Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 339 340 [341] 342 343 ... 350

Viestit - ja101

Tätä ois ihan mielenkiintoista katsella kun jokainen laittaisi mistä tuista on minkäkinlaisen potin saanut kasaan...  ::)
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?

Softsalon ihmiset tällaista tuumas, kun kyselin että milloin uudet ravinnerajat päivittyy peltotukeen.

Aikasta outoa, kun ei kai tuo nyt ohjelman valmistajalta ole mikään ongelma lyödä uusia taulukoita sisään. Ellei heillä ole sitten oikeasti jotain vuodettua tietoa, että vanhoilla mentäisiin. Niin kuin SKN jo mainitsi niin wisuun on päivitetty. Jos kerran vanhoilla mennään niin lykätäänkö wisuun uusi päivitys jolla taulukot vaihdetaan takaisin vanhoiksi??  ;D
Kuulunu huhuja että tää vuosi mennään vielä vanhoilla lannoitussäännöillä, koska kevät on jo  lähellä ja hallinnolla vielä asiat levällään.
Mistä tälläisen huhun olet kuullut? Esson baarissa?
Tuohon kasvipeitteisyyteen tuli kyllä virhe. Syysvilja kyllä täyttää kasvipeitteisyysalaa, mutta sille ei makseta siitä korvausta. Sentään kasvipeitteisyydesta voi mielestäni saada korvauksen, jos syysvilja jää puimatta, ja säilyttää ohran sängen kevääseen asti.


Ja ei, kerääjillä ei voi saada rahaa koko alalle. Koko ympäristökorvauksen ajatus minun mielestäni on muuttunut siten, että korvaus maksetaan tehdystä tomenpiteestä. Se siis ei enää olisi tulotukiluonteinen, niinkuin tähän mennessä se on ollut. Sillä houkutellaan viljelijöitä tekemään toimia, joiden pitäisi olla hyödyksi ympäristölle.

Missäs niin sanotaa että syysvilja ei saisi korvausta kasvipeitteisyydestä?

Niin kyseessähän on toki ympäristökorvaus, mutta rahaa tulee vaan niin kovin vähän suhteessa työhön, riskiin, että joku menee perseelleen ja tulee sanktioita. Nyt ois hyvä tehdä galluppi viljelijöiden kesken mikä on tilanne aikooko sitoutua vai jättää sitoutumatta tämän hetken tiedoilla.
Meillä on maassa Urhoa, Magnifikkia ja Ceylonia. Lopuille noin puolelle pääkasviksi kevätvehnää Demonstrand ja Epos linjalta. Sitten 5% säännön täyttämiseen Ingrid hernettä ja Kontu härkäpapua todennäköisesti. Mieli tekisi otta kauraa pitkästä aikaa kokeiluun. Esim tuota uutta Bettiinaa.
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?

Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.

Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.

Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.

Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.

Onko keruupiiri missä syvyydessä? Ilmeisesti kaksi lenkkiä?

Yksi lenkki, syvyys 80-110 cm

Jännää kun mulle on järkiään tarjottu kahta lenkkiä kun pituutta tulee yli 300m. Mistähän mahtaa johtua?
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?

Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.

Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.

Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.

Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.

Onko keruupiiri missä syvyydessä? Ilmeisesti kaksi lenkkiä?
Ei ole mitään syytä lähteä urakoitsian tiputtamaan hintojaan, palkat ja koneet täytyy saada maksettua urakoitsiankin ja kerrytettyä kassaa että voi pitää konekalustonsa tikissä kun sesonki iskee päälle.
Jos ei jollain ole varaa tilata urakoitsiaa tekemään onko sillä sitten varaa laittaa omiakaan koneita seisomaan pihalle, sopii tulla yrittämään, ei tämä mikään kultakaivos ole.
Itse urakoin mutta käytään myös aika paljon urakoitsiaa, koska en näe järkeä laittaa kaikkia koneita missä ajot menee päällekkäin, olen keskittynyt vain muutamiin töihin ja muut hoitaa loput.
Kyllähän se on niin et jos ei pysty hoitamaan kuluja mitä tilanpidosta tulee niin tila on silloin kannattamaton ja saa loppua sen pito silloin.
Sama koskee myös urakointia jos kyliltä ei saa oikeata hintaa urakoinnille niin silloin on parempi lopettaa se touhu.
Ei tasan ole kultakaivos. Mutta näkisin, että suomen olosuhteet tekevät oman hankaluutensa hommaan. Suomessa on lyhyt sesonki peltoviljely puolella. Tästä seuraa se, että urakoitsija joutuu panostamaan tehokkaaseen ja uuteen kiiltävään kalustoon-> hinta on tarvetta nostaa.
Omilla koneilla tekevä taas kuten me niin kalustoon ei tarvitse panostaa niin paljon riittää kun omat saa tehtyä eli vanhempikin kalusto kelpaa. Urakoitsija joka kehtaa tehdä töitä vanhemmalla ja ei niin kiiltävällä kalustolla niin saa varmasti ihan hyvän tilin  :)
Hyvin tuntuu lannoitekauppa käyvän... Kuun vaihteessa tilattu ja tänään iltapäivällä toimitus eli reilu viikko..  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Viljavuustutkimus 2014
: 09.02.15 - klo:16:52
Millä tavalla sais näytteen multavuutta vähennettyä? Sotkemalla savea sekaan vai ? onko mitään keinoja?
Jos ei nyt muuta keksi, niinkuin tään näytteen edustavuuden suhteen. Niin pari kolmevuotta kun syväkyntelee. Niin eiköhän multavuus ala kadota.

