Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita), joissa apila ei menesty.

Oletkos kokeillut alsike- tai valkoapilaa?

Petri

Ja täällä eiku lunta sattaa, tännään satanu semmoset 20 senttie, on vissiin taas yli metriset kinokset. Voepi olla melekoset tuluvat alajuoksulla, kun suvejaa kunnolla.

Siellä oikeassa Lapissa eli Kittilässä 118 cm. Täältä Länsipohjan puolelta voin kyllä vahvistaa tuon Heinon mainitseman lumentulon; eilen lingottiin taas piiloon noita henkilöautojen mahanalustan pihateille tekemiä viiruja. Nyt aamulla -8 pakkasta ja aamunpeili kertoo kelirikosta Haukivuorella... Oliskohan ollut talven viimeiset linkoukset (paitsi tietty vielä polannesohjon poistoa, ehkä), ainakin noin tilastojen valossa? Jos sopivasti sateen kanssa sulaa, niin saattaa keväämmällä lientä Väylässä riittää.

Petri

Paloviranomainen (paikallinen palotarkastaja tai palomestari) ottanee kantaa. Lämmin tila joka tapauksessa automaattisesti omana osastonaan.

Näinhän se tietysti on, tuo lämmin tila. Ja tänään käydään paloasemalla.

Nyt joku kohta tietty esittää, että rakennesuunnittelijahan nämä hoitaa. Sen verran kokemusta, että jos kokonaan rakennesuunnittelijaan tai rakennusmestariin luottaa, niin helposti palaa euroja aika lailla lisää. Esim. jonkun toiminnallisen idean toteuttaminen saattaa tulla näiden rakennusmääräystulkintojen vuoksi tosi kalliiksi - tai sitten ei. Esim. meidän piti vaihtaa "insinööriä" rakennesuunnitteluun, kun ensimmäisen päähän ei millään mahtunut, että rungon voi oikeasti tehdä sähkötolpista ilman betonista anturaa.

Petri

Mitenkä raatilaisten kokemusten mukaan tulkitaan Rakennusmääräysten kohtaa "paloteknisiä vaatimuksia", jossa todetaan mm. että "rehuvarastot ja rehunkäsittelytilat... osastoidaan muista tiloista vähintään EI30 -luokan rakenneosin".

Itsellä on suunnitelma, jossa lampola tehdään pääosin kylmäksi, toiseen päähän lämpöeristettyä tilaa myös. Ajatus oli tuohon kylmään osaan laittaa myös "käsivarasto" kuivikkeelle ja heinälle pariksi viikoksi, siitä sitten sähkösiirtovaunulla varustetulla taljalla (eräänlainen siltanosturin köyhän miehen painos) siirto ruokintapöydille ym.

Jos tiukasti tulkitaan, niin rehuahan ei saisi edellisen mukaan olla kuin ruokintapöydällä itse tuotanto-osassa. Toisaalta tutulla on lampola, joka on syksyllä puoliksi täynnä (latokuivuri) heinää, lampaat syövät talven aikana karitsointitilan itselleen tuosta heinävarastosta. Henk.koht. veikkaus, että linja kulkee jossain tuossa välillä, mutta missä? Ja onko rakennustarkastaja vai paloviranomainen oikea henkilö sondeerata ratkaisua tähän?

Petri

Kaksi kysymystä. Minkäverran oleta valmis sijoittamaan? ja mitä internet yhteyksiä on saatavilla?

Halvimmalla pääsee vanhalla Pc:llä, linuxilla ja weppikameroilla. Halvat kamerat ei tosin toimi lampolassa pitkään. Pc:n jatkoksi vanha kännykkä mokulaksi. Rajaton web käyttö alk 10€/kk.  Gprs yhteydellä kuvaa ei voi sanoa videoksi mutta still-kuvat näkyy. Tämän kun rakentaa itse on jo aika guru.
Meillä lähtee kuva nettiin 512 kb, ja kuva laahaa, mutta ajaa juuri asiansa. 

Oikeastaan sondeeraan, millä rahalla näkymään pääsee.

Mutta: yhteyksiä saa  meillä (ilmeisesti vieläkin) langan päähän sekä vieressä olevaan Elisan linkkiin sopivan mokkulan (3G, tosi harvinaista täällä maalla, mutta kun maston varjo melkein kaatuu tontille). Totta tuo; kk-maksu ei ole paha, vanha laatikko tietty nielee sähköä toisen mokoman kuukaudessa, mutta ehkä senkin  vielä kestäisi? Ei taida onnistua samalla kk-maksulla sekä lähettävä että vastaanottava PC?

Mites kameroiden pakkasenkesto, kun ainakin puolet suunnitellusta on kylmää hallia?

Petri

Painon luulis piisaavan ku kaikilla painoollaa mitä kiinni saa ja paripyörillä niin Vapon vaaka näytti 10100kg

Ei kastelierot turhaan kylve "hyvässä hapessa" pyöränjäljen kohdalla...


