte lämmittämiseen. Jos nyt lämmitätte taloa MLP:lla ja ostatte sähköä niin sehän menee automaattisesti verotettavalla tulolla. Jos taas lämmittelette navettaa hakkeella ja vedätte sieltä kanaalin taloon ja olette hissukseen asiasta niin milläs rahalla sitten maksatte lämmityksen? Toki voihan tämä sama mennä niinkin, että MLP lämmittää myös navettaa...
Eli hakelämmityksen saaminen kannattavaksi edellyttää ilmaisen puun ja työn lisäksi myös veropetosta.."Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun arvo on kuitenkin VEROVAPAATA eikä sitä tarvitse ilmoittaa",lainaus veroopas 2015 . Nyt kysyn missä veropetos ?
Siinä mistä kehotetaan olemaan hissukseen.
Jos uutta aikoo rakentaa, laittaisin joka tapauksessa vesikiertoisen lattialämmityksen, näin varmentaa sen, että on mahdollisuus vaihella lämmön lähdettä. On totta, että esim.maalämpö toimiin paremmin lattialämmityksessä, koska se ei vaadi korkeita lämpötiloja. Meillä siis NIben 8 kw ja varaaja, joka on vain sen 100 litraa puskuroimassa ja ottamassa talteen mm. ns. tulistus lämmön. Sen ei tarvi olla isompi. Kallion hyötysuhde on parempi, jos sellainen vain löytyy. Toisaalta maaputki vaatii savisen maan toimiakseen. Jos uutta tekee, ei kannata säästää väärässä paikkaa, siis lämmitys muodossa. Toki tarkka pitää olla. Pitkässä juoksussa investoinnin kuoletus ei tunnu niin pahalta, kuin esim. se että maksaisi suuria sähkölaskuja joka kuukausi tms.
Varmaan otatte asioista selvää muualtakin kuin tämän saitin sivuilta.