Tää on kyllä viimeinen kausi kun maajussien annetaan itse ottaa näytteet.

Epäilen tuota myös. Nyt on mavin koulutusmateriaaleihin ilmestynyt vertailuja, jossa väitetään kirkkain silmin,. että ymppisitoumuksen ulkopuolelle ei kannata jäädä, koska lannoitusrajat ovat käytännössä aivan samat, 6500 kg satotasotavoitteella kas vähämultaisilla mailla näin voisikin olla. Ainakin Äijälän ISOvilja-lohkoilla on suuret sadot tuoneet lohkojen viljavuuden rm ja erm -tasolle, siinä tilanteessa satotasojen jatkaminen ennallaan on kyllä mahdotonta, vaikka olisi 50 tonnin satotasokorjaus.

Aika hyvän kuvan otin MTK:n materiaaleista:


Ja muistetaan myös, että lantapoikkeus loppui vastaanottolannalle
Ja lantapoikkeuksen käyttö ei anna satotasokorjaukseen mahdollisuutta.

-SS-
Satotaso korjausta fosforille vai myös typelle?
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha.  :)

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Aiemmin oli sama laji, jatkossa viljat on viljaa lajista riippumatta, kuten taulukoissaon esitetty. Tämä on oikeasti järkevä systeemi, nyt saa viiden vuoden kierrolla varmasti hyvän sadon kunnon pelloilla ja saa MAHDOLLISUUDEN lannoittaa vapaammin ts. panostaa niille hyville pelloille.

No jotain plussaa sitten.. Mutta entä tuo rapsi tai rypsi vs vilja? Kun muutenhan korjausta ei saisi käyttää öljykasveille niitä kun ei viiden vuoden jaksolle mahdu kuin yksi kerta. Ja ainakin syysrapsi mitä aion jatkossa kokeilla vielä toisen kerran vaatii selvästi LANNOITUSTA..
Satotasokorjaus vaikuttaa ihan kivalta, mutta kuinka paljon
vuosia voi kelata taaksepäin. 2008 oli yksi niitä huippuvuosia
jolloin suurin sato oli oikeesti 5850kg/ha.  :)

Kai se viisi vuotta on? Perjantain (6.2.2015) maaseudussa kun oli juttua noista lannoiterajoista niin siinä oli kirjotettu, että saisi käyttää satotasokorjausta vaikka satoa olisi tullut jostakin toisesta lajista. Esim. saat vehnällä huippusadon niin parinvuoden päästä voit käyttää myös rypsillä korotettua tasoa. Onkos tämä ollut aina näin vai pitikö vanhassa systeemissä olla samasta lajista vai onko kirjoittajalta päässyt sammakko?

Sitten yksi juttu vielä tuohon rahaan mitä käytätte lämmittämiseen. Jos nyt lämmitätte taloa MLP:lla ja ostatte sähköä niin sehän menee automaattisesti verotettavalla tulolla. Jos taas lämmittelette navettaa hakkeella ja vedätte sieltä kanaalin taloon ja olette hissukseen asiasta niin milläs rahalla sitten maksatte lämmityksen? Toki voihan tämä sama mennä niinkin, että MLP lämmittää myös navettaa...  ::)

Eli hakelämmityksen saaminen kannattavaksi edellyttää ilmaisen puun ja työn lisäksi myös veropetosta..
"Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun arvo on kuitenkin VEROVAPAATA eikä sitä tarvitse ilmoittaa",lainaus veroopas 2015 . Nyt kysyn missä veropetos ?