Petri

Internet on valmis kanava

Kiitos, tämän verran ymmärrän kyllä, mutta mites se käytännössä tehdään?Onnistuuko ilman lampolassa pyörivää PC:tä, millaista rautaa, kuukausimaksua etc. tarvitaan? Olisi ehkä hyvä pohjustaa itseään, ennenkuin menee paikalliseen dataliikkeeseen paukuttelemaan seteliä pöytään? Ehkä asiasta on keskusteltu täällä ennenkin, mutta vähän toistaitoiseksi tunnen itseni toisinaan näissä asioissa (ja monessa muussakin, ei siinä mitään...)

Petri

Edellä ketjussa on paljon näistä, jotka toimivat "näköyhteyden päähän" tai muuten matkoilla, jotka ovat aika helppoja. Mutta miten pitäisi lähteä rakentamaan yhteyttä, kun etäisyyttä on 400 metriä?

Petri

Urpaani lekentat kertoo hienoista tuloksista lietevaunuun siemenet kipaten ja eikun pruuttaamaan...
Tosin tempomaatti se oli ollut ja siinähän on se sekoituskierto.

Naapurikylässä tuttu tekee juuri näin (onpahan isännälläkin säiliöllä jotain tekemistä, kun urakoitsija ajaa) ja ainakin hän on niin tyytyväinen tulokseen, että taitaa olla jo 5. vai 6. vuosi, kun kipollinen apilaa on heitetty aina säiliöön täytön jälkeen.

Ei hyvää päivää. Kalliala ja Peteliuskin osaa paremmin.

Ka, mieki ossaan
No, sieki ossaat
Hänki kyllä ossaa
Met tieten ossaamma
No, kyllä tekki ossaatta ku harjotteletta....

Muutamista yksityiskohdista voisin olla eri mieltä. Riippuu aika lailla, mistä kohtaa Väylänvartta ääni kuuluu... Itäkairalaiset vielä erikseen.

Petri

Ja mieluummin paskatykin käydessä pääkuilulla pää alaspäin.

Luonteri Surf: "Kukaan ei nähnyt hänen lähtevän pois"

Muotoilin ehkä vähän hirtesihemmin kuin ajattelin oikeasti: mun mielestä jos hommat hoitaa hyvin, niin ilman muuta paikkoja voi esitellä asiallisille vieraille milloin vain miten vain. Muuallakin kuin siellä paskakuilun reunalla.
Jos on syytä olla huolissaan aktivistivierailujen vuoksi, niin peiliin on syytä katsoa.
Petri

Ei tossa mitään ongelmaa ole, ellei porukas oo mitää agitaattoria, joka aktiivisesti päätyönään/elämäntehtävänään lähtee vastustamaan. Lainaus Vaasan  hallinto-oikeudelta: "Toiminnan ei tarvitse olla täysin hajutonta,. Ainoastaan kohtuuton rasitus on kiellettyä..."

Eiköhän se tuossa agitaattorissa ja mahdollisissa mukaanlähtijöissä ole se jutun ydin. Siis noin laajasti ottaen omien naapurisuhteiden ylläpito. Keskimäärin  "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".

Petri

ei sitä hoota joka ***** välhin

Ei sitä hootakhan joka paikhan laiteta. Eikhän sovita, että jokhainen pyssyy omassansa, niin ei tule heimoriitoja?

älkää unohtako pitää huolta tilanne turvallisuudesta myös kesän aikana! ensi syksyn kuvamateriaalien hankinta on mitä varmimmin käynnissä.

Jos tila ei ole kuvauskelpoinen, niin syytä onkin olla huolissaan. Mutta jos on kelvollinen näytettäväksi, niin kertakäyttötöppöset jalkaan vain, paskakourun reunalla tentataan sitten tarkemmin vierailun motiiveja.

Petri

Tiedän tapauksia, joissa kielteinen päätös on tehty ilman yhtäkään muistutusta. Silloin kyseessä on ollut taajama-alueen tms läheisyys, kaavoitukseen liittyvä asia, luontokohde tai sitten ns. kumulatiivinen vaikutus.

Itse kaupungin lähellä (17 km) maalaiskylästä lähiöksi muuttuneessa nauhakylässä rakentamista suunnittelevana painiskelen hieman tuollaisten kanssa. Monenlaista on mielessä käynyt. Mikä on se maalaisidylli, johon väki on omakotitalonsa pystyttänyt? Kuuluuko siihen kotieläimet ja paskanhaju, vai pitäisikö olla vain kaupungin puisto-osasto, joka kesällä niittää pajut pois maisemaan häiritsemästä? Kenen rahalla? Ja mikä on sitten viljelijän vastuu hajuista ja sellaisista, kun ajan saatossa pienen tilakeskustontin laitamille on tullut noita omakotitaloja (heinäkuussa naapurilta lietettä ajaneena...)?

Ja tietty se, että jos kotieläinhoitaja-viljelijä haluaa jatkaa ammatissaan, niin onko muutettava kylästä pois? Meillä talo 1 ha tontilla, nyt ollaan hankkimassa 300 metrin päästä metsän reunasta 2 ha palasta, jolle pitäisi rakentaa. Nautakarjahan on tietty poissuljettu, lampaita on helpompi roudata laiduntamaan sinne tänne. Mutta jos "ehjää" tilakeskusta haluaisi, niin maanomistusolot (ja pienmaanomistajien myyntihalut) huomioiden pitäisi muuttaa ihan muualle. Mutta ihmisten naapurissa asumisessa on hyvätkin puolensa...

Petri