Siinä mistä kehotetaan olemaan  hissukseen.
Eikös se niin mene, että periaatteessa jos tarkkoja ollaan niin sähkö mitä kiertovesipumput ja muut kuluttaa pitäisi kuitenkin mennä yksityistalouden piikkiin, vaikka omaa puuta saisikin käyttää. Toki kuuluuhun siihen mahdollisesti haketusta yms. En, en ketään kehota tekemään yhtään mitään, mutta epäilen vain, että kuinkahan mahtaa asiat kenenkin kohdalla olla. Meillä asiat on ainakin kunnossa koska talossa erillinen lämmitysjärjestelmä.  ;D

Mutta jos ostat sähköä MLP:n niin vedätkö roikan sille navetalta?  ;D
Menee aika moni mutkaiseksi lainailla kaikkien kirjootuksia ja vastailla niihin sitten. Niinpä en lainaile mitään vaan vastailen vaan..  ;D

Motiva on tutkinut suoransähkölämmityksen kannattavuutta niin alle 200 neliön nykytalossa ei kannata muut lämmitystavat. Tässä on vain se juttu, että tilanne oli tämän hetkinen, jos sähkönhinta nousee niin tilanne muuttuu. Toisaalta voisi olettaa sähkönhinnan nousevan lähemmäs eurooppalaista tasoa..

Roadman vai kuka se teki niitä hienoja laskelmia ja hyvältähän ne näyttää, mitä nyt oletuksena oli tuo cop 3,5. Mulle on parikin maalämpö myyntimiestä sanonut että kun lasket 3 kertoimella niin sitten olet lähellä totuutta. Ja tässä yhteydessä oli kalliopiiristä kyse kaiketi. Maapiiri varmaan tiputtaa sitten tuota arvoa.

Toinen mitä kritisoin niin 15v kesto aikaa. Meinaatte oikeasti, että näillä nykypäivän vehkeillä päästään 15v eteenpäin? Itse laskisin ainakin yhden kompuran vaihdon tuohon. Ja mitä olen näistä hommista lukenut niin noin 10kw pumppuun se tekee kaikkinensa noin 5k€. Tuon kun lisäät laskelmaan niin katso sitten miltä se näyttää. Ei tietysti varmaakaan ole kalliimpi kuin sähkö, mutta ehkä lähempänä totuutta. Jos niin hyvä tuuri käy, että selviät 15v ilman remontti niin voit onnitella itseäsi ja viedä perheesi johonkin sellaiseen paikkaan lomalle missä ei lämpöpumppuja tarvita kuin korkeintaan viilennykseen.  ;D

Helppohan tuollainen lämmitysmuoto toki on. Vaikea valinta kaikenkaikkiaan. Jos talo olisi lähempänä maatilaan niin kanaali maahaan ja sillä siisti. Tietysti jos edullista kanaalia löytyisi jostain niin tilanne olisi toinen. Lisäksi on tuo erillinen autotalli varasto rakennus ja jonkinlaista lämpöä sielläkin olisi kiva pitää ainakin varaus sille tulisi tehdä. Joku sanoi, että maalämpöpumpulla ei kannata kanaalin kautta lämmittää kahta rakennusta. Hukkaa tulee kuulemma liikaa. Näin ollen vaatisi toisen MLP tai IVLP joka on lähes yhtä kallis. ILP sais tietysti ilmaa lämmitettyä ja olisi edullisempi.

Sitten yksi juttu vielä tuohon rahaan mitä käytätte lämmittämiseen. Jos nyt lämmitätte taloa MLP:lla ja ostatte sähköä niin sehän menee automaattisesti verotettavalla tulolla. Jos taas lämmittelette navettaa hakkeella ja vedätte sieltä kanaalin taloon ja olette hissukseen asiasta niin milläs rahalla sitten maksatte lämmityksen? Toki voihan tämä sama mennä niinkin, että MLP lämmittää myös navettaa...  ::)
Jos uutta aikoo rakentaa, laittaisin joka tapauksessa vesikiertoisen lattialämmityksen, näin varmentaa sen, että on mahdollisuus vaihella lämmön lähdettä. On totta, että esim.maalämpö toimiin paremmin lattialämmityksessä, koska se ei vaadi korkeita lämpötiloja. Meillä siis NIben 8 kw ja varaaja, joka on vain sen 100 litraa puskuroimassa ja ottamassa talteen mm. ns. tulistus lämmön. Sen ei tarvi olla isompi. Kallion hyötysuhde on parempi, jos sellainen vain löytyy. Toisaalta maaputki vaatii savisen maan toimiakseen. Jos uutta tekee, ei kannata säästää väärässä paikkaa, siis lämmitys muodossa. Toki tarkka pitää olla. Pitkässä juoksussa investoinnin kuoletus ei tunnu niin pahalta, kuin esim. se että maksaisi suuria sähkölaskuja joka kuukausi tms.
Varmaan otatte asioista selvää muualtakin kuin tämän saitin sivuilta.

 
Juu vesikiertoinen lattialämmitys tulee jokatapauksessa, koska silloin on mahdollisuus valita tai vaihtaa lämmitysmuotoa. Mikä on väärässä paikassa säästöä, meinaatko maapiiriä? Ja kyllä otamme ja olemme ottaneet asioista muualtakin selvää..  ;D
Sivuja: 1 ... 339 340 [341] 342 343 ... 350